Kooste hyvinvointipalveluiden ja hyvinvoinnin kehittämishankkeiden rahoittamisesta Pohjois-Savossa vuosina Anneli Pehkonen

Transkriptio

1 Kooste hyvinvointipalveluiden ja hyvinvoinnin kehittämishankkeiden rahoittamisesta Pohjois-Savossa vuosina Anneli Pehkonen

2 1 Sisältö 1. Tausta 2 2. Kehittämishankerahoituksen myöntämistä ohjaavat säädökset ja ohjelmalliset painopisteet liiton myöntämä kehittämishanke ELY-keskuksen myöntämä kehittämishanke maakunnan yhteistyöasiakirjat 2011, 2012 ja 2013 (MYAK) maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat , ja (TOTSU) Rahoitettujen hankkeiden luettelot 6 3. Toimintaympäristön tilanne 7 4. Kuopion seudun osaamiskeskus 7 5. KOKO-ohjelmat 8 6. liiton muu toiminta 9 7. Päätelmiä 9 Liite Liite Liite Liite Liite 5. 22

3 2 1. Tausta liitossa on laadittu raportti maakuntaohjelman toteutumisen seuranta, jonka seurantakausi oli Seurannassa ilmeni, että maakuntaohjelman toimintalinjoille kohdistui maakunnallisten viranomaisten myöntämää kehittämisrahoitusta (sekä kansallinen että EU) seuraavasti: Toimintalinja 1 Talouden uudistuminen 86,4 milj. (josta lääkeklusteri 13,4 milj. ) Toimintalinja 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen 8,7 milj. Toimintalinja 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi 4,5 milj. Toimintalinja 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus 10,4 milj. Hyvinvoinnin toimintalinjalle on kohdentunut maakuntaohjelman toimintalinjoista vähiten rahoitusta em. maakuntaohjelman seurantaraportin perusteella tarkastelujaksona Tämän koosteen avulla haluttiin tarkastella, olisiko tilanteeseen löydettävissä syitä. Em. maakuntaohjelman seurantaraportin tiedot eivät ole vertailukelpoisia tämän koosteen tietoihin nähden, koska seurantaraportin hankerahoitusta tarkasteltiin hankkeiden kokonaiskustannusarvioiden mukaan, mikä koostuu sekä tuesta että omarahoituksesta. Tässä koosteessa painopiste on eri viranomaisten myöntämässä tuessa hyvinvoinnin kehittämishankkeisiin. Hyvinvoinnin kehittämishankkeiden prosentti vaihtelee rahoituslähteittäin, mutta on yleisimmin %. Tukitarkastelu valittiin siksi, että saadaan kokonaiskuvaa, millaisia taloudellisia resursseja eri viranomaisilla on hyvinvoinnin, erityisesti hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tämän koosteen aikajänne on Hyvinvointipalvelujen kehittämiselle ovat tyypillisiä kuntaorganisaatioiden omat, sisäiset kehittämistoimet, joita erikseen rahoitettavat kehittämishankkeet täydentävät. Tämän koosteen vertailukelpoisuutta em. maakuntaohjelman seurantaraporttiin vähentävät myös seuraavat seikat: Hyvinvoinnin toimintalinjalle 3 oli seurantaraportissa laskettu myös Leader- ja EU:n maaseuturahaston tukea saaneet hyvinvointipalveluyritysten investoinnit (niiden kokonaisinvestointisummat), jotka olisivat ehkä enemmän toimintalinjan 1 yritystoimintaa. Ko. hyvinvointipalveluyritysten investoinnit ovat huomattava osa seurantaraportin TL3 toteutuksesta. Joitain tämän koosteen hyvinvoinnin kehittämishankkeita oli luettu TL1:lle lääkeklusteriin. Hyvinvointiyritysten saamaa tukea TL1:llä ei tässä raportissa tarkastella. Lähteenä tässä koosteessa ovat tukea myöntäneiden viranomaisten ja tietopalvelut sekä liiton rekisteri. Tämän katsauksen tiedot ovat julkisia. 2. Kehittämishankerahoituksen myöntämistä ohjaavat säädökset ja ohjelmalliset painopisteet 2.1 liiton myöntämä kehittämishanke Maakuntaliiton myöntämiä EU- ja maakunnan kehittämisrahaa koskee Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009).

4 3 Vastaavassa Valtioneuvoston asetuksessa eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1695/2009 todetaan (2 ), että maakunnan liitto voi myöntää tukea: 1) alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin; 2) kuntienvälisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin:3) muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin ja 5) erityisohjelmien hallinnointiin. Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Maakunnan kehittämisrahasta rahoitetut hyvinvointipalvelu- ja muut hyvinvointihankkeet voitiin perustella lähinnä kohdalla 3) Muu, jonka sisältö perustellaan puolestaan maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman painopisteillä ja kärkihankkeilla. Kunnallisen kehittämisrahaston säännöissä todetaan, että Rahaston tavoitteena on kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttaminen sekä yhteistyön lisääminen kehittämistoimenpiteissä verkostoitumalla ja kansainvälistymällä. Erityisinä painopisteinä ovat yritystoiminnan edistämiseen ja osaamisen tason kohottamiseen liittyvät innovatiiviset kehittämishankkeet. Rahastosta rahoitettaville hyvinvointihankkeille tulee löytyä em. perusteita. EU-kehittämishankeen myöntämistä ohjaavat Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma sekä Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja sekä niitä täsmentävä maakunnan yhteistyöasiakirja. 2.2 ELY-keskuksen myöntämä kehittämishanke ELY-keskuksen myöntämiä EU-a ohjaavat samoin yllä mainitut Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) sekä vastaava rahoitusasetus (1695/2009). Keskeiset sisällölliset instrumentit ovat Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma sekä Manner-Suomen ESRohjelma-asiakirja sekä niitä täsmentävä maakunnan yhteistyöasiakirja (jotka suuntaavat myös maakunnan liiton myöntämää EU-rahoitusta). 2.3 maakunnan yhteistyöasiakirjat 2011, 2012 ja 2013 (MYAK) Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmaa täsmennetään vuosittain laadittavalla maakunnan yhteistyöasiakirjalla (MYAK). Hyvinvointialan muita kuin yksittäisten yritysten kehittämistoimia on voitu rahoittaa EAKRohjelman toimintalinjoilla 2 ja 3. Toimintalinja 2 on Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen on yksi neljästä teemasta, johon EAKR:ohjelman toimintalinjalla 2 on suunnattu v ja suunnataan edelleen kehittämishankerahoitusta. Vuoden 2011 MYAK:ssa tavoitteena oli, että teemoille pyrittiin kohdentamaan vähintään 65 % toimintalinjan rahoituksesta. Vuosien 2012 ja 2013 MYAK:eissa teemoihin kohdennetaan 75 % toimintalinjan rahoituksesta.. Hyvinvointiteema on siten keskeinen liiton ja Pohjois- Savon ELY-keskuksen myöntämän EAKR-rahoituksen rahoitusperuste.

