Pohjois-Pohjanmaan liitto. Maakuntaohjelman luonnoksen tasa-arvovaikutusten arviointi. Leena Teräs SINNI voimavarakeskus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan liitto. Maakuntaohjelman 2007-2010 luonnoksen tasa-arvovaikutusten arviointi. Leena Teräs SINNI voimavarakeskus Oy"

Transkriptio

1 Tasa-arvoneuvola Monimuotoisuusklinikka Naisyrittäjäparkki Naisten resurssikeskus INNI voimavarakeskus Oy, PL 5, Oulu Pohjois-Pohjanmaan liitto Maakuntaohjelman luonnoksen tasa-arvovaikutusten arviointi Leena Teräs INNI voimavarakeskus Oy Y-tunnus

2 IÄLTÖ Maakuntaohjelman suvaus TL 1 Elinkeinot ja maakunnan kilpailukyky... 3 TL 2 Osaaminen ja koulutus... 5 TL 3 Hyvinvointi ja peruspalvelut... 6 TL 4 etovoimaiset toimintaympäristöt... 7 TL 5 Alueiden toimintamallin kehittäminen... 7 Mako suvauskaavio... 8 Dokumentti tuotettu Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Käyttö ilman lupaa kielletty. Leena Teräs, INNI voimavarakeskus Oy 2

3 Maakuntaohjelman suvaus (sukupuolivaikutusten arviointi sekä arviointi myös laajemmin sekä ikäryhmien ja maahanmuuttajien että alueellisen tasa-arvoisuuden näkökulmasta) TL 1 Elinkeinot ja maakunnan kilpailukyky Toimintalinjan painopisteet sekä toimenpiteet on esitetty sukupuolineutraalisti. Toimenpiteillä on osittain suoria, pääosin kuitenkin välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Ideologisessa yleistekstissä mainitaan naiset ryhmänä mikroyrittäjyydestä puhuttaessa, mutta kohdennettuja toimenpiteitä ei ole esitetty tilanteen kehittämiseksi. Yrittäjyyden eri osa-alueilla on sukupuolten välillä huomattavia eroja. Näitä ovat mm. toimialat, yritysten koko, yrityksen elinkaari, yrityksen perustamiseen ja kasvuun liittyvät kysymykset. Esitettyjen toimenpiteiden tarkasteleminen molempien sukupuolten näkökulmasta tuo esille niiden vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Nyt esitetyt toimenpiteet eivät pyri kaventamaan sukupuolten välistä epätasa-arvoisuutta elinkeinotoiminnassa. Pikemminkin ne jatkavat edellisen ohjelmakauden käytäntöjä ja suuntaavat tukea edelleen miesvaltaisille toimialoille ja miesten omistamille yrityksille. Useissa ohjelma-arvioinneissa esille tullut tukien epätasainen jakautuminen sukupuolten välillä ei näyttäisi esitettyjen toimenpiteiden valossa korjautuvan. Toimintalinjassa tuodaan esiin toimenpiteitä, joilla on vaikutusta alueelliseen tasa-arvoon. Näistä mainittakoon mm. yritysten hautomotoiminta (sijoittuminen, toimialat), kasvualojen määrittelyn kriteerit ja sijoittuminen alueellisesti, kansainvälistyminen, verkostoituminen, organisaatioiden hierarkisoituminen, tutkimustoimintaan osallistuminen, mobiiliteknologian soveltaminen (etäisyyksien aiheuttamat kustannukset). Maatalouden muutostila todetaan tekstissä, mutta suoranaisesti toimenpiteitä ei muutoksen hallitsemiseksi ja siitä selviämisen tueksi osoiteta. Alueellisen tasaarvon näkökulmasta kasvukeskuskeskeisyys näyttäisi jatkuvan, jopa vahvistuvan. uoranaisia vaikutuksia muihin ihmisryhmiin ei toimenpiteillä näytä olevan. Toimintalinjassa esitettyjen toimenpiteisiin piiloutuu mm. seuraavia tasa-arvoista kehitystä uhkaavia ilmiöitä: Toimenpide A Yrittäjyyden eri vaiheiden tukeminen - yritysidean prosessoimisen eroavaisuus (naiset näyttävät pohtivan yritysideaa pitkään ja vaativat reflektoimisprosessiin asiantuntevaa kumppania) - alueellisesti tarkasteltuna on merkityksellistä minne yrityshautomo sijoittuu - merkityksellistä myöskin hautomojen toimialavalinnat sekä toimintatavat - Pohjois-Pohjanmaalla mittava joukko ikääntyviä naisyrittäjiä - starttilainaa ei myönnetä perinteisille naisten toimialoille Toimenpide B Toimialojen kehittäminen ja yhteistyötä edistävät toimintaympäristöt - toimialojen kehittäminen myöskin segregaation purkamisen huomioon ottavasta näkökulmasta (naisten tukeminen perinteisille miesten aloille ja päinvastoin) - maaseudulla sukupuolten erilainen työllistymisen käytännöt (miehet työskentelevät maatilalla, naiset tilan ulkopuolella) - toimialojen sukupuolten mukainen jako vääristää myös tukien jakautumista (esim. starttilainaa ei myönnetä perinteisille naisten aloille, julkista tukea myönnetään miesvaltaisille toimialoille kuten teknologia, puuteollisuus, metalliteollisuus) 3

