Pohjois-Pohjanmaan liitto. Maakuntaohjelman luonnoksen tasa-arvovaikutusten arviointi. Leena Teräs SINNI voimavarakeskus Oy

Transkriptio

1 Tasa-arvoneuvola Monimuotoisuusklinikka Naisyrittäjäparkki Naisten resurssikeskus INNI voimavarakeskus Oy, PL 5, Oulu Pohjois-Pohjanmaan liitto Maakuntaohjelman luonnoksen tasa-arvovaikutusten arviointi Leena Teräs INNI voimavarakeskus Oy Y-tunnus

2 IÄLTÖ Maakuntaohjelman suvaus TL 1 Elinkeinot ja maakunnan kilpailukyky... 3 TL 2 Osaaminen ja koulutus... 5 TL 3 Hyvinvointi ja peruspalvelut... 6 TL 4 etovoimaiset toimintaympäristöt... 7 TL 5 Alueiden toimintamallin kehittäminen... 7 Mako suvauskaavio... 8 Dokumentti tuotettu Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Käyttö ilman lupaa kielletty. Leena Teräs, INNI voimavarakeskus Oy 2

3 Maakuntaohjelman suvaus (sukupuolivaikutusten arviointi sekä arviointi myös laajemmin sekä ikäryhmien ja maahanmuuttajien että alueellisen tasa-arvoisuuden näkökulmasta) TL 1 Elinkeinot ja maakunnan kilpailukyky Toimintalinjan painopisteet sekä toimenpiteet on esitetty sukupuolineutraalisti. Toimenpiteillä on osittain suoria, pääosin kuitenkin välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Ideologisessa yleistekstissä mainitaan naiset ryhmänä mikroyrittäjyydestä puhuttaessa, mutta kohdennettuja toimenpiteitä ei ole esitetty tilanteen kehittämiseksi. Yrittäjyyden eri osa-alueilla on sukupuolten välillä huomattavia eroja. Näitä ovat mm. toimialat, yritysten koko, yrityksen elinkaari, yrityksen perustamiseen ja kasvuun liittyvät kysymykset. Esitettyjen toimenpiteiden tarkasteleminen molempien sukupuolten näkökulmasta tuo esille niiden vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Nyt esitetyt toimenpiteet eivät pyri kaventamaan sukupuolten välistä epätasa-arvoisuutta elinkeinotoiminnassa. Pikemminkin ne jatkavat edellisen ohjelmakauden käytäntöjä ja suuntaavat tukea edelleen miesvaltaisille toimialoille ja miesten omistamille yrityksille. Useissa ohjelma-arvioinneissa esille tullut tukien epätasainen jakautuminen sukupuolten välillä ei näyttäisi esitettyjen toimenpiteiden valossa korjautuvan. Toimintalinjassa tuodaan esiin toimenpiteitä, joilla on vaikutusta alueelliseen tasa-arvoon. Näistä mainittakoon mm. yritysten hautomotoiminta (sijoittuminen, toimialat), kasvualojen määrittelyn kriteerit ja sijoittuminen alueellisesti, kansainvälistyminen, verkostoituminen, organisaatioiden hierarkisoituminen, tutkimustoimintaan osallistuminen, mobiiliteknologian soveltaminen (etäisyyksien aiheuttamat kustannukset). Maatalouden muutostila todetaan tekstissä, mutta suoranaisesti toimenpiteitä ei muutoksen hallitsemiseksi ja siitä selviämisen tueksi osoiteta. Alueellisen tasaarvon näkökulmasta kasvukeskuskeskeisyys näyttäisi jatkuvan, jopa vahvistuvan. uoranaisia vaikutuksia muihin ihmisryhmiin ei toimenpiteillä näytä olevan. Toimintalinjassa esitettyjen toimenpiteisiin piiloutuu mm. seuraavia tasa-arvoista kehitystä uhkaavia ilmiöitä: Toimenpide A Yrittäjyyden eri vaiheiden tukeminen - yritysidean prosessoimisen eroavaisuus (naiset näyttävät pohtivan yritysideaa pitkään ja vaativat reflektoimisprosessiin asiantuntevaa kumppania) - alueellisesti tarkasteltuna on merkityksellistä minne yrityshautomo sijoittuu - merkityksellistä myöskin hautomojen toimialavalinnat sekä toimintatavat - Pohjois-Pohjanmaalla mittava joukko ikääntyviä naisyrittäjiä - starttilainaa ei myönnetä perinteisille naisten toimialoille Toimenpide