Mielenkiintoisia aikoja. Intressanta tider LEDARE PÄÄKIRJOITUS. STADEN/KAUPUNKI Nr 2/2007. Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala

Transkriptio

1

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Intressanta tider Normalt brukar det vara relativt lugnt när man kommer tillbalka från semestern i början av augusti. Men i år var allting annorlunda. KSSR-processen skulle få en lösning före den sista augusti, vilket borgade för en intressant och intensiv augusti månad. Nejdens kommuner satte klutarna till och ett ramavtal om samarbete inom socialoch hälsovården såg dagens ljus. Det var ett historiskt beslut och definitivt det viktigaste beslut som fullmäktigena i regionen tar under denna fullmäktigeperiod. I detta ramavtal kommer kommunerna, i detta fall Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby och Larsmo- överens om att Staden Jakobstad kommer att fungera som värdkommun för social- och hälsovården i regionen från början av (I skrivande stund är Kronobys inriktning ännu oklar men när du läser denna ledare vet vi redan svaret.) Att Jakobstad skall bli värdkommun innebär att MHSO upplöses och att huvudprincipen är att personalen från MHSO och grannkommunerna inom social- och hälsovården samt miljöhälsovården och den specialsjukvård som idag finns inom MHSO överförs i Staden Jakobstads tjänst som gamla arbetstagare. Det innebär att Staden Jakobstad kommer att få ett stort antal nya anställda inom några år. Ur personalens synvinkel betyder detta nya spännande möjligheter till arbetsrotation och, för den som så vill, kompetensutveckling och nya uppgifter. På annan plats i denna tidning kan du läsa om mina och kollegernas tankar inför det nya. Vi har intressanta tider och ett stort arbete framför oss. Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: Ulla Linder Därför skall vi alla ladda batterierna under julhelgen och jag vill tillönska alla anställda och förtroendevalda med familjer en riktigt god jul och ett gott nytt år! Mielenkiintoisia aikoja Yleensä elokuun alku lomien jälkeen on varsin rauhallista aikaa. Tänä vuonna kaikki oli toisin. PARASprosessin oli määrä saada ratkaisunsa elokuun loppuun mennessä, mikä takasi mielenkiintoisen ja työntäyteisen kuukauden. Seudun kunnat löivät viisaat päänsä yhteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä koskeva puitelaki näki päivänvalon. Se oli historiallinen päätös ja ehdottomasti tärkein seudun valtuustojen tekemä päätös tällä valtuustokaudella. Puitesopimuksella Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Luoto sopivat siitä, että Pietarsaaren kaupunki toimii seudun sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana vuoden 2010 alusta. (Kirjoitushetkellä Kruunupyyn kanta ei ole vielä selvillä, mutta tätä pääkirjoitusta lukiessasi tiedämme vastauksen.) Pietarsaaren ryhtyessä isäntäkunnaksi MTHA puretaan ja periaatteena on, että MTHA:n ja naapurikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon henkilöstöt sekä MTHA:n nykyisen erikoissairaanhoidon henkilöstö siirtyvät Pietarsaaren kaupungin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Pietarsaaren kaupunki saa siis paljon uusia työntekijöitä muutaman vuoden kuluttua. Henkilöstölle tarjoutuu jännittäviä mahdollisuuksia työkiertoon ja oman osaamisen kehittämiseen sekä uusiin tehtäviin. Voit lukea minun ja kollegoideni mielipiteitä uudistuksesta toisaalta tästä lehdestä. Edessämme on mielenkiintoisia aikoja ja paljon työtä. Niinpä meidän kaikkien onkin syytä ladata akkujamme joulunpyhien aikana. Toivotan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Mikael Jakobsson stadsdirektör Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI Nr 2/2007 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ralph Rönnqvist Foto/Kuvat: Ben Griep, Pirjo Salonen, Ulla Linder, Marjo Luokkala Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Lena Sandberg - 2 -

3 Pietarsaaressa ei ryhdytä tekomaaseutujen rakentamiseen Asuntopoliittisen houkuttelevuuden kannalta omakotitalotontit pitää olla palvelujen lähellä. Siksi Pietarsaaressa täydennetään jo olemassaolevia asuinalueita uusilla tonteilla. Rakennusprojekteja on käynnissä mm. Oinaansaaressa, Kilisaaressa, Pohjois-Itälässä, Lapinnevanojan varrella ja pian myös Skutnäsin pohjoisosissa. Tälle on asemakaava-arkkitehti Ilmari Heinosen mukaan kolme perustetta. - Yhdyskuntarakenne pysyy koossa, ympäristö on pääosiltaan valmista ja palvelut ovat jo olemassa, hän sanoo. Keskimäärin uusia omakoteja rakennetaan vuosittain 50 kappaletta. Tonttipulaa Pietarsaaressa ei ole eikä Heinosen mukaan tulekaan. Vaikka uudet tontit menevät saman tien, kun niitä tarjotaan, tonttikysyntää hillitsee väestön ikärakenne, ja siitä johtuva kaupungin sisällä tapahtuva muutto. Vuosittain keskustan liepeille rakennetaan noin 30 kerrostaloasuntoa senioriasunnoiksi. Näihin hakeutuvilta vapautuu käytettyjä omakotitaloja, jotka siirtyvät nuoremmille. - Tällainen kiertoilmiö on mahdollista vain kaupunkimaisessa yhteiskunnassa, Heinonen huomauttaa. Pietarsaaren asuntofilosofiaan ei kuulu uusien asuinalueiden perustaminen. Tekomaaseutujen rakentamiselle ei ole perusteita muun muassa väestön vanhenemisen takia. - Kauas keskustasta avatut asuinalueet lisäävät kustannuksia jo pelkästään väestön vanhenemisen takia. Kokkolassa ja Vaasassa tällaisia kaukaisia asumislähiöitä on, meillä se ei ole viisasta. Rantarakentaminen on utopistinen ajatus Kukapa ei haluaisi taloaan meren ääreen, rannalle, jossa on uintimahdollisuus ja oma laituri. Tämä on kuitenkin Heinosen mukaan utopistinen ajatus laajemmassa mittakaavassa. Pietarsaaressa ei ensinnäkään riitä tarpeeksi kaupungin omistamaa rantaviivaa ja toisekseen rantatontit eivät ole pelastus kaupungille. - Rantatontit ovat kalliita ja jos niitä on tarjolla, ne menevät jo valmiiksi kaupungissa asuville. Rantatontilla ei saada houkuteltua sisäänmuuttajia. Monissa tutkimuksissa on jo todettu, että tärkein syy muuttaa paikkakuntaa on työ, ja työn perässä muuttavat hakeutuvat edullisempiin asuntoihin. Jos rantarakentaminen olisi mahdollista, se tarkoittaisi, että vuosittain rantaviivaa tarvittaisiin 1,5 kilometriä. Kymmenessä vuodessa rantoja peittäisi 15 kilometrin pituinen omakotitalorivistö. - Se on ihan utopistinen ajatus, Heinonen toteaa. Hän muistuttaa, että vaikka omakotitalo- tai muu kiinteistörakentaminen ei rannoille mahdollistu, valtaosa kaupunkilaisista asuu veden läheisyydessä. Itälä, Skata, Kilisaari, Kråkholma: kaikista on kävelymatka rantaan. - Kun mitataan sitä, mistä ihmiset haluavat asuntonsa, päällimmäiseksi nousee mm