4 - asiantuntijaorganisaation määrittelyssä otettava huomioon nais- ja miestoimialojen ja toimijoiden tasapuolinen edustavuus Toimenpide C Kasvuhakuisten yritysten kansainväliset avaukset - naisten ja miesten omistamien yritysten kasvuprofiili erilainen (naisten yrityksillä maltillisempi kasvukehitys) - yritysten kasvuprofiilissa alueellisesti määräytyviä haasteita (syrjäseutujen yrityksien kansainvälistyminen vaatii enemmän tukitoimia kuin kasvukeskuksissa toimivien yritysten kansainvälistyminen) - yritysten verkostoitumismahdollisuuksissa alueellisia eroja - naisten omistamat yritykset paikallisesti voimakkaasti sitoutuneita - kansainvälisen työvoiman rekrytoinnissa sukupuolinäkökulma (perheittäin muutetaan uomeen yleisesti miehen työpaikan perässä, nainen jää helposti työmarkkinoiden ja siten myös yhteiskunnan ulkopuolelle) Toimenpide D Tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivointi - tutkimushankkeiden toimialajako (myös alueellisesti) - ketä työllistyy (sukupuoli, alueellisuus) Toimenpide E Mobiiliteknologian soveltaminen - sukupuolilla erilaiset teknologian käyttöalueet - resurssien jakautuminen (mobiiliteknologia kuuluu työvoimaltaan segregoituneisiin toimialoihin eli suunnittelijoina on pääosin miehiä) Lisäperusteluita Naisten yrittäjyyttä luonnehtivat - vähemmistönä yrittäjistä (n. 30%) - toimialat ovat pääosin hoiva-, hyvinvointi- ja palvelualoilla - toimialat huonosti tuettuja (EU tuet ym. julkinen raha, esim. starttirahaa ei myönnetä hoiva- ja hyvinvointiyrittäjille) - itsensä työllistäjiä tai mikroyrityksiä - maltillinen kasvukehitys - paikallisesti voimakkaasti sitoutuneita - Pohjois-Pohjanmaalla paljon ikääntyviä naisyrittäjiä - yritysneuvonnan erityisvaatimukset (mm. naiset vaativat yritysidean pitkäjaksoista prosessoimista) - naispuolisten maatalousyrittäjien monipuoliset yrityskonseptit (käsityöt, elintarviketuotteet, matkailu jne.) Miesten yrittäjyyttä luonnehtivat - enemmistö yrittäjistä - toimialat metalli-, puu-, sähkö-, yms. teollisuus - toimialat hyvin tuettuja (EU tuet ym. julkinen rahoitus) - yritykset yleisesti keskisuuria tai suuria - kasvuorientoituneita - miespuolisten maatalousyrittäjien keskittyminen viljelyyn ja karjanhoitoon 4