B Toimialojen kehittäminen ja yhteistyötä edistävät toimintaympäristöt - toimialojen kehittäminen myöskin segregaation purkamisen huomioon ottavasta näkökulmasta (naisten tukeminen perinteisille miesten aloille ja päinvastoin) - maaseudulla sukupuolten erilainen työllistymisen käytännöt (miehet työskentelevät maatilalla, naiset tilan ulkopuolella) - toimialojen sukupuolten mukainen jako vääristää myös tukien jakautumista (esim. starttilainaa ei myönnetä perinteisille naisten aloille, julkista tukea myönnetään miesvaltaisille toimialoille kuten teknologia, puuteollisuus, metalliteollisuus) 3

4 - asiantuntijaorganisaation määrittelyssä otettava huomioon nais- ja miestoimialojen ja toimijoiden tasapuolinen edustavuus Toimenpide C Kasvuhakuisten yritysten kansainväliset avaukset - naisten ja miesten omistamien yritysten kasvuprofiili erilainen (naisten yrityksillä maltillisempi kasvukehitys) - yritysten kasvuprofiilissa alueellisesti määräytyviä haasteita (syrjäseutujen yrityksien kansainvälistyminen vaatii enemmän tukitoimia kuin kasvukeskuksissa toimivien yritysten kansainvälistyminen) - yritysten verkostoitumismahdollisuuksissa alueellisia eroja - naisten omistamat yritykset paikallisesti voimakkaasti sitoutuneita - kansainvälisen työvoiman rekrytoinnissa sukupuolinäkökulma (perheittäin muutetaan uomeen yleisesti miehen työpaikan perässä, nainen jää helposti työmarkkinoiden ja siten myös yhteiskunnan ulkopuolelle) Toimenpide D Tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivointi - tutkimushankkeiden toimialajako (myös alueellisesti) - ketä työllistyy (sukupuoli, alueellisuus) Toimenpide E Mobiiliteknologian soveltaminen - sukupuolilla erilaiset teknologian käyttöalueet - resurssien jakautuminen (mobiiliteknologia kuuluu työvoimaltaan segregoituneisiin toimialoihin eli suunnittelijoina on pääosin miehiä) Lisäperusteluita Naisten yrittäjyyttä luonnehtivat - vähemmistönä yrittäjistä (n. 30%) - toimialat ovat pääosin hoiva-, hyvinvointi- ja palvelualoilla - toimialat huonosti tuettuja (EU tuet ym. julkinen raha, esim. starttirahaa ei myönnetä hoiva- ja hyvinvointiyrittäjille) - itsensä työllistäjiä tai mikroyrityksiä - maltillinen kasvukehitys - paikallisesti voimakkaasti sitoutuneita - Pohjois-Pohjanmaalla paljon ikääntyviä naisyrittäjiä - yritysneuvonnan erityisvaatimukset (mm. naiset vaativat yritysidean pitkäjaksoista prosessoimista) - naispuolisten maatalousyrittäjien monipuoliset yrityskonseptit (käsityöt, elintarviketuotteet, matkailu jne.) Miesten yrittäjyyttä luonnehtivat - enemmistö yrittäjistä - toimialat metalli-, puu-, sähkö-, yms. teollisuus - toimialat hyvin tuettuja (EU tuet ym. julkinen rahoitus) - yritykset yleisesti keskisuuria tai suuria - kasvuorientoituneita - miespuolisten maatalousyrittäjien keskittyminen viljelyyn ja karjanhoitoon 4

5 TL 2 Osaaminen ja koulutus Toimintalinja on kirjoitettu sukupuolineutraalisti. Kuitenkin toimintalinjassa käsitellään pääosin ihmisryhmiin suunnattavia toimenpiteitä, jolloin ne usein tuottavat eroa sukupuolten välille. Toimintalinjan toimenpiteet kohdistuvat sukupuoliin eri tavoin mm. koulutuksen, alueellisen sitoutumisen, tulevaisuuden näkymien ja työyhteisöissä viihtymisen näkökulmasta. Esitettyjen toimenpiteiden avulla ei pystytä estämään toimien erilainen vaikutus eri sukupuolille. Eri ihmisryhmien osalta ainoastaan maahanmuuttajien osuus työvoiman lisäämisessä on otettu huomioon, mutta tässäkin on jätetty huomiotta