Skata, joka on lähellä rantaa ja Länsinummi, jossa vettä vuorostaan ei ihan lähellä ole. Molempien houkuttelevuus on palvelujen läheisyys, ei rantaviiva, hän muistuttaa. Marjo Luokkala I Jakobstad byggs inte låtsaslandsbygd. För att få bostadspolitiskt lockande lösningar bör egnahemshustomterna vara nära servicen. Därför kompletteras Jakobstads redan befintliga bostadsområden med nya tomter. Byggnadsprojekt pågår i Baggholmen, Killingholmen, Norra Östanpå, Lappfjärdsvägen och snart också i Skutnäs norra delar. Detta har enligt stadsplanarkitekt Ilmari Heinonen tre skäl. - Samhällsstrukturen hålls ihop, omgivningen är i huvudsak färdig och servicen befintlig, säger han. I medeltal byggs det årligen 50 stycken nya egnahemshus. I Jakobstad är det inte brist på tomter och kommer enligt Heinonen inte heller att bli. Även om nya tomter går åt i samma takt som de erbjuds, dämpas efterfrågan av befolkningens åldersstruktur, och den därav uppkomna flyttningsrörelsen inom staden. Årligen byggs i närheten av centrum ett 30-tal seniorlägenheter i höghus. När dessa fylls blir egnahemshus lediga som i sin tur fylls av yngre invånare. - Ett sånt här cirkulationsfenomen är bara möjligt i en stadsmiljö, påpekar Heinonen. Det hör inte till Jakobstads bostadsfilosofi att grunda nya bostadsområden. Förutsättningar finns inte att bygga förorter bla. på grund av den åldrande befolkningen. - Att öppna nya bostadsområden långt från centrum ökar kostnaderna. I Karleby och Vasa finns avlägsna bostadsområden, för oss vore det inte förnuftigt. Strandbyggande är en utopistisk tanke Vem skulle inte vilja ha ett hus vid havet, med strand var man kan simma och ha egen brygga. Detta är dock i större skala en utopistisk tanke, enligt Heinonen. I Jakobstad räcker för det första inte den strandlinje som staden äger till och för det andra är strandtomter inte en räddning för staden. - Strandtomter är dyra och om de bjuds ut, går de till invånare som redan bor i staden. Med strandtomter kan man inte locka inflyttare, I många undersökningar har redan konstaterats att den viktigaste orsaken till att man byter bostadsort är arbete och de som flyttar efter arbete söker sig till förmånligare boende. Om strandbyggande vore möjligt, skulle det betyda att det årligen behövdes 1,5 km strandlinje. På tio år skulle stränderna täckas av en 15 kilometer lång egnahemshus rad. - Det är en helt utopistisk tanke, konstaterar Heinonen. Han påminner att även om egnahemshus- och övrigt fastighetsbyggande inte möjliggörs på stränderna, bor majoriteten av stadsborna i närheten av vatten. Östanpå, Skata, Killingholmen, Kråkholmen är på gångavstånd till stranden. - Vid undersökningar som gjorts, gällande var människorna vill bo, kommer bla. Skata som är nära stranden och Västermalm, som inte är i omedelbar närhet till vatten på första plats. Det som lockar i båda fallen är närheten till service, inte strandlinjen, påpekar Heinonen. Marjo Luokkala - 3 -

4 Servicestrukturreform i startgroparna KSSR, Kommun- och servicestrukturreformen i Finland, har lett till ett nytt regionalt samarbete, med arbetsnamnet Malmska samarbetsområdet, inom social- och hälsovården i Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre, Larsmo och eventuellt Kronoby. - KSSR var ett påbud uppifrån till alla, men här i nejden är samarbete inget nytt, påpekar Jakobstads stadsdirektör Mikael Jakobsson och tillägger: - Världen förändras, det är inte bara KSSR som orsakar det - men tillsammans är vi starka. - KSSR handlar om hur vi möter framtidens utmaningar med åldrande befolkning och tillgång till arbetskraft. Men vi ska komma ihåg att vi ingalunda är sämst här i regionen. Vi har god ålderstruktur och relativt god tillgång till vårdpersonal, konstaterar Gösta Willman, stadsdirektör i Nykarleby. Sedan januari har många möten ägt rum och utredningar angående KSSR gjorts. Grannkommunerna till Jakobstad kom snabbt fram till att de kvarstår som självständiga. Men samtidigt började modeller för regionalt samarbete inom social- och hälsovården i regionen att arbetas fram, bland annat genom att utse en arbetsgrupp bestående av representanter från alla berörda parter. - Det har varit många kockar med och kokat soppan. Vi har också haft två förtjänstfulla utredningar. Larsmo kommundirektör Gun Kaptens utredde för cirka två år sedan bland annat befolkningsutvecklingen, säger Mikael Jakobsson. - Pehr Löv har gjort grovjobbet med att skissa upp olika modeller. Med sin bakgrund har han lyckats förankra processen relativt djupt bland vårdpersonalen, anser Gösta Willman. I höst godkändes ett förslag till ett ramavtal, som sedan sändes till statsrådet. - Ramavtalet innehåller mycket substans, konstaterar Gösta Willman. - Det handlar om fem jämlika kommuner. Alla invånare ska ha samma goda tillgång till service, oberoende av var man bor, säger Mikael Sandås, kommundirektör i Pedersöre. Jakobstad värdkommun Helt praktiskt kommer förändringen inom social- och hälsovården för de anställda att främst synas i lönebeskedet. Det kommer att prydas med Jakobstads heraldiska lejon, eftersom personalen överförs till värdkommunen, det vill säga Jakobstad, från och med Chefer och experter kan bereda sig på förflyttning, men på verkstadsgolvet kan man fortsätta tämligen orubbat. Det är med andra ord inte frågan om ett personalsaneringsprojekt. Enligt lagen är alla arbetsplatser tryggade fem år framåt och vi räknar inte med uppsägningar efter det heller, poängterar Mikael Jakobsson och tillägger: - Kommuninvånarna ska inte märka så mycket av förändringen, förutom att valfriheten kommer att öka när kommungränserna inte är så fasta. Specialsjukvården och barndagvården ingår inte i avtalet. - I Jakobstad hör barndagvården redan till skolväsendet - så blir det troligen också på de andra orterna, tror Mikael Sandås. Diskussionen om Kronoby är med eller ej, har överdramatiserats, anser direktörerna. - Patienterna i vår region får redan välja om de vill få vård i Vasa, Karleby eller Seinäjoki, de valmöjligheterna kommer att kvarstå, påpekar Mikael Jakobsson. - Förhoppningsvis skulle samarbetet fungerar lika bra på alla plan som mellan oss nu. Det skulle alla ha nytta av, konstaterar Stig Östdahl, kommundirektör i Kronoby. Stig Östdahl, Gösta Willman, Mikael Jakobsson & Mikael Sandås, Foto/Kuva: Ulla Linder Jakobstad fungerar också som förvaltningsenhet för bastrygghetsnämnden - det gemensamma organet för Malmska samarbetsområdet. Demokratiskt valda representanter för varje avtalskommun kommer att utses till nämnden, baserat på invånarantalet. - Representanterna kommer