ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2016

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2016 Kajaanin yliopistokeskus

2 Tilastossa käytettyjä termejä Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet (Lähde: Tilastokeskus). Energian kokonaiskulutuksesta voidaan käyttää nimitystä primäärienergian kulutus tai ilmaisua käytetty kokonaisenergia Primäärienergialla siis tarkoitetaan jalostamatonta luonnon energiaa eli polttoaineen sisältämää energiaa. Tässä tilastoraportissa kaikki Itä-Suomen maakuntien energia siis myös sähköenergia on käsitelty primäärienergiana. Energian loppukulutus/loppukäyttö Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto-ja muuntohäviöt. Se on siis yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä (Lähde: Tilastokeskus) PS! Euroopan Unionin RES direktiivin energian kokonaisloppukulutuksen ja tilastokeskuksen käyttämän energian loppukäyttö -käsitteen välillä on pieni ero, joka liittyy energiatoimialan omakäyttöenergian ja siirto- ja jakeluhäviöiden käsittelyyn. Fossiiliset polttoaineet Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka ovat muodostuneet biomassasta ja varastoituneet maaperään miljoonia vuosia sitten. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Kansainvälisissä luokituksissa turve luokitellaan usein fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka se on selvästi niitä nuorempi polttoaine (Lähde: Tilastokeskus). Uusiutuva energia Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että niitä hyödynnettäessä kestävällä tavalla niiden varanto ei vähene pitkällä aikavälillä. Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla talteen otettu maa- ja ilmalämpöenergia, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet (Lähde: Tilastokeskus). Uusiutuva sähkö Uusiutuvilla polttoaineilla, vesivoimalla, tuulienergialla ja aurinkokennoilla tuotettu sähkö. Uusiutumaton sähkö Uusiutumattomilla eli fossiilisilla eli polttoaineilla tuotettu sähkö.

3 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2016 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi Tietojen tarkkuus Aineiston keruu Tilaston lähdetiedot Energian kulutus Suomessa vuonna Itä-Suomen energian käyttö Energian käyttö maakunnittain Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteenveto... 18

4 1 1 Itä-Suomen energiatilastointi Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa yhteisenä maakuntien toimenpiteenä on energiatilastointi. Itäsuomalaista energiatilastointia toteuttaa Kainuu, missä käytännön toimenpiteistä on vastannut Kajaanin yliopistokeskus. Alustava tarkastelu Itä-Suomen maakuntien osalta tehtiin vuonna 2008 julkistetussa Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa. Nyt käsillä oleva tilasto on järjestyksessään kuudes. Energiatilastot ovat näin käytettävissä vuosilta 2004, 2008, 2010, 2012, 2014 ja nyt myös vuoden 2016 tiedoin. Suomessa on tehty useissa maakunnissa energiankäyttöä käsitteleviä tarkasteluja ja taseita. Näiden ongelmana on, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia mm. erilaisen laskentatapansa vuoksi. Lisäksi kaikkia energiamuotoja ei ole otettu tarkasteluissa huomioon. Ongelmia aiheuttaa etenkin se, että kaikkia tietoja ei ole mahdollista saada maakunnallisina virallisista tilastoista. Voidaan kuitenkin olettaa, että nyt käsillä olevassa tarkastelussa virhemarginaalit ovat pienet ja tiedot antavat vertailukelpoisen ja oikeansuuntaisen tiedon energian käytöstä viidessä Itä-Suomen maakunnissa. Tilastointimenetelmä on kahden vuoden välein tapahtuneiden toistojen kautta jatkuvasti kehittynyt ja sen laatiminen vakiintunut niin, että voidaan puhua tilastoraportin päivittämisestä. Itä-Suomen energiatilasto on vuodesta 2008 lähtien laadittu primäärienergian eli kokonaisenergian käytön näkökulmasta. Verrattaessa nyt valmistunutta Itä-Suomen maakuntien energian käyttöraportin tietoja tilastokeskuksen koko Suomea koskevaan tilastoaineistoon, kannattaa huomioida tietojen vertailukelpoisuus. 2 Tietojen tarkkuus Lähtötiedoista 90 prosenttia on kerätty valtakunnallisista lähteistä. Loppuosa tiedoista on saatu joko haastattelemalla tai johtamalla valtakunnallisista tilastoista. Energian käyttäjien haastattelut yhdistettynä paikallistuntemukseen antavat tarkemman lähtötiedon kuin esimerkiksi otostutkimukseen perustuva tieto. Eri keinoin kerätyn aineiston oikeellisuus on asiantuntijoiden näkemysten perusteella tarkastettu. Tietojen tarkkuuden voidaan olettaa olevan hyvä. Polttoaineiden luokitus ja määritelmät tulee olla selkeät, jotta tulkintavirheiltä vältytään. Raportissa on myös laskettu maakuntien energiantuotannon omavaraisuusaste, joka on arvioitu polttoaineen alkuperän mukaan. Tätä tietoa on kuitenkin pidettävä vain suuntaa-antavana.