maahanmuuttajaryhmän sisällä olevaa sukupuolten välistä eroavaisuutta. euraavia teemoja tulisi huomioida, jotta esitetyillä toimenpiteillä ei vähennettäisi niin ihmisryhmien kuin alueiden välistä tasa-arvoisuutta. Koulutuksen ja työmarkkinoiden osalta Pohjois-Pohjanmaa on uomen segregoituneimpia maakuntia. Työmarkkinoiden jakautuminen sukupuolten mukaisesti perinteisesti naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin katsotaan yleisesti vaikuttavan kilpailukykyä ja innovatiivisuutta vähentävästi. Naiset työskentelevät edelleen hoiva-, hyvinvointi- ja opetusaloilla ja miehet tekniikan ja talouden parissa. Naisten työnantaja on yleisesti julkinen sektori ja miesten taas yksityinen. Esitetyt toimenpiteet eivät ota kantaa näihin ongelmakohtiin. Nuorten naisten maalta muutto kasvukeskuksiin aiheuttaa haasteita syrjään asuttujen alueiden elinvoimaisuuden säilymiselle. astaavasti syrjäseuduille jäävien nuorten miesten syrjäytymisvaara on suuri. uuntaus on jatkunut jo vuosikymmeniä, eikä toimintalinjassa tuoda esille toimenpiteitä, joilla tätä kehityssuuntaa muutettaisiin. Korkeasti koulutettujen naisten muuttaminen pois maakunnasta sekä Oulussa akateemisten naisten korkea työttömyys ja lisäksi nuorten naisten työsuhteiden määräaikaisuus tuovat lisähaasteita maakunnan elinvoimaisuuden säilymiselle. Näitä ongelmakohtia ei toimintalinjassa käsitellä. Koulutuksen osalta sukupuolten välillä on merkittäviä eroja. Naiset ovat 1980-luvulta saakka olleet koulutetumpia kuin miehet. Mm. yliopistoissa opiskelevista 59% on naisia (46% väittelevistä). Tämä ei kuitenkaan näy naisten ura- ja palkkakehityksessä. Professoreista on vain 18% naisia ja yksityissektorilla naisjohtajia on vain 2%. Naisen keskiansio on n. 440 pienempi kuin miehen ja palkkaero kasvaa ikääntymisen myötä siten, että yli 50-vuotiaat naiset ansaitsevat vain n. 50% saman ikäryhmän miesten ansioista. Elinikäisinä oppijoina naiset ovat aktiivisempia osallistumaan omalla ajallaan aikuiskoulutukseen. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon se, että yleisesti perhe muuttaa miehen työpaikan perässä ja naisen työmahdollisuuksia ei välttämättä ole kartoitettu. Ilman työpaikkaa on naisen hankala integroitua uuteen yhteiskuntaan. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan sukupuolten väliset suhteet ovat suhteellisen tasa-arvoiset. Maahanmuuttajien on tärkeää saada tietoja maan lainsäädännön asettamista oikeuksista ja velvollisuuksista. Esitetyt toimenpiteet eivät tarkastele maahanmuuttajakysymystä riittävän syvällisesti. Työpaikkojen moninaisuuden ja tasa-arvoisuuden on katsottu lisäävän työyhteisön viihtyvyyttä ja sitä kautta sen tuottavuutta, tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Esitetyt toimenpiteet eivät ota huomioon tätä ulottuvuutta. 5

6 TL 3 Hyvinvointi ja peruspalvelut Toimintalinja käsittelee hyvinvointiin liittyviä tekijöitä sukupuolineutraalisti. Kyseessä on kuitenkin välittömästi ihmisryhmiin kohdennettavista toimenpiteistä sellaisilla toiminnan alueilla (terveyden, työn, perheen, ihmissuhteiden, sosiaalisten taitojen ja vapaa-ajan), joissa on olemassa selkeitä eroavaisuuksia sukupuolten välillä. Toimintalinjan toimenpiteissä on havaittavissa sekä suoria että välillisiä vaikutuksia niin sukupuolten väliseen tasa-arvoon kuin myös alueellisesti tarkasteltuun tasa-arvoon. euraavia teemoja tulisi huomioida, jotta esitetyillä toimenpiteillä ei vähennettäisi niin ihmisryhmien kuin alueiden välistä