5 4 Toimintalinja 3 on Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Toimintalinjan rahoitusta on voitu suunnata v. 2011, 2012 ja 2013 MYAK:ien mukaan ns. kokeilutoimenpiteisiin. liitto voi rahoittaa sekä maakunnallisia että Itä-Suomi-yhteistyönä toteutettavia kokeilutoimenpiteitä, joilla tarkoitetaan niitä toimia, jotka kohdistuvat innovatiivisten ratkaisujen hakemiseen palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Siten toimintalinja 3:lla on ollut mahdollista rahoittaa myös hyvinvointipalveluhankkeita. Vuoden 2013 MYAK:n mukaan toimintalinja 3:n rahoitusta suunnataan mahdollisuuksien mukaan toimintalinja 2:n mukaisiin teemoihin. MYAK:n sisältö suhteessa hyvinvointihankkeisiin on maakuntaohjelmakaudella pysynyt samana. Vuoteen 2011 verrattuna vuosien 2012 ja erityisesti viimeisen ohjelmakauden vuoden 2013 sekä EAKR- että ESR-rahoituskehykset ovat merkittävästi pienempiä. 2.4 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat , ja (TOTSU) Vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma täsmentää maakuntaohjelmaa. Se ohjaa lähinnä kansallista rahoitusta, mutta muodostaa osaltaan perusteluja myös EU-rahoitukselle. TOTSU:n toimintalinjat ovat samat kuin maakuntaohjelmassa , joten TOTSU:n Toimintalinja 3 on Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi. TOTSU:ssa esitetään maakunnan yhteinen tahto, mihin hankerahoitusta halutaan myöntää. TOT- SU on myös maakunnan edunajamisasiakirja. Asiakirjan hyväksyy liiton maakuntahallitus. Vuoden TOTSU:n Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi-toimintalinjan painopisteet noudattivat valikoiden ja täsmentäen juuri hyväksytyn maakuntaohjelman painopisteitä. Yleisinä painopisteinä olivat sairastavuuden ja taloudellisen huoltosuhteen myönteinen kehittäminen sekä väestön ikärakenteen vanhenemiseen varautuminen. Painopisteenä olivat Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa sekä palvelujen vahvat tuotantoalueet, sisältönä Monipalvelumallien ja palveluntuottajien hinta- ja laatutietoisuuden kehittäminen sekä Terveydenhuollon teknologian hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä. Toisena painopisteenä oli Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy, sisältönä nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen sekä terveellisiä elämäntapoja ja terveyttä edistävät käytännöt, erityisesti työhyvinvoinnin kehittäminen. Vuoden TOTSU:n painopisteinä olivat aiempien lisäksi vahvemmin väestön ikääntyminen, hyvinvointipalveluyrittäjyys sekä uutena hyvinvointipalvelujen johtamisen ja rakennemuutoksen tukeminen. Vuoden 2013 TOTSU täydentyi aiempien lisäksi potilasturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden painopisteellä. Täydentymiset ovat johtuneet ajankohtaisista tarpeista.

6 5 Viime vuosien ( ) rahoitettuja kehittämishankkeita uusimman Pohjois- Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman TL 3 hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin painopisteillä: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy: - Startti opinnollistamiseen (ESR), Uraohjaamo (ESR), - Kunnolla ammattiin! (ESR), - Lähdevoimaa matkalle (ESR) HUOM: sisältyvät toimintalinja 2:een seurantayhteenvedossa. Väestön ikärakenteen vanhenemiseen liittyvät toimenpiteet: - Ikäinnovaatio (EAKR), - Vanhus-Kaste (STM Kaste), Vakuutetut vanhuspalveluiden vaihtoehdot (TEM, Tekes SOTE-ohjelma), Palvelumuotoilua ikääntyville (TEM, Tekes SOTEohjelma), Kaikilla on ikä -ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin pidentämisessä (ESR) Terveellisiä elämäntapoja ja terveyttä edistävät käytännöt, erityisesti työhyvinvoinnin lisääminen: - Hyvinvointikioski (EAKR), -Kanerva-Kaste (STM Kaste), Työhyvinvointia kansainvälistyvällä työpaikalla Case Pohjois-Savo (ESR) Monipalvelumallit ja palveluntuottajien kustannustietoisuus, kilpailutusosaaminen: * Ei hankkeita ko. kaudella. Hyvinvointiteknologia- ja hyvinvointipalveluyrittäjyyden kehittäminen sekä terveydenhuollon teknologian hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä: ** - Asiakaskortti ( kehittämisrahasto), - AluePegasos (em. rahasto), osaamiskeskustoiminta hyvinvointialalla (maakunnan kehittämisraha), Tekesin julkisten toimijoiden terveydenhuollon teknologia- rahoitus, Kokonaisarkkitehtuurin osaaminen hyvinvointipalveluissa (ESR), Simula (EAKR) Hyvinvointipalvelujen johtamisen ja palvelujen järjestämisen rakennemuutoksen tukeminen *** - Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa (TEM, Tekes SOTE-ohjelma) - Rampe (STM, Kaste), - Kysteri (maakunnan kehittämisraha), VeTe (STM, Kaste) Potilasturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden kehittäminen - Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden kehittäminen (EAKR )sekä potilasturvallisuusprofessuuri ( kehittämisrahasto), Lääkehoidon yksilöllinen hallinta (ESR) * Maaseuturahastosta suoraan ja Leader -toimintaryhmien kautta myönnettiin pienille hyvinvointiyrityksille investointia v n ja v n Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat mukana maakuntaohjelman seurantaraportin TL3:n euromäärässä. ** THL:n Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikön (OPER) myöntämiä avustuksia sai v.2012 Kuopion kaupunki Sähköisen potilaskertomusarkiston asiakastestausprojektiin ja pilotointiin Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa sekä sähköisen potilaskertomuksen käyttöönottoon Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla (v ei myönnetty avustuksia.) *** Valtiovarainministeriö myönsi v Varkauden kaupungille tukea Keski-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamiseen yhdessä Joroisten kunnan kanssa sekä Kuopion kaupungille tukea perusturvan ja terveydenhuollon palvelujen yhteiseen järjestämiseen yhdessä Maaningan ja Tuusniemen kuntien sekä Istekki Oy:n kanssa.

