Ota rohkeasti yhteyttä lähimpään Muistiyhdistykseen, sieltä saat tietoa, tukea ja ohjausta sekä halutessasi vertaistukea.
|
|
- Jussi Jääskeläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Älä jää yksin!
2 Työikäisten vertaistoimintaan osallistuvat ovat kokeneet alkuvaiheen vaikeaksi ja haastavaksi, mutta tullessaan mukaan toimintaan ovat huomanneet, että elämä jatkuu sairaudesta huolimatta. Ota rohkeasti yhteyttä lähimpään Muistiyhdistykseen, sieltä saat tietoa, tukea ja ohjausta sekä halutessasi vertaistukea. Tietoa muistiyhdistyksen toiminnasta löydät yhdistysten internet- sivuilta sekä Muistiliiton julkaisemasta Muisti-lehdestä. Tiedätkö, missä on sinua lähin Muistiyhdistys?
3 2. Nimi oireille!
4 Toisaalta helpotus, toisaalta kauhistus - totesi eräs työikäinen sairastunut. Hänen läheisensä olivat ihmetelleet hänen käyttäytymisessään ja osaamisessa ilmenneitä muutoksia, mutta saatuaan tietää mistä on kyse, se toisaalta helpotti. En ole hullu, enkä tee tahallani virheitä, vaan se johtuu sairauden aiheuttamista muutoksista. Tieto etenevästä sairaudesta on järkytys, mutta riittävä sekä oikea-aikainen tieto etenevästä neurologisesta sairaudesta helpottaa, koska erilaisille oireille löytyy syy ja sairaudelle nimi. Miten sinä koit muistisairausdiagnoosin?
5 3. Puhu-Toimi-Tee NYT!
6 Ajattelin, että nyt ovat sitten ulkomaanmatkat tehty, mutta päinvastoin, nyt on aikaa ja eikä se kielitaitokaan ole sairauden myötä mihinkään kadonnut. Sairauden alkuvaiheessa toimintakyky säilyy hyvänä, joten nyt on aika puhua, toimia ja tehdä asioita myös tulevaisuutta ajatellen. Varhaisvaiheessa muistisairaus harvoin estää toimimista ja tekemistä, vaan syynä voi olla mielialan lasku tai masennus, jotka voivat liittyä sairauden alkuvaiheeseen. Tämä on hyvä tiedostaa, sillä masennusta voidaan hoitaa. Avoin keskustelu asioista helpottaa myös tulevaisuutta. Kannattaa jatkaa edelleen itselle mieluisia asioita ja harrastuksia, esim. matkustamista. Millaisia haaveita haluat vielä toteuttaa?
7 4. Tämän kanssa on elettävä!
8 Tämän kanssa on opittava elämään - päivä kerrallaan Muistisairaus on sairaus, jota ei voi valita, eikä se poistu mihinkään. Sen kanssa on vain opittava elämään. Toisaalta se on vielä mahdollisuus tehdä jotain uutta sekä saada lisää aikaa esim. perheelle, ystäville ja harrastuksille. Millainen on sinun mansikkapaikkasi?
9 5. Tämä tieto on tärkeä - muistisairaus ei vie järkeä!
10 Sairastunut ei höperöidy Muistisairaus on yksilöllisesti etenevä neurologinen sairaus. Muistisairaudessa ei ole kyse hulluudesta, tyhmyydestä tai osaamattomuudesta vaan aivoissa tapahtuvista etenevistä muutoksista, jotka ilmenevät muistivaikeuksina ja erilaisena käyttäytymisenä. Millaisena sinä koet sairauden tuoman muutoksen?
11 6. Et ole ainoa!
12 Samassa veneessä on muitakin Sairauden alkuvaiheessa voi tuntua, että on ainut muistisairas maailmassa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä Suomessa on tällä hetkellä arviolta työikäistä, jotka sairastavat etenevää muistisairautta. Työikäisillä voi ilmetä myös muita muistipulmia. Suomessa on yhteensä n muistisairauteen sairastunutta ihmistä ja uusia diagnosoidaan vuodessa. Tunnetko muita työikäisenä sairastuneita?
13 7. Älä katso maailmaa sairaussilmälasien läpi!