till största delen att utgöras av fullmäktige ledamöter, av tunga politiker, förklarar Gösta Willman. För Jakobstads del handlar det just nu om sex representanter, för Pedersöre om fyra och för de övriga om två eller tre. Ordförandeskapet och viceordförandeskapet i nämnden skall cirkulera mellan avtalskommunerna, men värdkommunen skall alltid inneha antingen eller. - Ingen enskild kommun kan köras över, utan fördelningen gör att man måste söka konsensus, påpekar Mikael Jakobsson. I ramavtalet specificeras att bastrygghetsnämndens verksamhet i samarbetsområdet utvecklas utgående från befintliga servicepunkter och deras vårdnivå med beaktande av servicebehovet och befolkningsutvecklingen. Målet är att serviceproduktionen ska utgöra en helhet och ledas på ett effektivt och ändamålsenligt sätt. - Jag vill understryka att det handlar om en demokratiskt driven process som är politikerstyrd. Vi bereder och hjälper till, påpekar Mikael Jakobsson. - Vi vet inte slutresultatet, men såhär långt är vi nöjda, säger Gösta Willman. - Vi ser detta också som en möjlighet för alla. I framtiden ger samarbetet dessutom goda möjligheter till arbetsrotation och kompetensutveckling, tillägger Mikael Jakobsson. - Vi har nätt och jämt börjat, nu konkretiseras planerna, konstaterar Mikael Sandås. Näst i tidtabellen är valet av en styrgrupp för att leda processen och nästa år skall en föredragande tjänsteman anställas. Då börjar också de mera konkreta åtgärderna, som ska leda till den första budgeten och verksamhetsplanen år Vi är överens om att vara överens. Vissa grundprinciper ska ännu fyllas ut - det handlar om en process på två år, säger Mikael Jakobsson Ulla Linder

5 Palvelurakenneuudistus lähtökuopissa Työntekijöille sosiaali- ja terveydenhuollon muutos tulee näkymään käytännössä lähinnä palkkalaskelmassa. Sitä koristaa tulevaisuudessa Pietarsaaren vaakunan leijona, koska henkilöstö siirtyy isäntäkunta Pietarsaaren palvelukseen Päälliköt ja asiantuntijat saavat varautua siirtoihin, mutta sorvin ääressä työ jatkuu jokseenkin entisellään. Kyseessä ei siis ole henkilöstösaneeraushanke. Lain mukaan kaikki työpaikat on turvattu viideksi vuodeksi eikä irtisanomisia ole odotettavissa sen jälkeenkään, tähdentää Mikael Jakobsson ja lisää: - Kuntalaiset eivät juurikaan huomaa muutosta lukuun ottamatta sitä, että valintamahdollisuudet lisääntyvät, kun kuntarajat eivät enää ole yhtä kiinteitä kuin ennen. Suomen kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS on johtanut uuteen seudulliseen yhteistoimintaan, jonka työnimenä on Malmin yhteistoiminta-alue. Yhteistoimintaan osallistuvat Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, Pedersören kunnan, Luodon ja mahdollisesti Kruunupyyn sosiaali- ja terveydenhuoltosektorit. - PARAS on tullut kunnille määräyksenä ylemmiltä tahoilta, mutta tällä seudulla yhteistyön tekeminen on tuttua jo ennestään, huomauttaa Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson ja lisää: - Maailma muuttuu, eikä se johdu pelkästään PARAS-hankkeesta mutta yhdessä olemme vahvoja. - PARAS-hankkeessa on kyse siitä, miten kohtaamme väestön ikääntymisen ja työvoiman saatavuuden asettamat tulevaisuuden haasteet. Täytyy kuitenkin muistaa, että seutumme ei suinkaan sijoitu häntäpäähän. Väestön ikärakenne on suotuisa ja hoitohenkilöstön saatavuus on melko hyvä, toteaa Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtaja Gösta Willman. Tammikuusta alkaen on pidetty useita kokouksia ja tehty PA- RAS-hankkeeseen liittyviä selvityksiä. Pietarsaaren naapurikunnat tulivat nopeasti siihen tulokseen, että ne pysyvät itsenäisinä. Samalla alettiin kuitenkin laatia sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisen yhteistyön malleja muun muassa valitsemalla työryhmä, johon kuuluu kaikkien osapuolten edustajia. - Monta kokkia on ollut soppaa hämmentämässä. Lisäksi on tehty kaksi ansiokasta selvitystä. Luodon kunnanjohtaja Gun Kaptens selvitti noin kaksi vuotta sitten muun muassa väestönkehitystä, kertoo Mikael Jakobsson. - Pehr Löv on tehnyt pohjatyön ja luonnostellut eri malleja. Oman taustansa ansiosta hän on onnistunut juurruttamaan prosessin varsin syvälle hoitohenkilöstöön, katsoo Gösta Willman. Tänä syksynä hyväksyttiin puitelakiehdotus, joka lähetettiin valtioneuvostolle. - Puitelaissa on paljon asiasisältöä, toteaa Gösta Willman. - Kyseessä on viisi tasavertaista kuntaa. Kaikilla asukkailla on oltava yhtä hyvä palvelujen saatavuus asuinpaikasta riippumatta, toteaa Pedersören kunnanjohtaja Mikael Sandås. Pietarsaaresta isäntäkunta Erikoissairaanhoito ja lasten päivähoito eivät sisälly sopimukseen. - Pietarsaaressa lasten päivähoito kuuluu jo koulutoimeen niin tulee luultavasti käymään myös muilla paikkakunnilla, uskoo Mikael Sandås. Johtajien mielestä keskustelua Kruunupyyn mukanaolosta on dramatisoitu liikaa. - Potilaat saavat jo nykyäänkin valita, haluavatko hoitoa Vaasassa, Kokkolassa vai Seinäjoella ja tuo valintamahdollisuus tulee säilymään, huomauttaa Mikael Jakobsson. - Toivottavasti yhteistyö toimii kaikilla osa-alueilla yhtä hyvin kuin nyt meidän kesken. Siitä olisi hyötyä kaikille, toteaa Kruunupyyn kunnanjohtaja Stig Östdahl. Pietarsaari toimii hallintoyksikkönä myös perusturvalautakunnalle, joka on Malmin yhteistoiminta-alueen yhteinen toimielin. Kustakin sopijakunnasta valitaan demokraattisesti edustajat lautakuntaan kunnan väkiluvun perusteella. - Edustajat tulevat olemaan enimmäkseen valtuustojäseniä, raskaan sarjan poliitikkoja, Gösta Willman selittää. - Pietarsaari on saamassa nykyisellään kuusi edustajaa, Pedersören kunta neljä ja muut kunnat kaksi tai kolme edustajaa. Lautakunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät sopijakuntien kesken, mutta jompikumpi on aina isäntäkunnalla. - Mitään yksittäistä kuntaa ei voida jyrätä, vaan jakauman vuoksi on pyrittävä yhteisymmärrykseen, huomauttaa Mikael Jakobsson. Puitesopimuksessa on määritelty, että perusturvalautakunnan toimintaa yhteistoiminta-alueella kehitetään nykyisten palvelupisteiden ja niiden hoitotason pohjalta huomioon ottaen palvelutarpeen ja väestönkehityksen. Tavoitteena on, että palvelutuotanto muodostaa kokonaisuuden ja sitä johdetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. - Haluan korostaa, että kyseessä on poliitikkojen ohjaama demokraattinen prosessi. Me valmistelemme ja avustamme, huomauttaa Mikael Jakobsson. - Lopputulosta emme tiedä, mutta tähän saakka olemme olleet tyytyväisiä, sanoo Gösta Willman. - Näemme tämän mahdollisuutena kaikille. Tulevaisuudessa yhteistoiminta tarjoaa lisäksi hyvät mahdollisuudet työkiertoon ja osaamisen kehittämiseen, lisää Mikael Jakobsson. - Olemme vasta alussa, nyt aletaan toteuttaa suunnitelmia, toteaa Mikael Sandås. Seuraavaksi on vuorossa ohjausryhmän valitseminen prosessin johtoon ja ensi vuonna palkataan esittelevä virkamies. Silloin alkavat myös konkreettiset toimenpiteet, jotka johtavat ensimmäiseen talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan vuonna Olemme yksimielisiä siitä, että olemme yksimielisiä. Eräitä periaatteita on vielä täydennettävä. Kyseessä on kahden vuoden prosessi, toteaa Mikael Jakobsson. Ulla Linder - 5 -