7 6 2.5 Rahoitettujen hankkeiden luettelot Luettelot liiton ja ELY-keskuksen myöntämästä kansallisesta sekä EAKR ja ESR hyvinvointihankerahoituksesta vuosina 2011 ja 2012 ovat liitteinä 1 (v. 2011) ja 2 (v.2012). Liitteenä 3 on tietoa valtakunnallisesta TEM:n Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman hankerahoituksesta (v ja v.2012) Pohjois-Savossa. Liitteenä 4 on tietoa STM:n myöntämästä sote-hankerahoituksesta (Terveyden edistämisen määräraha ja Kaste) sekä liitteenä 5 Raha-automaattiyhdistys RAY:n myöntämistä projektiavustuksista sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille. Kaste-ohjelman hankerahoituksesta ei osuutta ole eriteltävissä. Kaste2-ohjelma (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ) on jatkoa vuosina 2011 ja 2012 voimassa olleeseen Kaste-ohjelmaan. Kaste-ohjelmat ovat keskeinen STM:n väline sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Myönnettävät varat ovat vähentyneet valtion talousarviossa, joten kilpailu avustuksista kiristyy. Kaste-ohjelmalla on päätoiminen aluepäällikkö Itä- ja Keski-Suomen alueella; toimipiste sijaitsee Kuopiossa. maakuntaan kohdennettavissa olevat hyvinvointihankkeiden kehittämisavustukset hankkeen alkamisvuoden mukaan POHJOIS-SAVON MAAKUNNASSA PÄÄTETYT: ELY-keskus: liitto: ESR EAKR Maakunnan kehittämisraha kehittämisrahasto TEM Tekes, julkinen hyvinvointiteknol. kehitt YHTEENSÄ VALTAKUNNAN TASOLLA PÄÄTETYT: TEM Tekes SOTE1) STM 2) THL OPER VM Tuki yhteisten sote-palv. järjestämiseen RAY Sote-järjestöjen projektiavustukset n n ) Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa 2) Lisäksi laajemmalle maantieteelliselle alueelle myönnetyt STM:n Kaste-avustukset ja Terveyden edistämisen avustukset

8 7 3. Toimintaympäristön tilanne Kunnalla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa: 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä: 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkisesta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelun tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. (L sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992) Paras-lain edellyttämien sote-yhteistoiminta-alueiden muodostuminen sitoi kuntien sotepalvelujen kehittämisvoimavaroja jo vuosina Parhaillaan on lausunnolla kuntarakennelakiluonnos. Lakiluonnoksessa esitetään, että kunnan väestöpohjan tulisi olla vähintään noin asukasta, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon, matalan kynnyksen palvelujen ja lähipalvelujen kannalta. Lausuntopyynnön liitteenä on Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskeviksi linjauksiksi. Siinä todetaan mm., että noin asukkaan vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Ministeriryhmän linjaukseen perustuva Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti julkistettiin Siinä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason väestöpohjaksi esitettiin vähintään ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatiota väestöpohjaa ei pidetä riittävänä, vaan jos kunnan väestö jää alle sen, kunnan tulee kuulua sote-alueeseen eikä sillä ole itsenäistä järjestämisvastuuta. Erikoissairaanhoitoa liitettäisiin laajennettuun perustasoon ja erva-alueista muodostettaisiin oikeushenkilöt, joiden tehtävät olisivat nykyisiä ervoja suppeammat. Myös Palvelurakennetyöryhmän raportti oli lausunnoilla. Palvelurakennetyöryhmän työtä jatkoivat selvitysmiehet, jotka luovuttivat yksimielisen esityksensä sosiaali- ja terveysministerille Valmistelu sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisista uudistuksista jatkuu. 4. Kuopion seudun osaamiskeskus Kuopio Innovation Oy hallinnoi Kuopion seudun osaamiskeskusta, jonka koordinointiin ja hankevalmisteluun liitto on myöntänyt TEM:n ja jonkin verran myös kehittämisrahaston tukea. V kokonaiskustannusarvio oli , josta HealthBio ja Hyvinvointi Vuonna v kokonaiskustannusarvio oli , josta HealthBIo ja Hyvinvointi Muu rahoitus tuli Kuopion kaupungilta. Kuopion seudun osaamiskeskus toteuttaa neljää valtakunnalliseen osaamisklusteriin kuuluvaa osaamiskeskusta: Elintarvikekehitys, HealthBio Terveyden teknologia, Hyvinvointi sekä Ympäristöteknologia. Niistä kaksi on selkeästi hyvinvointialaan kuuluvia. Hyvinvointiklusterissa Kuopiolla on