14 Sairaus ei tee potilaaksi yhdessä yössä Älä näe itseäsi sairaana potilaana vaikka sinulla on todettu etenevä muistisairaus. Sairastuminen on voinut tuoda esiin muutoksia, jotka hämmentävät itseäsi ja läheisiä. Huonoja päiviä on kaikilla, silloin asiat yleensä näyttäytyvät huonompina kuin oikeasti ovat. Uskalla ajatella ja nähdä itsesi diagnoosista huolimatta kuitenkin samana ihmisenä, kuin ennen diagnoosia. Millaisilla laseilla sinä katsot?
15 8. Muistisairaus on vain osa sinua ja vain osa!
16 Se on vain osa elämää, muu jää jäljelle Muistisairaudesta huolimatta olet edelleen jonkun äiti, isä, mummo, pappa, tytär tai poika. Olet paljon muutakin, kuin muistisairas. Sairaus ei vie sinulta ihmisarvoa. Kuinka suuri osa elämääsi muistisairaus on?
17 9. Palveluja on-käytä niitä, kun tarvitset!
18 Apulisä, tukilisä, hoitolisä, herranisä... mitä niitä vielä olikaan... Palvelut on tarkoitettu käytettäväksi, älä epäröi käyttää niitä. Oikea-aikainen palveluiden käyttö edistää ja tukee itsenäistä selviytymistä. Yksin asuva saattaa tarvita jo varhaisessa vaiheessa erilaisia tukimuotoja pärjätäkseen kotona. Tietoa palveluista saa oman kunnan palveluohjaajilta, muistiyhdistyksestä ja omaishoitajayhdistyksestä. Tiedätkö, millaisia palveluita on mahdollisuus saada?
19 10. Oikeus kuntoutukseen ja terapiaan!
20 Kuntoutus kuuluu myös muistisairaalle Aktiivinen arki, kotityöt sekä muu mielekäs toiminta on mitä parhainta kuntoutumista edistävää toimintaa. Työikäisellä muistisairauteen sairastuneella on oikeus kuntoutukseen ja terapiaan. Kuntoutukseen ja terapiaan liittyvistä asioista on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa jo sairauden alkuvaiheessa. Tietoa saa myös KELA:n paikallistoimistoista. Oletko tutustunut tarjolla oleviin kuntoutuspalveluihin?
21 11. Työssä- eläkkeellä!
22 Olihan se aluksi kova juttu jäädä töistä pois, mutta toisaalta helpotus Päätös työssä jatkamisesta tai eläkkeelle siirtymisestä riippuu työnkuvasta, sekä missä vaiheessa sairaus diagnosoidaan. Työstä pois jääminen on asia, joka saattaa ahdistaa ja jonka useat kokevat suurena menetyksenä. Vaikka jää työstä pois, niin yhteys työtovereihin voi säilyä. Toimintakyky ja muistisairauden vaikeusaste arvioidaan erilaisten testien avulla, lääkärin sekä muun ammattihenkilöstön toimesta. Työkykyä arvioitaessa sairauden oireiden aiheuttama toimintakyvyn lasku suhteutetaan työn vaatimuksiin. Millaisia ajatuksia ja tunteita työstä poisjäänti sinussa herättää?
23 12. Varaudu tulevaan!
24 Omiin asioihin voi vaikuttaa Sairauden alkuvaiheessa voit vielä vaikuttaa omiin asioihin, joten varautuminen tulevaan kannattaa. Varautuminen on oman oikeusturvan kannalta merkityksellinen oikeustoimi. Läheisten/omaisten on myös hyvä tehdä edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja mahdollisesti myös testamentti. Oletko jo tutustunut hoitotahtoon ja edunvalvontavaltuutukseen?
25 13. Ravinto tukee hyvinvointia!
26 Hyvä ruoka, parempi mieli Tasapainoinen, värikäs ja monipuolinen ruokavalio sekä hyvä ruokaseura edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Se mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi aivoille. Juo riittävästi! Vesi on paras janojuoma. Säännöllinen ateriarytmi vaikuttaa päivän vireystilaan ja jaksamiseen. Montako ateriaa syöt päivässä?
27 14. Lääkehoito!
28 Vain otettu lääke vaikuttaa Muistisairauslääkkeet on vain osa kokonaisvaltaista hoitoa. Ohjeen mukainen lääkkeen käyttö on hyvä opetella jo sairauden alkuvaiheessa, jotta siitä muodostuu rutiininomainen tapa, joka jää mieleen myös jatkossa. Lääkehoito on yksilöllisesti suunniteltu ja lääkkeen vaikutukset ovat myös yksilöllisiä, joten niiden vertailu keskenään toisten kanssa ei kannata. Lääkehoidosta kannatta keskustella hoitavan lääkärin ja muistihoitajan kanssa. Läheisen olisi myös hyvä tietää käytössä oleva lääkitys. Apteekin henkilökunnalta voi kysyä neuvoa lääkkeisiin liittyvissä asioissa. Millä tavalla lääkehoito on järjestetty?