5 2 3 Aineiston keruu Koska valtakunnallisista lähteistä ei saatu riittävästi maakunnallista energiankäyttötietoa, oli jokaisessa Itä-Suomen maakunnasta kerättävä tietoa muutamien polttoainejakeiden osalta. Pääsääntöisesti tämä tapahtui Itä-Suomen maakuntien tilastovastaavien avulla, joilla oli hyvä paikallistuntemus maakunnallisista energia-asioista. Tilastojen lopullisesta koostamisesta vastasi Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskuksesta. 4 Tilaston lähdetiedot Osa polttoaineen käyttötiedoista saadaan suoraan maakunnittain valtakunnallisista tilastoista. Aineiston lähdetiedot ovat seuraavat: Puuenergia Sähkö Sähköntuotannon polttoaineet Liikenteen polttoaineet Raskas- ja kevytöljy Turve Hiili Muut fossiiliset polttoaineet Lämpöpumput Maakaasu Biokaasu Luonnonvarakeskus o Pientalojen polttopuunkäyttö 2007/2008 o Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa alueittain 2016 o Metsähakkeen kokonaiskäyttö raaka-aineittain Energiateollisuus ry Energiateollisuus ry Öljyalan Palvelukeskus Oy TEM/Verohallinnon jakeluvelvoiteseuranta Öljyalan Palvelukeskus Oy Kysely käyttäjiltä Kysely käyttäjiltä Kysely käyttäjiltä Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Gasum Oy Markku J. Huttunen & Ville Kuittinen. Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 20. Tiedot vuodelta 2016 Puuenergian käyttötilastoissa ovat voimaloiden ja aluelämpölaitosten energian tuotanto ja suurimpien erillislämmitteisten kohteiden lämpökeskukset. Pientalojen osalta Metsäntutkimuslaitos on tehnyt laajan kyselytutkimuksen, josta on saatu myös maakunnittaiset puuenergian käyttötiedot asuinpientalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen osalta. Pienkiinteistöjen osalta tiedot ovat tosin peräisin lämmityskaudelta 2007/2008, mutta antanevat kuitenkin suuruusluokkatiedon. Turpeen, hiilen ja muiden polttoaineiden käyttötiedot perustuvat työryhmän jäsenten omissa maakunnissa käyttökohteista keräämiin tietoihin. Maa-, ilma- ja poistolämpöpumppujen osalta maakunnittaista tietoa ei ole mistään lähteestä mahdollista saada suoraan. Valtakunnallisesti lämpöpumppujen määrä ja pumppujen tuottama net-