9 8 kansallinen koordinaatiovastuu. Fokus Kuopion seudun osaamiskeskuksessa on tutkimukseen ja osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittäminen em. osaamisaloilla. Vuonna 2011 hyvinvointiosaamisen keihäänkärkiä olivat lääketieteellinen kuvantaminen, terveys- ja hyvinvointialan tutkimus, hoidon vaikuttavuuden arviointi, biomateriaalitutkimus sekä liikuntalääketiede ja fysiologia. Osaamisalaan liittyviä teknologia- ja osaamisalueita ovat krooniset kansansairaudet, kuva- ja signaalianalyysi, optinen sensoritekniikka, biomateriaalitekniikka, lääketieteellinen ultraäänitekniikka, inversio-ongelmien tutkimus, luun ja ruston diagnostiikka, sensori- ja mittausteknologia, informaatioteknologia sekä liiketoimintaosaaminen. HealthBio-osaamiskeskuksen v keihäänkärkiä olivat molekulaarinen lääketiede, biolääketieteellinen kuvantaminen, lääkekehitys, prokliininen ja kliininen tutkimus, hoidon vaikuttavuuden arviointi sekä biomateriaalitutkimus. Osaamisalaan liittyviä teknologia- ja osaamisalueita ovat geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia, neuvobiologia, kroonisten kansansairauksien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon kehittäminen, biologinen kuvantaminen solutasolla ja koe-eläimissä, biotieteellinen kemia ja bioinformatiikka, lääkeainekehitys, lääkeaineiden lääkkeelliset ominaisuudet, innovatiiviset lääkeformulaatioja drug delivery-teknologiat skeä lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi. Hankkeita olivat v mm. Terveyspiste sekä Pharmaceutical China Gateway. Vastaavia tietoja ei ole käytettävissä vuodelta Esimerkkejä hanketoiminnasta v. 2012: Hyvinvointi sekä HealthBio:TIE-kokonaisuuden valmistelu (Testbed Innovaatioympäristö-Ekosysteemi), Terveyspiste-toiminnan hyödyntäminen, Human Security Grid, Finn-Node Kiina vastuutaho. 5. KOKO-ohjelmat liitto myönsi Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelmalle ajalle maakunnan kehittämisrahasta tukea , ohjelman kokonaiskustannusarvion ollessa Ohjelman hallinnoija oli Kuopion kaupunki. Ohjelma sai jatkoaikaa saakka ohjelman sisällön ja myönnetyn tuen pysyessä ennallaan. Kuopion ohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2011 toimenpidekokonaisuus 1.2 oli Työvoiman saatavuus ja toimenpidekokonaisuus 1.3 Palveluyhteistyö, jossa eräänä asiana oli Palvelusetelin ja palveluneuvonnan seudullinen käyttöönotto. Toimintasuunnitelmassa varattiin tpk1:lle ja tpk2:lle yhteensä v budjettiin määräraha. Palveluseteliyhteistyön laajentaminen jatkui myös v puolella. Liitto myönsi Ylä-Savon koheesio- ja kilpailukykyohjelmalle ajalle maakunnan kehittämisrahasta tukea , ohjelman kokonaiskustannusarvion ollessa Ohjelman hallinnoija oli Ylä-Savon kehitys Oy. Ohjelma sai jatkoaikaa saakka ohjelman sisällön ja myönnetyn tuen pysyessä ennallaan. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2011 todetaan yhtenä strategisena lähtökohtana Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelukyvyn parantaminen sekä alueellisten verkostojen ja foorumitoiminnan eräänä sisältönä Ylä-Savon sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan neuvottelukunnan toiminnan tukeminen. Kansalliseen KOKO-ohjelmien hyvinvointiverkostoon osallistumiseen varattiin Hyvinvointiasiat olivat kuitenkin varsin pienessä roolissa. Liitto myönsi Varkauden-Pieksämäen koheesio- ja kilpailukykyohjelmalle ajalle maakunnan kehittämisrahasta tukea , ohjelman kokonaiskustannusarvion ollessa Ohjelman hallinnoija oli Navitas Kehitys Oy. Vuoden 2011 toiminta- ja talous-

10 9 suunnitelmassa yksi toimenpidekokonaisuus oli Kuntien yhteisen palvelutuotannon kehittäminen, johon varattiin yhteensä Yhtenä kolmesta ko. toimenpidekokonaisuuden painopisteestä oli Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyömahdollisuudet. KOKO -ohjelmatoiminta on päättynyt v liiton muu toiminta Hankerahoituksesta on tiedotettu eri yhteyksissä aktiivisesti. liitto on v koonnut informaatiota liittyen hyvinvointiin. Taustana informaatiolle on ollut huomion kiinnittäminen hyvinvoinnin tilaan ja niihin asioihin, joita toteuttamalla voitaisiin hillitä kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvua tilanteessa, jossa palvelujen kysyntä ikärakenteen vanhetessa lisääntyy samalla, kun kuntatalous kiristyy. Raportteja: Vuonna 2011 liiton kuntatalousryhmälle Muistio Kunnan tuottavuutta lisääviä ja kustannuksia hillitseviä toimenpiteitä sosiaali- ja terveyspalveluissa (12.s.). Muistio perustuu eri lähteistä koottuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Julkaisu A68 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelikäytännöt Liitto selvitti kyselytutkimuksena ja haastatteluin palvelusetelin tilannetta kunnissa, mukaan lukien mahdolliset säästöt kunnan talousarviossa omaan toimintaan verrattuna. Laajimmin seteli oli tuolloin käytössä omaishoidossa. Vuonna 2012 Julkaisu A75 hyvinvointiraportti. Liitossa laaditussa raportissa (49 s.) kuvataan tilastoin, graafein ja kartoin sekä tekstein maakunnan hyvinvoinnin tilaa hyvinvoinnin eri osaalueilla. Raporttiin sisältyy päätelmiä ja suosituksia. Julkaisu B83 Ikääntyneiden omassa kodissa asuminen ja kotona asumista tukevat toimenpiteet Pohjois-Savossa. Liitossa laaditussa selvityksessä kartoitettiin kuntien asiaa koskevia toimenpiteitä ja hyviä käytänteitä. Julkaisut ovat saatavilla osoitteesta ja niistä tiedotettiin laajalti. 7. Päätelmiä Vuonna 2011 maakunnallista liiton ja ELY-keskuksen myöntämää hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointiin kohdistunutta hankerahoitusta (kansallinen, EAKR ja ESR) oli n. 4 milj. ja v noin 3 milj.. Aleneminen heijastaa yleistä rahoituskehyksen alenemista. Useimmille nykyisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hyvinvoinnin toimintalinjan painopisteille on kohdentunut maakunnassa melko hyvin hanketoimintaa, osa valtakunnallisista mm. STM:n Kaste-ohjelman ja TEM:n Tekesin SOTEohjelman varoista. Maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman painopisteistä monipalvelumallit, kustannustietoisuus ja hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen ovat jääneet kehittämisessä vähälle. Hakemuksia ei ole ollut julkisen toimijan ja yrityksen yhteishankkeisiin ja niiden rahoitus voi olla hankalaa. Pohjois-Savossa ei ole ollut maakunnallista toimijaa (esim. kehittämisyhtiö), joka olisi tahtonut tai voinut muodostaa hyvinvointialan yritysten maakunnallisen tai muutoin laaja-