29 15. Uni ja Lepo!
30 Kohtuudella molempia Unen ja levon tarve on yksilöllistä, joten univalverytmi olisi hyvä pitää yllä. Lepo on hyväksi, mutta liika nukkuminen ja makaaminen passivoivat nopeasti ja se voi jäädä tavaksi. Toiminnan aloittamisen vaikeus on yksi muistisairauden oireista, jonka vuoksi sairastunut joutuu käyttämään huomattavasti enemmän energiaa, kuin ennen. Sänkyyn on helppo jäädä. Ylösnousua voi aktivoida mm. rytmikkään musiikin avulla sekä lisäämällä valaistusta. Onko sinulla vaikeaa herätä aamuisin?
31 16. Liike on myös lääke!
32 Aivot aktivoituu Liiku itselle mieluisella tavalla. Pienikin määrä liikuntaa on parempi, kun ei ollenkaan. Liikkuessa aivot aktivoituvat ja mieliala sekä yleiskunto kohenevat. Liikutko päivittäin?
33 17. Perhe ei ole aina pahin!
34 Jaettu ilo on kaksinkertainen ja jaettu suru on puolitettu. Sairauden alkuvaiheessa arki sujuu lähes entisellään eikä silloin vielä tarvitse läheisten tukea tai apua. Sairauden edetessä avuntarve läheisiltä voi kuitenkin kasvaa. Arkiaskareiden jatkaminen edistää taitojen säilymistä. Erilaisten aikataulujen ja koodien viidakossa arjenhallinta on haastavaa ja silloin läheisten tuki on paikallaan. Tämä voi joskus harmittaa ja tuntua loukkaavalta, omaan reviiriin puuttumiselta. Miltä avun vastaanottaminen tuntuu?
35 18. Parisuhde muutoksessa!
36 Sinua, sinua rakastan Muistisairauden tuomat muutokset mutkistavat arkea, ja haastavat myös parisuhdetta. Roolit vaihtuvat ja vastuu kodin arjen pyörittämisestä siirtyy vähitellen toiselle, esim. taloudellinen vastuu. Syyllisyyden ja häpeän tunne sairastumisesta voi myös kuormittaa parisuhdetta. Parisuhteen kannalta on tärkeää huomioida läheisyyden ja koskettamisen tarve sekä merkitys. Muistisairaus ei poista seksuaalisuutta perustarpeena. Millä tavalla parisuhde on muuttunut?
37 19. Läheisetkin huolestuu!
38 Läheisten täytyy pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan Muistisairauden vaikutukset tuntuvat koko perheessä, vaikka sairastunut selviytyisi arjen toiminnoissa melko itsenäisesti. Kun läheinen saa muistisairausdiagnoosin, herättää se monia ajatuksia mm. pelkoa, surua, vihaa ja huolta tulevaisuudesta. Asioista olisi hyvä keskustella avoimesti läheisten kanssa. Joskus huoli ja pelko muuttuneesta elämäntilanteesta voi ilmentyä kiukkuna ja syyttelynä sairastunutta tai läheistä kohtaan. Oikea ja oikea-aikainen tieto sekä keskustelu ammattiauttajan ja muistiyhdistyksen työntekijän kanssa voi auttaa. Ensitieto- ja sopeutumisvalmennuskursseille kannattaa osallistua mahdolisuuksien mukaan. Millaisia tunteita sinulla on herännyt?
39 20. Vanhempani on sairastunut!
40 Sairaudesta huolimatta vanhemmuus säilyy Työikäisenä muistisairauteen sairastuneella voi olla vielä lapsia/nuoria kotona, joka varmasti tuo haastetta arkeen. Vanhemman sairaus hämmentää, pelottaa, jopa hävettää. Perheessä olisi hyvä keskustella muistisairauteen liittyvistä asioista. Riittävä ja oikeanlainen tieto sairaudesta helpottaa tilannetta. Olettehan tutustuneet Muistiliiton lasten ja nuorten esitteisiin?
41 21. Ajan- En aja!