5 TL 2 Osaaminen ja koulutus Toimintalinja on kirjoitettu sukupuolineutraalisti. Kuitenkin toimintalinjassa käsitellään pääosin ihmisryhmiin suunnattavia toimenpiteitä, jolloin ne usein tuottavat eroa sukupuolten välille. Toimintalinjan toimenpiteet kohdistuvat sukupuoliin eri tavoin mm. koulutuksen, alueellisen sitoutumisen, tulevaisuuden näkymien ja työyhteisöissä viihtymisen näkökulmasta. Esitettyjen toimenpiteiden avulla ei pystytä estämään toimien erilainen vaikutus eri sukupuolille. Eri ihmisryhmien osalta ainoastaan maahanmuuttajien osuus työvoiman lisäämisessä on otettu huomioon, mutta tässäkin on jätetty huomiotta maahanmuuttajaryhmän sisällä olevaa sukupuolten välistä eroavaisuutta. euraavia teemoja tulisi huomioida, jotta esitetyillä toimenpiteillä ei vähennettäisi niin ihmisryhmien kuin alueiden välistä tasa-arvoisuutta. Koulutuksen ja työmarkkinoiden osalta Pohjois-Pohjanmaa on uomen segregoituneimpia maakuntia. Työmarkkinoiden jakautuminen sukupuolten mukaisesti perinteisesti naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin katsotaan yleisesti vaikuttavan kilpailukykyä ja innovatiivisuutta vähentävästi. Naiset työskentelevät edelleen hoiva-, hyvinvointi- ja opetusaloilla ja miehet tekniikan ja talouden parissa. Naisten työnantaja on yleisesti julkinen sektori ja miesten taas yksityinen. Esitetyt toimenpiteet eivät ota kantaa näihin ongelmakohtiin. Nuorten naisten maalta muutto kasvukeskuksiin aiheuttaa haasteita syrjään asuttujen alueiden elinvoimaisuuden säilymiselle. astaavasti syrjäseuduille jäävien nuorten miesten syrjäytymisvaara on suuri. uuntaus on jatkunut jo vuosikymmeniä, eikä toimintalinjassa tuoda esille toimenpiteitä, joilla tätä kehityssuuntaa muutettaisiin. Korkeasti koulutettujen naisten muuttaminen pois maakunnasta sekä Oulussa akateemisten naisten korkea työttömyys ja lisäksi nuorten naisten työsuhteiden määräaikaisuus tuovat lisähaasteita maakunnan elinvoimaisuuden säilymiselle. Näitä ongelmakohtia ei toimintalinjassa käsitellä. Koulutuksen osalta sukupuolten välillä on merkittäviä eroja. Naiset ovat 1980-luvulta saakka olleet koulutetumpia kuin miehet. Mm. yliopistoissa opiskelevista 59% on naisia (46% väittelevistä). Tämä ei kuitenkaan näy naisten ura- ja palkkakehityksessä. Professoreista on vain 18% naisia ja yksityissektorilla naisjohtajia on vain 2%. Naisen keskiansio on n. 440 pienempi kuin miehen ja palkkaero kasvaa ikääntymisen myötä siten, että yli 50-vuotiaat naiset ansaitsevat vain n. 50% saman ikäryhmän miesten ansioista. Elinikäisinä oppijoina naiset ovat aktiivisempia osallistumaan omalla ajallaan aikuiskoulutukseen. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon se, että yleisesti perhe muuttaa miehen työpaikan perässä ja naisen työmahdollisuuksia ei välttämättä ole kartoitettu. Ilman työpaikkaa on naisen hankala integroitua uuteen yhteiskuntaan. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan sukupuolten väliset suhteet ovat suhteellisen tasa-arvoiset. Maahanmuuttajien on tärkeää saada tietoja maan lainsäädännön asettamista oikeuksista ja velvollisuuksista. Esitetyt toimenpiteet eivät tarkastele maahanmuuttajakysymystä riittävän syvällisesti. Työpaikkojen moninaisuuden ja tasa-arvoisuuden on katsottu lisäävän työyhteisön viihtyvyyttä ja sitä kautta sen tuottavuutta, tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Esitetyt toimenpiteet eivät ota huomioon tätä ulottuvuutta. 5

