Oppimisympäristöt kehittämisen kohteena

Transkriptio

1 Opetushallituksen lehti Utbildningsstyrelsens tidning Oppimisympäristöt kehittämisen kohteena Aikuisille maahanmuuttajille uudet opetussuunnitelmat Lasten ja nuorten foorumi alkaa

2 tässä numerossa Kannen kuva: ARI KORKALA OPETUSHALLITUKSEN LEHTI UTBILDNINGSSTYRELSENS TIDNING Oppimisympäristöt kehittämisen kohteeksi PÄÄTOIMITTAJA Pääjohtaja Kirsi Lindroos 4... Lärmiljöerna utvecklas 5... Ajankohtaista OPH:ssa Oppimisympäristöt mukaan koulutuksen TOIMITUSSIHTEERI Viestintäpäällikkö Tiiu Bräutigam puh. (09) kehittämiseen Viisi näkökulmaa oppimisympäristöinin Tulevaisuuden haasteet oppimisympäristöille TOIMITTAJAT Viestinnän suunnittelija Juha Ojanen Viestintäsihteeri Noora Suolaniemi Tiedotuspäällikkö Hannu Ylilehto Utbildningsstyrelsen breddar lärmiljöbegreppet Ammatillinen oppimisympäristö mukautui erityistuen tarpeisiin PAINATUS Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Lasten ja nuorten foorumi käynnistyy Uusi opetussuunnitelmasuositus painottaa LEHDEN ULKOASU JA TAITTO Kirjapaino Uusimaa/Liisa Surakka aikuisten maahanmuuttajien työllistymistä Toisen asteen koulutuksen hakijamäärät laskivat Näyttötutkintojen suosio kasvussa Näytön paikka voi avautua ulkomaillakin TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Viestintäsihteeri Noora Suolaniemi puh. (09) Bovalliusten hengessä aktiiviseen ISSN kansalaisuuteen Tukea romanilasten koulunkäyntiin Palkitussa Deafvoc-projektissa tuotettiin viittomakielen opetussuunnitelmia OPETUSHALLITUKSEN VERKKOSIVUT SEURAAVA NUMERO aineistopäivä Svensk sida Uutta Edu.fin sivuilla

3 Oppimisympäristöt kehittämisen kohteeksi Yksi alkavan lukuvuoden kärkihankkeista Opetushallituksessa liittyy oppimisympäristöjen kehittämiseen. Ihminen oppii koko elämänsä ajan eri oppimisympäristöissä, ei vain luokkahuoneen sisällä. Oppimista tapahtuu luonnossa, museossa ja kirjastossa, mutta myös tavaratalossa ja skeittirampilla lista on loputon. Kysymys on siitä, osaammeko hyödyntää tätä oppimista tarpeeksi koulutuksen suunnittelussa. Osaammeko kehittää oppimisympäristöjä siten, että ne tukevat oppimista? Opetushallitus on aloittanut uusien oppimisympäristöjen kehittämishankkeen, jossa korostuu viisi näkökulmaa: fyysinen, tekninen, sosiaalinen, paikallinen ja didaktinen tapa tarkastella oppimisympäristöjä. Aiheesta on valmisteilla seminaareja ja julkaisuja. Virasto myöntää tänä vuonna valtionavustuksia koulutuksen järjestäjille uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen, ja haku on parhaillaan käynnissä. Tavoitteenamme on, että oppimisympäristöajattelu on entistä vahvemmin mukana seuraavissa opetussuunnitelman perusteissa, tukemassa tulevaisuuden oppimista. Tärkeää on ymmärtää erilaisten oppimisympäristöjen yhdistämisen mahdollisuudet. Muistan omilta opettaja-ajoiltani, miten kiinnostavaa oli etsiä suunpääkirjoitus KIRSI LINDROOS pääjohtaja, Opetushallitus nistuskartan avulla lähipiiristä historian, biologian ja muidenkin aineiden kohteita. Suunnistukseen yhdistyi liikunnan ohella usean aineen oppiminen, jota oli hyvä jatkaa koulussa, museossa tai kirjastossa. Nykyisin oppimista on helppo laajentaa lisäksi sähköiseen ympäristöön. Oppimisympäristöjen ja muunkin koulutuksen kehittämisessä on tärkeää kuunnella oppijoiden ääntä ja ottaa heidät aktiivisesti mukaan suunnittelemaan omaa oppimistaan. Opetushallitus aloittaa lokakuussa valtakunnallisen Lasten ja nuorten foorumin, joka tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille vaikutuskanavan koulutuksen kehittämiseen. Samalla tuetaan nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon sekä koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä kunnan ja seudun tahojen kanssa. Toivotan kaikille iloista ja energistä syksyn jatkoa. Spektri

4 ledare KIRSI LINDROOS generaldirektör, Utbildningsstyrelsen Lärmiljöerna utvecklas Ett av det nya läsårets spetsprojekt vid Utbildningsstyrelsen ansluter sig till utvecklandet av lärmiljöerna. Människan lär sig i olika lärmiljöer genom hela livet, inte endast inne i klassrummet. Lärande sker i naturen, i museer och på bibliotek, men också i varuhus och på skateramper listan är oändlig. Frågan är om vi förstår att utnyttja detta lärande i tillräcklig grad när utbildningen planeras. Är det möjligt att utveckla lärmiljöerna så att de stöder lärandet? Utbildningsstyrelsen har startat ett projekt för att utveckla nya lärmiljöer. I projektet betonas fem synvinklar: ett fysiskt, tekniskt, socialt, lokalt och didaktiskt sätt att betrakta lärmiljöerna. Seminarier och publikationer som behandlar ämnet är under beredning. Ämbetsverket beviljar i år statsunderstöd åt utbildningsanordnare för att utveckla nya lärmiljöer och ansökan pågår just nu. Vårt mål är att i de följande läroplansgrunderna lyfta fram ett tänkande kring lärmiljöerna som stöder framtidens lärande. Det är viktigt att förstå de möjligheter som ett kombinerande av olika lärmiljöer ger. Jag kommer själv ihåg från min egen tid som lärare hur intressant det var att med hjälp av orienteringskarta söka mål som hänförde sig till historia, biologi och andra läroämnen i närmiljön. Till orienteringen anslöt sig förutom motion lärande i många andra ämnen som kunde fortsätta i skolan, på ett museum eller på biblioteket. Nuförtiden kan lärandet dessutom enkelt utsträckas till den elektroniska miljön. När läromiljöerna och den övriga utbildningen utvecklas är det viktigt att lyssna på eleverna och de studerande och ta med dem i planeringen av det egna lärandet. Utbildningsstyrelsen startar i oktober ett riksomfattande forum för barn och unga, som erbjuder elever och studerande en kanal för att påverka utvecklandet av utbildningen. Samtidigt stöds de ungas möjligheter att påverka det lokala beslutsfattandet och skolornas och läroanstalternas samarbete med olika aktörer i kommunen och i bygden. Jag tillönskar er alla en glädjefull och energisk fortsättning på hösten. 4 Spektri

