RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KAITURILLA

Transkriptio

1 RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KAITURILLA Selostus Kaavaehdotus KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2011

2 Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan ja kaava-alueen määrittely Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asema- ja ranta-asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Maanomistus Rakennuskiellot Tiestö ja liikenne Vaihtoehtotarkastelu LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet Luonnonarvot YLEISKAAVAN KUVAUS Kaavamuutos perusteluineen Kaavamääräykset Suunnitteluvaiheet YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Yleistä Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset vesistöön ja pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset... 7 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vastineet kaavaluonnoksesta jätettyihin huomautuksiin ja lausuntoihin Kaavamääräykset

3 Antti Hirvikallio Kaavaselostus 1 RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KAITURILLA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely Muutosalue sijaitsee Ruokolahden kunnassa Kaituri vesistön alueella. Kaavamuutos koskee osaa tilasta Joenmäki rno Alueen vesistö on Kaiturin Hakalahden aluetta. Ruokolahden Kirkonkylältä alueelle on matkaa noin 17 km. Suunnittelualueelle on laadittu Ruokolahden kunnan toimesta Sisäjärvialueen yleiskaava. Ruokolahden kunnanvaltuusto hyväksyi yleiskaavan Suunnittelualueen seudullinen sijainti 1.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tarkastanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautoilun tarvetta tulee vähentää parantamalla joukkoliikennettä. Lisäksi

4 Antti Hirvikallio Kaavaselostus 2 uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kaukolämmön ja jäteperäisen polttoaineen käyttöä edistetään. Tarkistuksessa tavoitteisiin on lisätty ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat alueidenkäytön velvoitteet Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Etelä- Karjalan liiton maakuntahallitus päätti 28. maaliskuuta 2012 käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet Yleiskaava Alue kuuluu Ruokolahden kunnanvaltuuston hyväksymään Sisäjärvialueen yleiskaavaan. Tilan 1:4 rakennuspaikat on ympäröity alla olevaan yleiskaavaan punaisella ympyrällä.

5 Antti Hirvikallio Kaavaselostus 3 Ote yleiskaavasta Asema- ja ranta-asemakaavat Suunnittelualueelle ei ole laadittu asema- tai ranta-asemakaavoja Rakennusjärjestys Ruokolahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään rasteroitua maastotietokanta-aineistoa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineistoa. Yleiskaava laaditaan KKJ 3 koordinaatistoon Maanomistus Kaavamuutosalueiden maanomistajina ovat yksityiset henkilöt Rakennuskiellot Alueelle ei ole määrätty rakennuskieltoja yleiskaavan laatimisen ajaksi.

6 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Tiestö ja liikenne Kaava-alueen välittämässä läheisyydessä on yhdystie Tie on vaihtoehtoinen reitti Imatralta Punkaharjulle: se on vajaan kilometrin lyhyempi vaihtoehto kuin kuutostie, joten sen merkittävyys ei ole laskenut yhtä paljon kuin muiden seututeiden, jotka muutettiin tienumerouudistuksessa yhdysteiksi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on 520 ajoneuvoa / vrk. (lähde Liikennevirasto 2011) Särkilahdentietä pohjoisesta päin Pohjoisemmalle mökille oleva liittymäkohta on punaisella nuolella Vaihtoehtotarkastelu Kaavaluonnosvaiheessa tarkasteltiin vaihtoehtona nykyisen uuden rakennuspaikan käyttötarkoituksen muutosta ilman rakennuspaikan siirtoa. Maastokäynnin yhteydessä todettiin kuitenkin, että siirtokohteena oleva paikka on maastollisesti parempi. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet Yleiskaavan muutoksen tarve perustuu maanomistajan toiveeseen siirtää yksi toteutumaton rakennuspaikka maastollisesti paremmalle sijainnille sekä samalla muuttaa rakennuspaikan käyttötarkoitus vapaa-ajan asumisesta vakituiseen asumiseen. 2.2 Luonnonarvot Alueelle on tehty selvitys luonnonoloista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Alueelle tehtiin maastokäynti Maastokäynnin yhteydessä ei havaittu sellaisia luontoarvokohteita, jotka vaatisivat tarkempaa inventointia. Alueen puustosta ja rannasta saa hyvän käsityksen alla olevista kuvista.