6 TL 3 Hyvinvointi ja peruspalvelut Toimintalinja käsittelee hyvinvointiin liittyviä tekijöitä sukupuolineutraalisti. Kyseessä on kuitenkin välittömästi ihmisryhmiin kohdennettavista toimenpiteistä sellaisilla toiminnan alueilla (terveyden, työn, perheen, ihmissuhteiden, sosiaalisten taitojen ja vapaa-ajan), joissa on olemassa selkeitä eroavaisuuksia sukupuolten välillä. Toimintalinjan toimenpiteissä on havaittavissa sekä suoria että välillisiä vaikutuksia niin sukupuolten väliseen tasa-arvoon kuin myös alueellisesti tarkasteltuun tasa-arvoon. euraavia teemoja tulisi huomioida, jotta esitetyillä toimenpiteillä ei vähennettäisi niin ihmisryhmien kuin alueiden välistä tasa-arvoisuutta. Toimenpide A Hyvinvointipalveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen uudistaminen Julkinen sektori on naisvaltaisten alojen suuri työnantaja. uuret muutokset julkisen sektorin tuottamissa palveluissa ja sitä kautta muutokset julkisen sektorin roolista työllistäjänä vaikuttavat suoraan naisten työllisyyteen. Naisten työllisyys ei ole vieläkään toipunut 1990-luvun taloudellisesta lamasta siinä määrin kuin miesten. Ns. hyvinvointivaltion palvelut mahdollistavat naisten työssäkäymisen (esim. päivähoito) ja sitä kautta helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksissä. Hyvinvointiyrittäjyys on perinteisiä naisten aloja. Esitetyt toimenpiteen eivät tuo esille segregaation purkamisen tavoitteita eli tukitoimia sille, että miehetkin suuntautuisivat hyvinvointialoille. Hyvinvointiyrittäjyyteen ei ole saatavissa harkinnanvaraista starttirahoitusta (Oulun työvoimatoimiston päätös). Terveyden saralla sukupuolten välillä on merkittäviä eroja: keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä, yleisimmät sairaudet, terveelliset elämäntavat jne. Yksi merkittävä kansantaloudellinen ja - terveydellinen ongelma on lähisuhdeväkivalta: 40% naisista on joutunut miehen väkivallan kohteeksi jossakin vaiheessa elämäänsä 15 vuotta täytettyään. Toimenpide B Työelämässä olevien hyvinvoinnin edistäminen Työturvallisuuskysymyksissä on sukupuolten välillä merkittäviä eroja: miehet ovat onnettomuusalttiimpia ja työtapaturman johdosta työkyvyttömäksi joutuneista enemmistö on miehiä, naisilla taas on työperäisiä, fyysisiä ongelmia esim. päätetyöskentelystä sekä työpaikalla koettua seksuaalista häirintää. Työyhteisöjen tasa-arvosuunnittelulla voidaan työntekijöiden viihtyvyyttä, motivaatiota ja vaikutusmahdollisuuksia lisätä. Lisäksi organisaatioiden toimintatapoja avaamalla päästään käsiksi segregaation (horisontaalinen ja vertikaalinen) ylläpitämisen mekanismeihin. Naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta tämä ei näy ura- ja palkkakehityksessä. Naisen keskiansio on n. 440 pienempi kuin miehen. Elinikäisinä oppijoina naiset ovat aktiivisempia osallistumaan omalla ajallaan aikuiskoulutukseen. 6