5 ajankohtaista OPH:ssa Uudet opetussuunnitelmat toimivat hyvin, perusopetuksen yhtenäisyys vahvistunut Opetushallituksen alustavien seurantatietojen mukaan vuonna 2004 vahvistetut ja viime lukuvuoden alusta kaikilla vuosiluokilla voimaan tulleet opetussuunnitelman perusteet ohjaavat hyvin kuntien ja koulujen työtä. Perusopetuksen yhtenäisyys on vahvistunut ja kunnat ja koulut ovat suunnitelleet vuosiluokkien 1-9 opetuksen yhtenä kokonaisuutena. Valtaosa kouluista pitää opetussuunnitelmien perusteiden linjauksia hyvinä ja koulujen käytännön työtä tukevina. Eniten haasteita koetaan olevan tuntijaon soveltamisessa, oppilaan arvioinnissa, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämisessä sekä aihekokonaisuuksien toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Tilastotietoja lukuvuodelle Kuva: Kimmo Rantala Peruskouluja Suomessa on nyt 3 300, ja perusopetuksessa yhteensä noin oppilasta. Peruskoulujen ja peruskouluasteen erityiskoulujen lukumäärän arvioidaan edelleen vähenevän. Kouluverkosto on supistunut viime vuosina noin sadan koulun vuositahdissa; eniten on lakkautettu pieniä, alle 50 oppilaan kouluja. Noin ekaluokkalaista aloitti koulunkäynnin tänä syksynä. Valtakunnallisen väestöennusteen perusteella peruskoulun aloittavien ikäluokka tulee pysymään nykyisellä tasolla aina vuoteen 2025 asti. Suomen 450 lukiossa aloitti noin uutta opiskelijaa. Lukioiden määrän arvioidaan vähenevän tulevaisuudessa. Koko oppimäärän suorittavia lukio-opiskelijoita on kaikkiaan määrä on vähentynyt hieman. Uusien opiskelijoiden määrä on kasvanut; noin opiskelijaa aloittaa ammatilliset opintonsa ja kaikkiaan ammattiin opiskelevia on Heistä 81 % opiskelee opetussuunnitelmaperusteisessa reilut , lisäksi aineopiskelijoita kou- on noin Ammatillisia oppilaitoksia on lutuksessa ja 19 % näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. vuonna 2007 arviolta 270. Niiden Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa aloitti uutta opiskelijaa. Kaikkiaan ammatillisia aikuisopiskelijoita (perustutkinnot sekä näyttötutkinnot) on arviolta Määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Toisen asteen ammatillinen tutkinto suoritetaan yhä useammin oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuskoulutuksessa on kaikkiaan reilut opiskelijaa. Spektri

6 ajankohtaista OPH:ssa Vuoden 2007 Cygnaeus-palkinto Roihuvuoren koululle Opetushallitus myönsi vuoden 2007 Cygnaeus-palkinnon helsinkiläiselle Roihuvuoren koululle. Perustelujen mukaan Roihuvuoren koulussa on ansiokkaasti otettu huomioon opetuksen monikulttuurisuus, ja maahanmuuttajien opetus on toteutettu erinomaisesti. Pääjohtaja Kirsi Lindroos luovutti palkinnon rehtori Kimmo Sundströmille Rehtorien kesäpäivien yhteydessä. Opetushallituksen Cygnaeuspalkinto myönnetään yksityiselle henkilölle tai yhteisölle erityisistä ansioista yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Opetushallituksen asemaa selvitetään Opetusministeriö on asettanut hallitusneuvos Timo Lankisen selvittämään Opetushallituksen asemaa ja tehtäviä. Opetushallituksen aseman arviointi oli esillä hallitusohjelmassa, ja selvitystyö valmistuu lokakuun puolivälissä. Työssä kuullaan Opetushallituksen henkilöstöä ja keskeisiä sidosryhmiä. Liikenne koskettaa kaikkia Edu.fi-sivuilla työkaluja liikennekasvatuksen opettamiseen Opetushallituksen valtakunnallista liikenneturvallisuusviikkoa vietettiin syyskuuta. Kouluja kannustettiin ottamaan esille liikenneturvallisuusteemoja ja siten edistämään lasten ja nuorten turvallista liikennekäyttäytymistä. Vuoden 2007 teemana on Pyörillä liikenteessä. Vaatimukset, vauhti ja vastuu kasvavat, kun jalankulkija siirtyy pyörien päälle. Näitä turvallisuuskysymyksiä tulisi käsitellä osana koulutyötä. Opetushallituksen verkkosivuilla on toimintaideoita ja aineistoja liikenneturvallisuuden opettamiseen: Työryhmä kehittämään koulutuksen alue- ja seutuyhteistyötä Opetushallitus on asettanut työryhmän valmistelemaan koulutuksen alueellisen ja seudullisen yhteistyön, tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä tekemään esityksiä koulutuksen alueelliseksi kehittämiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi. Työryhmää vetää Kuva: Hannu Piirainen liikenneturvallisuus/ kehitysjohtaja Markku Rimpelä. Työryhmän tulee laatia vuosittain muistio Opetushallituksen toimenpiteistä koulutuksen alueelliseksi ja seudulliseksi kehittämiseksi. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2008 loppuun. 6 Spektri

7 Kuva: Ari Korkala Innokoulu-kilpailu tänä vuonna Etelä-Karjalassa Opetushallitus on mukana Innokoulu-keksintökilpailussa, jonka tavoitteena on edistää koululaisten luovuutta ja keksinnöllisyyttä. Tänä vuonna siihen osallistuvat Etelä-Karjalan alueen ekaja tokaluokkalaiset sekä ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Pienet koululaiset ideoivat vapaasti uusia keksintöjä. Ammatillisissa oppilaitoksissa mi-pääjuhlassa. Innokoulu-kilpailu jär- palkinnot marraskuun lopulla Innosuo- kilpaillaan opinnäytetöillä. jestetään vuonna 2008 Turun alueella, Innokoulu on osa Innosuomi-hanketta. Tasavallan presidentti jakaa sen niemen 2009 Kokkolan alueella ja 2010 Rova- seudulla. Tutkintotoimikunnat asetettu Opetushallitus on asettanut tutkintotoimikunnat kaudelle ten tehtävään perehdyttämistä varten syyskuun aikana. Toimikuntien jäsen Yhteensä asetettiin 173 on laadittu yhteistyössä keskusjärjestöjen kanssa erillinen, kolmevuotinen tutkintotoimikuntaa, joissa jäseninä on noin 1190 henkilöä työnantaja-, työntekijä-, opetusalan ja yrittäjäjärjestöistä. koulutusohjelma. Tutkintotoimikunnat järjestäytyvät elo- Uusi opas edistämään romanien ja poliisin yhteistyötä Opetushallitus ja sisäministeriö ovat julkaisseet oppaan "Romanin ja poliisin kohdatessa". Sen tavoitteena on lisätä romaniväestön ja poliisin yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä. Opas on tarkoitettu sekä lainvalvontaviranomaisille että romaniväestölle. Siinä käsitellään poliisin roolia ja tehtäviä yhteiskunnassa, kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia, romanien historiaa ja kulttuuria sekä erilaisia käytännön kohtaamistilanteita. Kohtaamistilanteina on kuvattu muun muassa virasto, liikenne sekä politiikka ja hallinto. Tavoitteena on, että opas toimisi keskustelun avaajana romanikulttuurista ja apuvälineenä ennakkoluulojen purkamisessa ja yhteistyön löytämisessä. Oppaassa korostetaan, että yhteistyön avainsanoja ovat riittävä tieto sekä vuorovaikutus. Se perustuu poliisiopastyöryhmän jäsenten keräämään materiaaliin sekä romaniväestöä koskeviin julkaisuihin. romaninjapoliisinkohdatessa Spektri