11 10 alueisen kehittämishankkeen.. Sote-kustannustietoisuus ja kustannusten alentaminen on ollut useissa hankkeissa taustalla pyrkimyksenä. EAKR-ohjelman Toimintalinjalla 2 on hyvinvointi yksi neljästä teemasta, joihin teemoihin on suunnattu v ja joille suunnataan edelleen pääosa toimintalinjan rahoituksesta. Hyvinvoinnin teemaohjelma Hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen oli elinkeinoelämälähtöinen, heijastaen yleisiä EU-hankerahoituksen tavoitteita. EAKR-ohjelman Toimintalinjalla 3 hyvinvointipalvelujen kokeilutoimenpiteinä v rahoitetut kaksi maakuntaliiton EAKR-rahoittamaa hanketta (Hyvinviontikioski v.2011 ja Ikäinnovaatio v.2012) ovat merkittäviä palvelutoiminnan kehittämisen kannalta. ESR-rahoitus on suuntautunut työhyvinvoinnin ja hyvinvointiosaamisen kehittämiseen sekä nuorten työllistämiseen maakuntaohjelman toimintalinjalla 2. Muutoksessa oleva kunta- ja palvelurakenne on vienyt kunnallisten toimijoiden voimavaroja ja vaikeuttaa julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämishankkeiden hakemista. Kuntien hyvinvoinnin hankehakemuksia ei juuri ole ollut maakunnallisille rahoittajille, poikkeuksena kaksi Kuopion kaupungin hanketta v liitto pääsääntöisesti edellyttää yhtä kuntaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Kuntien hyvinvoinnin kehittämistoiminnan kokoaminen maakunnallisiksi hankkeiksi ei ole käytännössä toteutunut, koska kokoavia toimijoita ei ole juurikaan ollut. sairaanhoitopiiri on kuitenkin ollut tuensaajana kahdessa maakuntaliiton rahoittamassa alueellisesti laajassa hankkeessa (Kysteri (2010), AluePegasos). STM:n Kaste-ohjelmassa ainoita hankekoordinaattoreita ovat Pohjois-Savossa olleet sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki. Kaste-hankkeiden hakemustilanne Itä- ja Keski-Suomessa heikentyi v Muualla Suomessa on ollut enemmän aktiviteettia. Kuopiossa sijaitsevat Työterveyslaitoksen (TTL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimipisteet. Kaudella TTL on ollut tuensaaja yhdessä hankkeessa maakunnallisessa hankerahoituksessa. THL ei ole ollut tuensaajana. Suurin osa hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin maakunnallisesta hankerahoituksesta on suuntautunut Itä-Suomen yliopistolle. Hyvinvoinnin valtakunnallisten hankerahoitusmuotojen (STM, Tekes, RAY) osuus koko maan hankerahoituksesta v on ollut niukkaa johtuen mitä ilmeisimmin hakemusten vähäisestä määrästä. RAY:n projektirahoitus sosiaali- ja terveysalan järjestöille on ollut kuitenkin määrältään huomattavaa. Kuopion kaupunki on voinut hyvin hyödyntää valtiovarainministeriön ja THL:n OPER:in avustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja ICT:n kehittämiseen. Lääkeklusterin painopistettä maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman toimintalinjalla 1 on maakunnassa rahoitettu v yli kaksi kertaa niin paljon kuin koko maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin toimintalinjaa 3. Osin liiton myöntämien hyvinvoinnin hankeavustusten alhainen määrä johtuu rahoituskriteerit täyttävien hakemusten puutteesta.

12 11 Liite 1. HYVINVOINTIHANKKEET 2011 (Rahoittajat: liitto ja ELY-keskus) 1. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A31865 Hyvinvointikioski Kuopion kaupunki EAKR /TL3 Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kuopio, Vieremä 2. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Simulaatiokeskuksen kehittäminen Savoniaammattikorkeakouluun (Simula) Savon sairaanhoitopiirin ky, ) Savonia, (osatoteuttaja Pohjois EAKR TL2 Pohjois-Savo maija.suhonen@s avonia.fi 3. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11817 ESR/TL 1 9/2011/ Rahasto Lupaosaajaksi -Lääkkeiden, diagnostiikan ja lääkinnällisten laitteiden lupa- ja valvontaasiat haltuun Pohjois-Savo Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus (Aducate) riitta.sutinen@ue f.fi liitto EU/valtio liitto EU/valtio ELY-keskus, liitto (nettomenot) (sis.luontoissu oritukset) ,00 EU ja valtio, Rahasto Perustetaan monipalvelupiste (Terve Kuopio-kioski) kuopiolaiseen kauppakeskukseen, Hyvinvointikioskitoimintamalli viedään osaksi kuopiolaisia asukastupia, vastaavaa mallia testataan myös Varkaudessa, Perustetaan Hyvinvointi Varkaus-kioski kauppakeskukseen, Ylä-Savossa hyvinvointikioski liikkuvana palveluna ("terveyskärri") kuntakeskuksissa (Ylä-Savon sote) Sekä investointi- että kehitysprojekti. Kotisivu Perustetaan Savonia/terveysalalle simulaatiokeskus, joka varustetaan uusimmalla terveydenhuoltoalan simulaatiotekniikalla, johon kuuluvat erilaiset potilassimulaattorit ja niitä tukevat avs-järjestelmät. Vahvistaa p-savolaisten terveysalan yritysten ja organisaatioiden osaamista ja verkostoitumista, kehittää terveysalan opettajien simulaatiopedagogista osaamista ja itäsuomalaista terveydenhuoltoalan simulaatio-opetukseen asiantuntijaverkostoa Edistää yritysten ja viranomaisten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden lupa- ja valvontaosaamista ja valmiuksia toimia lupa-asioiden asiantuntijoina sekä hyvinvointialan (lääke, terveydenhullon teknologia ja diagnostiikka) kasvuyrityksissä että viranomaistehtävissä (esim. Fimea). Osana hanketta kartoitetaan liiketoimintamahdollisuuksia, joita Fimean alueelle tulo voi tarjota. Nuodostetaan alan verkosto ja osaamiskeskittymä.