7 Toimenpide C Moniongelmaisuuden ehkäiseminen Kotityöt ja hoitovastuu on jakautunut epätasaisesti sukupuolten välillä. Työpäivänsä lisäksi naiset tekevät 70% kotitöistä. Kuitenkin naisten palkkataso on vain n % miesten palkkatasosta. Esitetyissä toimenpiteissä tulee ottaa epätasainen resurssien jakautuminen paremmin huomioon. Ansiotyön ja muun elämän yhteensovittamisen kysymykset ovat merkittävä työyhteisöjen kehittämisen kohde, jossa on selkeitä eroja sukupuolten välillä. Hoitovastuu lapsista on naisella (naiset tekevät 70% kotitöistä työpäivänsä lisäksi). Tämä kuormittaa naisvaltaisia aloja (mm. lasten sairastuessa tulevat poissaolot). Myös vanhemmuuden kustannukset tulee naisvaltaisten alojen maksettaviksi ja tästä aiheutuu hedelmällisessä iässä olevien naisten vaikeampi työllisyys (määräaikaisissa työsuhteissa 20% nuorista naisista). Pienten lasten isät tekevät tilastojen mukaan pisimpiä työpäiviä. ain 2% isistä jakaa vanhempainvapaan yhdessä puolisonsa kanssa. Pitkäaikaistyöttömistä sekä päihteiden käyttäjistä suurin osa on miehiä. yrjäytymisessä on nähtävissä sukupuolten välisiä eroja, esim. potentiaalinen syrjäytymisreitti avioerossa naisella: ero yksinhuoltajuus toimeentulo-ongelmat sosiaaliset ja terveysongelmat; miehellä: ero päihteiden käyttö työttömyys sosiaaliset ja terveysongelmat. yrjäytymisen sukupuolierot tulee ottaa huomioon kehitettäessä syrjäytymisen vastaisia toimenpiteitä. Naisten tilastollinen, odotettavissa oleva elinikä on 81,5 vuotta ja miesten 74,6 vuotta. Naisilla on tilastollinen todennäköisyys elää puolisoitaan pidempään ja useasti nainen on puolisoista se, joka toimii kumppaninsa omaishoitajana. Enemmistö yksin jääneistä vanhuksista on naisia. Pienemmän palkkatason ja sen myötä pienemmän eläkekertymän johdosta ikääntyneillä naisilla käytettävissä olevat tulot ovat pieniä. Tämä tulee ottaa huomioon päätettäessä vähentää verovaroin tuotettuja julkisia palveluita ja kehitettäessä maksullisia vanhustenpalveluita. TL 4 etovoimaiset toimintaympäristöt Toimintalinja käsittelee infrastruktuurikysymyksiä, joten tasa-arvovaikutukset ovat pääosin alueellisia ja ihmisryhmien välisen tasa-arvoisuuden näkökulmasta tarkasteltuna välillisiä. Alueellisesti tasa-arvoa avaava kysymys on resurssien jakautuminen ja toimintojen fyysinen sijoittuminen. TL 5 Alueiden toimintamallin kehittäminen Toimintalinja käsittelee toimintamallien uudistamista, joilla on pääosin välillisiä vaikutuksia tasa-arvoon. Jotta voitaisiin välttää toimenpiteiden epätasa-arvoa lisäävä vaikutus, tulee suunnitteluprosesseissa varmistaa toimijaryhmien laaja-alaisuus sekä tasa-arvokysymysten huomioon ottava suunnitteluprosessi. 7

8 Mako suvauskaavio Toimintalinjat ukupuolirelevanssi = suoraan vaikutusta = välillisesti TL 1 - Elinkeinot ja maakunnan kilpailukyky A. Yrittäjyyden eri vaiheiden tukeminen a. yritysten hautomotoiminta naisten yrittäjyyden erityispiirteet, esim. prosessinomainen yritysneuvonta b. sukupolvenvaihdoksien tukitoimenpiteet paljon naisyrittäjiä ikääntymässä B. Toimialojen kehittäminen ja yhteistyötä edistävät toimintaympäristöt Muu tasa-arvorelevanssi näkökulma c. yrityksen alkuvaiheen rahoituksen monipuolistaminen starttilainan rajoitukset naiset saavat vähemmän lainaa a. uusien ja perinteisten toimialojen avoimet segregaation purkamisen toimenpiteet innovaatioympäristöt maaseudulla sukupuolten erilainen työllistymisen mahdollisuus toimialojen sukupuolen mukainen jako tuen jakautuminen b. uusien sovellusalojen löytäminen sekä innovaatioiden resurssien jakautuminen, ketä työllistyy tuotteistaminen ja kaupallistaminen c. välittäjä- ja asiantuntijaorganisaatioiden roolin sukupuolivaikutusten huomioon ottaminen organisaatioita määriteltäessä uudistaminen eri etnisten ryhmien tukeminen yrittäjiksi yrityksen koko etninen palvelualat laajin toimiala (ei näy listauksessa) d. rahoitusmahdollisuuksien laajentaminen ja lisääminen selvitys resurssien jakautumisesta sukupuolten välillä rahoitus tasaisesti eri toimialoille C. Kasvuhakuisten yritysten kansainväliset avaukset a. potentiaalisen kasvun yritysten tunnistaminen ja tukeminen tunnistamisen mittarit : ketä työllistyy, mitä toimialoja nostetaan arvokkaasti tunnistamisen mittarit: mitä toimialoja ja miltä alueilta b. kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen resurssien jakautuminen, ketä työllistyy c. kansainvälisen työvoiman rekrytointi maahan muuttavat perheet tulevat yleensä miehen työpaikan perässä, jolloin nainen jää vaille työtä (ja sen myötä yhteiskuntaan integroituminen heikkenee) D. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivointi a. PK yritysten osallistuminen tutkimushankkeisiin toimialajako: ketä työllistyy toimialajako b. tutkimustulosten hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa miltä alalta tutkimuksia, kuka tekee tutkimukset, ketä työllistyy E. Mobiiliteknologian soveltaminen a. uusien sovellusalueiden käyttöönotto sukupuolilla erilaiset teknologian käyttöalueet, etninen, ikä b. vahvan globaalin aseman saavuttaminen valituilla t&k aloilla kuka valitsee toimijat, ketä työllistyy resurssien jakautuminen toimialavalinta etäisyyksien aiheuttamat kustannukset TL 2 - Osaaminen ja koulutus A. Nuorten koulutusmahdollisuudet a. koulutustarpeen ennakointi segregaation purkaminen: aktiiviset toimet koulutussektorin kaikkien toimijoiden yhteistyönä, kehittämisprojektien työn hyödyntäminen b. ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen ammatillisen loppututkinnon suorittamisen tukeminen epätyypillisiä valintoja tehneiden opiskelun tukeminen rakenteiden ja toimintatapojen kriittinen tarkastelu c. koulutuksesta työelämään siirtymisen edistäminen armeijan ja äitiyden johdosta tulevat katkokset maaseudun opiskelu- ja elinmahdollisuuksien tukeminen nuorten naisten maaltamuutto kansainvälinen vaihto 8