42 Ajotaito säilyy, mutta kartanluvussa on häiriö Muistisairauden alkuvaiheessa usein ajolupa säilyy, mutta koska kyseessä on etenevä neurologinen sairaus, niin sairauden edetessä ei ole turvallista enää ajaa. Päätöksen ajoluvasta tekee lääkäri tutkimustulosten- ja tietojen perusteella. Tarvittaessa lääkäri ohjaa ajokokeeseen. Ajoluvan menettäminen on aluksi monelle järkytys sekä vaikea asia puhua. Ajan myötä se helpottaa. Miten liikkumisesi onnistuu, jos et saa ajaa?
43 22. Alkoholi puhuttaa!
44 Jos et muista, älä ota Alkoholista puhutaan paljon ja varsinkin eri sairauksien kohdalla alkoholin käyttö nousee puheenaiheeksi. Alkoholin käyttö ei ole kielletty muistisairauteen sairastuessa, mutta ongelmaksi voi nousta alkoholin määrän hallinta. Sairauden myötä lähimuisti on häiriintynyt, jolloin voi olla vaikeaa muistaa onko juuri ottanut ja kuinka paljon. Liiallisen alkoholin nauttiminen voi lisätä myös tapaturmien vaaraa. Työikäisen muistin rappeutumisen syynä voi olla myös runsas ja säännöllinen alkoholin käyttö. Millaista tietoa olet saanut alkoholin vaikutuksista?
45 23. Perinnöllisyys pelottaa!
46 Sairaus ei aina periydy Perinnöllisyyteen liittyvät asiat mietityttävät niin sairastuneita kuin läheisiäkin. Pieni osa työikäisten muistisairauksista on periytyviä. Tällä hetkellä perinnöllisistä sairauksista löytyy paljon tietoa, mutta jos haluaa tarkempaa tietoa, kannattaa ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin ja keskustella asiasta sekä mahdollisesta jatkotutkimuksista. Löytyykö suvusta muita samaan sairauteen sairastuneita?
47 24. Syyllisyys!
48 Sairaus tuo tunteet esille Sairastuminen voi herättää syyllisyyden tunteet pintaan. Sairastunut pohtii omien elämäntapojen ja tekemistensä vaikutusta sairauden puhkeamiseen. Syyllisyyttä voi tuntea myös tulevaisuuden suunnitelmien särkymisestä sekä oman elämänhallinnan vaarantumisesta. Avuntarpeen lisääntyminen sairauden edetessä aiheuttaa myös syyllisyyden tunnetta. Syyllistäminen ei auta, sillä se kuluttaa voimavaroja, jotka kannattaisi kohdentaa muuttuneen elämäntilanteen hallintaan. Muistisairauteen voi sairastua, vaikka eläisi oppikirjojen mukaan ja toisaalta kaikki riskitekijät omaava tai geeniperimän saanut ei sairastu. Myös läheiset voivat kokea syyllisyyttä omasta toiminnastaan sairastunutta kohtaan. Mistä olet kokenut syyllisyyden tunnetta?
49 25. Sanat sekaisin!
50 Sairauden yksi oire Muistisairaus voi ilmentyä myös sanojen löytämisen vaikeutena. Sairastunut saattaa käyttää vääriä sanoja tai unohtaa, mitä oli puhumassa. Tämä aiheuttaa hämmennystä keskustelun molemmille osapuolille. Salliva ja aikaa antava ilmapiiri helpottaa sanojen löytämistä ja asian ilmaisemista. Oikeiden sanojen ja asioiden ilmaisemisen tueksi voi myös tarvittaessa käyttää erilaisia vihjeitä ja apukysymyksiä. Millaiset vihjeet ja apukysymykset auttavat?
51 26. Tavarat hukassa!
52 Älä hermostu, kuuluu sairauteen Lompakko, avaimet ja kännykkä ovat vähän väliä kateissa. Kuulostaako tutulta? Tavaroiden jatkuva etsiminen voi kuormittaa sairastunutta ja läheistä. Etenevään muistisairauteen liittyy myös tunnistamisen vaikeus, joten vaikka etsitty esine olisi näkyvissä, sitä ei pysty havaitsemaan. Tavaroiden löytämistä helpottaa, kun ne pidetään samassa paikassa, eikä niitä siivota pois näkyvistä. Selkeä ympäristö helpottaa löytämistä. Onko tavaroillasi tietty järjestys ja paikka?
53 27. Hahmottamisen häiriö haittaa!