tasa-arvoisuutta. Toimenpide A Hyvinvointipalveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen uudistaminen Julkinen sektori on naisvaltaisten alojen suuri työnantaja. uuret muutokset julkisen sektorin tuottamissa palveluissa ja sitä kautta muutokset julkisen sektorin roolista työllistäjänä vaikuttavat suoraan naisten työllisyyteen. Naisten työllisyys ei ole vieläkään toipunut 1990-luvun taloudellisesta lamasta siinä määrin kuin miesten. Ns. hyvinvointivaltion palvelut mahdollistavat naisten työssäkäymisen (esim. päivähoito) ja sitä kautta helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksissä. Hyvinvointiyrittäjyys on perinteisiä naisten aloja. Esitetyt toimenpiteen eivät tuo esille segregaation purkamisen tavoitteita eli tukitoimia sille, että miehetkin suuntautuisivat hyvinvointialoille. Hyvinvointiyrittäjyyteen ei ole saatavissa harkinnanvaraista starttirahoitusta (Oulun työvoimatoimiston päätös). Terveyden saralla sukupuolten välillä on merkittäviä eroja: keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä, yleisimmät sairaudet, terveelliset elämäntavat jne. Yksi merkittävä kansantaloudellinen ja - terveydellinen ongelma on lähisuhdeväkivalta: 40% naisista on joutunut miehen väkivallan kohteeksi jossakin vaiheessa elämäänsä 15 vuotta täytettyään. Toimenpide B Työelämässä olevien hyvinvoinnin edistäminen Työturvallisuuskysymyksissä on sukupuolten välillä merkittäviä eroja: miehet ovat onnettomuusalttiimpia ja työtapaturman johdosta työkyvyttömäksi joutuneista enemmistö on miehiä, naisilla taas on työperäisiä, fyysisiä ongelmia esim. päätetyöskentelystä sekä työpaikalla koettua seksuaalista häirintää. Työyhteisöjen tasa-arvosuunnittelulla voidaan työntekijöiden viihtyvyyttä, motivaatiota ja vaikutusmahdollisuuksia lisätä. Lisäksi organisaatioiden toimintatapoja avaamalla päästään käsiksi segregaation (horisontaalinen ja vertikaalinen) ylläpitämisen mekanismeihin. Naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta tämä ei näy ura- ja palkkakehityksessä. Naisen keskiansio on n. 440 pienempi kuin miehen. Elinikäisinä oppijoina naiset ovat aktiivisempia osallistumaan omalla ajallaan aikuiskoulutukseen. 6

7 Toimenpide C Moniongelmaisuuden ehkäiseminen Kotityöt ja hoitovastuu on jakautunut epätasaisesti sukupuolten välillä. Työpäivänsä lisäksi naiset tekevät 70% kotitöistä. Kuitenkin naisten palkkataso on vain n % miesten palkkatasosta. Esitetyissä toimenpiteissä tulee ottaa epätasainen resurssien jakautuminen paremmin huomioon. Ansiotyön ja muun elämän yhteensovittamisen kysymykset ovat merkittävä työyhteisöjen kehittämisen kohde, jossa on selkeitä eroja sukupuolten välillä. Hoitovastuu lapsista on naisella (naiset tekevät 70% kotitöistä työpäivänsä lisäksi). Tämä kuormittaa naisvaltaisia aloja (mm. lasten sairastuessa tulevat poissaolot). Myös vanhemmuuden kustannukset tulee naisvaltaisten alojen maksettaviksi ja tästä aiheutuu hedelmällisessä iässä olevien naisten vaikeampi työllisyys (määräaikaisissa työsuhteissa 20% nuorista naisista). Pienten lasten isät tekevät tilastojen mukaan pisimpiä työpäiviä. ain 2% isistä jakaa vanhempainvapaan yhdessä puolisonsa kanssa. Pitkäaikaistyöttömistä sekä päihteiden käyttäjistä suurin osa on miehiä. yrjäytymisessä on nähtävissä sukupuolten välisiä eroja, esim. potentiaalinen syrjäytymisreitti avioerossa naisella: ero yksinhuoltajuus toimeentulo-ongelmat sosiaaliset ja terveysongelmat; miehellä: ero päihteiden käyttö työttömyys