9 d. uusien opetusteknologioiden hyödyntäminen teknologioiden käytössä sukupuolten välisiä eroja e. opetuksen laadun ja monipuolisuuden vahvistaminen sukupuolen huomioon ottava ja segregaatiota purkava opetus f. koulutuksen kansainvälistäminen tyttöjen kielellinen suuntautuminen B. Osaava työvoima a. elinikäisen oppimisen edistäminen, sopeutuminen opiskelun hyödyntäminen urakehityksessä, ura- ja palkkakehityksessä selkeitä sp eroja määräaikaiset työsuhteet nuorten koulutettujen naisten poismuutto nuorten naisen maaltamuutto akateemisen loppututkinnon suorittaneista 59% naisia tohtorintutkinto 46% tutkijanainen eri asemassa kuin tutkijamies (julkaistava n. 2,5 kertaa enemmän) professoreista naisia 18% naiset enemmistönä omaehtoisessa vapaa-ajan aikuiskoulutuksessa b. liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä johtamistaitojen kehittäminen naisjohtajia 2%, miehiä 7% työvoimasta, yksityisellä sektorilla vielä vähemmän c. venäjä-osaamisen lisääminen tyttöjen kielellinen suuntautuminen d. maahanmuuttajien koulutus suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvopolitiikka C. Oppimis- ja innovaatioympäristöt a. innovaatioympäristöjen vahvistaminen millä perusteella valitaan innovaatioympäristöt b. oppilaitosten yhteistyö c. verkko-osaamisen vahvistaminen sukupuolisensitiivinen pedagogiikka d. tutkimustoiminnan lisääminen tutkijanuran kehittymisen sukupuolittuneisuus TL 3 - Hyvinvointi ja peruspalvelut A. Hyvinvointipalveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen uudistaminen a. tuottamistavat ja prosessit julkisen sektorin merkitys naisten työllistäjänä sekä naisten tarvitsemien hyvinvointipalveluiden tuottajina b. hyvinvointiyrittäjyyden ja yritystoiminnan vahvistaminen ja hyvinvointiyrittäjyys perinteisiä naisten aloja starttirahoitus yritysten integroiminen julkiseen palvelujärjestelmään c. ennaltaehkäisy elinikä (81,5v 74,6v) terveelliset elämäntavat lähisuhdeväkivalta (40% naisista joutunut miehen väkivallan kohteeksi jossakin vaiheessa elämäänsä 15 vuotta täytettyään, 22% nykyisen partnerin tekemänä) d. julkisten hyvinvointipalveluiden henkilöstön riittävyyden segregaation purkaminen turvaaminen ja uudenlaisen osaamisen vahvistaminen e. kolmannen sektorin tarjoamien resurssien huomioiminen palvelujen järjestämisessä resurssien jakautuminen, ketä työllistyy B. Työelämässä olevien hyvinvoinnin edistäminen a. terveiden elämäntapojen edistäminen stressi työajat (nuorten isien pitkät työpäivät) b. sosiaalisen pääoman kasvun tukeminen ja yhteisöllisyyden hyödyntäminen sosiaalisen pääoman määrittely, vastuiden jakautuminen sukupuolten välillä c. työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittäminen työturvallisuus sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, työpaikkakiusaaminen asiakaspalveluammattilaisten väkivalle altistuminen ansiotyön ja muun elämän yhteensovittaminen nuoret isät tekevät pisimpiä työpäiviä sukupuolittunut ura- ja palkkakehitys 9

