Luumäen kunta. Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Transkriptio

1 Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 Kaavaselostus Sivu 1/13 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Pohjakartta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Yleiskaava Asemakaava Tiesuunnitelma ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Asemakaava perusteluineen Korttelialueet Suojaviheralueet Liikenne- ja katualueet Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten lieventäminen Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 13

3 Kaavaselostus Sivu 2/13 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttamista havainnollistavat suunnitelma Toteuttamisen aikataulu Toteuttamista edeltävät luvat Toteuttamisen seuranta LIITTEET JA OHEISMATERIAALI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomakkeet Yleiskaava Tiesuunnitelma

4 Kaavaselostus Sivu 3/13 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LÄNTISEN LIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Luumäen kunnassa, Taavetissa VT6 läntisen liittymän alueella. Alueen pinta-ala on noin 11,3 ha. Alue on suurelta osin jo rakennettua infraympäristöä Suunnittelualueen seudullinen sijainti Suunnittelualueen alueellinen sijainti pohjakarttaan sovitettuna

5 Kaavaselostus Sivu 4/ Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on. Asemakaavalla varataan riittävät katu- ja liikennealueet sekä tutkitaan yhden erillispientalotontin liittymäjärjestelyt. Osa liikennealueesta muutetaan kaduksi. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomakkeet (ehdotusvaihe) Tiesuunnitelma 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan vaihekaava 1 Yleiskaava 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Luumäen kunnanhallitus ( Pykälä 162) on päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen laatimisen. Kaavan laatijaksi on valittu Hirvikallio Consulting Tmi. Kaavan aloitusvaiheen viranomaispalaveri järjestettiin Kaavaluonnos valmistui lokakuussa Kaavaluonnos oli nähtävillä Asemakaavan tiivistelmä Asemakaavalla muutetaan osa nykyisestä liikennealueesta katualueeksi. Tieliittymän rampeille varataan riittävät alueet. Katu- ja liikennealueiden rajapinnat synkronoidaan vastaamaan tiesuunnitelmaa vastaavaksi.

6 Kaavaselostus Sivu 5/13 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualue on jo ihmisen muokkaamaa aluetta. Varsinaista luonnonympäristöä ei juurikaan ole. Linnalantien ja valtatie 6 välillä on pieni metsäsaareke, jossa nuorehkoa sekapuustoa. Alueen puustoa Rakennettu ympäristö Rakennettuun ympäristöön kuuluu 1945 rakennettu omakotitalo talousrakennuksineen. Omakotitalo teiden välissä Liikenne Linnalantien liikennemäärä suunnittelualueella on Liikenneviraston 2014 tilaston mukaan ajoneuvoa/vrk vuonna Joukkoliikenne: Linnalantiellä on nykyisellään kaksi linja-autopysäkkiä.

7 Kaavaselostus Sivu 6/13 Linja-autopysäkit Kevyt liikenne: Linnalantien, Kanervatien ja Niemeläntie risteysalueella on jonkin verran rakennettuja kevyen liikenteen väyliä. Kevyen liikenteen väylää Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Alueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja eikä muinaismuistoja. Kaava-alue on yksityisten, valtion ja kunnan omistuksessa. Kaava laaditaan digitaaliselle pohjakartalle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja

8 Kaavaselostus Sivu 7/13 yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Maakuntakaava Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Ensimmäinen vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jää voimaan. Etelä-Karjalan I vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta suunnittelualueelta Yleiskaava Suunnittelualueella on suurelta osin voimassa Taavetti Jurvala yleiskaava vuodelta Yleiskaavassa on varattu eritasoliittymäalue, virkistysalue (V) ja suojaviheralueita (EV).

9 Kaavaselostus Sivu 8/13 Ote yleiskaavasta Asemakaava Kuutostien eteläpuolella on voimassa asemakaava, joka on voimaantullut Kuutostiellä ja sen pohjoispuolella oleva asemakaava on huomattavasti vanhempaa. Asemakaavaote Tiesuunnitelma Kaakkois-Suomen ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Luumäen kunnan kanssa tiesuunnitelman Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantamiseksi eritasoliittymäksi, Luumäen kunnassa. Aikaisemman suunnitelman tiesuunnitelmakartan 3T-1 mukaista eritasoliittymäratkaisua on tarkennettu lähinnä alueen kaavarajojen ja -merkintöjen sisällön, pohjoispuolen ramppi- ja yksityistiejärjestelyjen, kiertoliittymän toimivuuden sekä alemman tieverkon hallinnollisten luokitustarpeiden osalta. Itse valtatien 6 ja Niemeläntien nykyisen risteyssilllan ja alikulkukäytävätarpeen osalta ratkaisua ei muuteta oleellisesti, myös kevyen liikenteen väyläverkko

10 Kaavaselostus Sivu 9/13 säilyy lähestulkoon ennallaan. Nykyinen Linnalantien ja Kelveläntien muodostama nelihaarainen tasoliittymä valtatielle 6 esitetään korvattavaksi eritasoliittymällä. Niemeläntien nykyisen risteyssillan itäpuolelle rakennetaan erillinen kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Samalla tarkennetaan risteysalueeseen liittyviä alemman tieverkon toiminnallisia yksityiskohtia. Linja-autopysäkit tullaan siirtämään pois rampilta R1 Linnalantien varteen, eritasoliittymän melusuojaus- ja maisemointiratkaisuja tullaan myös tarkentamaan. Katuverkon osuutta tarkennetaan Kelveläntien osalta, Linnalantie esitetään muutettavaksi jatkossa koko matkaltaan kaduksi erillisen katusuunnitelman pohjalta. Tiesuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä varmistetaan ko. tieosan ja risteysalueen liikenteellinen toimivuus ja sujuvuus, parannetaan oleellisesti pistekohtaista liikenneturvallisuutta ja turvataan maankäytön kehittymismahdollisuudet ja -tarpeet Taavetin keskustaajaman länsipuolisen sisääntulon osalta. Ote tiesuunnitelmasta (Destia Oy) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan ja ELY-keskuksen aloitteesta. Asemakaavaratkaisu tulee synkronoida uuteen tiesuunnitelmaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Luumäen kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt asemakaavan laatimispäätöksen. Lähialueen asukkaat ja maanomistajat

11 Kaavaselostus Sivu 10/13 Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset Destia Oy Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hallintooikeuteen (KuntaLaki 90 ). Kaavan aloituksen viranomaispalaveri järjestettiin Kaakkois-Suomen ELYkeskuksessa Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot. Alueen pienialaisuuden takia varsinaista vaihtoehtotarkastelua on vaikea tehdä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Suurin osa kaava-alueesta on liikennealueita (LT). Kaava-aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä olevassa tilastolomakkeessa. Alue Tehokkuusluku Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m2) AO 0,20 0, EV 0,00 0,67 0 LT 8,9 0 Kadut 1,6 Yhteensä 11,33 640

12 Kaavaselostus Sivu 11/ Asemakaava perusteluineen Korttelialueet Suojaviheralueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Nykyinen asemakaavatontti osoitetaan asemakaavaan. Tontin pinta-ala on noin m2 ja rakennusoikeutta sille osoitetaan 640 k-m2. Tonttiliittymä siirtyy Niemeläntien puolelle. Suojaviheraluetta osoitetaan Valtatie 6 ja Niemeläntie välille noin 0,67 ha. Osalle suojaviheraluetta osoitetaan yleisen tien suoja-aluetta Liikenne- ja katualueet Kaavamerkinnät ja määräykset Katualueita osoitetaan noin 1,5 ha. Katujen nimistöön ei tule muutoksia. Liikennealueena osoitetaan valtatie 6 ja siihen liittyvät ramppialueet. Liittymäkieltoalueita on osoitettu pohjoispuolen katualueelle. Valtatien alittava katu ja kevyen liikenteen väylä on osoitettu osaaluerajauksella. Liittymien likimääräiset sijainnit on osoitettu liikennealueille. Kaavamääräykset perustuvat soveltuvin osin ympäristöministeriön ohjeistamiin asemakaavamerkintöihin. Määräyksiä osoitetaan seuraavasti: Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - AO-kortteli 2 ap/asunto Osa alueesta on I-luokan pohjavesialuetta ja sille annetaan määräys: Alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain ja ympäristönsuojelulain säännökset. Alueelle ei saa rakentaa öljysäiliötä, rakennusta tai laitosta, joka voi vaarantaa pohjaveden laatua. 5.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina kaavoittajan, erikoisasiantuntijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa.

13 Kaavaselostus Sivu 12/13 Arvioinnit perustuvat olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä mm. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavalla voi olla lähtökohtaisesti vaikutuksia liikenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavaan voidaan olettaa sujuvoittavan liikennettä ja edesauttamaan liiketurvallisuutta. Asemakaavan ja liikennesuunnittelun tavoitteena on ollut myös teollisuusalueen raskaan liikenteen ohjaaminen selkeämmin VT6 suuntaan pois Linnalantieltä Vaikutukset yhdyskuntarakenteen eheyteen Maakuntakaavassa alue kuuluu seutukeskuksen kehittämisvyöhykkeeseen. Alue kuuluu Taavetin taajamarakenteeseen. Kaavalla ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavia vaikutuksia. Sujuva liikenne parantaa läheisen teollisuusalueen vetovoimaisuutta Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Epävarmuustekijät Asemakaavalla on vähän vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Nykyinen omakotitalo on osoitettu omalle AO-tontilleen. Uusi eritasoliittymä on merkittävä maisemallinen tekijä. Maiseman muutokset ovat neutraaleja. Asemakaavamuutoksella on ainoastaan vähäisiä sosiaalisia vaikutuksia. Uuden eritasoliittymän rakentaminen on merkittävä yhdyskuntataloudellinen investointi. Kunnalle tulee uusien liikennejärjestelyjen myötä hieman lisää kunnossapitovelvoitteita. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee alueiden käyttötarkoituksen, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Haitallisia meluvaikutuksien torjuntaa on pyritty edesauttamaan tiesuunnitelmassa esitetyillä meluvalleilla ja aidoilla.

14 Kaavaselostus Sivu 13/ Asemakaavamuutoksen suhde muihin kaavoihin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan eikä yleiskaavan kanssa. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset täyttyvät tällä asemakaavalla mm. ilmastonmuutoksen torjuminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamista havainnollistavat suunnitelma 6.2 Toteuttamisen aikataulu 6.3 Toteuttamista edeltävät luvat 6.4 Toteuttamisen seuranta Kaavan toteutumista havainnollistava suunnitelma ilmenee parhaiten tiesuunnitelma-asiakirjoista. Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Alueiden toteuttaminen edellyttää tiesuunnitelman vahvistamista ja katualueiden muodostamista yleisen alueen lohkomisella tai vapaaehtoisilla kaupoilla. ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus valvovat viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. Antti Hirvikallio RI, YKS 371