6 Räätälöityjä ratkaisuja Introssa Työvoiman palvelukeskus Intro on uusi yhteistyömuoto, jonka tarkoituksena on työnhakuprosessin yksinkertaistaminen ja helpottaminen. Palvelukeskus tarjoaa ilmaista apua työttömille ja työttömyysuhan alaisille. - Suurin osa asiakkaistamme tulee työvoimatoimiston tai sosiaalitoimiston kautta, kertoo Ulla Aho. Hän on ollut mukana vuodesta 2005, lähes hankkeen alusta alkaen. Skräddarsydda lösningar på Intro Servicecentret för arbetskraft, Intro, är en ny samarbetsform ämnad att förenkla och underlätta arbetssökningsprocessen. För att få gratis hjälp via servicecentret måste man vara arbetslös eller hotas av arbetslöshet. - Största delen av våra kunder kommer via arbetskraftsbyrån eller socialen, berättar Ulla Aho, som varit med sedan 2005, snart efter att projektet startades. Ulla Aho & Piia Saari. Foto/Kuva: Marjo Luokkala Introssa työntekijät työskentelevät eri tavalla kuin mihin työnhakijat ovat tottuneet muissa toimistoissa asioidessaan. - Asiakkaan oikeanlainen kohtelu on erittäin tärkeää. Työskentelemme pareittain ja aloitamme keskustelemalla asiakkaan kanssa. Asiakkaan on saatava parempi itsetunto ja luottamus. Monet ovat epäonnistuneet niin monessa paikassa ja menettäneet uskonsa, sanoo Ulla. - Tarkoituksena on lisäksi, että asiakas saa yksilöllisesti räätälöityä palvelua, huomauttaa Pia Saari, joka aloitti Introssa vuonna Hanketyöntekijät Ulla ja Pia työskentelevät kumpikin valtion palveluksessa olevien työvoimaneuvojien parina. - Panostamme asiakkaan henkilökohtaiseen suunnitelmaan ja pitkäaikaisiin ratkaisuihin. Yleensä asiakas hakee työtä, mutta kyseeseen saattaa tulla myös kuntoutus, eläke tai koulutus. Tuemme ja autamme koko matkan työn alkuun saakka. Voimme esimerkiksi tulla mukaan töihin ensimmäisenä työpäivänä, ja vaikka asiakas saisi harjoittelupaikan, hän on edelleen asiakkaamme. Prosessin alkajaisiksi 80 prosenttia asiakkaista käy terveydenhoitajalla. - Niillä joilla ei ole ollut työpaikkaa, ei ole ollut mahdollisuutta ilmaiseen terveydenhoitoon ja usein he eivät ole tulleet itse varanneeksi aikaa terveystarkastukseen. Käynti saattaa paljastaa yllättäviä asioita. Asiakkaalla saattaa esimerkiksi olla huono näkö, minkä vuoksi hänellä on ollut vaikeuksia suoriutua työelämässä, kertoo Ulla. Hän huomauttaa, että työttömyyden syyt voivat olla På Intro jobbar de anställda på ett annat sätt än vad de arbetssökande är vana vid från andra byråer. - Bemötandet av kunden är jätteviktigt. Vi jobbar i par och börjar med att sätta oss ner med kunden och diskutera. Det gäller att bygga upp självkänslan och tilliten hos kunden, många har misslyckats på så många ställen och tappat förtroendet, säger Ulla. - Meningen är också att kunden ska få personligt skräddarsydd service, påpekar Pia Saari, som började på Intro Projektarbetarna Ulla och Pia jobbar båda i par med arbetskraftsvägledare, anställda av staten. - Vi satsar på att göra en personlig plan för kunden och hitta långvariga lösningar. Oftast handlar det om att hitta arbete, men det kan också vara frågan om rehabilitering, pension eller utbildning. Vi stöder och hjälper hela vägen till ett arbete, till exempel kan vi komma med den första arbetsdagen och även om kunden till exempel får en praktikplats, är han/hon fortfarande vår kund. Kundprocessen börjar med ett besök hos hälsovårdare för 80 procent av kunderna. - De som inte haft en arbetsplats har inte heller haft möjlighet till gratis hälsovård och har ofta inte själv kommit sig för att ringa och boka en tid till hälsokontroll. Besöket har kunnat avslöja överraskande saker, som att kunden till exempel har svag syn och därför har haft svårigheter att klara sig i arbetslivet, berättar Ulla och påpekar att orsaker till arbetslöshet kan vara av alla de slag - psykiska, fysiska och sociala. Kunder finns dessutom från alla socialgrupper

7 moninaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia. Lisäksi asiakkaita on kaikista sosiaaliryhmistä. Palvelu- ja asiantuntijaverkosto Hanketyöntekijät tarjoavat asiakkaalle työvoimahallinnon, sosiaalityön, terveydenhuollon ja Kelan palveluja. Forum-talon kolmannessa kerroksessa sijaitseva Pietarsaaren toimipiste on hallinnollisesti Kokkolan palvelukeskuksen alainen, mutta toimii omana itsenäisenä yksikkönään. Asiakkaat tulevat Pietarsaaresta, Uudestakaarlepyystä, Pedersörestä, Kruunupyystä ja Luodosta. Paikkakunnat kuuluvat myös Intron palvelu- ja asiantuntijaverkostoon yhdessä työvoimatoimiston, Kelan, eri yhteistyökumppaneiden ja palveluntuottajien kanssa. Uudessakaarlepyyssä ja maalaiskunnissa työllisyystilanne on hyvä. Työttömyysaste on alle neljä prosenttia, mikä luetaan täydeksi työllisyydeksi. Pietarsaaressa on prosentuaalisesti kaksinkertainen määrä työttömiä. - Monet 90-luvun alussa työttöminä olleet ovat edelleenkin ilman töitä. Viranomaisilla ei ole ollut keinoja heidän auttamisekseen. Pyrimme löytämään ratkaisuja tiiviin verkoston ja henkilökohtaisen palvelun avulla, sanoo Pia Saari. - Työelämään paluu saattaa olla pitkällinen prosessi. Se voi kestää esimerkiksi kaksi vuotta, joiden aikana työnhakija on työharjoittelussa, käy kursseja ja saa ehkä myös kuntoutusta. Kaikkia ei voida auttaa. Ellemme me onnistu, asiakas palaa takaisin entiseen järjestelmään, huomauttaa Ulla Aho. Service- och sakkunnignät Projektarbetarna erbjuder kunden tjänster av arbetsförvaltningen, socialarbetet, hälsovården och Fpa. Jakobstads verksamhetsställe i tredje våningen av Forumhuset lyder administrativt under Karleby servicecenter, men fungerar självständigt som en egen enhet. Kunderna kommer från Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre, Kronoby och Larsmo orterna hör också till Intros service- och sakkunnignätverk tillsammans med arbetskraftsbyrån, Fpa, olika samarbetspartners och tjänsteproducenter. Situationen är god i Nykarleby och landskommunerna - arbetslösheten ligger under fyra procent, vilket räknas som full sysselsättning. Procentuellt sett är de arbetslösa ungefär dubbelt mera i