10 segregaation purkaminen tasa-arvosuunnittelu d. teknologian hyödyntäminen ketä työllistyy e. täydennyskoulutuksen ja työssä oppimisen kehittäminen naisten korkeampi koulutus ei tuota hyötyä uralla etenemisessä C. Moniongelmaisuuden ehkäiseminen 1. lapset ja lapsiperheet a. asennekasvatus ja vastuunottaminen kotityövastuun jakautuminen (naiset tekevät työpäivän lisäksi 70% kotitöistä) b. tukiperhetoiminnan kehittäminen lasten huoltajuus useimmin naisilla etävanhempana useimmiten mies c. myönteinen työnantajapolitiikka ansiotyön ja muun elämän yhteensovittaminen nuoret isät tekevät pisimpiä työpäiviä perhevapaiden käyttö keskittyy naisille 2% isistä jakaa vanhempainvapaata pienten lasten isät tekevät pisimpiä työpäiviä nuoret naiset määräaikaisissa työsuhteissa d. syrjäytymisen tutkimuksen, ennakoinnin ja seurannan sukupuolen huomioon ottavaa tutkimusta kehittäminen e. päihdepolitiikan ylikunnallisten ratkaisujen edistäminen päihteiden käyttö f. monimuotoisen ja moniammatillisen palvelujärjestelmän terveyspalveluiden käyttäminen kehittäminen g. alueellisten perhepoliittisten ohjelmien tekeminen resurssien jakautuminen, ketä tuetaan 2. nuoret a. työ- ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita ovat määräaikaiset työsuhteet (20% naisista) nuoret isät tekevät pisimpiä työpäiviä b. luovuuden vahvistaminen luovuuden määrittelyn ja havainnonnin sukupuolittuneisuus (sukupuolistereotypiat: tytöt ahkeria ja varovaisia, pojat älykkäitä ja rohkeita) c. hyvinvoinnin vajeiden ja uhkatekijöiden varhainen sukupuolierityinen tarkastelukulma tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen d. kestävän hyvinvoinnin kohentaminen ennaltaehkäisyn yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkökulmasta terveysvalistus sukupuolten välillä eroa vastuissa ja oikeuksissa 3. työelämän ulkopuolella olevat a. työelämäohjauksen monipalvelukeskusten lisääminen ja segregaation purkaminen, keskusten palveluiden saatavuus kehittäminen b. yksilölliset ja tuetut koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet pitkäaikaistyöttömistä suurin osa miehiä naiset osallistuvat aktiivisemmin työvoimapoliittisiin koulutuksiin syrjäytymisen reitti sukupuolittunut esim. avioerossa: nainen: ero yksinhuoltajuus toimeentulo-ongelmat sosiaaliset ja terveysongelmat mies: ero päihteiden käyttö työttömyys sosiaaliset ja terveysongelmat c. vaihtoehtoisten työpaikkojen luominen mille toimialoille segregaation purkaminen 4. ikääntyneet a. toimintamallien kehittäminen elämänhalun, sosiaalisen elinikä (81,5v 74,6v) toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen lisäämiseksi ja palkkaeron kerryttämiä toimeentulo-ongelmia ikääntyneillä naisilla ylläpitämiseksi 10