8 ajankohtaista OPH:ssa Romanitiimi presidentinlinnassa Presidentti Tarja Halonen kutsui Opetushallituksen romaniväestön koulutustiimin, ohjausryhmän jäseniä sekä yksikön päällikön presidentinlinnaan. Keskustelun teemoja olivat romaniväestön koulutuksen ajankohtaiset asiat sekä romaniasioiden hoito Opetushallituksessa ja siinä tapahtuneet organisaatiomuutokset. Kuvassa vasemmalta: Armas Hagert, Leena Nissilä, Taito Lehmusta, presidentti Halonen, Eine Lillberg, Rosa Åkerlund ja Satu Blomerus. Opettaja.tv aloitti lähetyksensä Opettaja.tv:n lähetykset alkoivat Ylen Teema-kanavalla 27. elokuuta. YLEn ja Opetushallituksen palvelu pyrkii helpottamaan opettajien arkea tarjoamalla työkaluja opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä joustavan mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. Tarjolla on eri luokkatasoille ja oppiaineisiin oppimateriaalia, jota tähän asti on tarjonnut Koulu-tv. Suurin osa ohjelmistosta on uutta tuotantoa. Opettaja.tv:n verkkosivuilla on saatavilla YLEn tuottamaa audiovisuaalista oppimateriaalia, työkaluja opettajalle opetuksen suunnittelua varten sekä keskustelupalsta, jolla voi pohtia yhteisiä kysymyksiä ja saada muiden opettajien vertaistukea. Opettajille suunnattu verkkosivusto avattiin huhtikuussa. 8 Spektri

9 Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma käynnistyy Syksyllä 2007 alkavan kehittämistoiminnan tarkoituksena on tukea kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden vakiinnuttamista. Tavoitteen toteuttamiseksi koulu tai kunta laatii monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman, jonka toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi koulun arkea. Suunnitelman tulee sisältää toimenpiteet monikulttuurisuustaitojen opettamiseksi. Opetushallitus ohjaa toimintaa ja järjestää koulutusta kehittämistoiminnan tueksi. Kuva: Eija Hiltunen Vastaa Spektrin lukijakyselyyn, voita elokuvalippuja! Vastaako Spektri-lehti odotuksiasi? Haluatko antaa palautetta toimitukselle? Osallistu Spektrin lukijakyselyyn osoitteessa Lukijakyselyllä haluamme kehittää Spektriä vastaamaan entistä paremmin lukijoiden tarpeita. Siihen vastaaminen vie muutaman minuutin, ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan elokuvalippuja. Kyselyyn voi vastata asti. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto ovat työstäneet laatukuvauksen, jonka avulla voidaan tarkastella, miten kodin ja koulun yhteistyö toteutuu eri tasoilla. Kodin ja koulun yhteistyöstä on säädetty muun muassa perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Myös lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on yhteistyövelvoite kotien kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan se vaatii panostusta sekä koululta että vanhemmilta. Jotta vanhemmat voisivat tukea lastensa koulunkäyntiä mahdollisimman hyvin, heidän täytyy tuntea koulun arkea ja opettajan työtapoja. Myös opettajan on tärkeä tietää, mitä vanhemmat ajattelevat ja toivovat lapsensa koulunkäynnistä. Vanhemmat voivat olla mukana koulun toiminnan kehittämisessä esimerkiksi vanhempainyhdistysten kautta. Toimiva kodin ja koulun yhteistyö vaikuttaa myönteisesti oppilaiden koulumenestykseen ja koulutukseen asennoitumiseen. Se lisää vanhempien luottamusta kouluun ja antaa opettajalle tarpeellisia tietoja oppilaista. Hyvällä yhteistyöllä ehkäistään ongelmien syntymistä ja helpotetaan niiden ratkaisemista. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön -aineisto verkossa: laatukuvaus2007.pdf Spektri

10 Oppimisympäristöt koulutuksen kehitt TEKSTI: TIIU BRÄUTIGAM KUVAT: ARI KORKALA Totta kai oppimisympäristöjä on aina ollut. Mutta nyt niiden kehittäminen sidotaan systemaattisesti muuhun opetuksen kehittämistyöhön, toteaa Opetushallituksen uuden oppimisympäristöjen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen -yksikön päällikkö Kaisa Vähähyyppä. Tavoitteena on, että monipuolinen oppimisympäristöajattelu on seuraavissa opetussuunnitelmissa selvästi esillä. Tarkoitus on monipuolistaa opetusta ja tukea koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Esimerkiksi harrastuksista saatuja taitoja voisi hyödyntää oppimisessa entistä enemmän. Tärkeää on saada mukaan työelämä tiiviiseen yhteistyöhön. Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen voi tarkoittaa vierailuja eri kohteissa, oppimiskäyntejä myös pienryhmissä, tehtävien ratkomista ja oma-aloitteista tiedon hakua eri lähteistä. Vierailukäynnit sidotaan tiiviisti opetussuunnitelman toteutukseen niin, että ne eivät jää irrallisiksi tapahtumiksi, vaan niiden aikana opittua hyödynnetään koulussa. Tarkoitus on saada koulun toimintaa joustavammaksi ja nivoa lähiympäristön toimijoita siihen mukaan. Ei myöskään pidä unohtaa koulurakennuksen ja pihan mahdollisuuksia toimia opetuksen tukena ja jopa opetusvälineenä. Koulun tilojen joustava käyttö mahdollistaa erilaiset opetusmenetelmät. Kalustejärjestystä vaihtamalla voidaan tukea erilaisia tapoja oppia. Kalusteet ja rakennus itsessään tarjoavat ehtymättömän lähteen eri oppiaineisiin. Niitä voi käyttää vaikkapa käytännön laskuesimerkeissä, kielten sanojen opettelussa, akustiikan tutkimisessa tai kuvaamataidon esimerkkeinä osana muuta oppimateriaalia. Myös sosiaalisella lähiympäristöllä on valtava vaikutus oppimiseen. Yhteistyö esimerkiksi paikallisten maahanmuuttajayhteisöjen kanssa voi avata silmät kotikansainvälisyydelle mahdollisuuksiin oppia eri kulttuureista omassa lähiympäristössä. Tiedän, että koulut ovat motivoituneita kehittämään opetustaan eri ympäristöissä. Yritysten tahoilla on niin ikään kiinnostusta yhteistyöhön. Työelämässä tunnistetaan nuorten potentiaali. Toisaalta on tärkeää, jos työelämän ajattelumalleja ja toimintatapoja voidaan avata oppilaille jo varhain. Myös kulttuurilaitokset ovat luonnollinen yhteistyön kohde, hän jatkaa. Rahoitusta jaossa paikallisille hankkeille Opetushallitus myöntää tänä syksynä ensimmäistä kertaa rahoitusta koulutuksen järjestäjille oppimisympäristöjen kehittämiseen. Aiemmasta koulujen tietoja viestintätekniikkahankintoja tukeneesta menettelystä ollaan siirtymässä laaja-alaisempaan ajatteluun. Tietokoneet ja muut oppimisympäristöt eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toisiaan, Vähähyyppä painottaa. Tieto- ja viestintätekniikka on oppimisen apuväline, joka voi seurata oppijaa minne vain. Digitaalisten kasvikansioiden tekeminen tai museoissa kannettavan tietokoneen avulla suoritettavat tehtävät ovat hyviä esimerkkejä tästä ajattelusta. Opetushallituksen tukemien hankkeiden tulee kehittää toiminnallisuutta tukevia oppimisympäristöjä, laajentaa niitä ympäröivään yhteiskuntaan sekä kehittää tapoja arkielämässä hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Verkostoituminen on tärkeää. Opetusmenetelmiä monipuolistavien menetelmien on myös oltava helposti siirrettävissä muiden 10 Spektri