54 Vaikeuttaa omatoimista selviytymistä Etenevän muistisairauden alkuoireena voi olla hahmottamisen vaikeus. Tämä voi ilmetä mm. pukeutumisessa ja vetoketjun laitossa. Paikantaju ja hahmottamiskyky saattavat hämärtyä niin, että vieraammassa ja lopulta tutussakin ympäristössä eksyy helposti. Hahmottamisen häiriö työllistää sairastunutta ja kuluttaa paljon energiaa. Oikea ja riittävä valaistus helpottaa myös hahmottamista. Millaisia hahmottamisen vaikeuksia olet kokenut?
55 28. Ole itselle armollinen!
56 Moka päivässä, pitää lääkärin loitolla Kaikki unohtaa ja tekee joskus virheitä, mutta muistisairauteen sairastuneella nämä yhdistetään lähes aina sairauden oireeksi. Koodit, kortit sekä erilaiset linjastot ovat haasteellisia sairastuneille. Tärkeää on kuitenkin osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan, vaikeuksista huolimatta ja ylläpitää taitoja mahdollisimman pitkään. Muistin tukena voi käyttää itselle tuttuja apuvälineitä, kuten kalenteria, kännykän muistutusta ja muistilappuja sekä kauppalistoja. Rauhoittuminen, keskittyminen ja huumori auttavat haastavissa tilanteissa. Vaikka koet epäonnistumista, älä syytä itseäsi, sillä se ei ole niin vakavaa, muutkin mokaa. Millaisia epäonnistumisen kokemuksia sinulla on?
57 29. Pidä yhteyttä ystäviin!
58 Hyvä ystävä ei hylkää sairauden takia Pidä yhteyttä ystäviisi entiseen tapaan. Hyvät ystävät kulkevat rinnalla ja auttavat tarvittaessa. Hyvän ystävän kanssa voi olla jopa helpompaa keskustella vaikeistakin asioista, kuin läheisen kanssa. Millaisia ystäviä sinulla on?
59 30. Jatka harrastuksiasi!
60 Sairaus ei ole este Jokapäiväistä sosiaalista elämää harrastuksineen on tärkeää jatkaa entiseen tapaan mahdollisuuksien mukaan. Tee niitä asioita, jotka virkistävät ja tuovat mielihyvää sekä onnistumisen iloa. Harrastusten jatkaminen edistää myös toimintakyvyn ylläpitämistä. Uusille harrastuksille kannatta olla avoin, koska uusi tapa tehdä ja toimia on hyväksi aivoille. Millaisia harrastuksia sinulla on?
61 31. Kuluta kulttuuria!
62 Kulttuuri kuuluu kaikille Kuluta sellaista kulttuuria, mikä tuottaa iloa ja hyvää oloa. Omat voimavarat huomioiden, haasta itsesi myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kokeile uusia ja erilaisia asioita, niin saat uusia elämyksiä. Millaista kulttuuria sinä kulutat?
63 32. Osallistu!
64 Pahinta on juuttua paikalleen Sairastuessa etenevään muistisairauteen on suuri vaara jäädä neljän seinän sisälle. Sairauden tuoma muutos voi lamaannuttaa, mutta muistisairaus ei itsessään ole este kodin ulkopuoliseen toimintaan. Kotoa lähtemiseen tarvitaan oman motivaation lisäksi myös läheisten tukea ja kannustusta. Säännöllinen viikko-ohjelma pitää kiinni elämässä ja tuo mielekkyyttä arkeen. Millainen viikko-ohjelma sinulla on?
65 33. Muistisairaus ei tartu!
66 Älä pelkää tartuttavasi ja tartuntaa Muistisairaus ei ole tarttuva tauti. Tämän vuoksi ei kannata karttaa muita ihmisiä ja jäädä kotiin. Millaisia ennakkoluuloja olet kokenut?
67 34. Leimaa ei ole otsassa!
68 Mutta eihän teistä näy päällepäin Muistisairauteen ei varsinaisesti liity ulkoisia muutoksia. Sairauden alkuvaiheessa toiset eivät välttämättä edes havaitse sairautta. Itsestä huolehtiminen tukee oman ulkoisen kuvan ennallaan säilymistä. Sosiaaliset taidot säilyvät pitkään. Oletko tuntenut sairausleimaa?
69 35. Huumori helpottaa!