Jakobstad. - Många som var arbetslösa i början av 90-talet går ännu utan jobb. Myndigheterna har inte haft medlen att hjälpa. Genom ett tätt nätverk och personlig service försöker vi hitta lösningarna, säger Pia Saari. - Att komma tillbaka in i arbetslivet kan vara en lång process, till exempel två år under vilka den arbetssökande gör arbetspraktik, går kurser och kanske också får rehabilitering. Alla kan inte heller hjälpas. Om vi inte lyckas, går kunden tillbaka till det gamla systemet, påpekar Ulla Aho. Ulla Linder Ulla Linder AKTUELLT Mobilisering 2010 Jakobstad deltar som en bland fyra kommuner i ett treårigt projekt angående personalstrategi. Kommunförbundet leder projektet. Från och med hösten 2007 deltar som observatörer även Mhso och de fyra grannkommunerna i vår region med tanke på den kommande övergången till värdkommun-modellen för hälso- och socialvård från år Målsättningen med projektet är att de deltagande kommunerna utvecklar sin personalpolitik. Projektet ger samtidigt kommunerna en möjlighet att aktivt påverka personalfrågorna i samband med kommun- och servicestrukturreformen. Projektets övriga deltagande kommuner är Dragsfjärd, Pargas och Kristinestad. De deltagande kommunerna samverkar i detta nätverksprojekt och har möjlighet att genom benchlearning lära sig av varandra. (RW) Tykyplanen 2008 Tyky-planen 2008 MÅ BRA i alla åldrar innehåller en del förslag till nya verksamhetsformer, t.ex.: 1. gratis simning för 60 år fyllda anställda 2. ryggskolor för ca 100 anställda 3. anvisningarna Tillsammans stöder vi arbetsförmågan För simningens del kommer närmare anvisningar i Tyky-info 01/08 som delas ut till arbetsplatserna vid årsskiftet. (BB) Ny fortbildning planeras inom dagvården Inom dagvården i Jakobstad och i grannkommunerna planeras ett gemensamt projekt inom personalutbildningen. Kommunerna har tillsammans med Institutionen för barnpedagogik i Jakobstad kommit överens om att planera en utbildning av all dagvårdspersonal. Utbildningen kommer att genomföras under en längre tid. Målsättningen är en direkt kompetenshöjning bland dagvårdspersonalen. De första utbildningsmodulerna planeras starta under hösten (TE) - 7 -

8 Pirkko on laulava erityislastentarhanopettaja Pirkko - den sjungande specialbarnträdgårdsläraren kesällä hän sai SM-hopeaa. Saman aikaisesti hän osallistui Suupohjan Kymppi -kilpailuun, josta otti voitin. Valtakunnan Mestarit kisailussa pietarsaarelaiselle erityislastentarhaopettajalle tuli hopeamitali. Tämä lehden ilmestymisajankohtana tiedetään, miten hän menestyi iskelmä-karaoken semifinaalissa, joka järjestettiin lokakuun lopulla. I Edsevö vid Polaris karaoke-bar har fredagskvällen just börjat. Klockan är lite efter åtta och ute blåser en kylig höstvind. Pirkko Niku-Parttimaa. Foto/Kuva: Marjo Luokkala Edsevössä Polariksen karaokebaarissa on perjantai-ilta vasta alkamassa. Kello on ripauksen yli kahdeksan ja ulkona vihmoo jäätävä syystuuli. Sisällä on lämmintä ja hämyisässä tunnelmassa soi Tarja Lunnaksen Rannalla. Estraadilla vanhaa suosikki-iskelmää laulaa Pirkko Niku-Parttimaa. Yleisöä ei vielä ole, mutta sävelet kantavat kauas. - Ihmisille tulee karaokesta usein väärä käsitys. Luullaan, että se on humalaisten ärjyntää kaljanhajuisissa kuppiloissa, vaikka todellisuudessa karaoke on paljon muutakin, laulaja sanoo. Karaoke on yksi tapa toteuttaa esiintymisviettiä. Se on myös oivallinen keino esittää yleisölle lahjaa, joka on syntyessä saatu. - Minä olen halunnut aina laulaa. Haaveeni nuorena olikin ryhtyä laulajaksi. Mutta työnantajalle tiedoksi, en enää suunnittele ammatinvaihtoa, Pirkko nauraa. Pirkko Niku-Parttimaa työskentelee erityislastentarhanopettajana Pietarsaaressa. Työkenttänä ovat lastentarhat, vanhemmat ja avustajat, jotka tarvitsevan tukea ja konsultaatiota erityistä hoitoa tarvitseville lapsille. - Pietarsaaressa ei ole mahdollistaa perustaa omaa yksiköä erityishoitoa tarvitseville lapsille, koska heitä on niin vähän. Yleensä päivähoito tapahtuukin integroidusti tavallisessa päivähoidossa. Tämä on havaittu hyväksi, hän sanoo. Voimia antava harrastus Karaoke on hyvä keino irtaantua työarjesta. Se antaa voimaa, kun työviikon jälkeen jäseniin hiipii väsymys. - Minulla on vahva esiintymisvietti. Jotenkin kummasti työviikon lopussa jalat vetävät karaokeen, hän nauraa. Pirkko on sitä mieltä, että syntymälahjaksi saatua lahjaa ei pidä piilotella. Olipa lahjakkuuden muoto mikä tahansa, sitä kannattaa vaalia ja esitellä muillekin, jos mahdollista on. - Harrastuksena tämä on mukavaa myös siksi, että siihen osallistuu koko perhe. Lasten kanssa laulamme kotona ja mies tulee mukanani aina silloin tällöin tänne. Pirkolle läheisimpiä lauluja ovat suomalaiset iskelmät. Varsinkin naisartistien kappaleet ovat syvällä sydämessä. - Lapsena kotonamme kuunneltiin paljon musiikkia. Ehkä sieltä olen saanut kimokkeen kotimaisiin iskelmiin. Lastenlaulut opin vasta työn parissa. Menestystä areenoilla Pirkolla on myös vahva kilpailuvietti. Sen hän sai huomata vuoden alussa, kun osallistui elämänsä ensimmäiseen karaokekilpailuun. Top-viihteen järjestämässä Karaoke Legenda -loppukisassa Inne är det dock varmt och i den dunkla belysningen hör man Tarja Lunnas Rannalla. På Estraden sjunger Pirkko Niku-Parttimaa den gamla schlagern. Nån publik finna där ännu inte, men tonerna fyller hela lokalen. Människor har ofta fel uppfattning om karaoke. Man tror, att det är fulla människor som vrålar på pubar, fast karaoke i verkligheten är så mycket mera, säger sångerskan. Karaoke är ett sätt att förverkliga önskan om att uppträda. Det är också ett utmärkt sätt att framföra till publiken den gåva, som man fått vid födseln. Jag har alltid velat sjunga. Min dröm som liten var att bli sångerska. Nu planerar jag inte längre att byta arbete, arbetsgivaren tillkännedom, skrattar Pirkko. Pirkko Niku-Parttimaa jobbar som specialbarnträdgårdslärare i Jakobstad. Arbetsfälten är daghemmen, föräldrar och assistenter som behöver stöd och konsultation vid vård av barn med speciella behov. I Jakobstad är det inte möjligt att grunda en egen enhet för vård av barn med speciella behov, barnen är för få. Dagvården för dessa barn sker nu integrerad i vanliga daghem. Detta har fungerat bra, säger hon. En hobby som ger kraft Karaoke är ett bra sätt att koppla loss från vardagen. Den ger kraft, när tröttheten kommer smygande efter arbetsveckan. Jag tycker väldigt mycket om att uppträda. Efter arbetsveckans slut dras jag till karaoke. Pirkko är av den åsikten att den gåva man fått, ska inte gömmas. Må det vara vilken begåvning som helst, den bör odlas och visas för andra. Detta är en rolig hobby också därför att hela familjen deltar. Hemma sjunger vi tillsammans med barnen och min man kommer nu och då med mig hit. Finska schlagers är favoriter för Pirkko, speciellt de kvinnliga artisternas låtar ligger nära hjärtat. Som barn lyssnade vi mycket på musik hemma. Kanske är det därifrån jag fått smak för finska schlagers. Barnsånger har jag lärt mig först via arbetet. Framgång på arenorna Pirkko trivs också med att tävla. Det insåg hon i början på året, när hon deltog i sitt livs första karaoketävling. I Karakoke-Legenda sluttävlingen, arrangerad av Top 5 fick hon i somras FMsilver. Samtidigt deltog hon i Suupohjan Kymppi- tävlingen, där hon vann. I Valtakunnan Mestarit tävingen fick specialbarnträdgårdsläraren i Jakobstad silver. När den här tidningen utkommer vet vi hur det gick i schlager-karaoke semifinalen, som arrangerades i slutet av oktober. Marjo Luokkala - 8 -