13 12 4. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 6/2011/ AluePegasos -hanke sairaanhoitopiiri Rahasto Kysteri-kunnat, Ylä-Savon sote-kunnat, Kuopio, Tuusniemi, Sisä-Savon kunnat 5. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 00511/ MKR Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelman esiselvityshanke Pohjois-Savo Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta/kwrc f.fi 6. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Molekyylilääketieteen toimintaedellytysten vahvistaminen Kuopion alueella Itä-Suomen yliopisto ef.fi A31823 EAKR/TL2 Siilinjärvi, Kuopio 7. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Uusien mittausteknologioiden kehittäminen lääke- ja elintarvikevalmistukseen sekä ravitsemuksen monitorointiin Teknologian tutkimuskeskus VTT A31665 EAKR/TL2 Iisalmi, Varkaus, Siilinjärvi, Kuopio, Lapinlahti, Suonenjoki liitto /Rahasto liitto /maak unnan kehittämisr aha /EU liitto ja valtio Hankkeessa suunnitellaan yksi yhteinen perusterveydenhuollon potilaskertomusjärjestelmä Pegasoskäyttäjäorganisaatioille, joilla kaikilla erilliset järjestelmät. Yhtenäistäminen koskee mm. kotihoitoa, osasto/laitoshoitoa, avohoitoa/vastaanottotoimintaa, raportointia, tilastointia, laskutusta, työterveyshuoltoa ja terveysneuvontaa ja myöhemmin earkistoa ja ereseptiä ym. yhtenäistämistarvetta /EU liitto ja valtio Laaditaan ikääntymisen varautumisen toimenpideohjelma ja valmistellaan laajempi EAKR-hakemus. Kohderyhmä noin 60-vuotiaat, tavoitteena estää kahdella vuodella raskaampaan hoitoon siirtyminen vanhuudessa. Erikoislaboratorion varustaminen asianmukaisilla laitteilla PROREADY-hanke on VTT:n Kuopion toimipisteen koordinoima tutkimus- ja kehitysprojekti, jonkapäätavoitteena ovat lääketeollisuuden prosesseihin keskittyvän optisen mittaustekniikan tutkimustoiminta osana PROMIStutkimuskeskusta sekä elintarvike- ravitsemus ja hyvinvointialoihin liittyvän tutkimustyön kasvattaminen Pohjois- Savossa. Hankkeessa on tarkoitus vahvistaa mittaus- ja biotekniikan monitieteellistä alueellista yhteistyötä ja kehittää uutta mittausteknologiaa parantamaan alueen teollisuuden kilpailukykyä.

14 13 8. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A31579 EAKR/TL2 S11593 ESR TL1 Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen Kuopio Perhehoitoverkosto kantaa Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus ef.fi 9. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Siilinjärven kunta/siiliset- peruspalvelukeskus/pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö Pohjois-Savo (kaikki kunnat) 10. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11759 ESR TL1 Pohjois-Savo (kaikki muut kunnat paitsi Varkaus ja Leppävirta) Itä-Suomen yliopisto, Kuopion campus, Biotieteiden laitos /EU ja liitto valtio Hammaslääketieteen uusien tilojen (korjausrakentaminen) varustaminen (henkilöhuoneet, tarvittava tutkimuslaitevarustuks, seminaari- ja tutkimustilojen kalusteet, yliopiston ja amkin yhteinen Taitopaja minna.pitkanen@ /EU ja siilinjarvi P-S ELY-keskus valtio Kohderyhmänä lastensuojelun - ja sijaisvanhemmat, jotka perhehoitajina tarjoavat yksityiskodeissaan ympärivuorokautista lyhytaikaista tai pidempiaikaista perhehoitoa toimeksiantosopimussuhteisesti. Hankkeessa kehitetään perhehoitajien verkostoja, virkistystoimintaa, vertaishoitorinkejä, suunnitellaan ja käynnistetään lomitusjärjestelmää (perhehoitajien oikeus vapaaseen) ja kootaa kokemuksia lomitusjärjestelmästä. Syntyvät toimintamallit kuvataan ja juurrutetaan. Malli käytössä myös valtakunnallisesti. mikko.lammi@ue /EU f.fi P-S ELY-keskus ja valtio 11. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja SENNI:sosiaalialan työllistämis- ja tuotekehitysprojekti Green Caremenetelmin Kohderyhmä luonnovara-alan yritykset ja yrittäjät, joiden nykyiseen toimintaan Green Care tuo uusia mahdollisuuksia. Tionen kohderyhmä syrjäytymisvaarassa olevat vuotiaat nuortet sekä yli 65-vuotiaat kotihoidon tuen piirissä olevat vanhukset kahdessa seutukunnassa. Yhdessä yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa kehittää ja testava toimivia Green Care -hyvinvointipalvelumalleja ja tuottaa hyvinvointia em. kohderyhmille Green Care menetelmiä käyttäen. Osatoimijoina olevat koulutuskuntayhtymät vastaavat uudenlaisen Green Careperusteisen koulutusmallin suunnittelusta ja toteutuksesta /EU ja valtio A EEG-panta-kaupallistamisen valmistelu Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes EAKR/TL2 Selvitetään kertakäyttöiden aivojen toiminnan mittaukseen soveltuvan EEG-pannan kaupallistamiseen liittyviä Kuopio asioita. (mittaus joko langallisesti tai langattomasti)

15 14 A EAKR/TL2 12. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Farmakologinen magneettikuvaus Työkalu tehokkaampaan ja translationaaliseen {EU lääkekehitykseen Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes ja valtio Kuopio Kehitetään moniparametristä farmakologista MRI:tä rutiinimenetelmäksi, joka nopeuttaa ja tehostaa lääkeainekehitystä kohti kliinisiä testejä ym. YLIMAAKUNNALLISET Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11544 EST TL1 Vaske-hanke, Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen tuomas.lappalain Pohjois-Karjalan (EU ELY-keskus ja valtio) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, osatoteuttaja Savoniaammattikorkeakoulu Lieksa (Pohjois-Karjala), Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä Ylä-Savossa kehitetään väljästi asuttujen alueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa ensihoidon osalta. Hankkeen vaikutuksesta kuntien valmius ottaa käyttöön uusia, tuottavampia palvelutapoja tehostuu.