sosiaaliset ja terveysongelmat. yrjäytymisen sukupuolierot tulee ottaa huomioon kehitettäessä syrjäytymisen vastaisia toimenpiteitä. Naisten tilastollinen, odotettavissa oleva elinikä on 81,5 vuotta ja miesten 74,6 vuotta. Naisilla on tilastollinen todennäköisyys elää puolisoitaan pidempään ja useasti nainen on puolisoista se, joka toimii kumppaninsa omaishoitajana. Enemmistö yksin jääneistä vanhuksista on naisia. Pienemmän palkkatason ja sen myötä pienemmän eläkekertymän johdosta ikääntyneillä naisilla käytettävissä olevat tulot ovat pieniä. Tämä tulee ottaa huomioon päätettäessä vähentää verovaroin tuotettuja julkisia palveluita ja kehitettäessä maksullisia vanhustenpalveluita. TL 4 etovoimaiset toimintaympäristöt Toimintalinja käsittelee infrastruktuurikysymyksiä, joten tasa-arvovaikutukset ovat pääosin alueellisia ja ihmisryhmien välisen tasa-arvoisuuden näkökulmasta tarkasteltuna välillisiä. Alueellisesti tasa-arvoa avaava kysymys on resurssien jakautuminen ja toimintojen fyysinen sijoittuminen. TL 5 Alueiden toimintamallin kehittäminen Toimintalinja käsittelee toimintamallien uudistamista, joilla on pääosin välillisiä vaikutuksia tasa-arvoon. Jotta voitaisiin välttää toimenpiteiden epätasa-arvoa lisäävä vaikutus, tulee suunnitteluprosesseissa varmistaa toimijaryhmien laaja-alaisuus sekä tasa-arvokysymysten huomioon ottava suunnitteluprosessi. 7

8 Mako suvauskaavio Toimintalinjat ukupuolirelevanssi = suoraan vaikutusta = välillisesti TL 1 - Elinkeinot ja maakunnan kilpailukyky A. Yrittäjyyden eri vaiheiden tukeminen a. yritysten hautomotoiminta naisten yrittäjyyden erityispiirteet, esim. prosessinomainen yritysneuvonta b. sukupolvenvaihdoksien tukitoimenpiteet paljon naisyrittäjiä ikääntymässä B. Toimialojen kehittäminen ja yhteistyötä edistävät toimintaympäristöt Muu tasa-arvorelevanssi näkökulma c. yrityksen alkuvaiheen rahoituksen monipuolistaminen starttilainan rajoitukset naiset saavat vähemmän lainaa a. uusien ja perinteisten toimialojen avoimet segregaation purkamisen toimenpiteet innovaatioympäristöt maaseudulla sukupuolten erilainen työllistymisen mahdollisuus toimialojen sukupuolen mukainen jako tuen jakautuminen b. uusien sovellusalojen löytäminen sekä innovaatioiden resurssien jakautuminen, ketä työllistyy tuotteistaminen ja kaupallistaminen c. välittäjä- ja asiantuntijaorganisaatioiden roolin sukupuolivaikutusten huomioon ottaminen organisaatioita määriteltäessä uudistaminen eri etnisten ryhmien tukeminen yrittäjiksi yrityksen koko etninen palvelualat laajin toimiala (ei näy listauksessa) d. rahoitusmahdollisuuksien laajentaminen ja lisääminen selvitys resurssien jakautumisesta sukupuolten välillä rahoitus tasaisesti eri toimialoille C. Kasvuhakuisten yritysten kansainväliset avaukset a. potentiaalisen kasvun yritysten tunnistaminen ja tukeminen tunnistamisen mittarit : ketä työllistyy, mitä toimialoja nostetaan arvokkaasti tunnistamisen mittarit: mitä toimialoja ja miltä alueilta b. kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen resurssien jakautuminen, ketä työllistyy c. kansainvälisen työvoiman rekrytointi maahan muuttavat perheet tulevat yleensä miehen työpaikan perässä, jolloin nainen jää vaille työtä (ja sen myötä yhteiskuntaan integroituminen heikkenee) D. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivointi a. PK yritysten osallistuminen tutkimushankkeisiin toimialajako: ketä työllistyy toimialajako b. tutkimustulosten hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa miltä alalta tutkimuksia, kuka tekee tutkimukset, ketä työllistyy E. Mobiiliteknologian soveltaminen a. uusien sovellusalueiden käyttöönotto sukupuolilla erilaiset teknologian käyttöalueet, etninen, ikä b. vahvan globaalin aseman saavuttaminen valituilla t&k aloilla kuka valitsee toimijat, ketä työllistyy resurssien jakautuminen toimialavalinta etäisyyksien aiheuttamat kustannukset TL 2 - Osaaminen ja koulutus A. Nuorten koulutusmahdollisuudet a. koulutustarpeen ennakointi segregaation purkaminen: aktiiviset toimet koulutussektorin kaikkien toimijoiden yhteistyönä, kehittämisprojektien työn hyödyntäminen b. ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen ammatillisen loppututkinnon suorittamisen tukeminen epätyypillisiä valintoja tehneiden opiskelun tukeminen rakenteiden ja toimintatapojen kriittinen tarkastelu c. koulutuksesta työelämään siirtymisen edistäminen armeijan ja äitiyden johdosta tulevat katkokset maaseudun opiskelu- ja elinmahdollisuuksien tukeminen nuorten naisten maaltamuutto kansainvälinen vaihto 8

9 d. uusien opetusteknologioiden hyödyntäminen teknologioiden käytössä sukupuolten välisiä eroja e. opetuksen laadun ja monipuolisuuden vahvistaminen sukupuolen huomioon ottava ja segregaatiota purkava opetus f. koulutuksen kansainvälistäminen tyttöjen kielellinen suuntautuminen B. Osaava työvoima a. elinikäisen oppimisen edistäminen, sopeutuminen opiskelun hyödyntäminen urakehityksessä, ura- ja palkkakehityksessä selkeitä sp eroja määräaikaiset työsuhteet nuorten koulutettujen naisten poismuutto nuorten naisen maaltamuutto akateemisen loppututkinnon suorittaneista 59% naisia tohtorintutkinto 46% tutkijanainen eri asemassa kuin tutkijamies (julkaistava n. 2,5 kertaa enemmän) professoreista naisia 18% naiset enemmistönä omaehtoisessa vapaa-ajan aikuiskoulutuksessa b. liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä johtamistaitojen kehittäminen naisjohtajia 2%, miehiä 7% työvoimasta, yksityisellä sektorilla vielä vähemmän c. venäjä-osaamisen lisääminen tyttöjen kielellinen suuntautuminen d. maahanmuuttajien koulutus suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvopolitiikka C. Oppimis- ja innovaatioympäristöt a. innovaatioympäristöjen vahvistaminen millä perusteella valitaan innovaatioympäristöt b. oppilaitosten yhteistyö c. verkko-osaamisen vahvistaminen sukupuolisensitiivinen pedagogiikka d. tutkimustoiminnan lisääminen tutkijanuran kehittymisen sukupuolittuneisuus TL 3 - Hyvinvointi ja peruspalvelut A. Hyvinvointipalveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen uudistaminen a. tuottamistavat ja prosessit julkisen sektorin merkitys naisten työllistäjänä sekä naisten tarvitsemien hyvinvointipalveluiden tuottajina b. hyvinvointiyrittäjyyden ja yritystoiminnan vahvistaminen ja hyvinvointiyrittäjyys perinteisiä naisten aloja starttirahoitus yritysten integroiminen julkiseen palvelujärjestelmään c. ennaltaehkäisy elinikä (81,5v 74,6v) terveelliset elämäntavat lähisuhdeväkivalta (40% naisista joutunut miehen väkivallan kohteeksi jossakin vaiheessa elämäänsä 15 vuotta täytettyään, 22% nykyisen partnerin tekemänä) d. julkisten hyvinvointipalveluiden henkilöstön riittävyyden segregaation purkaminen turvaaminen ja uudenlaisen osaamisen vahvistaminen e. kolmannen sektorin tarjoamien resurssien huomioiminen palvelujen järjestämisessä resurssien jakautuminen, ketä työllistyy B. Työelämässä olevien hyvinvoinnin edistäminen