6 3 toenergian on saatavissa Suomen lämpöpumppuyhdistykseltä ( Lämpöpumpuilla tuotetun energian laskemisessa on hyödynnetty tietoa, että lämpöpumpulla energiaa tuottavat rakennukset on kirjattu rakennustietokannassa sähkötalojen luokkaan. Rakennustietokannassa ovat rakennusten päälämmitystavat maakunnittain ja jopa kunnittain saatavissa. Näin lämpöpumppujen tuottaman energian laskennassa maakunnittain on lähdetty oletuksesta, että lämpöpumput jakaantuvat tasaisesti koko Suomen alueelle suhteessa suorasähkölämmitykseen. Sähkön tuotanto ja käyttö perustuvat Energiateollisuus ry:n sähkötilastoihin. Sähkö on muutettu tässä yhteydessä primäärienergiaksi. Tuontisähkön osalta tarkastelurajana ovat Suomen valtion rajat. Suomessa tuotetulle sähkölle löytyy helposti primääripolttoaineet valtakunnallisista energiatilastoista (Energiateollisuus ry). Itä-Suomen maakuntiin tuotu sähkö eritellään käytetyn energialähteen perusteella uusiutumattomaan (fossiiliseen) ja uusiutuvaan sähköön. Kokonaisuudessaan uusiutuvaksi sähköksi katsotaan vesivoima ja tuulivoima. Täysin uusiutumatonta osuutta syntyy ydinvoimaloissa tuotetusta sähköstä, jossa hyötysuhteena on käytetty 33 prosenttia. Lauhdevoiman ja yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon osalta sähkö on jaoteltu uusiutuvaan ja uusiutumattomaan osuuteen käytettyjen polttoaineiden suhteessa. Tarkasteluissa on myös esitetty energiaomavaraisuus maakunnittain. Tähän liittyy oletus, että polttoaineita ei siirry maakuntarajojen yli. Voidaan kuitenkin olettaa, että jossain määrin eri polttoaineita siirtymiä kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi liikenteen polttoaineiden käyttö perustuu ostotilastoihin, jolloin polttoaineiden käytön voidaan olettaa ainakin jossakin määrin tapahtuvan tarkastelualueen ulkopuolella. Esimerkiksi liikenteen polttoaineita ostetaan myös Venäjän puolelta, mistä on myös viime vuosina tuotu puupolttoaineita lämpövoimaloiden ja -laitosten käyttöön. 5 Energian kulutus Suomessa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,34 miljoonaa terajoulea (371 TWh) vuonna 2016, mikä oli samalla tasolla kuin edellisessä vuoden 2014 tilastossa. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 34 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus on nyt 26 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet pysyivät suurimpana energialähteenä. Euroopan Unionin tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen ja tällä tavoin laskettuna uusiutuvien osuus Suomessa oli ennakkotietojen mukaan peräti 39,3 prosenttia vuonna Vuonna 2016 sähkön tuotanto Suomessa oli 66,2 ja käyttö 85,2 terawattituntia (TWh). Uusiutuvien energialähteiden kuten vesivoiman, tuulivoiman ja puuperäisten polttoaineiden osuus sähköntuotannossa oli 45 %. Sähkön nettotuonti oli siis 19 TWh ja pääasialliset tuontimaat olivat Pohjoismaat, Venäjä ja Viro.

7 4 Kuva 1. Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt Suomessa vuonna (Lähde Tilastokeskus). Fossiilisten polttoaineiden käyttö (hiili, maakaasu) on jatkanut voimakasta laskuaan edellisistä tarkasteluista. Puu 26 % Turve 4 % Muut 4 % Sähkön nettotuonti 5 % Öljy 23 % Kivihiili 9 % Tuulienergia 1 % Vesovoima 4 % Ydinvoima 18 % Maakaasu 6 % Kuva 2. Energian kulutusjakauma Suomessa vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus).