70 Hyvä apu vaikeissa tilanteissa Huumori on hyvä keino vaikeissa ja hankalissa tilanteissa. Omille kommelluksille ja unohduksille on lupa nauraa. Monesti huumori helpottaa ja laukaisee tilanteen, jonka kokee haasteelliseksi. Kunnon nauru rentouttaa ja vapauttaa jatkamaan toimintaa. Muistisairaus ei ole naurun asia, mutta hauskat sattumukset ja kommellukset voivat herättää hilpeyttä ja yhdessä on helppo nauraa. Millaista on hyvä huumori?
71 36. Sairauden monet kasvot!
72 Muistin vaikeudet ilmenee kaikilla eri tavalla Muistisairaus ilmenee yksilöllisesti, oireet tulevat eriaikaan ja erilaisina. Tämän johdosta sairastuneita ei tule vertailla keskenään missään vaiheessa, vaikka diagnoosi olisi sama. Elämänhistoria ja koettu elämä luovat kuvaa omasta identiteetistä. Oletko kokenut yksilöllistä kohtaamista?
73 37. Vertaisuudessa on voimaa!
74 Kokemusten jakaminen mahdollistuu Tunteiden käsitteleminen ja hyväksyminen on tärkeää muuttuneessa elämäntilanteessa. On hyvä, että vaikeista tunteista ja tilanteista saa puhua jonkun toisen kanssa. Monet ovat löytäneet apua vertaistukiryhmästä, jossa samassa tilanteessa olevat ihmiset vaihtavat kokemuksiaan. Vertaiset ymmärtävät oman kokemuksen kautta niitä tunteita, joita itse kukin kokee muuttuneessa elämäntilanteessaan. Vertaisryhmät voivat parhaimmillaan korvata menetetyn työyhteisön. Millaista on hyvä vertaistuki?
75 38. Tietoa on!
76 Oikeaa tietoa, oikeaan aikaan Etenevistä muistisairauksista löytyy tänä päivänä paljon tietoa. Erilaisia oppaita ja esitteitä saa muistihoitajalta lääkärin vastaanotolla. Niitä voi kysyä myös oman alueen muistiyhdistyksistä. Tutkittua tietoa löytyy lisäksi kirjallisuudesta ja internetistä, mm. Muistiliiton www-sivulta. Tietoa on jo niin paljon, että se voi jopa ahdistaa. Oikea tieto oikeaan aikaan tukee arjen hallintaa. Oletko saanut riittävästi tietoa muistisairaudesta?
77 39. Kontrollikäynnit!
78 Hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan Muistisairauden hyvään hoitokäytäntöön liittyy diagnosoinnin jälkeen säännölliset kontrollikäynnit hoitavan lääkärin luona. Kontrollikäynneillä kartoitetaan sen hetkinen tilanne ja tehdään mahdolliset tarkistukset, lausunnot ja lisätutkimukset sekä päivitetään hoitoja palvelusuunnitelma. Läheisen/omaisen on hyvä olla mukana lääkärikäynneillä. Onko sinulla hoito- ja palvelusuunnitelma?
79 40. Muutoksesta huolimatta - jatka oman näköistä elämääsi!
80 Olisi hyvä tehdä omia juttuja niin kauan kuin pystyy Muistisairauden alkuvaiheessa on vielä paljon hyvää aikaa tehdä itselle mieluisia asioita ja nauttia vapaa-ajasta, johon työssä olleessa ei ollut mahdollista. Sairaus ei vie liikuntakykyä, eikä kykyä nauttia ja aistia, joten jatka rohkeasti oman näköistä elämää. Millainen on sinun näköinen elämä?
81 41. Kiinni Elämässä- tukee sairastuneita ja heidän läheisiään.
82 Se, että jos tämmöistä toimintaa ei ole, niin ne ihmiset mökkiytyy sinne asuntoonsa. Kiinni Elämässä -toiminta tarjoaa työikäisille muistisairauteen sairastuneille ja heiden perheille sosiaalista hyvinvointia edistävää toimintaa. Toiminnan avulla tuetaan sairastuneen ja hänen perheensä elämän jatkumista omannäköisenä mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on, että sairastunut ja hänen läheisensä kokevat olevansa Oman arkensa ja elämänsä sankareita.
83 42. Kiinni Elämässä-sairauden alkuvaiheessa.
84 Pelkkä tieto asiasta, sairaudesta ja muusta tuo varmuutta. Muistivalmennuksella tuetaan sairastuneen positiivisen omavastuun käyttöönottoa. Sairastunut ei ole potilas vaan aktiivinen toimija sairaudesta huolimatta. Muistisairausdiagnoosista huolimatta elämän peliaika jatkuu. Muistivalmentajat tukevat sairastuneen ja läheisen elämänhallintaa, mutta vastuu valinnoista säilyy toimintaan osallistuvilla.