a. terveiden elämäntapojen edistäminen stressi työajat (nuorten isien pitkät työpäivät) b. sosiaalisen pääoman kasvun tukeminen ja yhteisöllisyyden hyödyntäminen sosiaalisen pääoman määrittely, vastuiden jakautuminen sukupuolten välillä c. työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittäminen työturvallisuus sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, työpaikkakiusaaminen asiakaspalveluammattilaisten väkivalle altistuminen ansiotyön ja muun elämän yhteensovittaminen nuoret isät tekevät pisimpiä työpäiviä sukupuolittunut ura- ja palkkakehitys 9

10 segregaation purkaminen tasa-arvosuunnittelu d. teknologian hyödyntäminen ketä työllistyy e. täydennyskoulutuksen ja työssä oppimisen kehittäminen naisten korkeampi koulutus ei tuota hyötyä uralla etenemisessä C. Moniongelmaisuuden ehkäiseminen 1. lapset ja lapsiperheet a. asennekasvatus ja vastuunottaminen kotityövastuun jakautuminen (naiset tekevät työpäivän lisäksi 70% kotitöistä) b. tukiperhetoiminnan kehittäminen lasten huoltajuus useimmin naisilla etävanhempana useimmiten mies c. myönteinen työnantajapolitiikka ansiotyön ja muun elämän yhteensovittaminen nuoret isät tekevät pisimpiä työpäiviä perhevapaiden käyttö keskittyy naisille 2% isistä jakaa vanhempainvapaata pienten lasten isät tekevät pisimpiä työpäiviä nuoret naiset määräaikaisissa työsuhteissa d. syrjäytymisen tutkimuksen, ennakoinnin ja seurannan sukupuolen huomioon ottavaa tutkimusta kehittäminen e. päihdepolitiikan ylikunnallisten ratkaisujen edistäminen päihteiden käyttö f. monimuotoisen ja moniammatillisen palvelujärjestelmän terveyspalveluiden käyttäminen kehittäminen g. alueellisten perhepoliittisten ohjelmien tekeminen resurssien jakautuminen, ketä tuetaan 2. nuoret a. työ- ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita ovat määräaikaiset työsuhteet (20% naisista) nuoret isät tekevät pisimpiä työpäiviä b. luovuuden vahvistaminen luovuuden määrittelyn ja havainnonnin sukupuolittuneisuus (sukupuolistereotypiat: tytöt ahkeria ja varovaisia, pojat älykkäitä ja rohkeita) c. hyvinvoinnin vajeiden ja uhkatekijöiden varhainen sukupuolierityinen tarkastelukulma tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen d. kestävän hyvinvoinnin kohentaminen ennaltaehkäisyn yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkökulmasta terveysvalistus sukupuolten välillä eroa vastuissa ja oikeuksissa 3. työelämän ulkopuolella olevat a. työelämäohjauksen monipalvelukeskusten lisääminen ja segregaation purkaminen, keskusten palveluiden saatavuus kehittäminen b. yksilölliset ja tuetut koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet pitkäaikaistyöttömistä suurin osa miehiä naiset osallistuvat aktiivisemmin työvoimapoliittisiin koulutuksiin syrjäytymisen reitti sukupuolittunut esim. avioerossa: nainen: ero yksinhuoltajuus toimeentulo-ongelmat sosiaaliset ja terveysongelmat mies: ero päihteiden käyttö työttömyys sosiaaliset ja terveysongelmat c. vaihtoehtoisten työpaikkojen luominen mille toimialoille segregaation purkaminen 4. ikääntyneet a. toimintamallien kehittäminen elämänhalun, sosiaalisen elinikä (81,5v 74,6v) toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen lisäämiseksi ja palkkaeron kerryttämiä toimeentulo-ongelmia ikääntyneillä naisilla ylläpitämiseksi 10