8 5 Uusiutuvan energian lähteet Suomessa (GWh) Vesivoima Tuulivoima Puu Lämpöpumput Muu Kuva 3. Uusiutuvien energialähteet Suomessa (Lähde: Tilastokeskus). Lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteiden puupolttoaineiden käyttö on tasaisesti noussut viime vuosina ollen nyt 37,0 TWh. Metsähakkeen osuus on pysytellyt vuodesta 2012 lähtien 15 terawattitunnin tasolla. Puolet laitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta. Puun pienkäyttö on vakiintunut noin 17 terawattitunnin tasolle. Noin viisi miljoonaa terawattitunnin edestä metsähakkeen raaka-aineena olivat hakkuutähteet. Myös kantoja käytettiin laitoksissa 1,6 ja järeää runkopuuta 0,6 terawattitunnin edestä. Teollisuuden jäteliemet olivat merkittävä energialähde (40,5 TWh). Taulukko 1. Puupolttoaineiden käyttö Suomessa (TWh). Lähde Luonnonvarakeskus Lämpö- ja voimalaitokset 27,4 30,8 34,4 35,9 37,0 josta metsähaketta 8,0 12,5 15,2 15,1 14,8 Pienkäyttö 16,8 19,9 18,4 17,3 17,1 Yhteensä 44,2 50,7 52,8 53,2 54,1 Metsäteollisuuden liemet 39,9 37,7 37,7 39,4 40,5 Metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet 1,4 1,6 1,8 1,6 1,6 Puupolttoaineet yhteensä 85,6 89,9 92,3 94,3 96,3

9 6 6 Itä-Suomen energian käyttö Itä-Suomessa käytettiin vuonna 2016 primäärienergiaa GWh, joka on 1080 gigawattituntia suurempi kuin vuonna Puuenergian osuus on pysytellyt likimain samalla tasolla viime vuodet ollen nyt 47 % primäärienergian kulutuksesta. Puuenergia sisältää myös metsäteollisuuden jäteliemet, joiden käyttömäärä oli GWh vastaten 53 prosenttia puuenergian käytöstä. Uusiutuvan energian osuus laski vuonna 2016 Itä-Suomen maakunnissa 1,7 prosenttia ollen nyt 60,7 prosenttia primäärienergian kulutuksesta. Lämmitysöljyn osuus primäärienergian kulutuksesta oli 3 %. Lämmitysöljyn käyttömäärässä tapahtui edelliseen tarkasteluun 5 prosenttiyksikön nousu. Turpeen käyttö nousi lähes 200 GWh. Merkittävä muutos tapahtui myös uusiutuvan sähkön osalta, jonka osalta kirjattiin 444 GWH:n nousu. Taulukko 2. Itä-Suomen primäärienergian käyttö vuonna (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö*** Maakaasu Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 55,3 55,6 62,0 62,4 60,7 * ) Sisältää Itä-Suomen vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergia korjattu vuosille 2008, 2010, 2012 ja 2014 ***) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

10 7 Uusiutumaton sähkö 14% Maakaasu 4% Uusiutuva sähkö 11% Moottoriöljy 4% Liikenne 10% Turve 5% Puuenergia 47% Lämmitysöljy 3% Muut uusiutuvat 1% Lämpöpumput 1% Kuva 4. Primäärienergian kulutusjakauma Itä-Suomessa Taulukossa 3 on Itä-Suomen maakuntien osalta uusiutuvan energian käyttöaste maakunnittain vuosina 2008, 2010, 2012, 2014 ja Taulukko 3. Uusiutuvan energian käyttöaste Itä-Suomen maakunnissa 2008, 2010, 2012, 2014 ja Maakunta 2008 % 2010 % 2012 % 2014 Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Itä-Suomi % 2016 %

11 8 Kuva 5. Energiaomavaraisuus Itä-Suomessa vuonna Kuva 6. Itä-Suomen maakuntien sähkön tuotanto tuotantomuodottain, kulutus, ja sähkötase 2016 (GWh)

12 9 7 Energian käyttö maakunnittain 7.1 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa on Itä-Suomen korkein uusiutuvan energian käyttöaste, mikä johtuu suureksi osaksi kemiallisen metsäteollisuuden jäteliemien energiakäytöstä. Uusiutuvan energian käyttöaste oli 73,9 %. Maakunnassa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, jolloin myös primäärienergian kokonaiskäyttö on Itä-Suomen maakunnista korkein. Puuenergian käyttöosuus oli peräti 63 % primäärienergian kulutuksesta. Etelä-Karjala on ainoa Itä-Suomen maakunnista, jossa käytetään maakaasua. Sen osuus Etelä-Karjalassa vuonna 2016 oli 10 %. Maakaasun kulutus on ollut viime vuosina laskeva. Uusiutuvan energian osuuteen positiivisesti vaikuttivat puupolttoaineiden käytön kasvu ja uusiutumattoman sähkön kulutuksen lasku. Etelä-Karjalassa primäärienergian käytössä on tapahtunut lievää kasvua edelliseen tarkasteluun verrattuna. Vuonna 2016 tuulivoimalla tuotettiin sähköä 34 GWh. Omavaraisuusaste oli vuonna 2016 peräti 71 %. Taulukko 4. Etelä-Karjalan primäärienergian käyttö vuonna (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Maakaasu Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 66,9 66,3 72,4 72,2 73,9 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergia korjattu vuosille 2008, 2010, 2012 ja 2014 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

13 10 Moottoriöljy 1% Uusiutumaton sähkö 6% Maakaasu 10% Uusiutuva sähkö 10% Liikenne 4% Turve 3% Lämmitysöljy 1% Muut uusiutuvat 1% Lämpöpumput 1% Puuenergia 63% Kuva 7. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Karjalassa Kuva 8. Energiaomavaraisuus Etelä-Karjalassa vuonna 2016.

14 Etelä-Savo Vuonna 2016 Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste 48 prosenttia. Primäärienergiankulutus nousi hieman ollen nyt 8088 GWh. Etelä-Savossa ei ole kemiallista metsäteollisuutta, eikä näin ollen jäteliemien käyttöä. Energiaomavaraisuusaste Etelä-Savossa oli 41 %. Puuenergian käyttö laski kuten laajemminkin Suomessa, mutta muutoin muuta suurempaa muutosta maakunnassa ei energian käytössä tapahtunut. Taulukko 5. Etelä-Savon primäärienergian käyttö vuonna (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 44,2 43,3 47,9 48,9 48,0 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergia korjattu vuosille 2008, 2010, 2012 ja 2014 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus Uusiutumaton sähkö Uusiutuva sähkö 11% Moottoriöljy 5% Puuenergia 33% Liikenne 17% Turve 5% Lämmitysölj y 3% Muut uusiutuvat 2% Lämpöpumpu t Kuva 9. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Savossa 2016.

15 12 Energiaomavaraisuus 41 % Kuva 10. Energiaomavaraisuus Etelä-Savossa vuonna Kainuu Vuonna 2016 Kainuussa käytettiin primäärienergiaa GWh. Vuoteen 2014 verrattuna primäärienergian kulutuksessa oli 9 prosentin nousu. Energian käytön omavaraisuusaste laski Kainuussa 52 prosenttiin. Vaalan kunnan liittyessä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan peräti 600 GWh vesivoimaa jäi pois Kainuun energiataseesta. Kainuussa rakennettiin 30 voimalan Kivivaara-Peuravaaran tuulipuisto, joka valmistui vuoden vuosien 2016 ja 2017 aikana. Tuulisähköä ehdittiin tuottaa 10 GWh vuoden 2016 aikana. Jatkossa tuulisähkön tuotanto on 350 GWh:n luokkaa. Kiinteän puupolttoaineen käytön osuus oli 33 prosenttiyksikköä, missä on mukana metsähake sekä sahojen puru ja kuori. Uusiutuvan energian osuudessa tapahtui Kainuussa voimakas lasku, mikä liittyi tuontisähkön uusiutumattomaan osuuteen. Suurimpana teollisuuden voimalaitoksena Kainuun Voima joutui käyttämään öljyä kattilareviision aikana.