11 mukaan ämiseen Oppimisympäristö voi olla mikä tahansa paikka taidemuseo, hautausmaa, supermarket, pesäpalloseura joka tukee oppimista ja antaa sille lisäarvoa. Opetushallitus aloittaa nyt oppimisympäristöjen kehittämistyön ja myöntää paikallishankkeille rahoitusta. Koulutuksen järjestäjät voivat tehdä avustushakemuksia oppimisympäristöjen kehittämiseen mennessä osoitteessa käyttöön. Kestävän kehityksen näkökulman tulee olla mukana kaikissa hankkeissa, myös yrittäjyyden näkökulma tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan. Haluamme edistää opettajien ja oppijoiden rohkeutta etsiä erilaisissa oppimisympäristöissä parhaiten toimivia, luovaa ajattelua tukevia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa avointa ja yhteistyöhön perustuvaa, osallisuuteen ja vaikuttamiseen kannustavaa toimintakulttuuria. Toivomme yhteistyötä sekä oppilaitosten kesken, yli oppilaitosrajojen että potentiaalisten yhteistyökumppanien kanssa. Kumppaneina voivat olla esimerkiksi museot ja kirjastot, taide-, urheiluja liikuntalaitokset, ympäristö- ja luontokeskukset, järjestöt, seurat ja yhdistykset, työpaikat, yritykset ja elinkeinoelämä. Kannustamme myös ylittämään kielirajoja, Vähähyyppä painottaa. Oppimisympäristöt-hanke on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja aiheesta ollaan tekemässä julkaisua. Parhaillaan tutkitaan mahdollisuuksia yhdistää jo olemassa olevia kansainvälisiä kouluverkostoja ja muita hankkeita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opetushallitus on myös käynnistämässä oppimisympäristöihin liittyvää tutkimusprojektia. Spektri

12 TEKSTI: TIIU BRÄUTIGAM KUVAT: ARI KORKALA, HANNU YLILEHTO JA JUHA RAHKONEN Viisi näkökulmaa Oppimisympäristöjä voi tarkastella eri näkökulmista. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimusjohtaja Jyri Manninen puhuu viidestä eri lähestymistavasta oppimisympäristöihin: fyysinen, sosiaalinen, tekninen, paikallinen ja didaktinen. Mannisen kirja oppimisympäristöistä ilmestyy lähiaikoina Opetushallituksen julkaisuna. Fyysisessä näkökulmassa keskitytään tilaan ja lisessa lähestymistavassa. Kohteina voivat olla vaikkapa työpaikat, luonto, kaupunkiympäristö, museot rakennukseen, arkkitehtuuriin ja tilasuunnitteluun. Erilaiset tilaratkaisut tukevat oppimista tai harrastuspaikat. eri tavoin. Tärkeää on mahdollistaa sekä tiedon jakaminen että ryhmätyöt ja keskustelu, luontainen ympäristö tukee oppimista opettajan valintojen, esi- Didaktisessa näkökulmassa huomioidaan, miten vuorovaikutus ja hiljaisemmat työtilat. Oppimista merkiksi oppimateriaalien kautta. Eri aistit tukevat tukevien tilojen tulisi olla turvalliset, viihtyisät, terveelliset ja mukavat. ja opetustilanteissa. oppimista. Tämä tulisi huomioida oppimateriaaleissa Sosiaalisessa lähestymistavassa oppimisympäristöä tarkastellaan vuorovaikutuksen kannalta: Uusia ideoita oppimiseen minkälainen henkinen ilmapiiri tukee oppimista? Oppimisympäristöt-teemaa on tutkittu aiemminkin, Mahdollistaako se vuorovaikutuksen ja ryhmässä mutta vain osa-alueittain, kuten verkko-opetuksen, toimimisen? koulurakentamisen tai museo-opetuksen näkökulmista. Pyrimme nyt käsittelemään oppimisympäris- Opetusteknologian hyödyntäminen opetuksessa nousee keskipisteeseen teknisessä näkökulmassa. töjä kokonaisuutena, Manninen toteaa. Oppimiseen saadaan uusia ideoita, kun teknologia-asian- Siihen kuuluvat verkkopohjaiset oppimateriaalit ja alustat sekä teknologiaa hyödyntävät oppimistilanteet, esimerkiksi mobiililaitteet museossa tai muussa oppimisessa tai museoalan asiantuntijat hyödyntätuntijat saadaan pohtimaan ryhmätyön merkitystä lähiympäristön kohteessa. mään tietotekniikkaa opetuskäytössä. Hyvä esimerkki kokonaisvaltaisesta oppimisympäristöstä on Kaus- Koulua ympäröivää oikeaa maailmaa eli lähiympäristöä oppimisen paikkana korostetaan paikaltisen musiikkilukio, jossa teknologiset mahdollisuu- 12 Spektri

13 oppimisympäristöihin det langaton verkko, tietotekniikkatarjonta sekä aina auki oleva koulu, jonne opiskelijoilla on avaimet yhdistyvät oppimista tukeviin tiloihin sekä avoimeen ja sosiaaliseen ilmapiiriin. Mannisen mukaan oppiaineita yhdistelemällä voidaan löytää aivan uusia mahdollisuuksia opettaa. Liikunnan ja biologian opetusta voi yhdistää metsässä, jossa suunnistetaan ja kerätään samalla kasveja digitaaliseen kansioon. Tai miksi kotitalouden opetusta ei voisi yhdistää historiaan ja testata keskiaikaisten reseptien makua? Projektityylinen opettaminen tuo lisää joustavuutta koulun arkeen. Osaan projekteista voisi sitoa mukaan paikallisen työelämän ja testata työpaikoilla tapahtuvaa oppimista esimerkiksi matematiikan tai kielten opetuksessa. Elämyksellinen oppiminen tukee ja täydentää tavallista opetusta. Opettaminenkin voisi olla mielekkäämpää, kun opettajilla olisi mahdollisuus jakaa asiantuntemustaan kollegoiden kanssa ja ideoida yhdessä uusia työtapoja. Opettajan rooli monipuolistuisi tällöin oppimisympäristön suunnittelijaksi. Tämä työ on varmasti haasteellista, mutta myös mielekästä. Kyseessä ei ole kuitenkaan lisätyö entisten velvoitteiden päälle, vaan kokonaistyötaakkaa helpottava tapa opettaa ja kouluttaa tehokkaasti, Manninen painottaa.... tai miksi kotitalouden opetusta ei voisi yhdistää historiaan ja testata keskiaikaisten reseptien makua? Spektri