16 15 Liite 2. HYVINVOINTIHANKKEET 2012 (Rahoittajat: liitto ja ELY-keskus) 1. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja Hoivapalvelujen tarpeen arviointia koskevan asiakaskortin käyttöönotto 2/2012/ Kuopiossa ja sen levittäminen seudun mari.annika.antik Rahasto kuntien käyttöön Kuopion kaupunki Kuopio, Nilsiä, Maaninka, Suonenjoki, Rautalampi, Tuusniemi, Leppävirta 2. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 3/2012/ Rahasto Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän luominen, esiselvityshanke Kuopio, Itä-Suomen yliopiston kampus Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta i 3. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 4/A31980 Ikäinnovaatio hanke Itä-Suomen yliopisto EAKR/TL3 ja 15/2011 Rahasto Pohjois-Savo (PL. Siilinjärvi) / liitto Rahasto Hankkeessa kehitetään mobiili, älymatkapuhelinkäyttöinen sosiaalitoimen ICT_pohjainen asiakaskortti. Toimenpiteet: Asiakaskortin tekninen toteutus, käyttöönotto asiakassiirroissa sekä mm. tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden analysoinnissa ja käyttöönotto kuntayhteistyömalleissa liitto /Rahasto Tavoitteena on laatia suunnitelma hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän muodostamiseksi Pohjois-Savoon, Itä-Suomen yliopiston kampukselle. f.fi liitto /EU ja valtio ja rahasto , myös kuntien rahoitusta Hankkeessa suunnitellaan noin 60-vuotiaille henkilöille toimintakykyisyyden pilotti, jossa kohdistetaan toimintakykyä edistäviä toimintamalleja 60-vuotiaisiin henkilöihin ja heidän läheisiinsä, kehitetään ikääntyville suunnatut uudet tuotteet ja palvelut ja tulevaisuuden palvelutarpeen ilmentymä ja kartoitus.

17 16 4. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S11869 ESR/TL1 Työhyvinvointia kansainvälistyvällä työpaikalla -Case Pohjois-Savo Iisalmi, Varkaus, Kuopio Työterveyslaitos tl.fi P-S Ely-keskus Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S12030 ESR/TL1 Kaikilla on ikä -ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä Pohjois-Savo (kaikki kunnat) P-S Ely-keskus Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S12142 ESR/ TL3 Kokonaisarkkitehtuurin osaaminen hyvinvointipalveluissa maakunta Itä-Suomen yliopisto uef.fi P-S Ely-keskus /EU ja valtio /EU ja valtio / EU ja valtio TTL koordinoi hanketta, jonka tarkoituksena on löytää toimivia malleja työpaikkojen työhyvinvointiosaamisen nostamiseen kilpailuvaltiksi kansainvälistyvässä ja verkottuvassa toimintaympäristössä. Työpaikkojen esimiesten ja työyhteisöjen kouluttamista, HR-henkilöstön verkostojen kehittäminen, eri kulttuurien kohtaaminen. Hyövynnetään ja kehitetään alueellista konsulttiverkostoa, välitetään hyviä työkaluja verkoston kautta työpaikoille ja luodaan työpaikkojen tueksi alueellinen työhyvinvoinnin kehittämiseen sopiva toimintamalle Itä-Suomen yliopisto Pitkän aikavälin tavoitteena on eri-ikäisten voimavarojen hyödyntäminen työelämässä työpaikkojen menestymisen turvaamiseksi. Lyhyen aikavälin tavoitteena on mm.: -lisätä tietoisuutta ikäjohtamisesta ja sukupolvijohtamisesta yleensä sekä erityisesti mahdollisuuksista työhyvinvoinnin kehittämisen ja työurien pidentämisen näkökulmasta, - kehittää esimiesten osaamista ja antaa käytännön työvälineitä oman esimiestyön tueksi. - toteuttaa yksinyrittäjille työhyvinvointi- ja osaamiskartoituksia ja niiden kautta edistää yksinyrittäjien työssä jaksamista ja pidentää heidän työuriaan, - tukea työpaikkakohtaisten uusien kokeilujen toteuttamista ja kouluttaa esimiehiä ikäjohtamisen valmennuksessa. Kokonaisarkkitehtuuriosaamisen kehittäminen erityisesti hyvinvointipalveluissa Aducaten koulutustoiminnan kautta (UEF:n opiskelijat, aikuisten täydennyskoulutus)

18 17 7. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja f.fi A32059 Biopankin infrastruktuurin kehittäminen Itä-Suomen yliopisto EAKR/TL2 maakunta 8. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja f.fi S12074 ESR/TL3 Kuopion Biopankin perustaminen, laatujärjestelmän kehittäminen ja verkostoituminen maakunta Itä-Suomen yliopisto 9. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja S12138 Lääkehoidon yksilöllinen hallinta Itä-Suomen yliopisto ESR/TL1 maakunta f.fi 10. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A32198 EAKR/TL2 Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän luominen Kuopioon maakunta liitto ELY-keskus ELY-keskus /EU ja valtio Kuopion Biopankille kehitetään toimiva infrastruktuuri, mm. laitekapasiteetti ja tietojärjestelmä / EU ja valtio Hankkeessa luodaan Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteishankkeena perustettavalle Kuopion Biopankille toimiva ja ajanmukainen organisaatio, toimintamalli, laatujärjestelmä ja sidosryhmäverkosto (paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen). i liitto / EU ja valtio /EU ja valtio Hankkeessa tunnistetaan keskeisimmät lääkehoitoon liittyvät tiedonhallinnan kehittämistarpeet sekä asiakkaiden että eri ammattiryhmien näkökulmasta Kysterin ja Kuopion kaupungin alueella Itä-Suomen yliopisto Luodaan Kuopion yliopiston kampukselle uusi, kansallisesti ainutlaatuinen, tiedekuntarajat ylittävä, moniammatillinen, hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. Järjestetään koulutusta, etsitään mahdollisuuksia taloudellisempaan palvelutuotantoon.

19 Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja 5/2012 Rahasto Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymään sijoitettava potilasturvallisuusprofessuuri maakunta Itä-Suomen yliopisto i liitto Potilasturvallisuusprofesuurin perustaminen (viisi vuotta) 12. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A EAKR/TL , josta 1. vaihe vaihe /rahas to, lisäksi Kuopion kaupunki Diagnostiikan ja biomarkkereiden kehitys Alzheimerin tautiin Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes /EU ja valtio Kuopio Kolmen Alzheimerin taudin diagnostiikan ja merkkiaineiden idean edelleen kehittäminen mm. kaupallistaminen 13. Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A EAKR/TL2 Sydämen vajaatoiminnan hoidon ja / diagnosoinnin uudet kohdemolekyylit Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes Euja valtio Kuopio Etsitään syitä vajaatoiminnan kehittymiselle ja uusia keinoja vajaatoiminnan kehittymisen diagnosoimiseksi, ml. sairauden indikaattorit.