85 43. Kiinni Elämässäyksilöllinen tuki.
86 Mutta tällä on ollut niin paljon vaikutusta, eihän mun tarvi kun näitä nähä Kiinni Elämässä -toiminnassa on mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen, joko yksin tai yhdessä läheisen kanssa. Tapaamisten lisäksi yhteyttä voidaan pitää esim. puhelimen ja sähköpostin kautta. Muistivalmentajat tekevät myös kotitapaamisia toimintaan osallistuville, joissa on mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin.
87 44. Kiinni Elämässävoimaantumiskurssit.
88 Hyvää asiatietoa, lepoa tavallisesta arjesta, lomalla oloa. Mukavien ihmisten kanssa yhdessäoloa ja keskustelua samassa tilanteessa olevien kanssa. Hyvää ruokaa Voimaantumiskurssi on tarkoitettu työikäiselle vasta muistisairausdiagnoosin saaneelle ja hänen läheiselleen. Kurssin tavoitteena on tarjota osallistujille tietoa, tukea sekä mahdollisuuden tavata ja keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Kurssin sisältö koostuu vertaistuki- ja keskusteluryhmistä ja asiantuntijaluennoista sekä yhdessäolosta.
89 45. Kiinni Elämässäalkutapaaminen.
90 Kahvikupposen äärellä keskustelu vapautuu Kiinni Elämässä -toimintaan mukaan tulevien kanssa keskustellaan, käydään läpi heidän alkutilanne ja kirjataan ylös toiveet sekä tavoitteet toiminnalle.
91 46. Kiinni Elämässä-peliaika.
92 Klubille on helppo tulla, ei ole mitään paineita. Kiinni Elämässä -toiminta sisältää vertaiskeskusteluja sekä yhdessä tekemistä, mm. luontoretket, elokuvat, teatterit, taidenäyttelyt, jääkiekko-ottelut, museot jne. Toiminnassa painotetaan osallistujien kiinnostuksen kohteita.
93 47. Kiinni Elämässä-aikalisä.
94 No mitä sillä haetaan ja mikä on tavoitteena, se on saada ihmiset liikkeelle ja luoda uskoa omiin vielä jäljellä oleviin resursseihin. Ei se sairaus ole vienyt kaikkia taitoja, mitä sulla on ja niihin pitää uskoa. Kiinni Elämässä -toimintaan osallistuvilta kysytään palautetta. Saadun palautteen mukaisesti toimintaa arvioidaan uudelleen sekä tehdään tarvittavat muutokset.
95 48. Kiinni Elämässä-jatkoaika.
96 Voin sanoa, että sitten klubitoiminnassa mukana oleminen on saanut unohtamaan Alzheimerin läsnäolon ja huomasin ilokseni, että vertaiset ovat täysipäisiä kavereita. Toiminnan kautta ja avulla olen jaksanut aloittaa taas toiminimellä työskentelemistä, joten klubi on aktivoinut jatkamaan. Kiinni Elämässä -toiminnan tavoitteena on, että sairastunut voimaantuu ja uskaltautuu takaisin aktiiviseksi oman elämänsä toimijaksi, eikä putoa omasta arjesta ulos. Tavoitteena on myös, että sairastunut läheisineen saa eväitä diagnoosin jälkeiseen kaaoksen hallintaan sekä voimaantuvat heille kohdennetun tiedon, toiminnan ja vertaistuen avulla.
97 49. Lisää tietoa!
98 Alueelliset Muistiyhdistykset Muistiliiton 43 jäsenyhdistystä muodostavat kattavan verkoston, joka palvelee muistisairauteen sairastuneita ihmisiä ja heidän läheisiään sekä kaikkia muistista ja muistisairauksista kiinnostuneita. Oulun Seudun Muistiyhdistys järjestää paljon toimintaa, kuten avoimia omaisten keskusteluiltoja. Yhdistyksen järjestämät tapahtumat, lomat ja muu toiminta löytyy jäsenlehdestä ja yhdistyksen kotisivuilta. Muistiyhdistyksessä voi tulla myös käymään. Oulun Seudun Muistiyhdistyksen muistitukipuhelin palvelee arkisin kello välisenä aikana. Muistiyhdistyksen jäsenenä saat Muisti -lehden 4 kertaa vuodessa. Lisätietoa: www. osmy.fi Muut paikallisyhdistykset:
99 50. Lisää tietoa!