11 heteroaviopareissa nainen useasti nuorempi naisen pidemmästä eliniästä johtuen nainen yleensä toimii omaishoitajana miehelleen, mutta tämän kuoltua jää yksin b. hyvinvointiteknologian kehittäminen ja käyttöönotto kuka kehittää ja mihin tarpeeseen, ketä työllistyy c. ikäihmiset voimavarana hiljaisen tiedon käyttöönotto eläköityvällä miehellä tie avoin johtokuntaan, naisella ei TL 4 - etovoimaiset toimintaympäristöt A. Kilpailukykyiset liikenneyhteydet ja logistiikka a. kv yhteyksien ja liikennekäytävien kehittäminen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön b. pääliikenneyhteyksien parantaminen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön c. liikenteen peruspalveluiden ylläpito ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön d. elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikkapalvelujen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön kehittäminen e. alueellisten logistiikkakeskusten kehittäminen ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön f. nopean tietoliikenteen mahdollistavan infrastruktuurin ketä työllistyy, minkä toimialojen käyttöön toteuttaminen koko maakunnassa B. Laadukas asuin- ja yritysympäristö a. suunnittelun ja rakentamisen laadun parantaminen sukupuolittunut tilakäsitys b. ympäristöasioiden hyvä hallinta: elinkeinoelämän tasa-arvo vetovoimatekijäksi, ta politiikka laatujärjestelmät vahvuudeksi c. kulttuuriympäristön vaaliminen sukupuolittunut tilakäsitys ja kulttuurin kuluttaminen d. parannetaan vesien hoidon ja vesihuollon tilaa ketä työllistyy e. yrityspuistojen ja vetovoimaisten yritysvyöhykkeiden aikaansaaminen maaseudun työllistymismahdollisuudet (maatalouden työllistymismuutos, julkisen sektorin työpaikat) C. etovoimakohteiden ja alueiden kehittäminen a. virkistys- ja vapaa-ajankohteiden ja aluiden sekä tapahtumien laadullinen parantaminen vapaa-ajan jakautuminen vapaa-ajan palveluiden jakautuminen julkisiin ja yksityisiin palveluihin (esim. hevosharrastus jalkapalloharrastus) kulttuurin kuluttamisen sukupuolittuneisuus (naiset: klasssisen musiikin konsertit, taidenäyttelyt miehet: urheilu, kevyen musiikin konsertit) b. maakunnan oman kulttuuriperinteen vaaliminen ja tuotteistaminen D. Kehittynyt energiantuotanto a. maakunnan energiastrategian hankkeiden toteuttaminen ketä työllistyy TL 5 - Alueiden toimintamallien kehittäminen A. Alueiden kehittämisen koordinointi ja a. verkostojen työnjako/vahvistus sukupuolen huomioon ottava määrittelyprosessi laaja-alaiset toimijaryhmät toteuttamisverkosto b. verkostotyöskentelyn kehittäminen mitä toimialoja koskettaa, kuka tulee valituksi B. Uusien rakenteiden ja toimintamallien kehittäminen a. kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja demokratiakehitys aktiivinen kansalaisuus julkisen sektorin merkitys työllistäjänä ja palveluiden tuottajana b. maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen sukupuolen huomioon ottava tasa-arvon hankeklinikka C. Yhteistyömallien kehittäminen a. verkostoitumisen/kumppanuusajattelun kehittäminen sukupuolen huomioon ottava suunnitteluprosessi laaja-alaiset toimijaryhmät b. julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen laaja-alaiset toimijaryhmät laaja-alaiset toimijaryhmät c. klustereiden välisen yhteistyön lisääminen laaja-alaiset toimijaryhmät laaja-alaiset toimijaryhmät D. Kansainvälisyyden kehittäminen a. maakunnallinen maahanmuuttajapolitiikka perheet muuttavat miehen työn perässä, naisen integroituminen etniset ryhmät yhteiskuntaan ilman työyhteisöä vaikeaa c. Barants- ja enäjä-yhteistyön mahdollisuuksien hakeminen ja hyödyntäminen ketä työllistyy, mitkä toimialat 11

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Tasa-arvoisen työyhteisön kehittäminen

Tasa-arvoisen työyhteisön kehittäminen Tasa-arvoisen työyhteisön kehittäminen -projekti Ritaharjun monitoimitalo Vanhempainilta 23.2.2011 -projekti kehittämis- ja tutkimusprojekti o toimintamallien kehittäminen lisäämällä huomiota tasa-arvo-

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön

Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön Koulutusaineiston tarkoitus Tämä koulutusaineisto tukee Tasa-arvon

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot