Akanoita ja tiedonjyvie

Transkriptio

1

2 rus$(nhnkki Luottomiehet - Kreditmiinnen ry:n jiisenlehti Ilmestyy neljii kertaa vuodessa Piiiitoirnittaja Pertti Pennanen puh. (90) Vs. paatoimittaja Ibimituksen osoite Luottomiehet ry PL Helsinki Ibimitusneuvosto Anne kppiilii-nilsson puh. (90) Martti Kuurtamo puh. (921) Ari Ovaska puh. (90) Mikko Parjanne puh. (90) 147 6ll Anne Lrppiilii-Nilsson PaAtoimittaja Thitto Kari Martiala (921) st6 8r4 Yalokuvaaja Erkki Markko Paino Helsingin Liikekirjapaino Oy Helsinki Akanoita ja tiedonjyvie Kulunut syksy on ollut kohralaista vipinaa. Ennetyslampdisen kesen jal_ keen kaupankeynti on ollut vilkasra. [,norloalaa sivuavia lainsdedantda ollaan kehittiimassa. Tulossa oleva verouudistus on kiirehtinyt monia m- hastamaan yrityksensa ennen uudistuksen voimaantuloa ja holdingyhtidita ld,'tly yha useampien yritysten omistajana entisten osakkaiden tai yhtiitmiesten tilalla. Nein saattavat asiakkaan luottotiedot nh ntua yhdessa ydssa. Testa onkin hyr'a siirtya luottotietoinformaation Derusongelmaan eli siihen. etta luotiotiedot - seke h).vat ette huonot _ laa_ haavat aina jaljessa. Tilinpaatdstiedot ovat vanhoja ja aivan liial usein rapo(oidaan vain, etta niita ei ole saatavissa. Esimerkiksi riittanee viitiaus Ruotsista slyskuussa saamaani luottotietoon, jos$a v l9g6 peruste_ tun ydtyksen luottotiedoissa oli mukana paattyneen tilikau_ den tilinpaetdstiedot seka peauyneen tilikauderliikevaihtolu_ ku seke arvio tilikauden tuloksesta, eika kyseesse ollut mikiian suur_ ymys. _mls3 voisi ottaa suuntaviitaksi, etta selaisesta yritykseste, joka on velvollinen julkaisemaan rilinpaatdstiedot, luottotieto ei ole taidellinen ilman niita. 'Iirlihan voimaan lakimuutos, joka velvoitiaa antamaan tilinpaatdstiedot jokaiselle niitzi pyytiiviille kahden viikon kuluessa py,,rndsta, jollei yhtid ole julkistanut peatdstii toimittamalla jaljennds_ ta rckisteriviranomaisille. Ehkapa Luottoalan Neuvottelukuntikin voisi ottaa kantaa asiaan. Myiis luottomiesten ja -naisten on slttai suunnata ohjausta.ja neuvontaa asiakkaisiin, silla kys],mys on samt kuin silloin, kun alettiin pe a systemaattisesti viivastyskorkoa, kuten luottomiesve&.: raani Simo Karava haastattelussa rnainitsee. Luottovisio 1992 Luottomiehet - Kredirmannen on yhdistyksena elan',1 "kddesta suuhun" aikavailille. Toimintasuunnitelmar ovat kohdistuneet useimmiten vain kuluvan tai edessa ole n toimintatuoden kirjaamiseen. Tehokkaiden PTs-suunnitelmien rakentamista o; ilmeisesti iafiuttanut.se. tte yhdisryksen puheenjohraja vaihruu yleensa vuositiajn eikii yhdisryksellai ole ollut edes osapaiveiski roimihenkiltizi, vaan hommal on hoide[u Oto. Nykyisen puheenjohlajan aikana yhdisryksen roiminta on.saanut uusia muotoja, ja niite kehittelemaan jatkoss; on perustettu visioryhmii, johon kuuluvat tassa vaiheessa Mikio parjanne, Tho;a; Feodorcff ja Pertti Larva. Alan koulutus Ey-integraatiofehityi ja siihen liirt).vet asial antavar ryhmzille paljon mietlimisul silla joud",fi" ;i;;_ krn Jossakin maarin alislumaan yhteiseurooppalaiseen systeemiin. Lopuksi Irpuksi haluan kiiruia lukijoita. kirjoirrajia ja ilmoittajia. On ollul mu_ kava todeta, etre ilmoiruksiakin tarjolaanykyisin lehreemme eika niita tamtse enaa p]'r't?ia niinkuin aikaisemmin. Jesenkunnan kirjoittami_ saktiivisuudessa on kuitenkin edelleen toivomisen varaa, silla keskug_ lulborumi lehden palstoilla on kaikille jasenille avoin, eita kirloitusten tarvitse aina olla miel stani tiukalla asialinialla. Pertti Pennanen

3 Luottomiesveteraani haastattelussa Varat. Simo Keriivii, nuorempana Luottomiesten vahya ikuttaja. Kesiillfr eliikkeelle siirtynyt KANSALLIS- OSAKE-PANKIN varatoimitusjohtaja haastattelussa. llaastattelijana piiiitoimittaja Pertti Pennanen. Kuvat Kari Martiala. - V&asasta soitettiin yhdest,i liikemiehesti luottotietoja noin osaltaan taustaa sille. Sitten alkoi paremmin asiakkaat. Oltiin neet SK: - Kylla se saattoi olla vaisempia, mutta myds tunnettiin win vatrhan tutt&vuuden perusteella. Sanoin, ettd kyllii mini hiisille y tyksille tuli tarvetta tulla aloillaan, Vasta, kun tultiin 70- luottokauppa yleistya ja kaupalli- yhteiskunnassa, jossa pys)'ttiin net oikein hlain tunnen; hen on mukaan. Ja siina S. A. Pedt oli luvun puoliviiliin, tuli epavakaisempi vaihe. ainut asiakas, jonk& lakia lihden voimakkaasti mukana, Han oli pankin takaovesta ulos, kun n,ien Stockmannin luottopa,illikkd ja PP: - Onko muistissa jotakin hiiren tulewn pankkiin. Siitre site luoltotietoe on. varhain kayttddn luottokortin, SK: - Se tapahtui silloin, kun Stockmannhan otti suhteellisen Luottomiehiin liittymisen osalta? jolloin oli tarpeen hankkia tietoja. Tietysti tavarakauppa myds osastolla tdissa ennen sivukont- olin Kansallispankin luottotieto- yritykselta ydtykselle oli jo merkittava. Siihen aikaan syntyi palmaattisesti kirjasi minut jesenektoriin menoa, A, K. Anttila autojon yrityksie, koska koko elinkeinoelzima o[ tavallaan mydtamassa hinsaadantdkysymyksisu si. Kavin yhdistyksessa esitelrndi- PP: - Luottomiehet perusaettiin vuonna s-vuotisjuhlia PP; - Tdta oli siis jo 50lutaan, mita vakuuksia kaytetaen maessa sodan jelkeen. seka siita kuinka saatavia peri- vietettiin muutama vuosi sitten, vulla? jne, Luottomiehetunsivat huolta mutta luottomiehilliihiin oli kai SK: - Niin oli. Ja kun miertii siita, ette saatiin heikosti tietoja yhteistyiitii jo aikaisemminkin? naita 37 \.uotta, jotka minakin maksuheiriitista nimismiehilta ja SK: - Ky[a luottomiehilla ofi pankissa olin, niin kylla ne ensimmaiset vuodet olivat jollakin ki maksuhaidttt olisivat tavallaan haluttiin paasta siihen, ette kaik- yhteistydta ainakin sillii tavoin, etta pankkien luottotieto-osastoj n vaki ja luottotietotoimistoj en kaa ja siina mielessa helppoa. julkaistaisiin Kauppalehden pro- tapaa automaattisen kasvun ai- julkisia ja erte niitii siten myos vaki pitivat yhteisie tilaisuuksia. Yrityksillii oli menestymisen testilistalla tms, Nain jelkeenpain Ensin oli asia-ohjelmaa ja sitten mahdollisuuksia; kasvun edellytykset olivat olemassa. hotto- liioiteltiin. Tiattaan luotettiin ai ajatellen asiassa ehkii pikkuisen kevyempae ohjelmaa. Ne olivat mahtavia tapaamisia. tappioita oli suhteellisen vahan. ka paljon. Mydhemmin on joutunut tarkistamaan kasityksiaan, PP: - Oliko tzima taustaa PP: - Oltiin kai varovaisempia siihen aikaan? sillil yksityishenkilcin tratta oli Luottomiehet ry:n perustamiselle? SK: - Niin, oltiin ehkii varo- anelluttava keino. N1.t se on onneksi poistettu. PP: - Silloinhan uudistettiin protestilistaa ja toimikuntakin oli sita kehittelemassa? SK: - Kyllii, sita kehiteltiin. Oltiin sita mielta, etta oli epaoikeudenmukaista, ellei kaikilta paikkakunnilta saatu tietoja. Mutta eihan nimismiehille mitaan pakkoa ole naite tietoja antaa. Maistmatissa oli silkkilistoja. Niissa oh"t ne protestit, joita ei julkistettu prctestilistalla, koska ne oli hoidettu protestoinnin ja lehden ilmestymisen valilla, Julkistamisuhkaa kaltettiin pakotteena, sanktiona. Luottomiesten kantana oli aika voimakas saatavan perimiseen tahtaava ajattelutapa. Silloin oltiin selkeasti sita mielta, etta jos on velkaa, se pitaa aikanaan maksaa. Yksityiselle suojaa ei niinkddn mietitty. PP: - Jos mennaan viela tahen Jyrangin johtamaan komiteaan seka osamaksukauppalain valmisteluun. Eiktt siine tullut juu esille Ame yksitlsen asiakkaan tietosuoja?

4 SK: - Tuli voimakkaasti. tu ilmeisesti lahinna kertaluottoa neite pelimiehia, jotka ovat jo mys, suuret tavanntoimittaj at ja Lainsaadentdtyd kuitenkin siina varten. mahdollisesti kerran epaonnistui suuret toimeksiantajat esim. urakanantajat ja yritys itse yhdessa vaiheessa epaonnistui. Se johtui SK: - Yritystutkimus on niin neet ja yrittevat uudelleen. kai siite, etta komiteassa otettiin perusteellinen selitys, ette niita ei SK: - Ainahan on henkilttitii, miettivet, miten palkahasta selvitaan. Mutta silloin kun kyslrn-r's esille maailmaasyleileviii kysymyksia eika pysytty pelkastaen tuvat havainnot puolestaan liitty- pdksyila", ja my6s niita, jotka on suhteellisen pienista luottoris- voi tehda jatkuvasti. Pankin tois- jotka "istuvat tuleen vienilla tietosuoja-asioissa. Toisaalta siihen aikaan i viela riittavasti ollut On paradoksaalinen tilanne: pannistuneet. PitAisi olla jonkinlai- ette jos mina pidan otetta hallinvet maksuliikkeen kulkuun jne. ovat jo kerran tai kahdesti epeonkeistii, ehka jokainen kuvittelee, kokemuksia siita, mite aubmaattinen tietojenkasittely merkitsee ei voi eika pidakaan kayttaa luot- heti kohta edellisen hankaluuden maan tata minun linjaani. Yhkeilla on paljon tietoa, mutta sita nen karenssi: ei mydnneta luottoa nassa, niin toiset joutuvat seuraa- luottotietotoiminnan ja yksityisyyden kannalta. Jdlkeenpiin toiminnassa taas on nahdekseni Aikaisemmin Suomen Palkki ei voi tapahtua ilman velallista. totietotoimintaan. Luottotieto- jalkeen. teistoimintaa tarvitaan, mutta se ajatellen oli onni, etta lakia ei kysymys siita, etta annetaan nimenomaan tuoretta tietoa, joka kiintidn ylitys oli valikad ssa olemaerahan on kasvanut rajehd''s- saanteli kiintidilla luotonantoa ja PP: - Luottomiesten jasen- tuolloin viele seedetty, vaan ehdittiin saada kokemusta naapudmaista, etenkin Ruotsista, jossa on joka tapauksessa tuoretta. tannustekija. Sitten Suomen ottaa jaseniksi myds luotonvaho- saattaa olla niukkaakin, mutta valle pankille aikamoinen kusmaisesti siita lahtien, kun aleniin jouduttiin hieman ottamaan takapakkia, kun ensin tehtiin var- - eritlsesti pieni ja keskisuuri ryhtyi sdentelemaan luotonantoa kaisemminhan yhdistys oli luot- Ongelmana lienee, miten yritys Pankki luopui tasta seantelysui ja jatasolla toimivia henkildita; aisin pitkiille menevii lainsaadanto. - selvittaa, mika on kauppakurnppanina olevan yrityksen tiseen luotonsaajaan. Rahaa oli, pitainlt seilftaa tuollaisena ker- korclla, joka kohdistui lopullitopaallikoiden kerho. Olisiko se PP: - Sen jalkeen luottotietoalalla on toiminut Luottotietoalan Neuvottelukunta. Sen toitaan kolmialaista tietoa: taf)ry tyi ylimenovaihe, johon aina liit- SK: - Silloin kun olin nuolanne ja tulevaisuus. Siihen tarvi- mutta kysymys oli hinnasta. Synhonaminta on viime aikoina ollut aika tietaa paljon yrityselameste tyy kielteisiekin piifteite. Kylla rempi, tama oli viele ehke jonkinlainen vedenjakajakysym)s, hiljaista. Voisiko s n toimintaa yleense, ta]'tyy tietea lainsaadenndsta ja pitaisi olla keino - teille. mutta nyt kun olen ikaantyn!-r, asia vahitellen menee oikeille rai- jotenkin kehittaa? SK: - Luulen, etta sen voiman aika oli juuri silloin, kun oli saada tietoa sopimuskumppanis- pankkien korkokatteet ovat kas- mukaan myds kehitysvaiheessa omasta takaa tai ostettuna - PP: - Tahan on lisettava, etta katson, ette olisi tarkeazi saada vilkas lainsaadantdkeskustelu ja ta. Se on vaikeaa, eika pulmaan vaneet, etta se kestaekin enemmen riskin oitoa... keinoelamalle ja yrityselamalle olevaa vakea. Koko Suomel elin- tarvittiin orgaani antamaan lausuntoja. Thrvittiin paljon mielipi on ammattitaidon varassa. Kai- SK: - Eivat ne ole kasvaneet, olisi onneksi, etta yrityksessa ole patenttiratkaisua. Ratkaisu teiden vaihtoa, eikzi ilmeisesti ken taustalla on lisaksi kysymys vaikka tulokset ovat parantuneet. kauttaaltaan olisi riittava rieto Luottomieh t ry:n jiisenkokouksessa voitu kasitella yksitfskohmuuden aste, joko lainsaadan- on noussut. Jos otetaan huomi- istuttiin oman tiedon paalla, ha- siita, mika on yritysten avoim- SK: - Varainhankinnan hinta naista asioista. Ennen vanhaan tiin m n vasti Ellaisia asioita. Tilanne on kai rauhoittunut. taytymisen piirteenii, paljon riipdessaan toisaalta ja erilainen luo- Nyt kun pankkien organisaatio nain pakottamana tai yrityskii)'toon varainhankinta kokonaisuuluttiin tietoeroa omaksi eduksi. PP: - Miten pankeissa on puvaisia siita, antavatko yritykset tonanto toisaalta, marginaali on on muuttunut, asiakas kes keis)f s mukauduttu muuttuviin olosuhteisiintaan. Pdrssiyhtidt ja Orc{stalla on kaventulut, se merkitsee site, saalta on yleispankkitoimima, oikeata ja tuoretta tietoa itses- itse asiassa kaventunut. Ja kun se on johtanut siihen, etta on toi- SK; - Kyseessa on mielenkiintoinen asetelma. Silloin kun pdrssisaanndsten vuoksi ja molosvastuu on kasvanut. Telldin yksityishenkildihin, ja toisaale olevat joutuvat antamaan sita ettii kilpailu on koventunut ja tu- joka kohdistuu kotitalouksiin, pankeissa alkoi ydtystutkimus net ydtykset antavat sita omassa tulee tictysti tulosvastuullisen )aityspankkitoiminta. Tama jako?o-luvun alussa muodostua erityistoiminnaksi ja omaksi orga- mydnteista kehityste. Mutta sit- eta taytly olla aktiivisempi luotia myat sita, eikii Luottomiehis- intressissaan tuodakseen esille johtajan mieleen helposti ajatus, ehke avaa mahdollisuuksia mietnisaatio-osaksikin, kehitystydssa ten kun menee huonosti, ihmetellean, etta mitais sitten kerrotaan. Se on siksi osin johtanut tappioisellista tai toiminnallista linjaa. tonannossa ja ottaa myos dskeje. sakin voisi olla kaksi koulutuk- oli luottomiehia, mm. A, K. Anttila Kansallispankissa. Oli tavallaan erikoinen tilanne: pankit sai- etta kun pankitkin joutuvat ottataitokaan ei ole riittanyt, vaan innantoon ja toinen luotonantoon PP; - Olen joskus miettinyt, hinkin; ehke kaikkien ammatti- Toinen kohdistuisi yritysluotovat asiakkaista paljon tietoa yr! maan tana paivana enemman fiskeja ja antamaan enemmen luotdon. Riskien arviointi on vaike- saattaisi olla hyvinkin l?ihells to on ylittanyt paikka paikoin tai- yksityishenkil<lille, joka lohko tystutkimuksen kautta, mutta eivat kuitenkaan voineet kayttaa sita luottotietotoiminnassa, koska saada enemman jeseniksi Luotto- slrrtyy siita, etta 'Titysriski muuthoitusyhtididen toimintaa osittoa, eikd pankinjohtajia voisi ampaa kuin ennen. Luottotappio myds luottokorttiyhtidita ja ra- tieto oli saatu toisiin tarkoituksiin. Meilliikin KOP:ssa oli luot- SK: - N''t kun pankit eivet totappioksi. Pitdisi siis seumta PP: - Luottomiehet ry on miehiin? tuu pankin luottoriskiksi ja luottarntotieto-osasto ja yritystutkimustoiminto, jotka olivat organisato- kiinnostus tuohon lohkoon lienee edellltyksia, kansainvatstymista, hen raskassoutuiseksi vetaa. Oli- naa anna henkildluottotietoja, laajalti yritystoiminnan ulkoisia kasvanut suhteellisen isoksi ja!arisesd taysin erillaan. lopahtanut. Yritystutkimus puolestaan on paljolti kehittyn$ site valuuttariskeja jne. Yksi riski on nempie kerhoja, jotka toimialoit- poliittisia riskeja, korkoriskejii, siko ideaa, etta peustettaisiin pie- Sitten ilmaantui nakdpiiriin henkildrekistedlainsaaidento. Siite aiheutuvia riskeja ja riesaa kaikissa pankkiryhmissa. Sita riski. Vahinkoja, inhimillisia ongelmista? kautta, etta se on hyvin voimakas vaikea luokitella, "m6hlimisen" tain keskustelevat oman alansa ei haluttu ottaa kannettavaksi. paitsi on yritystutkimusneuvottelukunta, joka vastaa luottotietoato ja terve jarki varjel vat niilta. Luottomiehet ry:n toimintaan on erehdyksia sattuu aina, mutta tai- SK: - Oma kiinnostukseni T[olloin kehittyivat Luottokontrolli ja muut yritykset, jotka erikoistuivat henkil6luottotietojen kittava orgaani, jossa on sovittu, teistyota pankkien ja tavanntoi- olin sivukonttorin johtajana ja lan neuvott luelimia. Se on mer- PP: - Voisiko tassa [sata yh- vaihdellut eri aikoina. Silloin kun antamiseen. Luulen, etta luottotietotoiminta siirtyy tyystin muiltean, pidetty koulutustilaisuuksia myksessa iso asiakas, joka on henkil6ille ja kotitalouksille, mi- minkalaisia tunnuslukuja kaytemittajien valilla? Jos on kysy- annoin paljon luottoja yksityisl yrityksille kuin pankeille. Se on jne. Minulle on talla haavaa epaselvaa, mika on Luottomiehet taja on usein yhte tarkea luoto- Sitten kun sain tilaisuuden antaa ajautunut k isiin, tavarantoimitnua kiinnosti tuo luottosuhde. yksi myds pankkien pyrkimys. Pankit pitavat kylla huolen siita, ry;n toiminta-ajatus ja koulutuspanos seka suuntautuuko se ni- pankkikin, eli yhteisvoimin kat- kiinnostvat yritykset. Mydhemnantaja telle y tykselle kuin enemman yritysluottoja, minua etta niiden omassa luotonannossa ja muissa rahoituspazitiiksissamenomaan henkil6luotonantoon sotaan mita tehdean; jos tavarantoimittaja panee hanan kiinni, se kanssa tekemisissa, jatin kokomin kun olin yritystutkimusten on riittava tieto asiakkaista ja etta peatoksia pystytaan tekemaan tlviin kysymyksiin. on nykypaivana melkein yhta panaan yksityishenkiliialueen pois, vai luotonantoon yrityksille liit- nopeasti. Lisaksi on tietysti investointihankkeiden perusteellisitaneet, etta pankkien luottotapnan kiinni. jalainseedantd, joka taas pakotri PP: - I-ehdetkin ovat kirjoitha asia kuin jos pankki panee ha- kunnes sitten tuli tame tietosuona tutkimuksina. piot kasvoivat vuodesta -86 vuoteen -87 aika huomattavasti. Olen minen huomaa taman. Pankin Kun lopuksi pankissa hallinro- SK: - Valistunut pankki-ih- kiinnittzimaen huomiota siihen. PP: - Yritystutkimus ja luottotietotutkimus ovat siis olleet miettinyt sita, onko tilanne muuttunut sellaiseksi, etta pelimiehille ei saa tavaraluottoa tai tavaraluo- jiilleen, seurasin tietysti lainsaa- riski kasvaa my<i siita, etta fitys johtajana ja sitten ju.istinakin e llaan. Mielestani niita voisi ehka lahentea hiukan. Nykyinen annetaan entista helpommin ton ehdot ovat ankarammat kuin danndn kehittymista ja organisaatiota. Ja niinhan Luotlomie- luottotietohan va$in hirvittaven luottoa. Aina ei ole varmaa vakuutta, mutta silti luototetaan kein isosta luotto skista on kysyhet r.y:nkin jasen joutuu aikaisemmin. Luulen, etta jos oi- vehan yrityksesta ja on tarkoitet- )Tityk- 6

5 sessaan hyvinkin erilaisiin tehdviin. Kaikkiin niihin pitaisi antaa m ahdollisu us valmentaa irceen sa. PP: - Minulle on jaanyt mieleen yksi terkea asia, joka muuttui muutama vuosi siften. Pankkitakauksen tavaraluoton kotimaisille tavaraluotoille sai ainoastaan osuuspankeista tai saastdpankeista, mutta sitten tilanne muuttui ja nyt myciskin liikepan kit naita Dielelldan mycintavat. Kilpailutilanneko han paiitdkseen johti liikepankeissa? SK: - Alunperin oli kai Pankkieneuvottelukunnassa sovittu siite, etiei kyseisia takauksia anneta, mutta sittemmin kaytzintd jakaantui niin, etta liikepankit eivat antaneet mutta osuus- ja saastdpankit antoivat jossakin maarin. Vahitellen kilpailu kiristyi ja paine tavaraluotonantajan taholta oli voimakas. Toinen syy k:iytanncin yhdenmukaistamisella oli kai se, etta yritystutkimus vakiintui. Pankilla oli siis pysyvii asiakkaan tuntemus, joka antoi pohjan myds tiillaisten takausten mydntaimiselle. Vaikka uusia luottoinstrumentteja on tullut ja luotonanto on kasvanut valtavasti, niin sekii PP: Kehitysyhtiditakinon tietysti monenlaisia. SK: - Olen monta kefiaa sanonut kehitysyhtididen piirissh toimiessani, etta oikeastaan jokaisen yhtl6n pitaisi olla taval- Iaan kehitysyhtid. Kehityksen vastakohtahan on kehityksen puute. Jokaisen yrityksen pitaii tietysti kehittaa itseaan seka tytaryhticjita ja lahiyrityksia, joiden kanssa se tydskentelee. Pitaisi mycis olla valmis siihen, etu kun jokin osa kypsyy myryt?iv,iksi, yritys luopuu siit?i ja ottaa taas uutta kehitettavaa, jos sekii aineelliset etta henkiset voimavarat siihen riittavar. Murh talle "kehitysyhtidtoimialalle", jos sellaisesta voi puhua, tulee aietysti myds yrittiijia, jotka epaonnistuvat. Sen takia niiden, jotka sijoittajina joutuvat ottamaan kantaa kehitysyhtidihin, pitaisi muistaa, efte sijoittajallakin on oma riskinsd. Kasitys, etta sijoittaja ei joutuisi ottamaan riskie ja etta vain niiden yritysten asja, joihin sijoitetaan, olisi pohtia riskeja, on mahdoton. Tottakai ne pyrkival itsekin suotuisaan kehityk seen, mutta e;han yritdmiste olisikaan, jos kaikki onnistuisi. Siinapa se yrittamisen kriteeri juuri pankkiluotonannosta etta muusta luotonannosta on kirjoitettu on, ettii otetaan riski. Joskus oikeaslaan varsin vahain. Luottomiehet ry:lla olisi mahdollista kuoppaan ja scivas katkeaa. paasee riman yli, joskus tipahtaa vaikkapa julistaa kirjoituskilpai- Luulen, etta kehitysyhtio-oimeii kernaasti kiiytet.ien, koska 1u, jotta saaraisiin aikaan kirjoitteiua naista kysymyksista. Kirjoittelin aikoinaan ahkeranpuo-ettti kyseessa on erityisen kehitty- se saattaa antaa sellaisen kuvan, leisesti neiisa asioista ja olen sitii va yhtid. Jollakin tapaa on ehka mielta, efta kirjoittaminen ja esi kuviteltu sitzikin, etta jos joku telmdiminen pakottaa opiskelemaan kyseiste aihetta. Kun ke- tysyhtidksi, se voi saada pystyy "ristimeian itsense" kehi, erityisen vyesti lupaa, ette kirjoittaa tai pi- suopean suhtautumisen esim. viranomaisten taholta verotukselli aa esitelman, huomaakin, etta on pakko paneutua asiaan. Siinehan se ammattitaito karttuu. tuon ajattelun aika on jo ohi. sesti tai muutoin. Uskon, ettzi Pankkitoimen lakiasiar -k jrja, PP: Euroopanyhdentymisesta puhutaan nyt. Mita tavalli- joka on ollut viiline, joka on pa kottanut pitamaan juristin ammattitailoa ylla silloinkin kun oida t?isu, vanhan veteraani nasen luottomiehen pit?iisi huomi- olin aika paljon muissa hommissa, mm. linjanjohtajana suun- SK: - Hyva, ette asia tuli esil kdkulmasta? nittelutehtavisse. le. Monessa yrityksessa ei riitte, PP: Kuinka enrinen Kansallispankin paajohtajan varamies d;nnan kohteeksi, eik?i ole siis ven varhain ole otettu tata poh- n.ikee kehitysyhtididen roolin? mietitty, mi se merkitsee yrityksen toiminnalle monessa suhtees- Mika on kehitysyhticjiden roolija kuinka luottomiesten pitaai suhtautua yhtiodn, joka on kehity- voimakkaasti esille pankkien sa. Yhdentymiskehityshan tuli syhtidn "hoidossa"? osalta pankkilainsaadanndn kehitt:imisessa, lahinna siine ote- SK: - Vastaus ei ole kovin yksioikoinen. Laihtdkohdat ovat hyvin erilaiset. Thkana on hyvin eri- huomioon vai eikci, ollaanko vantaanko kansainvaliset kannanotol laisia voimavaroja seka aineellisia hakantaisia vai tunnustetaanko se etta henkisiai. Nahdakseni on selvea, efta tallaisia yhtidira tarvi- on k?iynnissa. Sama on laita mo- tosiasia, etta yhdentymiskehitys taan. Niiden menestys voi olla nella muulla alalla. Luottomiehill kin sopii pohtia, mita yhden- varsin vaihtelevaa riippuen myds siita, minka alan yrityksiin ne tyminen merkitsee yritysten toiminnan edellytyksille, siis seka kohdistavat toimintansa. Suunnilleen T0luvun puolivalissa toimialatutkimus tuli muotiin. Osin niille sopimuskumppaneille, jois- oman toiminnan kannalta etta unohdettiin, etta kaikilla toimialoilla on menestyvia ja vahemsa on keskeinen lahivuosien kysyta larvitaan luottotietoja. Kyseesman menestyvia yrityksia. Us mys eika pit:iisi siis viivytell:i. kon, ettai kaiken kaikkiaan on on Asian voisi vaikkapa jo tana syksyn,i ottaa Luottomiehet ry:n yh- neksi, etta kehit-vsyhtidita on syntynytdeksi "valtateemaksi".

6 PP: - Onko Luottomiesten vuosien mittaan antamilla lausunnoilla ollut vaikutusta lopullisiin ratkaisuihin? SK: - Mita aikaisemmin paastiiiin antamaan kannanottoja, sita paremmin ne vaikuttavat. Vaikuttaminenhan voi olla hyvin monenlaista. Yksi h1v2i esimerkki on tietosuojakomitean luottotietojaosto, jonka tydss?i saimme olla mukana. Sen vaikutushan oli siina, etta kun komitea lopetettiin, aloitettiin "puhtaalta pdydalta". Toisin sanoen se alunperin tehty hankg suunnitelma onneksi raukesi ja peestiin aloittamaan tiedollisesti ja yhteiskuntapoliittisesti paremmasta tilanteesta. Teme on hyve esimerkki siita, ette mukanaolo, aktiivisuus ja julkisuus vaikuttavat suuresti kehityksen suuntaan. Melkein kaikissa viimeaikaisissa lai$aadantiihankkeissa, joissa kohteena on ollut luotonanto, on saatu aikaan teknisia ja terminologisia parannuksia. Tirrhaa riesaa on jaanlt pois. Eihiin viranomainen, virkamies voi aina olla selvilla siita, miten asia kaltanndssa kulkee. Asiantuntemus on tietysti niissa y tyksissa, jotka harjoittavat kyseiste toimiltaa. Joskus tietysti turhautuu, kun kannanotot eivat mene lapi. Tiiytyy vain olla sitkezi! Sama tietysti koskee pankkilainsdedentda. Olin pitkeian pankkien neuvottelukunnan lakivaliokunnan seka Suomen Pank- 8 kiyhdistyksen laki- ja verotoimikunnan puheenjohtaja. Kylla jossemilla olevaa. Kaikissa pankki- jossakin muualla, esim. huoltoakus viihiin kyllestlttikin nahustella ja jankuttaa, mutta jokaikaskeskeislyden ajatus. Suomaryhmissa on voimakkaana asianen edistysaskel on tarkee nimenomaan niille yrityksille ja henki- palvelua. Suomessa naet henkildlainen pankkiasiakas saa hyr'aa Ittille, jotka keltanndssa tatzi ty6- kohtainen palvelu orl hyve ja ta tekevet. Valmistelu- ja muokkaustyatta taytyy t hde, jos aikoo pitkalle kehittynytta. myds pankkien tietotekniikka on parjatzi; laiskalle kay kdpeldsti. Lopuksi harrastuksiin menee Valppaana taltyy olla! paljon aikaa. Kalastus on yksi Pitiiisi muistaa, etta laitkin paaharrastus ja sotaveteraanit ovat muutettavissa ja ettii viranomaisiin voidaan vaikuttaa. raaniliiton puheenjohtaja. Mutta toinen. Olen Suomelr Sotavete- Yleensa voidaan sanoa, etta viranomaisten ja meidan hallinto- Lensi-Saksan valista jalkapallo- tanaan menen katsomaan Suomija oikeusalamaisten kanssakayminen ei ole Suomessa huono. Terv isia Luottomiehet ry:n komaaottelua. Meille on hlnr'in paljon jerkevia koukseen! virkamiehia, joiden kanssa kannattaa keskustella ja tarpeen tullen vaantea vahan kattekin. PP: - Pankkien konttoriverkon tiheydesta on aina keskusteltu ja automaatio vahentaa konttorien tarvetta, eikd se ole naiin? SK: - Kylla se tietysd vahentaa, Suurin kehitys tapahtuu kuitenkin siine suhteessa, etta konttoreiden luonne muuttuu; niiste tulee edlaisia. Tirlee tayden palvelun konttoreita ja sitten vehemmen palvelun konttoreita. Kummatkin ovat kylle hyvan palvelun konttoreita, mutta erilaisia palvelutarpeita varten, Palveluverkkoon kuuluu tietysti automaation lisaantyminen joko niin, etta se on pankkien hallinnassa olevaa automaatiota, tai

7 f_*1 suom EN LUOTONANTAJAYH DTSTYS illl LUorrorErororMrsro q\l 'ifab.ff ';' PERUSTETTU 1905 Lrrkevr lyslen. leollislls a losten. pank\'el y m yhleorllrryma SI}OMEiI LUOIOMI{IIA"'AYITDISTYIGHV disenilleb{ dirjestjimat PERIAIIEISET KOI'L(M'SPAIVAT JATKWAT - keskiviikkona tiistaina keskiviikkona IT,OINUIIETOPAIVELU.]EC{ O]KEAN XAVTTJiTITSW JA TULKITSEMISB{ Ohjelma Ilnroittautuninen ja aarm:kahvi Avaus Yhdistyksen toininnan ja palvelujen yleisesittely toinitusjohtaja Esko luovinen Luottotietolausunto - taustatiedot - kiiytt6 - FmHrtiininen - lisiitiedot osastopeall-ikkd Raino JiirvisaLo J-r. u Jasenen nahdoll-isuudet vaikuttaa palvelujen laatuun, toimitusaikaan l4n. Raino Jervisalo rr.str - L2.20 peete- ja telekopio- tehokas kaytt6 Puhelin-, palvelujen osastopdlillikkci Hakan Broman L Valvontapalvelu Hakan Bronan Lounas Viitetietoanallrysi Hekan Brotnan t Kassavi rta-ana1]l/si taseanallyt,ikko T\-ri j a Heinonen "5. 05 Kahvi LJ.4) Ulkomaiset Luottotiedot - viilitystoirninta/liihteet - satelli itti-viil itys osastopeellikkd $-rula Itkonen r-). zf, - l r f,.sf, - IO.5U Pliiittiijiiissanat Halukkaat voivat tutustua yhdistyksen toimistoon ja pdiitepalveluun Esko'Alovinen Koulutuspiiiviin hintaan, 550 nk^lij siseltyvet kurssimateriaali lounas ja kahdet kahvit. Kysy lisaa ja ilmoittaudu, {90) 5137r1 Tetex T relax (90)

8 Tietosuojavaltuutettu Anna-Riitta Wallin piti esitelmiin Luottomiehet-Kreditmiinnen ry:n kuukausikokouksessa henkiliirekisterilainsiiiidiinndn vaikutuksista. 10

9 Anna-Liisa Wallin Luottomiehet ry:n kokouksessa Tietosuojavaltuutettu Annafuitta Wallin oli kutsuttu esitelmdimaan Luottomi sten elokuiseen kokoukseen henkilorekisterilain vaikutuksista. Esitelmansai aluksi wallin totesi, etta henkildrckisterilain vaikutuksia on viela ennen aikaista kasitella, silla tietosuojaviranomaisten toiminta on vasta keynnistynyt. Niinpa hiin kedoi runsaslukuiselle kuulijakunnalle tietosuojavaltuutetun toimiston tehan astisesta toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Wallin kertoi, etta hanele on muodostunut optimistinen asenne rekisterinpitajien haluun saattaa rekistedt lain vaatimaan kuntoon. Ennakkovalvonta Lain edell)'ttamia rekisteriilmoituksia on tehty tietosuojavaltuutetun mukaan arvioitua vehemman. Laissa saadetty ilmoitusvelvollisuus koskee suurta joukkoa rekistereita, mutta vain kahdestakymmenesta rekisteristii on tehty ilmoitus. Toimintailmoituksiaan eivat Wallinin kertoman mukaan ole kaikki rckisterinpitajat viela tehneet. Erityisesti ongelman muodostavat pienet rckisterinpitajayritykset, silla niita on vaikea tavorttaa. Viisi luottotietoalan yrityst?i, kahdeksan perimistoimistoa ja yli kolmekymmentai atk-alan palveluyritysta on ta).ttan).t ilmoitusvelvollisuutensa. Puuttuvia ilmoituksia joudutaan wallinin mukaan jatkossa karhuamaan. Ilmoitusvelvollisuutta saatetaan myds joutua laajentamaan viranomaisten pitamien rekistereiden osalta, silla niiden valinen tietojen vaihto perustuu useissa tapauksissa vanhaan keltantddn, jolle ei lainsaadanndssa ole perustetta. Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutettu johtaa Helsingin Itakeskuksessa sijaitsevaa toimistoaan. Toimistossa tydsk ntelee talla hetkella Anna- Riitta Wallinin lisaksi toimistopaellikkdna ja tietosuojavaltuutetun sijaisena Anna-Maija Kleemola, atk-asioihin erikoistunut ylitarkastaja seka oikeustieteellisen koulutuksen saanut esittelije. Muuta henkildkuntaa on kolme henkilda. Virastoon tullaan vuonna 1989 perustamaan yksi uusi virka. Ohjausta ja neuvontaa Peapaino tietosuojavaltuutetun ja hanen toimistonsa tydskentelyssa on kuluvan vuoden osalta ohjaus- ja neuvontatoiminnassa. Vastuu koulutustoiminnasta on toistaiseksi jaanyt tietosuojavaltuutetulle, mutta han aikoo kertomansa mukaan "jalkauttaa" toimiston muutakin henkildstda osallistumaan tehen toimintaan. Toimistossa on myds tehty rekisterinpitajiakin palvelevia esitteita, ei kuitenkaan esimerkiksi luottotietoalasta. NAitA esitteita saa tilata tietosuojavaltuutetun toimistosta. Wallin kertoi havainneensa, etta tiedotustoiminta on mennyt perille; rekisterinpitajat tietavat lain voimassaolosta ja etta "jotain tarttis tehda". Ohjaus ja neuvontatoiminta on kuullun mukaan hyvin aktiivista ja laajaa. Toiminta tulee kemus hyveksytty. Hakemus koski arkaluonteisia tietoja eraassa vammaisrckisterissa. Tietosuojavaltuutettu on joutunut antamaan joukon huomau- laajenemaan entisestaan kun tietosuojavaltuutetun toimiston tuksia rekisterinpitajille. Valtaosa oma tietojarjestelma saadaan tulevan vuoden kuluessa kziyttddn. naista on koskenut suoramarkkinointia. Luottotietoalalta Wallin Tilolloin alkaa myds ilmestya mainitsi tapauksen, jossa han oh TIETOSUOJAIehti, jossa tullaan artikkelein esittelemazin ilmoittanut rekisterinpitajalle niiste perusteista, joiden nojalla tietosuoja-asioita, tiedottamaan sinansa oikea, asetuksen mukainen maksuhairidtieto tulee pois- viranomaisten ratkaisuista ja seumtaan alan kehitysta myds ulkomailla. Tietosuojaviranomaisten toitaa. Rekisterinpitajien kayttdon on minnasta on seurannut, etta rekisterinpitajilta vaaditaan entista parhaillaan valmisteilla rekisterien suojausohjeet. Rekisterikohtainen konsultointi ja huomautesikin, etta rekisterien "siivous" suurempaa tarkkuutta. Wallin totusten antaminen on jo kiiynnissa. Tietosuojavaltuutetun anta- sektorilla noudatetut oikeusperi- on alkanut. Samoin julkisella mia huomautuksia ei ole haluttu aatteet vaikuttavat yha voimakkaammin myds yksityisiin rekis- viela julkaista. Menettelyllaan terinpitajiin. Wallin arvioi saavutetun luottamussuhteen viranomaisten ja rekisterinpitajien velille. Lausunnot ja lupa-asiat, huomautukset Tietosuojavaltuutettu elaa kiireista aikaa. Ohjaus- ja neuvontatydn lisaksi hiintzi tytillistavat mm. lausuntojen antaminen eri lainsaadantohankkeista. Lisdksi tietosuojavaltuutettu antaa tietosuojalautakunnalle lausuntonsa eri lupa- ja poikkeuslupahakemuksista. Wallinin arvion mukaan luottotietotoimistojen poikkeuslupahakemukset tullaan mtkaisemaan lokakuun aikana. Tahan mennesse on vain yksi poikkeuslupaha- LUOTTOKUNTA Eurocard Ov Lounasseteli Ov Heikkiliintie 10 OO21O HELSINKI puh ll

10 Luottomiehemme merelli Var&tuomari Risto Suviala Maksutieto Oy Meri ei ollut myrskyiivii, kun s&nkka joukko luottomiehiii ja -naisia astui m/s Srlly Albatrcssiin klo Laivalla jiirjestetliin Luottomiehet r.y:n ensimmainen luottoalan medsemitrlad. Mukaan mahtui 62 innokkainta jiisenti monietr halukkaidetr jiiidesse mnnalle ruikuttamarn. Ensi kenall& (1989?) k&nnattaa ilmoittautua ajoissa, jotta piiiisisi mukaan. t2 Kys lin ennen seminaarin alkua muutamalta osanottajalta odotuksia meriseminaarin suhteen. Tassa vastaukset: Luotonvslvoja Marja-Izena Hqapa lin ns, Ko ne is to O!. - Odotan seminaarilta paljon, koska luennoitsijat ovat mielestani patevia. Tarvitsen ammatissani niita tietoja ja taitoja, joista seminaarissa tullaan puhumaan. Aihe tilinpaatosanalyysistzi kiinnostaa minua erityisesti. Silliikin on merkitysta, ette laivalla paasee irtautumaan arkipaivan kiireista eike puhelimet hairitse. LuottopiitillikkA Jouko BjOrkman, Oy Kesko Ab. tyksen jasenena jo 18 vuotta, esi- esitykset. Vaikka oler ollut yhdistyksissa voi olla jotain sellaista - Ratkaisin mukaantuloni uutta, mista en ole aikaisemmin kurssille ohjelman perusteella. kuullut. Osanottajaporukka vaikuttaa hyvelte. Se muodostaa la- Kun sain osanottajaluettelon huomasin, etta valintani oli osunut nappiin. Seminaarin aikana senkunnasta. pileikkauksen Luottomiesten ja- voi vapaasti keskustella osanottajien kanssa. Konkreettisista asiakkaistakin voidaan vaihtaa konen, PsP-rshoitus Oy. Oso ma k supaii I I i k k ai Ti mo Multakemuksia. Yritystutkija Thpio l{oaranen, Suomen Luottotutkimus O!. - Ohjelmassa kiinnostavat nain etuketeen erityisesti apulaisprofesso Erkki K. laitisen - Minua rahoitusyhtidn edustajana kiinnostaa ennen kaikkea esitys omistuksenpidetysehdosta seka kilpailijan esitys rahoitusyhtidn palveluista. Kunsipaikaksi valittu m/s Sally Albatross on hiljattain nahnyt

11 muodonmuutoksen ja laivalle on rakennettu lisaa kokoustiloja. Kokoonnuimme yhteen n,iista kabineteista, joka hlvin palveli matkan ja seminaarin tarkoitusta. Lehtiessa terina o[ niin voimakasta, etta luennoitsijan aani oli hukkua ja kalvot putoilivat lattialle. Koulutustoimikunran puheenjohtaja luottopaallikkd Pekka Tiilikainen toivotti seke osanottajat ette luennoitsijat teruetulleiksi Luottomiehet r.yn tilaisuuteen. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja toimitusjohtaj a Mikko Parjanne suoritti seminaarin avauksen, jossa han totesi laivaseminaarin muodostuvan Derinteeksi, jos jasenet niin haluavat. Ensimniinen luennoitsija Vaasan Korkeakoulun apulaisprofessori E*ki X. Lsitinen kertoi ensimmaisesse luennossaan ]Tityksen taloudellisen menestymisen mittaamisesta. Esityksessaan laitinen kertoi kalrnattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden kiisitteisfii, taloudellisen menest]'misen mittareista, mittaleiden viilisista riippuvuuksista sekii taloudellisel menestymisen suhteuttamisesta ja ennakoinnista. Laitinen totesi, etta kannattavuus on menestl,misen valttamatdn, mutta ei riittave ehto. Hlvinkin kannattava yritys voi joutua konkurssiin, jos sen maksuvalmius tai vakavanisuus on heikko. Slyne konkurssiin on nilissii tilanteissa yleensa kannattavuuteen nehdqn liian nopea kasvuvauhti. Maksuvalmiuden tarkasteluun on olemassa kaksi eri lahestymistapaa: going concem ja likvi dointi-lehestymistavat. Going concern -lahestymistapa sopii )Tityksiin, joiden toiminta on luonteeltaan jatkuvaa. Tarkeinta on alldin tulorahoituksen riittaivyys. Likvidointi-ldhest)'rnistapaa sovelletaan silloin, kun yrityksen toiminta voi loppua milla hetkella tahansa. Tarkeiota on taldin mitata kuinka hyvin yritys selviytyy lyhytaikaisen vieraan paaoman maksuvelvoitt ista likvidointitilanteessa. Edelle mainitut going concernja likvidointi-lahest)'mistavat soveltuvat myds vakavaraisuuden arviointiin. Likvidointitilanteissa on olemassa ruhoitusdski ja going concern -tilanteissa liikeriski. Laitisen mukaan taloudellisen menest)misen mittarcille on asetettava kaksi watimusta. Mittaako mittari sita, mita on tarkoitus (validiteetti) ja ovatko mittaustulokset sattumanvaraisia (reliabilite tti)? Menestymisen mittareita valittaessa voi valittavalla mittadlla olla hyva va[diteetti mutta huono reliabiliteetti tai pain s- torn. Toisessa esityksessaiin Erkki K. faitinen kertoi yrityksen konkunsin ennustamisesta tilinpaetdsanallysin avulla. l,aitinen keskittyi konku$sien syiden, yleisen konkurssiprosessin ja konkurssiprosessin vaiheiden selostamiseen. PaAteemana haineue o[ otsikon mukaisesti konkurssin ennakointi tilinpaatdsanalltsin avulla. Jos konkurssin syyt tunnetaan, konkurssikehitys voidaan estaa. Jos konkugsin oireet tunnetaan. yritys voidaan saneerat ajoissa. Jos n,lin ei tapahdu, seuraukseda on 'Tityksen toiminnan lopetus konkurssin avulla. Apulaisprofessori Laitinen esitteli useita konkurssitutkimuksia seka ulkomailta etta Suomesta. Kaikki tutkimukset kertoi t Timo Multanen- Jouko Bjdrkmqn. Marjo- Iaena Haapalinna. l3

12 yksiselitteisesti, etta konkurssin paeasiallisena syyna on epapateva liikkeenjohto. Liiketaloudellisen Ti.rtkimuslaitoksen tutkimuksesa v todetaan, etta konkurssiklpsessa yrityksessa kaikissa tarkeissa tekijdisse on ollut jotain vikaa eli yritys on ollut totaalisesti sains. l,uotonvalvojille Laitinen antoi ohjeeksi tarkkailla millainen on y tyksen johto, millainen on itse yritys ja millaisessa ymparistdssa ydtys toimii. Laitisen mukaan tilinpaett sanalyysilla ei paasta kiinni konkurssin syihin. Sen sijaan konku$sin oircet ovat havaittavissa tilinpeatdsanal)rysin avulla. Laitinen kuvasi konkurssiprosessin etenemisen seumavasti: l. Liian nopea kasvu suhteessa kannattavuuteen, 2. Heikko tulorahoitus, 3. Velkaantuminen, 4. Thkaisinmaksuklvyn heikkeneminen, 5. TUlorahoituksen heikkeneminen, 6. Ylivelkaisuusrajan saavuttaminen, 7. Ostovelkojen venytys, 8. Menojen lykkeys ja kasvun pysahtyminen, 9. Maksuliikenteen pysahtyminen. Menemetta tassa a ikkelissa itse tilinpaatosanalyysin tunnuslukuihin ja niiden merkitykseen, voidaan todeta, ette konkurssikehitys nakyy selvasti heikentyr'ena kannattavuutena, takaisinmaksukykyna ja maksuvalmiutena seka jatkuvana velkaantumisena. Laitisen mukaan jo yksittaiset tunnusluvut ennustavat hyvin konkurssia. Erot alkavat nakya keskiarvoissa jo viisi vuotta ennen konkurssia. HyvA halytysjarjestelma antaa riittavasti aikaa toiminnan korjaamiseen. Varatuomari Pekka Vanhanen Tietoperinta Oy:sta esitelmdi omistuksenpidatysehdosta tavaraluotonannossa. Vanhanen esitti lukuisia korkeimman oikeuden ennakkotapauksia, joilla yritettiin relventaa tata varsin vaikeaa ongelma-aluetta. Luulenpa, etta tallakaan kertaa kysymysta ei saatu taysin ratkaistua. Paiven neljannessa esitelmessa johtaja Jussi Nrisi Unic Oy:sta kertoi tietotekniikan hyodyntamiseste luotonvalvonnassa. Nasi esitteli valmisohjelmistovaihtoehdon avulla tietotekniikan mahdollistamia perinnan ja luotonvalvonnan tydkaluja. Luento antoi seminaarin osanottajille virikkeite omaa toimintaa va en. Minulle jai erityisesti mieleen saatavien mlyjakohtainen seuranta reskontrassa. Kun m)ryja on talon drkein tuloksentekije, mlyjakohtaisella seunnnalla luottoasioissakin on suud merkitys. Paivan viimeisena esityksene kuultiin OP-rahoituskeskus Oy;n apulaisjohtaja Ari Niemer kertovan, miten rahoitusyhtio voi palvella ostajaa ja mltjaa tavaraluottokaupassa. Eri rchoitusmuotojen esittelyn ohella Niemi ilmoitti rahoitusyhtididen odottavan rahoitusyhtidlain h).r'aksymista. Aikaisempien vuosi n vas- Thpio Haoranen- t4 Mittareiden viliset riippuvuudet KASVUNOPEUS TUII)RAIIOITUKSEN RIITT}IVYYS _ MAKSU- VALMIUDEN GOING CONCERN-ASPEKTI ULKOPUOLISEN RA- HOITUKSEN TARVE tustus on kaantynlt toivomukseksi lain pikaisesta voimaantul misesta. Rahoitusyhtidt olisivat Niemen mukaan myds varsin halukkaita valittamaan asiakkailleell rahoitusta suoman ulkomailta. Nlt tata palvelua voivat antaa pelkastaan ruhoitusyhtioiden emopankit, Meriseminaarin jakeen kyselin osanottajilta kuinka seminaari vastasi heidan etuketeisodotuksiaan. MAKSUVALMIU. DEN LIKVIDOIN- TIASPEKTI Marja-Leena H&ap&linna: - Kurssi vastasi odotuksiani. Seminaari oli kuin pikkujoulu luottovaelle. Apulaisprofessorin esitys oli selkeii ja miellyttave. Akateeminen kieli meni joskus "yli". Professorin esitys olisi taytynyt jatkojalostaa keltantdon. Jouko Bjiirkman: - Seminaari vastasi odotuksia. Laitisen esitys tilinpaatdsanalyysist antoi eniten. Plussaksi koin sen, tta rahoitusyhtidn edustaja malttoi puhua ylsisesti ruhoitusyhtidtoiminnasta. Laivan valitseminen kurssipaikaksi loi porukkaan tiiviyden tuntua. Tapio Haaranen: - Vastasi teysin odotuksia. Kiltanndn tutkijana olisin kaivannut enemman kaltanndnleheisyytta vaninkin apulaisprofessori Laitisen esitykselta. Laiva kurssipaikkana oli h'.r'a oivallus. Meriseminaarin voisi jerjestaa kerran vuoteen. Timo Multanen: -Apulaisprofessori vastasi odotuksiani, Hanen esityksense oli mukaansatempaava. Rahoitusyhtidn edustaja saa myds hyvat pisteet esityksesdan.

13 H Y VA SAAST TILAAJAMME 1\[II$I TT]RHAAN MAI$AISM IIL]SIA P A N I( I( I M A I( S U JA, JOI\OTTETISIT PANIflSSA JA I(NTAISIT HI]OTTA ERAPAVISTA" KL]I\ VOIT VAPAASTI VATTTA? Hei'inqin sanomur rarjoaa nrr laikille.rii"riiriraajirrr-en airan urfla rapra muk.aa riraustdikul: H5:n aulomra i:la rrrak.upalrclur. Se antaa "inull" pclkkil r.ruja: pj n kl.imal.r rifta. r.rlptir i,sil-:)1,yu"r].ra, ' ien mui.rrmi"elta ja p.rnki.sa jonorra mis,,lra. vol \ alu m rcterie:r muksu\.ilin :nuraar *\oir i-ta. I Ll, J kl, 4 kk, ti kk u i-12 1L. ralita irs"llesi.trpiran crijpdirln l*irn. prklrpairl,i). " " '. * I -;#ii:ii:i$:'ra'kuja ll'l-1*l1 l"n"""a Inuu -aa "ripiiirriii ja m\iis pcruunira mak-upulvelusopirnrrk.e-i. L"rii'i'r''n hbid'hm.- la'kutuk:en auiomauhi-lsti -uor,ran H IIIJINCIN SANO\,IAIl\ \L]TO]I'IA{TTI NEN siirtymiv'sri jo rdnii:iu. X{,{ KSI]PAIVEI,I ] l,:t3..f^ltg:l::luun Soira rnci e ja pyyrlii maksupatvr:tuvatra_ Klrla allcl(rilottustast va den. HETSINGIN SRNOMAT S O I T A P U H ( g o )

14 tsengt Lindbery. Svenska Kreditmannafiireningen 20 vuotta Ylikuvat Thomas Arosenius, Justitie Muut kuyat ja teksti Pcrtti Pennanen S\enska Krcditmannlloreningcr i Sto.kholm \ielti 20 \lioti\jlrh laansa Iuhla\asti sll Lrren luouokonfelenssin kcra Tukholmassa. Aurinkoincn Tukholma ia lina!sta\rllinen!hdistlk- scn puhccnjohtaja PeLcr Srncd man toivottival har valukuise-l suomalaisel kollegal terretlrlleilsi Ruotsiin. Aamupaiivilla oli jif jesrerr! miell!traiva yr it! i\ ierailu Siemcnsin Rirotsjn t,vtar) htioon. jossa luotiop:irillik kii Rober L Ncuttld kcrtoi thtion!ai Iuono Irallinnosta ja kansain\alisisia yhle) ksista. 'Gofi samafbcrc gijf bra aliarer" on )htion ludrofil(l sofia, jokii ci ole vuosien silatossrl rnuuliunut. valkka mcnctalmiil ovat tllruttuneel mm. cashmanagcmenl. N{ainillakoon. etr,i luo.topaiail likkai Robert NeLrleld on koulutukseltaal insinoori ja toiminut aikaisemmin markkinoinnin pal vclukscssa. H:in on kirjoiltanut luottoalan oppikirja]1 "Begrainsa kredit lbrlustcrna och silj n]cr", joka ilmcstli syr'5kuussa liinii vuonna. Painotuoreen _vkkciskap paleeo olli vaslaar L.Lrottomiehci Kreditmannen'in puolcsta puheeniohlaja \likko Parjanne. 16

15 a.-. ::.. :.. -: \finsso..:rr alla oli Indusfrihusetis ::olorferensii, jossa oli.-.- :imekkaiit puhujat. En- -.-:::.in esityksen pitj Ruotsin '- :lieslen pitkaaikainen vai-. - -,-: iohraja Bengt Lindberg.., ra\. )lh.ialla), joka pohti ' :..rn positiivisia seki [ega-. : ruolia. "Aren har varit..:::na tolesi johlaja Lind-.:': :uksi. Luottomiehen pitkti.,:...kas tie on hanen kohdal- :: -:3\ Uttanut maaranpaan. '.-::aran esitelmiin piti kaup- :: -: C urt Nicolin (kuva ed. si-. -,.:r.)- Han kuvasi rahata- -- r:: rl o) mparistdn nopeaa --...:a iek:i kansallisessa etta (--.., ::i alisessii miljddssa, seka :.n raikutuksista riskei- - '.. r:.nannossa. (cuft Nicolin - -..:inetru entisen:i SAF-pu- 1.: ':l:alana), \ :-:.iren puhujan johtaja 3:- : \lanisonin (kuva ylh:ialla) : - i.irirteli rahoitusmarkkinoi.,..rolokaupan rahoituksen k.ia ja 198oluvuilla. i- :.:! akin on pankkien kont- -.::lko niin rihee, etta pankki... tokaista 50 perhetta kohti :ti:::: \lansson oli aikaisemmin. - i J..ndent-toimitusjohtaja). i - -:: iuhlaillallisia syvennettiin. j = iulttuuritietamysta tutustu- -.!.r\nnilla vuosisatoja van- -..: kuninkaalliseen teatterira-!:::: -kseen, joka on viela alku- :i'::.ersi kayttdtarkoitukses- Puheenjohtaja Mikko Parjanne luoruttl tilaisuudessa yhdistyksemme tiirin, johon on kiinnitettj muislolaotta. Juhlaillallisista luonnonkauniissa Ulriksdahls Vardshusetissa Solnassa muodostui unohtumaton tilaisuus ruotsalaisten ystzi viemme seurassa. Puheenjohta jamme Mikko Parjanne luovutti yhdistyksemme uuden viirin juhlivalle yhdistykselle ja kiiui siira hyvas vuorovaikutuksesta, joka Thomas FeodoroJf lukemossa S.A. Perret'n tervehdystti juhli valle yhdist!kselle. yhdistystemme vallla on vallinnut heti perustamisesta lahtien. Va.apuheenjohtaja Thomas Feodoroff luki S. A. Perret'n kirjoittaman tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle. Sylvester Perret on ollut vuodesta 1973 alkaen Svenska Kreditmannafdreningen i Stockholm kunniajrisen. l'7

16 ottoalan peruskoulutus kdynnistyy rkkinointi-instituutissa syksflle 1989 Mikko Parjanne Jorma Yrjdla Luottomiehi i vuosia puhuttanut luottoalan peruskoulutuksen jdrjesliiminen etenee. Ersi syksynii kiiynnistyy ensimmiiinen kulssi, joka tiihteai luottotutkinnon suodttamiseen reilussa vuodessa. kertoo, etta henkild on luottoalan ammattilainen. Koska opiskelu vaatii aktiivisuutta myds henkildltii itseltaen eika siina olc kysy- Asiasta keskust ltaessa todettiin, etta meilla vapaaehtoisuuteen pohjautuvan yhdistyksen mys mistean palkintokoulutuksesta, toivomme, etta tydnantajat puolesta on melko tydllistavaa ruveta organisoimaan ja huomioisivat t,iman. Esimerkiksi pyaidttamaan laajaa koulutustoimintaa. vakuutusalan perustutkinnon suorittaneet saavat kuukausi- Se luonnollisesti tiedettiin, etta yhdistyksesamme lqtyy asiantuntemusta luottoalan eri tehtaviin vaikka kuinka paljon. Ja haluakin taman tiedon levittiimiseen jasenilla tuntui ldyt).van. Kun resursseja puuttui, peadyimme etsimaan yhteistyokumppaneita. Joillakin yhdistyksen jasenilla oli kokemusta Markkinointi-instituutista, joko omakohtaista tai alaisten osalta. Hiljakkoin valmistui Suomen Gallupin tekema tutkimus koulutuspaattaj ien anostuksesta. Tutkimuksen tulos kertoi saman, mita mekin monet hallituksen ja koulutustoimikunnan jesenista ajattelimme Markkinointi-instituutin koulutuksesta, eli se on - tuloksellista - kaytanndnlah ista - menetekniltaan tehokasta - edullista Ensimmeiiset yhteydenotot Markkinointi-instituuttiin hhes vuosi sitten kertoivat myds sen, taista perustietoutta luottoalasta ja sen eri osa-alueista". Kun tutkinto on h).r'eksyttavasti suoritettu, siita saa todistuksen ja henkild voi keyttaa lyhennetta LTS eli luottotutkinnon suorittanut. Kirjainyhdistelma palkkaan automaattisesti tietyn pienen lisiin parantuneest ammattitaidosta. Uskoisin, etta myits luottoalalla joku vastaavan tyyppinen ammauitaitolisa voisi olla hyvdkin kannuste LIS-nimikkeen lisaksi. Kenelle luottotutkinto on tarkoitettu? 'Iirtkinto on sopiva luotonvalvontaaja perintaa hoitaville henkil<iille. niihin tehtiiviin aikoville sekii henkil<iille, jotka ovat lahella luottoalaa ja tarvitsevat alan tietoja. Tutkinto soveltuu lehinne toimihenkiloille seka hiljakkoin paallikkdasemaan sijoitetuille iai esimiesasemaan pyrkiville henki- 16ille. Luotto-osastojen lisaksi koulutettavia voivat lahettaa perimistoimistot, luottoti totoimistot, mhoitus- ja luottokodtiyhtiitt, pankit, jne. Yleensa Markkinointi-instituutin tutkintoa sopii suoritta- etta siellakin on kiinnostusta tamantyyppiseen yhteistydn: sie[a pyoriietiian rutiinitutkinto ja kootaan tutkito yhdessa toisten maan kerralla jopa liihes 100 henkiloa, vahimmeismaiirii on kui- ammattilaisten eli luottomiesten kanssa, jotka toimivat opettajina tenkin 30. Uusi ku6si alkaisi aina ja joka materiaalin laatijoina, syksy. Tirtkintoa markkinoidaan sekii llottomiesten jesenille ettii ulkoduolisille. mearitelleet, ettii "se antaa luottohallinnon tehtavissa tarvittavaa ammattikoulutusta seka ajankoh- Luottotutkinnon tavoitteet Mistii tutkinto 'Iirtkinnon tavoitteeksi olemme muodostuu? Tirtkinnon suodttaminen kest?iisi yli vuoden, Tbvoitteena on, 19

17 etta ilmoittautumisaika ensimmaiselle kurssille paettyy s'ryskuun 15. paiva 1989 ja koulutus kaynnistyy lokakuun alussa. Tirtkinto koostuu ohjatusta etaisopiskelusta ja seitsemash seminaaripaivasta, jotka sisaltavat luentoja, harjoituksia seka tentteja. JohdantopaivA on heti marmskuussa (1 pv). Ensimmaiset koulutuspaivat (3 pv) ajoittuisivat maalis huhtikuulle 1990 ja toiset koulutuspaivet (3 pv) tutkinnon loppuvaiheisiin marraskuulle Mite koulutus maksaa? Tltkinnon yhden koulutusjakson hinnaksi tulee markkaa eli yhteensa koko luottotutkinnon hinnaksi markkaa. Hinta on erithin halpa, silla siihen sisaltyy seitseman seminaaripaivaa, ohjattu etaisopiskelu, jossa opiskelija tekee itse kotitehtavia ja saa niista palautteen. Seminaaripaivat siseltavat luentoja, harjoituksia seka tentteja. Budjetteja tehtaessa kannattaa asia jo heti ottaa esille. Kustannukset jakaantuvat kahdelle kalenterivuodelle. Pitkajannitteiseen, yli vuoden kestzivaan koulutukseen osallistuminen on nah va lahinnzinvestointina toimintojen kehittamiseen ja koulutukseen. Koulutusohjelmien hinta on oikeastaan erittain halpa, maksaahan tyypil- Iinen normaali seminaari talle hetkella jo noin markkaa peivasszi. Mutta tasse tutkinnossa vaaditaan opiskelijalta jo hieman enemman kuin sita, etta vaivautuu tulemaan paikalle. Osallistujiksi odotamme henkildira, jotka itse haluavat parantaa osaamistaan. Kirjat ja jatkuvasti ajan tasalla pidettave luentomateriaali sisaltyvat hintoihin, niita ei tarvitse erikseen ostaa. Mitii tutkinto sisiiltiiii ja ketke kouluttavat tai tekeviit materiaalin? Tutkinto muodostuu kymmenesta eri osa-alueesta. Naille kullekin on maafitetty vastuuhenkio yhdistyksen puolesta. Vastuuhenkildt laativat materiaalin ensi syksyyn mennessa ja toimivat itse paese:intoisesti opettajina ja harjoitustehtavien korjaajina Markkinointi-instituutissa. Yhdistyksen koulutustoimikunta on ollut aktiivisesti mukana sisaltda suunniteltaessa. 20 Iirtkinnon sisflltii ja vastuuhenkiliit: I. YRITYKSEN LUOTTO. 6, YRITYKSEN TOIMINTA KORKOPOLITIIKKA Pekka Tiilikainen, Jouko Bjttrkman, luottopaallikkit luottopaallikkd Valtameri Osakeyhtid, Kesko Oy, puh p\h mm. korkolaki, edlaiset - luottokaupan e muotoja maksuehdot, korkojen ja luottoalan kesitteistde laskuttaminen ja koron - luottotoiminnan organi- laskenta sointi ja tavoitteet, luottopolitiikka ja luotonvalvonta, asiakassuhteiden solmiminen, raportointi johdolle 7. PERINTAMENETELMAT Jaakko Pohjanpelto, toimitusjohtaja Perimistoimisto Isinvoima 2. LUOTTOKELPoISUUS JA oy, LUOIUNVALVoNTA Puh 7332ol5 Nils Weckstrdm, Raimo Jarvensalo, varatoimitusjohtaja osastopaallikkd Tietoperinta Oy, puh Suomen Luotonantajayhdis- - perinnan muodot ja petys, puh. 5137ll rintemenetelman valinta - kirjanpidon perusteet (tarvittaessa erikseen) - luottotiedot ja niiden hyvaksikayttd, maksuhairidt, 8. UIOSOTTO JA luottokelpoisuuden ja KONKURSSI maksukyvyn arviointi - Juha Kari luotonvalvonta, tietosuoja-,ainsaadanrd 5,::ii5:il,TJf.'iiii,i'"' -konkurssisaanto, etuorkeussaanndkset 3. MAKSUTAVAI 4. RAHOTTUSMUODOT Vesa Kantee, lakimies Skop-rahoitus Oy, puh *yleisimmat rahoitusmuodot ja niiden tiirkeimmat piirteet, pankkilainat 5. VAKUUDET Jouko Bjdrkman, luottopaallkkd Kesko Oy, puh vakuutusmahdollisuudet ja vakuuksien keyttd X$l,1,j,iT'ilr*., puh. l9l 2465 Tirula Piironen OKO, puh (984-2r'195\ 9. LUOTTOKAUPAN - maksumaareykset, var- OIKEUDELLINEN mennetut shekit, peritta- SAANTELY vat, remburssit, pankkivekserit yms. - osamaksukauppalaki, kulutusluottolaki, tietosuojalainsaadanld (kereiijan kannalta) 10. VUOROVAIKUTUS JA VIESTIN'IA Markkinointi-instituutti

18 tlsti: Koulutuspiiiillikkai Marja-tf,eoa Viiisitretr Yrityshallinnotr kouluausalue kkinointi-instituutti - onimuotokoulutuksen edelliikiivij ii antaa ammateissa toihenkilatille pitkijitnteisti ta.tinnii eheistii ltitystoieri osa-alueiden koulr- Henkildkuntaa Markkinointi_ Markkinointi-instituutti on instituutissa on ll0, joisla 40 ammatillinen erijonka toimintaa tajia ja asiantuntijoita on noin kouluttajia. Sivutoimisia koulut_ ammattikasvatushallitus omistaa Markki- Kannarusyhdisry, jonka jeseninii on noin clinkeinoelemen jerjestda ja Laheinen yhteys eli aloasiantuntijoihin seke pitka elinkeinoelarnan kouon mahdollistanut koulukehittymisen korkealle ta- Oma aineistotuotanto ta- E, etta koulutuksen sisaltd tasalla. jesenjakautuu seuraavasti: kaupan keskusja kaupan 43 olo ja teollisuus- 32 olo yitykset ja 14 o/o 11 olo Vuonna 1975 De- Ouluun Markkinoi;ti- Pohjois-SuomeD toi- Talle hetkelle instiopiskelee noin joista I 200 Oulussa. toimivat erilaisissa elinkeinoelamzin tehtevissa, kou_ lutuspohja vaihtelee Deruskou_ lusta akateemiseen loppututkintoon. Instituutti toimii kaikille avormena oppilaitoksena ia toi_ minta-alueena on koko maa. Tehokasta monimuoto-opetusta Toimintansa alusta alkaen _ lahes 60 vuoden ajan - Markkinointi-instituutin koulutus on pe- Tuloksellista opiskelua tyiin ohessa._monimuolo-opetus on nykyarl(alnen tapa kouluttaa seke pienryhmid etta suurempia odiskelijajoukkoja. Sille on monia kiistattomia etuja, koska se on: a taloudellista - opiskelijan ei tarvitse irtautua kokodeivaopiskeluun, opisketija vbj toimia edelleen rydtehtevisseen ja taata toimeentulonsa. a aikaa siiiistiivii - opiskelija voi opiskella itselleen parhaiten sopivana aikana eika opiskelu ole sidottu kellonaikoihin. a Yirikkeitii sntava - koulutus rustunut monimuoto-odetuksen yhdisrelmeain - ja tyd yhdessa ohjattuun. oois_ tekevat odiskelun kelijan korona tapahtuvaan. kiinnostavaksi, opiskeltavat etaisopiskeluun ja site asiat taydentaviian lehiopetukseen. omiin on helppo soveltaa Ldhiopetus tydtehtaviin. sisaltaa a tehokesta - Iuentoja. harjoitukiia ja opiskelun tulokset rlak,.vet heti tyotehuvis_ tenttere- Teliokkaan monimuotokoulutuksen oppimistavoitteet se, samalla motivaatio odiskelua kohtaan on etu_ lisaantly. kateen mearitelty. a pitkijiirt isti - Ne ovat mvds ohjatun selkeesti mitattavissa. etaisopiskolun Tavoitieioen saavuttaminen kelu ansiosta opis- tarkistetaan eroaa tavanomaisesta lyhltjanteisesta seminaariopiskelusta. koulutuspiiivien aikana. iolloin opiskelija osallistuu rentieihin. Siten jokaisen opiskelijan suodtustasoa voidaan arvostella ja tarulttaessa antaa lisetukea ta_ voitteiden saavuttamiseksi. Kun opiskelija on suorittanut tentit h)'veks]'tltysti, hiin saa todistuksen koulutusohjelman suo ttamrsesta. Monia opiskelumahdollisuuksia Markkinointi-instituutissa voidan opiskella markkinointia. myyntie, mainonaa, materiaali- Yrityskohtaiset koulutusohjelmat toimintoja, yritys- ja taloushallintoa, sihteedtehevia, tiedotustoimintaa ja kaupallisia kieli6. KoulutusohjeLnia on yli 50. Opiskeluaika eri ohjelmissa vaihtelee kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Koulutusohjelmat alkavat yleensa syksyisin ja kevaisin, osa koulutusohj elnista alkaa kuitenkin vairt kerran woqessa, Markkinointi-instituutti tarjoaa myds yrityskohtaisia koulutuspalveluja. Koulutusohielmien siselto suunnitellaan yrityksen tarpeista ja tavoitteista ldhtien yhdessa tihajan kanssa. Niiin on mahdollisra laatia yrityksen kokonaistavoittejta tukeva, pitkan tehteyksen koulutussuunnitelma- Tdnat pitivdnd Markkinointi-instituutti kehittd monimaotoopetustsan erityisesti teleopetuk_ sen alueella,hteistyijssd posti- is telelaitoksen konssa. TeleoDetiksessa koulutus topahtuu puhelimitse, jolloin opiskelijqt ovat owtustilanteen sikana suornsa pu helin! hteydessd se kd kou tuttsjqon ettii ryhmdn muihin jiisenun, - Lakimiesapua 140 malssa - 7 asiantuntiia-varantomarla - ryyda rieropakeri (92 1).l j0 54(r /t t a-") 'Wtfust " / INTERNATIONAI OY 23

19 Jyrki Pekkrla Toimitusjohtaja Oikeustieteen kandidaatti Suometr Luottotutkimus Oy Yrityskiinnitysten vakuusarvon valvonta viilttemiititntii Vakuusselvityksistii osana luottotietoalan palveluja Esittelin Luottolinkin numerossa 3/88 niikemyksiiini luottoti toalan kehittiimisestii, jolloin mainitsin palsayani tarkemmin Iakuuksien ja erityisesti yrityskiinnitysten kayttiiitn kiiytenniin luotonyalvonnassa. Koska yrityskiinnityslain sisiiltite on jo mm. Luottolinkiss,i ennen sen Yoimaan tulemista ansiokkaasti esitelty, en puutu tiisse yrityskiinnityslain tuomiin uudistuksiin siniinsii. Yleisenii seikkana mainitsen, ettii kiristpii kilpailu niin luotonsaajakuin luotonant jayritystenkin yiilillii on johtamsssa siihenr ettii luottoa joudutaan myaintiimiiiin yh5 heikommin menesty- Yille yrityksille Tiimiin vuoksi on mielestini vanuduttaya siihen, efta lise- ja tiiytevakuuksien merkitys piiivittiiisessii luottokaupassa lulee kasvamaan. kintaan havahdutaan yrityskiinnitykset mukaan lukien liian mydhaan. Muut velkojat, etupaassa rahoittajapankit, ovat jo varsin usein taydentiineet vakuussalkkuaan omaisuuden todennakdisen vakuusarvon huomattavasti ylittaville ydtyskiinnityksilla. Mydheinen havahtuminen on johtanut siihen, ette tavaraluotonantajat ovat hakeneet muiden ne heikkenee siina maarin oleellisesti, etta vakuuksien hankinta katsotaan ajankohtaiseksi. Tavamluotonantajien keskeinen ongelma on se, efia vakuuksien han- 24 menestyksen valvomisen ohella. Nakemykseni mukaan vakuusmahdollisuudet seka edtyisesti yrityskiinnitysten todennekdinel vakuusaruo on selvitettava pe n- pohjin heti luottosuhteen alkuvaiheessa, eikii vasta sitten, kun jo ollaan jnkijunassa niin vakuuksien hankkimisen kuin perinnankin suhteen. Jo vahvistettujen kiinnitysten osalta on mainittava, etta ne eivat vanhene, joten tulevaisuudessa vakuuksiin vakuuksien puutteessa lisaa yrityskiinnityksie tiliasiakkaansa liittyva selvitys on pitkalti vakuusseurantaa, jossa pyritaan et- omaisuuteen jo entisten ylisuurten kiinnitysten lisaksi, mika taas simaen muilta velkojilta vapautuneita vakuusarvoltaan tyydytta- on johtanut toistuviin pettymyksiin tiliasiakkaiden konkursseissa via yksittaisia panttivelkakirj oj a. ja kasitykseen yrityskiinnityksen Yrityskiinnitysten osalta on kelvottomuudesta vakuusvaihtoehtona ylipiiense. Pettymysten tunut niiden todennakdisen va- keskeiseksi ongelmaksi osoittau- perimmaisena sltna ei ole mielestiini kuitenkaan pidetteve yli- Riittavan luotettavan vakuusarkuusarvon arvioimisen vaikeus. tyskiinnitysten kelvottomuutta sinansa, vaan riittevdn tiedon puumana edellytyksena on luotonvolaskelman laatimisen ehdottotetta ydtyskiinnitysten vakuusanoon vaikuttavista seikoista poisen omaisuuden laadun ja saajayrityksen yrityskiinnityskel- seka kaytdn summittaisuutta ke).van arvon seikkapereinen sel- yleensa luotonvalvonnan yhteydesse. vittaminen. Tama ei kuitenkaan viela dita vaan taman lisaksi on kyettava arvioimaan omaisuuden pakkotaltantddnpanoarvoa, ennen yrityskiinnityksia maksettavia konkurssikustannuksia sek?i yrityskiinnitysten kanssa samalla etuoikeudella olevien velkojen kertymista luotonsaajalrityksen mahdollisessa konkurssissa. Yrityskiinnitysten vakuusarvon arvioiminen edellyttaa nain perusteellisia tietoja niin kysymyksessa Saatavien turraamiseen havahdutaan usein liian Vakuusselvitys ja myiihiiiin -seumnta osaksi jokap,iiv:iista Kiiwinndn luottokaupassa syntyy kaiken aikaa tilanteita, luotonvalyontaa jolloin tlydlttev5sti menestyneen tiliasiakkaan taloudellinen tilan- Ylityskiinnitysten keyttde luottotappioiden minimoimisessa olevasta toimialasta kuin kiiytainndn perintatoiminnastakin, mika voidaan tehostaa merkittiivasti liittemalle luotonsaajayritysta osaksi selittanee. minka vuoksi koskeva vakuusselvitys paivitta! vakuusarvon anioiminen on seen luotonvalvontaan talouden koettu varsin vaikeaksi hallita. Yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden vaihtuvuuden vuoksi on kiinnityksenhaltijan valvottava aktiivisesti asiakkaansa taloudellista kehitysta, Valvonnassa on kiinnitettave erityinen huomio seikkoihin, jotka ovat omiaan heikentamaen asiakkaan omaisuuteen vahvistettujen yrityskiinnitysten vakuusarvoa. Toiminnassamme olemme havainneqt joukon toistuvasti esiintyvia rckijdite, joihin valvonnassa on mielestemme kiinnitettava erityiste huomiota ja jotka useimmiten edelllttaisivat voimakkaita perimistoimenpiteita. S unavassa esimekkejii yleisimmista; Huomattavat tel-takaisinlainaukset, kaluston liiketoiminnan luonteesta poikkeavat realisoinnit, varastojen pienentemin n saneeraustoimena, varaston polkumlynti likviditeettivaikeuksissa seke koko varaston mlyminen ja tavarciden takaisinluovutukset konkunsia edeltavana toimena, Eritlsesti on mainittava varsin yleisen dnnakkaisyritysten perustaminel ja omaisuuden siirrot sen omaisuuspiidin kiinnityksenhaltijan ulottumattomiin. Mainittujen omaisuuden hukkaamisten varalta on tarpeen tuntea lainsaadanndn suomat mahdollisuudet suojata kiinnityksenhaltijaa sen oikeutta loukkaavilta toimenpiteilte. OIen esittanyt edela nakemyksiani vakuusselvityksen merkityksesta osana paivittaiste luotonvalvontaa. Toivon, etta kirjoitukseni synnlttaa keskustelua asian tiimoilta, ja etta asiaan otettaisiin kantaa vaikkapa tala palstalla nimenomaan luottopaatdksen tekijdiden keskuudesta.

20 uotsissa uusi' kirja luottoal alta Ruolsissr otr hiuaktoitr ilmestytryl Robert Neufelditr kidoittrma kirja "Begrinss Kreditfbdusaerm och sii[ mer,, (Rajoitr luottotrppioits jr myy enemmin). Kir- Ja or Neufeldir ersimmiimtr ia julkaistiitr sopivasai juuri ssma;n Nikietr kuir "II ltolm luottomiehet" eli Syensks Nrrditman- [afiirenitrgen i Stockholm vietti 2o-Yuotisjuhlsrnsr. Robert Neufeld toimii luotto_ pai likkdna Siemens Ab:lla ia lisiksi hiinelh on o;a konsultointiyritys. Neufeld on mvds "Tukholnatr luottomiesten" ;ktiiviner jasen. Vuonna 1937 Unkarissa svntv_ n,.t Neufeld tuli wonna 1956 oakolaisena Ruotsiin, jossa hdn nyq4srn on tunuettu luottoalan henkild. Hiinen lausuntojaan na_ kee usein lehdisse ja sita kaurta han pyrkii kohottamaan luotto_ pefikdiden statusta, joka henen mu(aansa on tene paiivene vattettavan alhaalla. Niinpe ei olekaan ylldttavaa. ette lepi kirjan punaisena lankana kulkee ajatus luottopai fkdn aseman kohottamisesta seka luottopee[ikotr merkitykseste myyn_ tlresussina. Neufeldin mielestii yhteistydta myynri- ja luotto_ osastojen valilla olisi parannetta_ ya. Pednteisen vastakkaisasetelman sijaan tulisi pyrkie bisiaan UiydentevdAn yhteistoimintaan, Neufeld painottaakin juuri site, ettii uuteen ajatukseen my',nnin Ja luotto-osaston yhteistydsta ar_ vrtaan asenteidetr muutosta ensi sijassa meisse itsessemme. Teksti Heti Lehtiner