100 Muistiliitto Valtakunnallinen Muistiliitto toimii alueellisten muistiyhdistysten kattojärjestönä. Muistiliiton maksuton vertaislinja- tukipuhelin palvelee päivittäin kello välisenä aikana. Vertaislinjan numero on Vertaislinjalla vastaavat koulutetut vapaaehtoiset, jotka kuuntelevat ja auttavat. Valtakunnallinen Muistiliitto toimii myös muistisairaiden ja heidän läheisten kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Muistiliiton tehtävänä on edistää hyvinvointia sekä elämänlaatua. Lisää tietoa:
101 51. Lisää tietoa!
102 Edunvalvonta Muistisairauteen sairastunut on sairauden alkuvaiheessa oikeustoimikelpoinen. Koska kyseessä on etenevä neurologinen sairaus on hyvä varautua tulevaan, erilaisten oikeustoimien kautta. Varhaisvaiheessa on hyvä tehdä hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Näihin kannattaa perehtyä huolellisesti. Lisää tietoa: Muistiliitosta: www. muistiliitto.fi Maistraatista:
103 52. Lisää tietoa!
104 Kirjallisuus Muistisairauksista löytyy tietokirjallisuutta, kaunokirjallista sekä kokemuksellista tietoa. Näitä löytyy kirjastosta ja kirjakaupoista. Joitain kirjoja löytyy myös Muistiyhdistyksistä. Esim: - työikäisten muisti ja muistisairaudet: toim. Sirpa Granö, Heidi Härmä - Edelleen Alice: Lisa Genova - Alzheimerin kanssa Minun tarinani: Richard Taylor - Pääteos: Satu Salonen, Markus Färkkilä päivää isäni muistina: Hanna Jensen
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö
Muistiviikko 2014 MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Perustettu vuonna 1988 Muistiliitto on kattojärjestö 43 jäsenyhdistykselle, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä Muistisairaiden
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotPohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana
Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotAIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE
AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotLähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas
Lähelläsi Muistisairaus ja muuttuva parisuhde Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas Lähelläsi-kurssi Lähelläsi-kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joista toisella puolisoista on todettu
LisätiedotTARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.
Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi. TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE Työkaluja asuin- ja hoivapaikan valintaan ja arviointiin Tarkistuslistan käyttö MITEN JA MISSÄ TARKISTUSLISTAA
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotMuistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009
Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotMUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS
MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotOTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA & SIITÄ JOHTUVAT MUISTISAIRAUDET Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?
Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut
Lisätiedot& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet (frontotemporaaliset degeneraatiot) on
Lisätiedot1(7) HAKEMUS SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE. Hakemuksen saapumispäivä. Täytäthän hakemus huolellisesti!
1(7) Hakemuksen saapumispäivä Liite kpl Täytäthän hakemus huolellisesti! Hakijan suku- ja etunimet (perhekurssille lapsen tiedot) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Syntymäaika Kutsumanimi Puhelinnumero
LisätiedotMikkelin seudun Muisti ry. Porrassalmenkatu Mikkeli Taru Vartiainen
Mikkelin seudun Muisti ry Porrassalmenkatu 26 50100 Mikkeli www.mikkelinseudunmuisti.fi Taru Vartiainen 16.5.2018 Valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 44 paikallisyhdistystä Mikkelin alueen paikallisjärjestö
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA
MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotLiiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun
Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun Muistikonferenssi 2017 Elina Rannikko, Anita Elfving Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Liiku ja Muista projekti 2015-2017 Projektin
LisätiedotMuistikylä projekti
Muistikylä projekti 2016-2018 Projektiesittely 42 -seminaari, 26.4. 2017 Maija Haapakoski Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 Yhä useampi muistisairas elää kotona, taloyhtiössään ja lähiympäristössään
LisätiedotElämää muistisairauden
Elämää muistisairauden kanssa KUNTOUTUSOPAS muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen SISÄLLYS Tavoitteena kuntoutuminen... 4 Voiko muistisairas ihminen kuntoutua?... 5 Kuntoutusmalli oikeus hyvään
LisätiedotPERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ
PERUSTIEDOT Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puh.nro: Siviilisääty: OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus, mitä kouluja olet käynyt: Ammatit: Työhistoria: PERHE- JA IHMISSUHTEET Keitä asuu samassa taloudessa kanssasi?
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotOma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen
Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat
Lisätiedot