14 Tulevaisuuden haasteet Megatrendit ja heikot signaalit ovat kuuluneet pitkään yritysmaailman aktiiviseen sanavarastoon, mutta nykyisin ne kuuluvat myös poliittisiin ohjelmiin ja strategisiin suunnitelmiin. Kysymys ei ole suomalaisesta erityispiirteestä. Kestävän kehityksen kasvaneet vaatimukset, globaalistuminen ja Kiina-ilmiö, ikärakenteen muutokset, verkostomaisten työtapojen kehittyminen, innovaatioiden merkitys ja entistä nopeampi muutos kohti entistä monimutkaisempaa yhteiskuntaa ovat ylikansallisia käsitteitä myös koulutuksessa. Kansainvälisessä koulutuskilpailussa kysymys onkin siitä, missä maassa huikeita tavoitteita onnistutaan lähestymään myös käytännössä. TEKSTI: JORMA KUUSELA KUVA: TIIU BRÄUTIGAM Megatrendit ovat juurtuneet koulukeskusteluun. Pelkästään yhdistelmällä megatrends ja education löytää Googlesta yli osumaa. Kun vielä 1970-luvulla koulun keskeisenä tehtävänä nähtiin kulttuuripääoman siirtäminen seuraavalle sukupolvelle, hyväksyttiin jopa itsestäänselvyytenä institutionaalinen hitaus. Nyt vaikuttaa siltä, että nykytahdissa pysyttely ei riitä, vaan koulun tehtäviä ja toimintatapoja suunniteltaessa tulee ennakoida tulevaisuus. Tulevaisuuden koulu? Tulevaisuusohjelmiin ja -strategioihin on koulutukselle asetettu kovia haasteita. Koulun tulee huolehtia siitä, että hyvinvointi jatkuu epäsuotuisasta ikäjakaumasta huolimatta. Ensiksikin vähennetään niiden Kirjoittaja on Opetushallituksen tutkimusryhmän päällikkö. osuutta, jotka jäävät työelämän ulkopuolelle. Toiseksi huolehditaan siitä, että nykykoululaisista tulee luovia ja sisäisesti yritteliäitä huippuosaajia, jotka päihittävät muut globaalissa kilpailussa ja sukkuloivat maailmankansalaisina milloin mitäkin mediaa käyttäen. Tätä helpottaa kyky seuloa olennainen kasvavasta tiedontulvasta ja jalostaa kuonasta erottuvat kultahiput innovaatioiksi, joilla turvataan kansallinen kilpailukyky. Ei siis ihme, että tämä uusi työmarkkinoiden nomadisukupolvi kykenee vaihtamaan ammattiaan useampaan kertaan työurallaan, vuokraa osaamisensa eniten tarjoavalle ja on valmis oppimaan uutta koko elinikänsä. Sitä paitsi uuden sukupolven tehtävänä on huolehtia yhteisestä maailmastamme meitä järkevämmin. Samalla uusi sukupolvi kylvää ympärilleen sen verran ylimääräistä hyvinvointia, että meidät suuret ikäluokatkin saadaan kunnialla pois jaloista. Kaikki tämä toteutuu, kunhan koulu hoitaa oman osuutensa. Tuo oli tietenkin kärjistys, mutta koululta odote- 14 Spektri

15 oppimisympäristöille taan paljon. Odotukset ovat vieläpä perusteltuja, sillä lasten ja nuorten pitää omaksua uudenlaisia valmiuksia tavalla tai toisella. Kun perehtyy koulua koskeviin skenaarioihin, ei voi välttyä huomaamasta, että niissä korostuvat yleiset valmiudet. Oppisisällöistä ei juuri puhuta, mutta se johtunee siitä, että niitä pidetään itsestään selvinä, ja strategioita laadittaessa pitäydytään suurissa linjoissa. Toisaalta ei voi välttyä kysymykseltä, miksi uusia tavoitteita asetetaan, jos nykymenollakin selvitään. Uskommeko oikeasti olevamme uudenlaisten haasteiden edessä? Jos uskomme, edellyttävätkö ne uudenlaisten tavoitteiden asettamista koko koulujärjestelmällemme? Jos tarvitaan uusia tavoitteita, edellyttääkö se toimintatapojen uudelleenarvioimista, ja jos edellyttää, pitääkö myös oppimista tukevissa ympäristöissä saada aikaan uusien tavoitteiden edellyttämä muutos? Itse vastaan myöntävästi koko kysymysketjuun. Olennaisin kysymys lienee miten. Tuskin ilmoitusasiana, eikä varmaankaan opettamalla kovempaa. Ratkaisuksi ei kelpaa sekään, että opetetaan enemmän. Monien kasvattajien mielestä jo nyt yritetään opettaa niin paljon, että hitaammat putoilevat kyydistä. Arviolta kolmannes ikäluokasta saa erityisopetusta koulunsa jossain vaiheessa. Vygotskilainen ihanneympyrä, jossa uuden oppiminen johtaa ajattelun kehittymiseen ja ajattelun kehittyminen entistä vaikeampien ja monimutkaisempien asioiden oppimiseen, ei toteudu kaikkien kohdalla. Jotain pitää siis tehdä toisin, ja itse uskon, että koulun tulee tukea nykyistä selvemmin oppilaiden kehitystä varhaisimmista kouluvuosista alkaen. Toivottavaa olisi kehityksen kannalta eheyttävä opetus. Siihen taas tarvitaan teorioita, tutkimusta, rohkeita kokeiluja ja kokeilujen kriittistä arviointia. Muutos kouluissa oppimisympäristöjen kautta? Koulut voidaan systeemiteoreettisesti nähdä älykkäinä avoimina organisaatioina, jotka ovat mukauttaneet toimintansa vallitseviin olosuhteisiin. Jos jokin ei tunnu sujuvalta, ratkaisu löydetään melko nopeasti. Kun asiat sujuvat, kynnys muutokseen on korkealla. Avoimen ja älykkään organisaation tunnusmerkkinä on, että se pyrkii tasapainoon. Pahimmassa tapauksessa erilaiset kehittämishankkeet toimivat kuin painaisi sormella kumipalloa. Kuoppa pysyy niin kauan kuin painetaan. Sitten palataan entiseen luonnolliseen muotoon, tilaan jossa asiat sujuvat vaivattomasti. Kysymys ei ole muutosvastarinnasta, vaan älykkäiden organisaatioiden tavasta toimia. Siksi en usko, että ulkoa tuotu Uuden sukupolven tehtävänä on huolehtia yhteisestä maailmastamme meitä järkevämmin. muutos vaikuttaa kovin pysyvästi kouluihin, vaan muutoshalun ja - tarpeen pitää lähteä kouluista itsestään. Alan menettää uskoani erilaisiin interventioihinkin koulumaailmaan olennaisesti vaikuttavina keinoina uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Toinen älykkäille ja avoimille organisaatioille tyypillinen ominaisuus on tavoitteeseen pyrkiminen. Jos uusi tavoite edellyttää uudenlaista järjestystä, se syntyy. En ajakaan takaa mitään oppimisen vallankumousta. Niitä on julistettu aika ajoin, eikä mitään kovin erityistä ole tapahtunut. Päinvastoin peräänkuulutan pienintä mahdollista, mutta kuitenkin kiistatta havaittavaa muutosta, joka ohjaisi koulujemme toimintaa uusien tavoitteiden suuntaan. Älykkään organisaation yleiset toimintaperiaatteet huolehtivat yleensä lopusta. Menettelytapaa on vaikea sanoa, sillä uusiin päämääriin voi päästä monin tavoin. Siksi odotan kiinnostuneena, mitä niissä kouluissa tapahtuu, jotka lähtevät yhteistyöhön Opetushallituksen kanssa uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Oikeastaan kysymys on vanhasta totuudesta: pitkä marssi aloitetaan yhdellä askeleella. Spektri