16 13 Taulukko 6. Kainuun primäärienergian käyttö vuonna (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 55,3 56,3 61,6 64,8 48,7 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoimaa ** ) Lämpöpumppujen nettoenergia korjattu vuosille 2008, 2010, 2012 ja 2014 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus Uusiutumaton sähkö 12% Uusiutuva sähkö 19% Moottoriöljy 10% Liikenne 16% Puuenergia 26% Turve 4% Lämmitysöljy 8% Muut uusiutuvat 1% Lämpöpumput 2% Kuva 11. Primäärienergian kulutusjakauma Kainuussa 2016.

17 14 Kuva 12. Energiaomavaraisuus Kainuussa vuonna Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa käytettiin vuonna 2016 primäärienergiaa GWh, jossa on lievää laskua edelliseen tarkasteluun verrattuna. Uusiutuvan energian osuus primäärienergian kulutuksesta laski 1,9 prosenttiyksikköä, minkä aiheuttivat toisaalta puupolttoaineiden käytön lasku ja toisaalta turpeen käytön kasvu. Lämmitysöljyn käyttö jatkoi laskuaan ollen 505 GWh (4 %) vuonna Vaikka puuenergian käytössä oli laskua, sen osuus oli korkea, 48 %. Vuonna 2016 energiaomavaraisuus Pohjois- Karjalassa oli 62 %.

18 15 Taulukko 7. Energian kulutus Pohjois-Karjalassa vuonna (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoripolttoöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 62,6 63,3 67,0 65,8 63,9 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergia korjattu vuosille 2008, 2010, 2012 ja 2014 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus Moottoriöljy 4% Uusiutumaton sähkö 13% Uusiutuva sähkö 12% Liikenne 10% Turve 5% Lämmitysöljy 4% Muut uusiutuvat 1% Lämpöpumput 2% Puuenergia 48% Kuva 13. Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Karjalassa 2016.

19 16 Kuva 14. Energiaomavaraisuus Pohjois-Karjalassa vuonna Pohjois-Savo Pohjois-Savossa käytettiin primäärienergiaa vuonna 2016 yhteensä GWh, jossa oli vuoteen 2014 verrattuna neljän prosenttiyksikön nousu. Uusiutuvan energian käyttöosuus oli 47,1 prosenttia. Edelliseen tilastointiin nähden huomionarvoista oli sähkön käytön kasvu. Turpeen ja puun käyttö laskivat tarkasteluvuonna vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna. Energiaomavaraisuusaste oli 43 %. Muiden uusiutuvienenergialähteiden käytön laskussa näkyy ruokohelpin käytön loppuminen Stora Enson voimalaitoksella Varkaudessa. Myös tuontisähkön mukana tuotu fossiilinen osuus laski uusiutuvan energian käyttöosuutta Pohjois-Savossa. Siilinjärvellä sijaitsevan Yara Suomi Oy:n tuotantoprosessissa syntyy sivutuotteena runsaasti reaktiolämpöä, jota hyödynnetään yhtiön voimalaitoksella sekä rikkihappo- ja typpihappolaitoksilla. Voimalaitoksella tuotettiin myös sähköä ja kaukolämpöä.

20 17 Taulukko 8. Pohjois-Savon primäärienergian kulutus vuonna (GWh). Energia Uusiutuva sähkö* Puuenergia Lämpöpumput** Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Liikenne*** Moottoriöljy Muut ei uusiutuvat Uusiutumaton sähkö**** Yhteensä Uusiutuvan energian osuus, % 38,3 37,9 46,9 49,8 47,1 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergia korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden ****) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus Uusiutumaton sähkö 22% Uusiutuva sähkö 11% Moottoriöljy 5% Liikenne 14% Puuenergia 33% Turve 7% Lämmitysöljy 4% Lämpöpump ut Muut 2% uusiutuvat 1% Kuva 15. Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2016.