9 JHL år Den 20 oktober firade Jakobstadsavdelningen JHL 30 sin 70-årsdag med mottagning i Jugendsalen på dagen och kvällsfest på stadshotellet. Samtidigt blev fem aktiva medlemmar hedersmedlemmar: Ole Jakobsson, Bo-Erik Skytte, Per-Erik Solin, Kim Kronholm och Kari Parkkinen. - Först var engagemanget en aning påtvingat men sedan har jag varit med av intresse, konstaterar Kari Parkkinen, i dag arbetsskyddsfullmäktige och aktiv sedan Det är viktigt med erfarenhet - vi försöker flytta skåpet och Kari säger var det ska stå, säger huvudförtroendeman Kari Viinikka och skrattar. Fackföreningsengagemang sker till stor del på frivillig basis. Möten - cirka tio gånger i året sker kvällstid. - Man får en bättre insikt i hur arbetslivet fungerar, konstaterar Carl-Johan Källman, ordförande för JHL 30 sedan ett år tillbaka, som en av orsakerna till att man aktiverar sig fackligt. Under årens lopp har fackföreningsarbetet förändrats, inte minst med EU som inneburit att papperskriget också ökat för fackförbundsaktiva. Men riktigt stora tvistefrågor kan de tre styrelsemedlemmarna inte påminna sig om. - Riktigt ärligt talat tycker jag det har varit bra, men det var mera folk med förr, säger Kari Parkkinen. Medlemsantalet har minskat med cirka hundra på 25 år till 260 idag. - Folk är nöjdare nu och ekonomiskt går det bra för landet, påpekar Carl-Johan Källman. Förutom i lönefrågor vänder sig medlemmar ofta till facket när det gäller att reda ut misstag, till exempel i fråga om ersättningar. Andra orsaker kan vara att någon känner sig orättvist behandlad eller det uppstår någon konflikt mellan arbetare. Men JHL 30 ser också till det sociala - resor ordnas för medlemmarna, ofta tillsammans med JHL 50 och 619, och gratis teater bjuder föreningen också på en gång om året. Överlag anser styrelsemedlemmarna att förhållandet till staden som arbetsgivare fungerar bra - den nye stadsdirektören får dessutom beröm för öppenhet. Men trots att det är lugnt på fackföreningsfronten för JHL 30 för tillfället, behövs föreningen. - Alla skulle springa till arbetsgivaren annars, det skulle bli rena rama vilda västern. Nu finns ett system att följa om det blir problem. Principerna har blivit klarare och förhandlingarna följer en egen rytm, det är helt enkelt bättre organiserat nu, förklarar Carl-Johan. JHL 30 är ganska mansdominerat, vilket också syns i styrelsen, där det för tillfället endast sitter med en kvinna bland tretton män. - Aktiva damer behövs. Tidigare var hälften av styrelsemedlemmarna kvinnor, konstaterar Carl-Johan. Ulla Linder JHL vuotta JHL 30:n Pietarsaaren osasto vietti 70-vuotispäiväänsä 20. lokakuuta. Päivällä järjestettiin vastaanotto Jugendsalissa ja iltajuhla pidettiin kaupunginhotellissa. Samalla nimitettiin viisi aktiivista jäsentä kunniajäseniksi: Ole Jakobsson, Bo-Erik Skytte, Per-Erik Solin, Kim Kronholm ja Kari Parkkinen. - Aluksi osallistuminen oli väkinäistä, mutta sittemmin olen ollut mukana mielenkiinnosta, toteaa Kari Parkkinen, nykyinen työsuojeluvaltuutettu ja aktiivijäsen vuodesta Kokemus on tärkeää me yritämme siirtää kaappia ja Kari määrää sen paikan, nauraa pääluottamusmies Kari Viinikka. Ammattiyhdistystoiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen. Kokoukset, joita on kymmenkunta vuodessa, pidetään iltaisin. - Tässä saa paremman käsityksen siitä, miten työelämä toimii, toteaa JHL 30:n puheenjohtajana vuoden päivät toiminut Carl- Johan Källman erääksi syyksi ammattiyhdistystoimintaan osallistumiselle. Ammattiyhdistystyö on muuttunut vuosien saatossa etenkin EU:n vuoksi, joka on lisännyt paperisotaa myös ammattiyhdistyksissä. Kovin suuria kiistakysymyksiä ei kolmen hallituksen jäsenen mieleen kuitenkaan tule. - Aivan rehellisesti sanottuna yhdistyksellä on mennyt mielestäni hyvin, mutta väkeä oli ennen enemmän, sanoo Kari Parkkinen. Jäsenmäärä on vähentynyt noin sadalla 25 vuodessa ja nykyään jäseniä on Nykyään väki on tyytyväisempää ja maallamme menee taloudellisesti hyvin, huomauttaa Carl-Johan Källman. Palkka-asioiden lisäksi jäsenet kääntyvät usein ammattiyhdistyksen puoleen, kun kyseessä on virheiden selvittäminen esim. korvausasioissa. Muita syitä voivat olla se, että joku tuntee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi tai että työntekijöiden välille syntyy kiistaa. JHL 30 huolehtii myös sosiaalisesta puolesta. Jäsenille järjestetään matkoja, usein yhdessä JHL 50:n ja 619:n kanssa. Lisäksi yhdistys tarjoaa ilmaisen teatterikäynnin kerran vuodessa. Hallituksen jäsenet ovat poikkeuksetta sitä mieltä, että suhde kaupunkiin työnantajana toimii hyvin. Lisäksi uusi kaupunginjohtaja saa kehuja avoimuudesta. Vaikka JHL 30:n ammattiyhdistysrintamalla onkin nykyään rauhallista, on yhdistys kuitenkin tarpeellinen. - Muuten kaikki juoksisivat työnantajan luona, se olisi yhtä villin lännen touhua. Nyt on järjestelmä, jota noudatetaan ongelmien ilmetessä. Periaatteet ovat selkiytyneet ja neuvottelut noudattavat omaa rytmiään. Nykyään toiminta on kaiken kaikkiaan paremmin järjestäytynyttä, Carl-Johan selittää. JHL 30 on varsin miesvaltainen, mikä näkyy myös hallituksessa. Kolmentoista miehen joukossa on tätä nykyä vain yksi nainen. - Aktiivisia naisia tarvitaan. Aikaisemmin puolet hallituksen jäsenistä oli naisia, toteaa Carl-Johan. Penninggåvorna till 70-åringen JHL 30 går oavkortat till barnavdelningen på Malmska sjukhuset. Kari Viinikka. Ulla Linder 70 vuotta täyttäneelle JHL 30:lle tehdyt rahalahjoitukset menevät lyhentämättöminä Malmin terveydenhuoltoalueen sairaalan lastenosastolle

10 Gymnasiets nya teknik - Teknik, teknik, teknik, suckar Andreas Käld, fastighetsskötare på gymnasiet. Första halvåret med den nya tekniken har varit aningen kaotisk. - Tekniken var lite försenad och det blev klart först en vecka före skolan startade. Det har varit mycket spring med montörer och andra, men det får man räkna med när det gäller ett sådant här projekt. Ett som är klart är att servicearbetet numera är något helt annat för Andreas än under de föregående fem åren på gymnasiet. Förutom vanliga gårdskarlsarbeten ingår nu underhållning av tekniken, byte av filter, kvittering av nycklar till förvaringsboxar för eleverna, hjälp för användare som hyr utrymmen och inte minst arbete med datorer. - Det handlar om programmering av dörrstyrningar, belysning, värme, ventilation samt brand- och inbrottsalarm - detta ska göras kontinuerligt på grund av arbiskurser, uthyrningar kvällstid och extra tillställningar på veckoslut. Nya övervakningskameror har installerats utomhus, där också belysningen blivit bättre. Ventilationen är också något helt annat än förr, när det närmast handlade om att öppna fönstret för att få in frisk luft. Numera finns tre ventilationssystem: ett massivt på vinden på nya sidan, på gamla sidan ett mindre i källaren och ett på vinden. - Det finns 13 aggregat plus ett kylaggregat på nya sidan. Jag är rädd för att ett kylaggregat prutades bort där det behövdes bäst, nämligen på gamla sidan. När det var varmt i höst klagades det - å andra sidan är det förståeligt att det blir varmt inomhus när det är närmare plus 30 grader utomhus, påpekar Andreas, som fick vara med och säga sin åsikt i planeringsskedet av gymnasierenoveringen. - Vissa saker kunde jag påverka, vissa ej, men det har i alla fall underlättat arbetet nu - också det att jag kunde följa med renoveringsarbetena. Men det mesta har ännu barnsjukdomar, det tar tid att få allt inkört. Själv har Andreas haft en viss hjälp av fastighetsskötaren på stadshuset, som jobbat med samma typ av dataprogram och fastighetsteknik redan i några år. - Men jag är rädd för att jag främst får lära mig via försök och misstag, säger Andreas, som i detta skede verkar aningen utmattad. - Jag vill se vad som händer under de fyra årstiderna, först då kan jag säga om den nya tekniken är på gott eller ont. Men systemet verkar sårbart. Om något större problem inträffar finns servicepersonal främst i större städer, som i Helsingfors och Uleåborg - de kommer inte hit med en timmes varsel, som våra egna servicemän. Det kan dessutom bli problem med att få tag på reservdelar till exempel, eftersom det mesta handlar om hightech - men som man bäddar får man ligga. Eftersom mycket är beroende av datorerna, kan man lätt föreställa sig att ett litet elavbrott kunde ställa till med ett ordentligt kaos för fastighetsskötare Andreas Käld. Men kanske han då får tröst av en text som finns på anslagstavlan i vaktmästarrummet: och ur kaoset talade en röst till mig och sade: - Le och var glad, ty det kunde vara värre. Och jag log och var glad och det blev värre. Ulla Linder

11 Uutta tekniikkaa - Tekniikka, tekniikka, tekniikka, huokaisee ruotsinkielisen lukion kiinteistönhoitaja Andreas Käld. Ensimmäinen puoli vuotta uuden tekniikan parissa on ollut hieman kaoottista aikaa. - Tekniikka oli vähän myöhässä ja saatiin kuntoon vasta viikkoa ennen koulun alkua. Paljon on saanut juosta asentajien ja muiden kanssa, mutta se kuuluu asiaan tällaisissa hankkeissa. Selvää on kuitenkin se, että Andreaksen huoltotyöt lukiossa ovat nykyään aivan toisenlaisia kuin viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Tavallisten talonmiehen tehtävien lisäksi työhön kuuluu nyt tekniikan huoltaminen, suodattimien vaihto, avainten kuittaus oppilaiden säilytyslokeroja varten, tilojen vuokraajien auttaminen sekä etenkin tietokoneisiin liittyvä työ. - On ohjelmoitava ovenhallintalaitteita, valaistusta, lämpöä, ilmanvaihtoa sekä palo- ja murtohälyttimiä sitä on tehtävä jatkuvasti työväenopiston kurssien, ilta-aikaisen tilojen vuokrauksen ja viikonloppuisin järjestettävien tilaisuuksien vuoksi. Pihamaalle on asennettu uudet valvontakamerat ja ulkovalaistustakin on parannettu. Myös ilmanvaihto on aivan toista kuin ennen, jolloin raitista ilmaa sai etupäässä avattujen ikkunoiden kautta. Nykyään on kolme ilmanvaihtojärjestelmää: yksi järeä uuden puolen ullakolla ja vanhalla puolella yksi pienempi kellarissa ja yksi ullakolla. - Käytössä on 13 laitetta ja lisäksi yksi jäähdytyslaite uudella puolella. Pelkään pahoin, että yhdestä jäähdytyslaitteesta tingittiin siellä, missä sitä olisi eniten tarvittu, nimittäin vanhalla puolella. Syksyn lämpimillä säillä kuului valituksia. Toisaalta on ymmärrettävää, että sisällä on lämmintä, kun ulkona on lähes 30 lämpöastetta, huomauttaa Andreas. Hän sai olla mukana kertomassa mielipiteensä lukion kunnostuksen suunnitteluvaiheessa. - Joihinkin asioihin pystyin vaikuttamaan, joihinkin en. Suunnitteluun osallistuminen on kuitenkin helpottanut nykyistä työtä samoin kuin se, että pystyin seuraamaan kunnostustöitä. Vielä on kuitenkin paljon lastentauteja, vie aikansa ennen kuin kaikki on sisäänajettu. Andreas itse on saanut apua kaupungintalon kiinteistönhoitajalta, joka on työskennellyt samantyyppisen tietotekniikkaohjelmiston ja kiinteistötekniikan parissa jo muutamia vuosia. - Mutta pelkäänpä, että enimmäkseen joudun kuitenkin opettelemaan asiat yrityksen ja erehdyksen kautta, sanoo Andreas, joka vaikuttaa tässä vaiheessa hieman voipuneelta. - Haluan nähdä, miten eri vuodenaikoina käy. Vasta sitten osaan sanoa, onko uusi tekniikka hyvästä vai pahasta. Järjestelmä vaikuttaa kuitenkin haavoittuvalta. Suurten ongelmien korjaamiseen tarvittavaa huoltohenkilöstöä on lähinnä suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Oulussa eivät he tule tänne tunnin varoitusajalla kuten omat huoltomiehemme. Lisäksi saattaa olla vaikeaa saada esimerkiksi varaosia, koska laitteet edustavat enimmäkseen hightechiä mutta niin makaa kuin petaa. Koska moni asia on riippuvainen tietokoneista, on helppo kuvitella, että pieni sähkökatkos saattaisi aiheuttaa kiinteistönhoitaja Andreas Käldille aikamoisen kaaoksen. Ehkä hän saa kuitenkin lohtua vahtimestarin huoneen ilmoitustaululla olevasta tekstistä: AJANKOHTAISTA lukiossa Liikkeelle 2010 Pietarsaari osallistuu yhtenä neljästä kunnasta kolmivuotiseen henkilöstöstrategiahankkeeseen. Kuntaliiton johtama hanke alkoi keväällä 2007 ja jatkuu kevääseen Syksystä 2007 alkaen myös Mtha ja neljä naapurikuntaamme osallistuvat hankkeeseen tarkkailijoina valmistautuen siten sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntamalliin siirtymiseen vuonna Hankkeen tavoitteena on henkilöstöpolitiikan