16 TEXT OCH FOTO: KRISSE HANNÉN Utbildningsstyrelsen lärmiljöbegreppet Lärmiljön är mera än ett klassrum, t.o.m. mera än skolan och skolgården. Eleverna arbetar självständigt efter en gemensam genomgång i ett mindre rum till vänster. Utbildningsstyrelsen delar i år ut statsunderstöd för att utveckla lärmiljöerna och för att främja användningen av IT i undervisningen. Avsikten är att vidga begreppet lärmiljö. Tanken är att man skulle skriva in i läroplanen också sådant som kan ske ytterom skolan och att elevens lärande skulle stödjas av ett nätverk av samhällsfunktioner. Lärmiljöbegreppet kan definieras på olika sätt. Ubs har valt att följa den indelning som gjorts av docent Jyri Manninen vid Palmenia. Indelningen är gjord i fem kategorier som dels kompletterar och dels överlappar varandra. Närmiljöperspektivet är det första. Här ser man lärmiljön som lokaler och områden. Perspektivet vidgar lärmiljön till att omfatta också det omgivande samhället där elevernas fritidsaktiviteter, kulturinstitutioner och arbetsliv ingår som en naturlig del. Det fysiska perspektivet betraktar lärmiljön som utrymmen och fastigheter, skolbyggnaden och skolgården. Här gäller det att utveckla den fysiska miljön så att den på ett pedagogiskt meningsfullt sätt stödjer inlärning. Här är det viktigt att komma ihåg att man inte gör skolgården för färdig, viktigt att lämna orörda platser för barnens/elevernas kreativitet och skapande. Och att en hinderfri skola är en skola för alla. 16 Spektri

17 Lärmiljö och pedagogik breddar Det sociala perspektivet igen innebär att man skapar en positiv atmosfär för inlärning. Ur inlärningens synvinkel blir gruppen, gemenskapen och samarbetet centrala element. En matsal fungerar också som träffpunkt. Det tekniska perspektivet ser på lärmiljön ur data- och kommunikationsteknisk synvinkel. Ur detta perspektiv är det väsentligt hur IT-tekniken utnyttjas i undervisningen och som stöd för inlärningen.en gemensamt överenskommen pedagogik är här a och o. I det didaktiska perspektivet blandas de övriga perspektiven. Från den här infallsvinkeln ser vi på hur lärmiljön fungerar didaktiskt och på viljet sätt inlärning och undervisning optimalt stöds. Man kan möblera om, använda andra material eller ta in nya arbetsmetoder, kanske teamarbete. Ja, vad gör man som rektor då elevantalet sjunker, skolan blir allt mer impopulär och statsbidragen inte längre räcker till för att betala lärarlöner och dagligt underhåll? Man kan göra som rektor Björn Croff i Norge. Ändra på allting. Han körde sin skola från att ha varit en C-skola utanför Oslo till att vara en A-skola som inte kan ta emot alla elever. År 2004 var medeltalet i skolproven 3,40 och de 100 svagaste eleverna stannade hemma hade resultatet höjts till 3,72 och alla elever deltog. Jag berättar om Stovner videregående skole i en förort nordost om Oslo. Från en dag inrutad i 45 minuters enheter började man undervisa ett ämne i fem timmar per dag. I början gjorde man det för att de svagare eleverna skulle få en chans att lära sig något under en dag men det visade sig senare att de goda eleverna tyckte det var häftigt att få koncentrera sig. Man drog ner väggar, byggde stora gemensamma utrymmen där en årskurs eller 120 elever får en dator vid sin egen arbetsplats. Intill den stora salen ligger mindre grupprum för introduktioner och grupparbete. Mitt på dagen har hela skolan en längre lunchpaus då man hinner fika och se andra elever och själv bli sedd. Man har nu haft det här systemet med datorstödd undervisning i sex år och ingen klagar, varken eleverna eller lärarna. Lärarna arbetar i team om 5-6 lärare. Man fördelar arbetet och de goda idéerna flödar. Man har matematik en dag i veckan och då träffas matteteamet i förväg på 6 lärare och gör färdigt materialet. Genom det här sättet att arbeta blir varje dag viktig. Eleven är i centrum, man kan differentiera arbetsuppgifterna och variera. Dessutom behöver man inte avbryta arbetet, elevens inlärning efter varje timme. Och som en lärare uttryckte det blir man väldigt synlig som lärare om man inte samarbetar. Läraren upplevde att han från att ha varit fyrtorn blev en arbetsledare. Spektri

18 Ammatilli mukautui Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden integroiminen tavallisiin opetusryhmiin ei poista yksilöllisten tukitoimien tarvetta ammatillisessa koulutuksessa. Jyväskylän ammattiopiston kaksivuotisessa Jopihankkeessa havaittiin, että joustavat oppimisympäristöt ja yksilölliset opetusmenetelmät ovat onnistuneen integraation edellytyksiä. Raportti Työkaluja oppimiseen osoitteessa >Veräjä>Jyväskylän ammattiopisto>tekniikka ja liikenne> Projektit>JOPI Leedsissä Englannissa kehitetyn mallin mukaiseen ESR-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 131 opiskelijaa neljältä vuosikurssilta Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen lähihoitaja-, kosmetologi- ja parturi-kampaaja-aloilta sekä Teknisen oppilaitoksen auto-, metalli-, talonrakennus- ja vaatetusaloilta. Osallistujilla oli monenlaisia ongelmia, jotka hankaloittivat opintojen etenemistä: keskittymis- ja oppimisvaikeuksia, runsaita poissaoloja, sosiaalisia ja elämänhallinnan vaikeuksia. Jos opiskelu takkuili oppilaitoksen normaaleissa ryhmissä ja tiloissa, saattoi opiskelija tulla sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen Stadipajaan tekemään rästitehtäviä tai kokeita. Kuraattorin tai erityisopettajan tuella etsittiin omaa opiskelutapaa yksilöllisessä ohjauksessa tai pienryhmissä. Vastaavasti Metallin työpajassa annettiin lisäohjausta ammattiaineissa niille, jotka eivät vielä olleet valmiita työssäoppimisjaksolle. Jos muiden läsnäolo kävi hermoille, oli työpajassa tilaa ja rauhaa treenata perustaitoja, kun muut eivät olleet katselemassa. Työpajoissa opiskelijan tukena olivat luokanvalvoja, ammatillinen erityisopettaja, ammatinopettaja ja erityisopettaja. Jos oppimisympäristönä oli työssäoppiminen, voitiin jakson sisällöt ja tavoitteet suunnitella yhteistyönä opiskelijan, työpaikkaohjaajan, ohjaavan opettajan ja erityisopettajan kesken. Työvalmennussäätiö Tekevä tarjosi opiskelijalle vielä pitemmälle muokatun oppimisympäristön ja työvalmentajan henkilökohtaisen ohjauksen. Autoalan opiskelijat saivat tavanomaista runsaammin yksilöllistä ohjausta Kuhankosken erityisammattikoulun opetuskorjaamo Kytkimessä. Näissä ei oltu yhtä sidottuja tulostavoitteisiin kuin tavanomaisessa yrityksessä tapahtuvassa työssäoppimisessa. Rästiin jääneitä ammattiopintoja saattoi paikata myös oppilaitoksen omissa työtiloissa samanaikaisopetuksessa kahden ammatinopettajan kans- 18 Spektri