21 18 Kuva 16. Energiaomavaraisuus Pohjois-Savossa vuonna Yhteenveto Primäärienergian kokonaiskulutus nousi Itä-Suomessa gigawattituntiin vuonna Omavaraisuusaste oli Itä-Suomessa 58 %. Itä-Suomessa viiden maakunnan alueella (Etelä-Karjala, Etelä- Savo, Kainuu, Pohjois-karjala ja Pohjois-Savo) uusiutuvan energian käyttöaste oli 60,7 %, mikä on kaksinkertainen Suomen uusiutuvan energian käyttöön verrattuna. Tämä selittyy hyvin pitkälle sillä, että yksittäisistä energialähteistä puuta hyödynnetään Itä-Suomen alueella selvästi muuta Suomea enemmän. Itä-Suomessa puuenergian osuus oli peräti 47 % kokonaisenergian käytöstä, mikä oli kaksinkertainen Suomen vastaavaan lukuun verrattuna. Lisäksi hiilen käyttö oli Itä-Suomessa marginaalista (0,2 %), kun taas koko Suomen osalta hiilen osuus oli 9 prosenttia kokonaisenergian käytöstä vuonna Vuonna 2016 liikenteen biopolttoaineiden osuus liikenteessä oli väliaikaisesti alhaisempi kuin vuonna 2014, mikä on vaikuttanut tietenkin myös osaltaan uusiutuvan energian käyttöasteen laskuun. Tämän vaikutus Itä-Suomen uusiutuvan energian käyttöasteessa oli 0,5 %. Myös öljytuotteiden (bensiini, diesel, raskas polttoöljy ja kevyt polttoöljy) ja turpeen käyttö oli Itä- Suomessa vuonna 2016 korkeampi kuin vuonna Öljytuotteiden käytön kasvu laski Itä-Suomen uusiutuvan energian käyttöastetta 0,8 prosenttiyksikköä. Tilastoissa turve lasketaan fossiilisiin polttoaineisiin. Sen käyttö nousi myös Itä-Suomessa 184 GWh, jonka vaikutus uusiutuvan energian käyttöasteeseen oli 0,3 %.

22 19 LIITE 1 Primäärienergian käyttö Itä-Suomessa, vuosi 2016 E-Karjala E-Savo Kainuu P-Karjala P-Savo Yhteensä LÄMPÖ- JA VOIMALAITOKSET GWh GWh GWh GWh GWh Metsähake Teollisuuden puutähteet: Teollisuuden puutähdehake Kuori Sahanpuru ja muut purut Muu kiinteä puupolttoaine Teollisuuden pelletit ja briketit Mustalipeä Kierrätyspuu Puuenergia yhteensä Ruokohelpi ym. energiakasvit Biokaasu 3,7 2,1 0,7 18,6 8,6 34 Muu uusiutuva 194,8 120,3 63,8 106,3 185,2 670 Turve Muut energialähteet: Öljy (POR) Muut fossiiliset SÄHKÖ Vesi-, tuuli- ja muu omasähkön tuotanto Sähkön tuotanto polttoaineilla Sähkön tuotanto yhteensä Sähkön kulutus Sähkön nettotuonti (sis. Siirtohäviö 4 %), josta uusiutuvaa primäärienergiaa ja fossiilista primäärienergiaa PIENKIINTEISTÖT: Lämpöpumput Kiinteistöjen polttopuu (sis puupelletin) Kiinteistöjen kevyt polttoöljy LIIKENTEEN POLTTOAINEET Bensiini, diesel Moottoripolttoöljy joista bio-osuus YHTEENSÄ: UUSIUTUVAN ENERGIAN OSUUS PRIMÄÄRIENERGIAN KÄYTÖSSÄ