20 Hankenro Hankkeen nimi Hallinnoija Yhteys Rahoittaja A EAKR/TL2 S11881 ESR/TL / Immunologinen terapia keskushermostotautien hoitoon Itä-Suomen yliopisto ei tietoa Tekes EU ja valtio Kuopio Yhteisöllisen toiminnan kehittäminen tehostettua läsnäoloa vaativissa tilanteissa (Viekku) Kuopio, Siilinjärvi Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä maija.suhonen@s avonia.fi Tarkoituksena on kehittää ja kaupallistaa immunologinen terapia keskushermostosairauksien hoitoon. (kuten Alzheimer, aivohalvaus, ALS tai selkäydinvaurio) /EU ja ELY-keskus valtio Kehitetään yhteisöllinen toimintatapa vierihoitoa vaativiin tilanteisiin sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatus- ja opetusalalla. Tavoitteena myös kehittää koulutusmoduulit eri toimintaympäristöihin (esim. somaattinen, psykiatrinen, vanhustyö, erityiskoulut jne.)

21 20 Liite 3. Työ- ja elinkeinoministeriö,tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa (SOTE) -ohjelma v.2011 (avustus ) Asiakaslähtöinen toimintakulttuuri Tavoitteena on asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen ja juurruttaminen lastensuojelun työskentelyyn sekä laitossijoituksissa että perhekuntoutuksessa. Koko työyhteisöä kehitetään moniammatillisessä tiimityössä. Esimiesten työskentelyn tueksi luodaan taloudenhallinnan ja seurannan menetelmiä Karekuntoutus Oy, Maija Lukkarinen, puh v (avustukset yhteensä ) Juankosken Hoiva Oy:n kehittämishanke Hankkeessa luodaan uusi green care ideologiaan pohjautuva hoiva- ja kuntoutuspalvelun malli asumispalvelun kehitysvammaisille asiakkaille. Luodaan uusia, monistettavissa olevia palvelutuotteita SOTE-alalle sekä uudistetaan vanhoja hoitotyön malleja Juankosken Hoiva Oy, Teemu Peuraniemi, puh Tuetun työllistämisen palvelusetelihanke Hankkeessa luodaan tuetun työllistämisen toimialalle palveluseteliin perustuva toimintamalli Kuopion kaupunki, Erno Säisänen, puh Kotihoito2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon Hankkeessa kehitetään kotihoitopalveluiden tuotanto- ja johtamismenetelmiä sekä edistetään koko hoitoketjun saumatonta yhteistyötä ja ohjataan työpanoksia asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä (toteutetaan yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Kalajoen kaupungin ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n kanssa), Tarja Huttunen, puh Omaispalveluportaali Hankkeessa kehitetään omaispalveluportaali hoivapalveluita tuottavien palveluntarjoajien ja omaisten väliseen yhteistyöhön ja yhteydenpitoon. Hanke toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Yhteistyökumppanit osallistuvat portaalin toimintojen ja kokonaisuuksien määrittelyyn sekä palveluratkaisujen pilotointiin MegaKoto Oy. Marko Juntunen, puh

22 21 Liite 4. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämät hankeavustukset Terveyden edistämisen määrärahat, huom. Itä-Suomen AVI:n ja mahdollisesti Itä- Suomen yliopiston hankealue laajempi kuin maakunta v ( avustukset yhteensä , jos AVI mukana) Itä-Suomen aluehallintovirasto: Terveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy, 2010-, avustus Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus: Terveyttä en, varhaisen puuttumisen malli, , avustus Itä-Suomen yliopisto: Lasten liikunta- ja ravitsemus: terveydenedistämis- ja tieteellinen hanke vuotiailla tytöillä ja pojilla, , avustus v (avustukset yhteensä , jos AVI mukana) Itä-Suomen aluehallintovirasto: Terveyden edistämisen ohjaus ja Itä-Suomessa, 2010-, avustus Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö: TERVEYTTÄ TUKIEN Varhaisen puuttumisen malli mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisessä , avustus Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö, Fysiologia: Koulunsa aloittavien lasten terveydenedistämishanke (KALT), , avustus Kaste-ohjelman avustukset, huom. hankealue yleensä Itä- ja Keski-Suomen alue eli laajempi kuin maakunta, Arjen mieli-hankeessa vain Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala v avustukset Arjen mieli ( ), Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Itä- ja Keski- Suomessa - Tavoitteena on mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen - Toiminta-alue Itä- ja Keski-Suomi. Osahankkeita alueella 1) Kuopion kaupunki, Kuopion psykiatrian keskus, Kuopion yliopistollinen sairaala, 2) Kysteri ja 3) Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä - Avustus koko Itä- ja Keski-Suomen alueelle 1,6 milj.. - Hankejohtaja Petri Laitinen, petri.laitinen@esshp.fi, Hallinnoija: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, puh v avustukset Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa* - Tavoitteena on Lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden menetelmien, mallien ja rakenteiden uudistustyön vakiinnuttaminen lähi- ja peruspalveluissa monialaisiksi perhekeskuksiksi sekä yhteistoiminta-alueiden tai maakuntien erityispalveluissa asiantuntijayksiköiksi. - Toiminta-alue veturikaupungit Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu ja Kuopio, ko. maakuntien kunnat ja Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri - Avustus koko Itä- ja Keski-Suomen alueelle Lisätietoja kehittämisjohtaja silja.assamaki@jkl.fi tai projektipäällikkö Eila Pelli eila.pelli@jkl.fi STM/THL OPER:in myöntämät avustukset ks. teksti s. 4.

23 22 Liite 5. Raha-automaattiyhdistys RAY:n myöntämät projektiavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyksille Raha-automaattiyhdistys RAY myöntää myös projektiavustuksia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille mm. toiminta-avustusten lisäksi. Kaikkiaan RAY myönsi avustuksia em. järjestöille alueellliseen/paikalliseen toimintaan koko maassa v ,6 milj. ja v ,0 milj.. Siitä järjestöille myönnettiin alueellisia projektiavustuksia v yhteensä 1,3 milj. (1,1 % koko maasta) ja v ,6 milj. (1,1 %). Alueellisten avustusten osuus oli hieman alle puolet kaikista sote-järjestöjen projektiavustuksista, loput olivat valtakunnallisille järjestöille.