11 heteroaviopareissa nainen useasti nuorempi naisen pidemmästä eliniästä johtuen nainen yleensä toimii omaishoitajana miehelleen, mutta tämän kuoltua jää yksin b. hyvinvointiteknologian kehittäminen ja käyttöönotto kuka kehittää ja mihin tarpeeseen, ketä työllistyy c. ikäihmiset voimavarana hiljaisen tiedon käyttöönotto eläköityvällä miehellä tie avoin johtokuntaan, naisella ei TL 4 - etovoimaiset toimintaympäristöt A. Kilpailukykyiset liikenneyhteydet ja logistiikka a. kv yhteyksien ja liikennekäytävien kehittäminen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön b. pääliikenneyhteyksien parantaminen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön c. liikenteen peruspalveluiden ylläpito ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön d. elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikkapalvelujen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön kehittäminen e. alueellisten logistiikkakeskusten kehittäminen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön f. nopean tietoliikenteen mahdollistavan infrastruktuurin ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön toteuttaminen koko maakunnassa B. Laadukas asuin- ja yritysympäristö a. suunnittelun ja rakentamisen laadun parantaminen sukupuolittunut tilakäsitys b. ympäristöasioiden hyvä hallinta: elinkeinoelämän tasa-arvo vetovoimatekijäksi, ta politiikka laatujärjestelmät vahvuudeksi c. kulttuuriympäristön vaaliminen sukupuolittunut tilakäsitys ja kulttuurin kuluttaminen d. parannetaan vesien hoidon ja vesihuollon tilaa ketä työllistyy e. yrityspuistojen ja vetovoimaisten yritysvyöhykkeiden aikaansaaminen maaseudun työllistymismahdollisuudet (maatalouden työllistymismuutos, julkisen sektorin työpaikat) C. etovoimakohteiden ja alueiden kehittäminen a. virkistys- ja vapaa-ajankohteiden ja aluiden sekä tapahtumien laadullinen parantaminen vapaa-ajan jakautuminen vapaa-ajan palveluiden jakautuminen julkisiin ja yksityisiin palveluihin (esim. hevosharrastus jalkapalloharrastus) kulttuurin kuluttamisen sukupuolittuneisuus (naiset: klasssisen musiikin konsertit, taidenäyttelyt miehet: urheilu, kevyen musiikin konsertit) b. maakunnan oman kulttuuriperinteen vaaliminen ja tuotteistaminen D. Kehittynyt energiantuotanto a. maakunnan energiastrategian hankkeiden toteuttaminen ketä työllistyy TL 5 - Alueiden toimintamallien kehittäminen A. Alueiden kehittämisen koordinointi ja a. verkostojen työnjako/vahvistus sukupuolen huomioon ottava määrittelyprosessi laaja-alaiset toimijaryhmät toteuttamisverkosto b. verkostotyöskentelyn kehittäminen mitä toimialoja koskettaa, kuka tulee valituksi B. Uusien rakenteiden ja toimintamallien kehittäminen a. kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja demokratiakehitys aktiivinen kansalaisuus julkisen sektorin merkitys työllistäjänä ja palveluiden tuottajana b. maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen sukupuolen huomioon ottava tasa-arvon hankeklinikka C. Yhteistyömallien kehittäminen a. verkostoitumisen/kumppanuusajattelun kehittäminen sukupuolen huomioon ottava suunnitteluprosessi laaja-alaiset toimijaryhmät b. julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen laaja-alaiset toimijaryhmät laaja-alaiset toimijaryhmät c. klustereiden välisen yhteistyön lisääminen laaja-alaiset toimijaryhmät laaja-alaiset toimijaryhmät D. Kansainvälisyyden kehittäminen a. maakunnallinen maahanmuuttajapolitiikka perheet muuttavat miehen työn perässä, naisen integroituminen etniset ryhmät yhteiskuntaan ilman työyhteisöä vaikeaa c. Barants- ja enäjä-yhteistyön mahdollisuuksien hakeminen ja hyödyntäminen ketä työllistyy, mitkä toimialat 11