19 nen oppimisympäristö erityistuen tarpeisiin sa. Jos yhteiset aineet tuottivat vaikeuksia keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeuksien vuoksi, paikattiin ongelmia pienryhmissä, samanaikaisopetuksessa tai ammatillisen erityisopettajan ohjauksessa kahden kesken. Erityisopettajat saattoivat räätälöidä myös yksilöllistä oppimistyylin kartoitusta ja elämänsuunnittelua. Arjen hommat hallintaan Erityistä tukea tarvitseva opiskelija kaipaa runsaasti onnistumiskokemuksia, jotka eivät aina ole mahdollisia normaalissa oppilaitosympäristössä. Koulun sisäiset ja ulkopuoliset työpajat, kannustava ohjaus ja oppimisedellytyksiin mukautetut työtavat ja sisällöt loivat tilaisuuksia onnistumisille. Jopi-hankkeessa muokattiin niin fyysisiä, sosiaalisia kuin didaktisia oppimisympäristöjä. Fyysisiä oppimisympäristöjä olivat koulun sisäiset ja ulkoiset työpajat; sosiaalisia yksilöllinen kannustusohjaus ja eri henkilöstöryhmien perehdyttäminen erityistukea tarvitseviin. Didaktisia oppimisympäristöjä räätälöitiin opetusvälineitä, oppimateriaaleja ja opetusmenetelmiä mukauttamalla. Helmikuun 2007 loppuun mennessä noin 60 % Jopi-opiskelijoista jatkoi opintojaan, 19 % oli valmistunut, 19 % eronnut ja 3 % keskeyttänyt opintonsa väliaikaisesti. Yksilöllisiin ongelmiin mukautetut, räätälöidyt työtavat tuottivat yksilöllisiä kehityskertomuksia. Anssin poissaoloja, vapaa-ajan ja elämänhallinnan ongelmia ratkottiin omalla lukujärjestyksellä ja työpäiväkirjalla. Anssi sai lisää aikaa opiskeluun, omaa oppimateriaalia ja erityisopettajan tsekkaussoittoja päivittäin. Työssäoppiminenkin onnistui oppilaitoksen vahtimestarin tehtävissä. Rästiopinnot, poissaolot ja käytöshäiriöt estivät Leevin työssäoppimisen ulkopuolisessa yrityksessä. Tekevän työpajalla se sujui ja rohkaisi Leeviä säännöllisempään opiskeluun. Kiltti ja tunnollinen Eeva kärsi oppimisvaikeuksista ja pettymyksistä yksityiselämässä. Eevalle järjestettiin räätälöityä keskustelutukea ja yksilöllistä ohjausta erityisopettajan, luokanvalvojan ja muun oppilashuollon voimin. Ura- ja elämänsuunnittelukurssi kuraattorin ja erityisopettajan kanssa vahvisti itsetuntoa ja rohkaisi saattamaan opinnot loppuun. Einin autismi vaati muokkaamaan oppimisympäristöä työvaltaiseksi. Työssäoppiminen järjestyi viikon-parin mittaisina jaksoina kuudessa yrityksessä, joita valmennettiin etukäteen Einin tuloon. Kunnan vammaispalvelun avotyötoiminnan avustuksella löytyi tuettu työpaikka, johon Eini sijoittui valmistumisensa jälkeen. Saanan ongelmia olivat muisti- ja univaikeudet, myöhästely, lyhytjännitteisyys ja heikko arjen hallinta. Taustalta paljastui myös lukivaikeus. Yksilöllinen toiminnanohjaus, samanaikaisopetus ja työssäoppiminen tuottivat kuitenkin hedelmää. Oli ilo katsella, miten Saanan saama tuki näkyi opiskelijan persoonan kehittymisenä, kertovat opettajat hankeraportissa. Opettajan aito välittäminen opintojen etenemisestä poistivat opiskelijan ahdistusta ja kasvattivat hänen rohkeuttaan tuoda esille omia mielipiteitään. Saanasta on kasvanut opiskelutovereitaan kannustava opiskelija, josta työelämä tulee saamaan hyvän ammattilaisen. TEKSTI: HANNU YLILEHTO KUVA: EMMA LAPPETELÄINEN Spektri

20 Opetushallitus käynnistää syksyllä 2007 Lasten ja nuorten foorumin, joka tarjoaa lapsille ja nuorille vaikutuskanavan koulutuksen ja opetuksen päätöksentekoon ja kehittämiseen. Virastolle foorumi on myös kanava välittää tietoa koulutuksesta oppilaiden ja opiskelijoiden keskuuteen. TEKSTI: TIIU BRÄUTIGAM KUVA: POLAROISKIS Lasten ja nuorten Opetushallitus tarvitsee tietoa lasten ja nuorten ajatuksista, ideoista ja toiveista, jotka liittyvät erityisesti kouluun ja oppimiseen, koulun kehittämiseen sekä tulevaisuuden haasteisiin, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja, kehitysjohtaja Markku Rimpelä. Lapset ja nuoret ovat tähän mennessä vähiten käytetty voimavara koulutuksen kehittämisessä. Haluamme heidän autenttisia näkemyksiään esille. Viraston toiminnan tavoitteena on ottaa oppija kehittämisen painopisteeksi. Tähän tarvitsemme aitoa tietoa nuorten tarpeista. Foorumin taustalla ovat Osallistuva oppilas -hankkeesta sekä Nuorten osallisuushankkeesta saadut kokemukset. Hyödynnämme siinä myös Koulutus tulevaisuuteen -hankkeessa saatuja kokemuksia nuorten skenaariotyöstä. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on tärkeä tavoite opetussuunnitelman perusteissa, hän jatkaa. Painopisteenä lasten ja nuorten oikeudet Lukuvuoden teemana ovat lasten ja nuorten oikeudet. Tavoitteena on oppia tuntemaan YK:n lasten ja nuorten oikeuksien sopimus sekä pohtia oikeuksien toteutumista koulussa, kunnassa, Suomessa ja globaalisti. Tarkoitus on, että tulevina vuosina lapset ja nuoret määrittelevät itse sen teeman, mitä seuraavan vuoden foorumi työstää. Foorumiin osallistuu peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaita ja opiskelijoita. Tänä lukuvuonna mukana ovat seuraavat kunnat: Hämeenlinna, Inari, Imatra, Joensuu, Kuusamo, Oulu, Pori, Vammala ja Vantaa. Jokainen kunta lähettää tapahtumaan kaksi oppilaiden tai opiskelijoiden edustajaa. Lasten ja nuorten foorumi kokoontuu Helsingissä , ja Tapaamisten välissä lapset ja nuoret 20 Spektri

21 foorumi käynnistyy Tavoitteena on, että kunnat ottavat lapsilta ja nuorilta tulevat ajatukset osaksi omaa strategiatyötään. työstävät teemoja omissa kouluissaan ja oppilaitoksissaan. Myös muut kunnat voivat hyödyntää lasten ja nuorten foorumin teemaa ja materiaaleja sekä samalla kehittää omia osallisuusjärjestelmiään. Foorumitapaamisiin valmistaudutaan yhteisten ennakko- ja välitehtävien avulla sekä paikallisella toiminnalla. Osallistuvilla kunnilla on erilaisia kunnallisia osallisuusjärjestelmiä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa oppilaskuntatoimintaa, joita käytetään yhteisten teemojen käsittelyyn. Rimpelä korostaa, että foorumilla on paikallinen painopiste: toiminta jatkuu koulujen oppilaskunnissa, jotka pyrkivät vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Tavoitteena on, että kunnat ottavat lapsilta ja nuorilta tulevat ajatukset osaksi omaa strategiatyötään. Opetushallitus kerää tietoa paikallisesta toiminnasta ja hyödyntää sitä omassa kehitystyössään. Toiveena on, että foorumin työ muuttuu pysyväisluonteiseksi, hän jatkaa. Lisätietoa: Spektri