7 Antti Hirvikallio Kaavaselostus 5 A-paikalta järven suuntaan A-paikan ympäristöä Siirrettävän paikan ympäristöä 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavamuutos perusteluineen Siirrettäväksi tarkoitettu RA-paikka soveltuu kohtalaisen hyvin lomarakentamiseen. Vakituisen asumisen sijoittamista hankaloittaa alueen kallioisuus ja rannan jyrkkyys. Kallioisuus vaikeuttaa mm. tarvittavien jätevesijärjestelmien rakentamista. Tie nykyiselle paikalle olisi melko hankala toteuttaa maastoolosuhteinen ja läheisen sähkölinjan takia. Rakennuspaikka voidaan siirtää nykyisestä rakennuspaikasta noin 180 metriä pohjoisempaan, jossa ranta on selkeästi loivapiirteisempää. Lisäksi voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa pääsytietä. Kyseessä on 1600-luvulta peräisin oleva vanha sukutila. Nykyinen sukupolvi keskittyy palkkatöiden lisäksi sukutilan metsien hoitamiseen. Suunnitelmissa on rakentaa vakituinen asunto järven rannalle. Siirtokohteena oleva paikka soveltuu hyvin siihen. Alue sijaitsee hyvin liikenneyhteyksien varrella. Lähialueella on muutakin vakituista asumista. Siirretyn rakennuspaikan alue osoitetaan normaaliksi metsätalousalueeksi. 3.2 Kaavamääräykset Kaavamääräykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavamääräykset pohjautuvat hyvin pitkälti alkuperäisen yleiskaavan määräyksiin.

8 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Suunnitteluvaiheet Ruokolahden kunnanhallitushallitus teki kaavanlaatimispäätöksen kokouksessaan Kaavaluonnos ja sitä vastaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi huomautus. Täydennetään prosessin aikana. 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä perusteena voidaan pitää alkuperäiseen rantaosayleiskaavaan tehtyä luonnonolojen selvitystä. Myös kaavoittajan tekemät maastokäynnit ovat merkittävä osa arvioinnin perusteita. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset perustuvat suurelta osin kaavoittajan tekemiin huomioihin ja havaintoihin kaavaprosessin aikana. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset Kaavamuutos ei merkittävästi vaikuta maisemaan tai ympäristöä huonontavasti. Vesihuollon osalta ei kaavamuutosalueella tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, sillä muutos kohdistuu yksittäisen rakennuspaikan siirtoon maanomistusyksikön sisällä. Sama koskee jätehuoltoa. Rakennuspaikkojen siirto on tehty alueella, joissa on rakennuspaikkoja jo ennestäänkin. Välittömiä kustannuksia vesihuollon ja tiestön osalta syntyy, mutta ne kohdistuvat lähinnä maanomistajalle. 4.3 Vaikutukset maisemaan Yhden uuden rakennuspaikan rakentaminen ei vaikuta merkittävästi lähi- tai kaukomaisemaan. Nykyiseen paikkaan nähden uudessa paikassa rakentamisen perustaso sijoittuu noin 5 metriä alemmaksi, jolloin maisemalliset vaikutukset vähenevät. Rakennuspaikan edustalla oleva pieni saari vähentää lisäksi rakennuspaikan näkyvyyttä kaukomaisemassa. Riittävän suojapuuston säilyttäminen rannan ja rakennusten välissä vähentää haitallisia maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. 4.4 Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntatekniikan kustannuksia ei kunnalle kaavamuutoksista juuri tule, kun peilataan kaavalliseen nykytilanteeseen. Uusi vakituinen asuminen edesauttaa Sutelan kylän elinvoimaisuuden säilymistä.

9 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Vaikutukset vesistöön ja pohjavesiin Vesistöihin ja pohjavesiin eivät kaavamuutokset sanottavasti vaikuta, koska jätevedet ja muut jätteet tullaan hoitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. Talousveden käyttö on toki paljon laajempaa vakituisella asunnolla kuin loma-asunnolla. 4.6 Sosiaaliset vaikutukset Rakennetun ympäristön kannalta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lähimmät naapurit saattavat hetkellisesti kokea uudesta rakennuspaikasta häiriötä etenkin rakentamisen aikana. Häiriölliset vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi verrattuna kaavamuutoksen positiivisiin vaikutuksiin luonnonympäristön kannalta. Lähimmät rakennetut kiinteistöt ovat maanomistajan itsensä omistamia. Antti Hirvikallio, maankäyttöinsinööri, YKS 371