22 Uusi opetussuunn aikuisten maahan Opetushallitus laati uuden opetussuunnitelmasuosituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Opetussuunnitelma korvaa vuonna 2001 laaditun suosituksen. Uusissa ohjeissa painottuvat henkilökohtainen ohjaus ja työllistymisen edistäminen. Vuonna 2001 laadittu aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasuositus uusittiin tänä vuonna. Taustalla on ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kasvu sekä opetuskokemuksen ja tutkimustiedon lisääntyminen. Uudistuksia uudessa opetussuunnitelman suosituksessa ovat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen käyttöönotto suomen kielen opetukseen sekä henkilökohtaisen ohjauksen korostaminen. Maahanmuuttajat tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta koko kotoutumiskoulutuksensa ajan. Olennaista on maahanmuuttajan perehdyttäminen suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään. Työelämävalmiuksia korostetaankin nyt enemmän kuin ennen, painottaa yksikön päällikkö Leena Nissilä Opetushallituksesta. Hän toimi opetussuunnitelmatyöryhmän toisena puheenjohtajana. Maahanmuuttajat olivat mukana opetussuunnitelmaprosessissa. Työryhmässä maahanmuuttajilla ei ollut edustusta, mutta heille järjestettiin kuulemistilaisuus sekä mahdollisuus lausunnonantoon. Uudet suositukset on juuri postitettu oppilaitoksiin. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus -opetussuunnitelmasuositus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Opetusministeriön työryhmä esittää opettajalisäystä maahanmuuttajataustaisten opetukseen. Työryhmä esitti kesäkuussa, että vuoteen 2012 mennessä tulisi opettajamää- maahanmuuttajien koulutus -suosituksen kanssa. Ne maa- vuonna 2006 julkaistun Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten rää lisätä kaikkiaan 650:lla. Lisäys hoituisi opettajankoulutusta kasvattamalla, maahanmuuttajataustaisten opetta- koulutuksen ja saavuttaneet sen tavoitteet, jatkavat opintoja hanmuuttajat, jotka ovat ensin käyneet luku- ja kirjoitustaidon jaksi kouluttautumisen mahdollisuuksia parantamalla sekä nyt ilmestyneen suosituksen mukaisessa koulutuksessa. Muut lisäämällä mahdollisuuksia täydentää ulkomailla aiemmin maahanmuuttajat menevät suoraan kotoutumiskoulutukseen. suoritettuja opettajantutkintoja. Työssä toimiville opettajille tarjottaisiin täydennyskoulutusta maahanmuuttaja- Kielen oppiminen keskeistä oppilaiden kohtaamiseen. Kotoutumiskoulutuksessa painotetaan ennen muuta suomen 22 Spektri

23 itelmasuositus painottaa muuttajien työllistymistä tai ruotsin kielen opintoja. Kielenopetukseen integroituna opiskellaan lisäksi arjen taitoja, yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja työhön ja koulutukseen liittyviä tietoja ja taitoja. Tutuiksi tulevat niin internetin käyttö kuin suomalainen työkulttuuri ja ruokakulttuurikin. Työnhakuvalmiuksia painotetaan myös. Koulutuskokonaisuus on laajuudeltaan 45 opintoviikkoa ja se on tarkoitus suorittaa vuodessa. Koulutuksen järjestävä oppilaitos voi päättää, kuinka paljon eri osa-alueita painotetaan. Opetussuunnitelma on muutenkin luonteeltaan suositus, mutta käytännössä sitä noudatetaan hyvinkin tarkasti. Kielenopiskelussa painotetaan käytännön toimivaa kielitaitoa, viestintää ja tilannelähtöisyyttä. Tavoitteena on kielitaito, jonka avulla maahanmuuttaja selviytyy arjessa ja työssä. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja koulutuskokonaisuuden suoritettuaan olisi saanut valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkinnon (taitotaso 3). Kokeen suorittaneiden määrä on jatkuvassa kasvussa ja lähes kaikki kielikokeeseen menijöistä myös läpäisevät sen, iloitsee Nissilä. Uudistuksia maahanmuuttajien koulutukseen? Tällä hetkellä työministeriön rahoittamaa kotoutumiskoulutusta on useaan otteeseen harkittu siirrettäväksi opetushallinnolle. Nissilän mielestä ainakin luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien osalta uudistus olisi luonteva. Sisällöllisesti luku- ja kirjoitustaidottomien opetus kuuluisi enemmän opetushallinnolle. Nythän luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttaja otetaan suoraan työhallinnon piiriin, vaikka kysymys on selvästi yleissivistyksen hankkimisesta. FAKTOJA: Aikuishenkilö, joka on muuttanut ulkomailta pysyvästi Suomeen, on saanut kotikunnan ja on työtön, on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan. Koulutus on keskeinen osa kotoutumissuunnitelmaa. Suurin osa kotoutumiskoulutuksesta järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on tarkoitettu työttömille työnhakijoille ja 20 vuotta täyttäneille, jotka ovat vaarassa jäädä työttömiksi. Työvoimakoulutus on maksutonta. Työministeriön tilastojen (2005) mukaan noin henkilöä osallistuu vuosittain maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Luku- ja kirjoitustaidottomia on noin Ulkomaalaisten määrä Suomessa on jatkuvassa kasvussa. Vuoden 2006 lopussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista. Määrä on 2,2 prosenttia koko väestöstä. Maahanmuuttopolitiikan uudistuksiin kuuluu myös pohdinta siitä, että työperäiselle maahanmuutolle luotaisiin oma opastusjärjestelmä, joka alkaisi jo lähtijän kotimaassa. Työperäisellä maahanmuutolla tarkoitetaan henkilöä, joka muuttaa Suomeen suoraan työhön. Opastusjärjestelmän luominen on tarkoitus toteuttaa seuraavalla ESR-kaudella. Kotimaassa ennen Suomeen saapumista alkava opastus sisältäisi muun muassa suomen kieleen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämistä. Tavoite on kirjattu hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan vuonna 2006, Nissilä toteaa. TEKSTI: JUHA OJANEN KUVA: EIJA HILTUNEN Spektri

24 Kevään toisen asteen yhteishaussa haki ammatillisiin perustutkintoihin, lukioihin ja kansanopistoihin yhteensä henkilöä. Heistä 84 prosenttia sai koulutuspaikan syksyllä alkavaan koulutukseen. Hakijoita oli noin 800 vähemmän kuin viime keväänä. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki henkilöä, joista sai koulutuspaikan. TEKSTI: NOORA SUOLANIEMI KUVA: POLAROISKIS Toisen asteen koulutuksen hakijamäärät laskivat Ammatilliseen koulutukseen pyrki hakijaa, joista 77 prosenttia sai koulupaikan. Opintoaloista houkuttelevin oli sosiaalija terveysala. Seuraavaksi suosituimpia olivat arkkitehtuuri ja rakentaminen, liiketalous ja kauppa, majoitus- ja ravitsemisala sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikka. Hakijamäärät nousivat eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, hakijoita oli yhteensä enemmän kuin vuonna Valittujen määrään suhteutettuna eniten hakijoita oli farmasia- ja muu lääkehuolto -opintoalalle sekä kauneudenhoitoalalle. Lukio on edelleen nuorten suosiossa, vaikka sinne ensisijaisesti hakeneiden määrä laskikin hieman. Lukioon pyrkineitä oli nyt , eli 600 vähemmän kuin viime keväänä. Lukioon pyrkineistä paikan sai 94 prosenttia. Kansanopistojen yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen haki ensisijaisesti 280 hakijaa. Koulutuspaikan kansanopistossa sai yhteishaun kautta 480 henkilöä. Tietoa yhteishausta, koulutuksesta ja sitä koskevista tilastoista on saatavissa osoitteesta 24 Spektri