kehittäminen hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Lisäksi hanke tarjoaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa aktiivisesti henkilöstöasioihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Muut hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Dragsfjärd, Parainen ja Kristiinankaupunki. Verkostohankkeeseen osallistuvat kunnat oppivat toisiltaan benchlearningin kautta. (RW) Tyky-suunnitelma 2008 Tyky-suunnitelma 2008, VOI HYVIN kaikenikäisenä, sisältää ehdotuksia uusiksi toimintamuodoiksi, esim. 1. ilmaiset uimahallikäynnit 60 vuotta täyttäneille työntekijöille 2. selkäkoulu n. 100 työntekijälle 3. Tuetaan työkykyä yhdessä -ohjeet Uimahallikäynneistä annetaan tarkemmat ohjeet Tyky-infossa 01/08, joka jaetaan työpaikoille vuodenvaihteessa. (BB) Uusi päivähoidon täydennyskoulutus suunnitteilla Pietarsaaren ja naapurikuntien päivähoitotoimet suunnittelevat yhteistä henkilöstökoulutushanketta. Kunnat ja lastentarhanopettajien koulutuslaitos ovat sopineet koko päivähoitohenkilöstölle tarkoitetun koulutuksen suunnittelusta. Koulutus toteutetaan pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on päivähoitohenkilöstön pätevyyden kohottaminen. Ensimmäiset koulutusmoduulit suunnitellaan aloitettavan syksyllä (TE) Förlagsverksamheten - Aloitetoiminta Kimmo Lehtimäki har erhållit 170 i belöning för förslag i anknytning till personalsäkerheten (su. ja kaaoksen keskeltä kuului ääni joka sanoi: - Hymyile ja ole onnellinen, sillä asiat voisivat olla vielä huonomminkin. Hymyilin ja olin onnellinen ja asiat muuttuivat vielä huonommiksi. ) Ulla Linder Kimmo Lehtimäki on saanut 170 henkilöturvallisuutta koskevasta aloitteestaan

12 Pietari Saaren perhe Onnellisen kaupungin lähettyvillä asuvan perheen on vaikeaa saada rahat riittämään. Isä tahtoo yhtä ja muu perhe toista. Naapuri haluaa rakentaa veneen. Niinpä Pietari-isä lainaa pankista rahaa, ettei naapurin tarvitse lainata itse. Naapuri on luvannut maksaa takaisin ensi tilassa. Isällä on muutakin asiaa pankkiin, sillä hän aikoo rakentaa uuden laiturin omalle veneelleen. Hän uskoo, että se kannattaa. Isänisä on luvannut, että jos isä maksaa puolet, niin isänisä maksaa uuden tien talolle. Oikeastaan tie pitäisi rakentaa kokonaan toiseen paikkaan, mutta silloin vaari ei kustanna mitään. On siis tehtävä niin kuin vaari sanoo, vaikka tuleekin kalliiksi maksaa puolet. Äidinäiti on vanha ja sairas samoin kuin äidinisäkin. Se käy varsin kalliiksi. Lisäksi on pidettävä huolta naapurien isoisästä. Hän on nimittäin muuttanut ullakolle. Kaikki kolme ovat sairaita. Niin on muuten isosiskokin. Toinen isosisko haluaa lisää viikkorahaa, sillä hän hoitaa vanhuksia ja pienempiä sisaruksia lähes ilmaiseksi. Ebba-äiti haluaisi kyllä korottaa viikkorahaa, mutta sehän tulee niin kalliiksi. Vaikka perheellä on niukkaa, haluaa urheileva isoveli uuden vihreän maton suureen huoneeseensa, jonka hän sai muutama vuosi sitten. Koska pyytäjänä on isän suosikki, niin luultavasti hän saa mattonsa. Pikku Poju ja kolmoset, joiden pienessä huoneessa ei ole tuuletusta, saavat edelleenkin kärsiä huonosta ilmasta. Isällä ei ole varaa tuulettimeen. Se on niin kallis. Isommat sisarukset leikkivät mielellään koulua. He ovat saaneet viimeinkin uuden, hienon huoneen koululeikkejä varten jankutettuaan asiasta lapsuudestaan saakka. Pienemmät sisarukset leikkivät koulua komerossa. Toisinaan leikitään vessassa, koska komero on niin pieni. Vessa toimii huonosti, koska putket ovat vanhoja. Ne pitäisi vaihtaa, mutta se tulee kalliiksi. Korjataan sitten kun hajoavat, Pietari sanoo. Rahan säästämiseksi täytyy nuorimpien ja vanhimpien vähentää ruoankulutusta. Kaikki saavat samaa ruokaa. Saattaa olla, että ruokaa aletaan ostaa naapurista. Se tulee ehkä halvemmaksi. Äidinisän vanha piippu tarvitsisi uuden säilytyslaatikon, mutta liian kalliiksi tulee sekin. Perheen talo kaipaa kunnostusta, mutta se on kyllä liian kallista. Isän työhuone nyt kuitenkin on kunnostettu. Se tuli hieman kalliimmaksi kuin oli aikomus. Niin tulee lähes kaikki muukin tässä perheessä. Perheellä on hieman suunnitteluvaikeuksia. Isä haluaa matkustaa Italiaan. Familjen Jakob S Stad I familjen, som bor rätt nära den lyckliga staden, har man svårt att få pengarna att räcka till. Pappan vill en sak och de andra i familjen vill annat. Eftersom grannen vill bygga en båt så lånar pappa Jakob pengar från banken så att grannen inte skall behöva låna. Grannen har lovat att betala tillbaka så snart han kan. Pappa måste annars också till banken för han skall bygga en ny brygga åt sin båt. Det tror han att lönar sig. Farfar har sagt att om pappa betalar hälften så då betalar farfar en ny väg till huset. Egentligen borde vägen byggas på ett helt annat ställe, men då betalar inte farfar något så det blir nog som farfar sagt, fast det blir dyrt att betala hälften. Mormor är gammal och sjuk. Det är morfar också. Det är rätt dyrt. Dessutom har man grannarnas morfar att ta hand om. Han har nämligen flyttat in på vinden. Sjuka är de alla tre. Det är förresten storasyster också. Den andra storasystern vill ha högre veckopeng för hon jobbar nästan gratis med att sköta åldringar och plåstra om småsyskon. Mamma Ebba vill nog höja veckopengen men det blir ju så dyrt. Trots att familjen har rätt knapert så vill en av storabröderna, han som sportar, ha en ny grön matta i sitt stora rum som han fick för ett par år sedan. Eftersom det är pappas favorit som frågar så får han troligen det. Lille Plutt och trillingarna som är utan ventilation i sitt lilla rum får fortsätta att ha dålig luft. Pappa har inte råd med en fläkt. Det är så dyrt. Storasyskonen tycker om att leka skola. De har, efter ha tjatat ända sedan de var små, äntligen fått ett nytt, fint rum att leka skola i. Småsyskonen leker skola i skrubben. Eftersom den är så liten så leker man ibland på toaletten. Toaletten fungerar dåligt för rören är gamla. De borde bytas ut. Men det blir dyrt. Vi lappar när de går sönder, säger Jakob. För att spara pengar måste de yngsta och äldsta dra in på maten. Alla får samma mat. Det kan vara att man börjar köpa mat från grannen. Det blir kanske billigare. Moffas gamla pipa borde få en ny förvaringslåda men det är nog också för dyrt. Huset de bor i borde renoveras, men det är nog för dyrt. Pappas arbetsrum är i alla fall renoverat. Det blev litet dyrare än vad det var tänkt. Det blir det mesta i denhär familjen. De har litet svårt att planera. Pappa vill åka till Italien. Boa Berg Boa Berg

13 Nya ramar för samarbete Yhteistoiminnan uudet kehykset Från och med september gäller en ny lag om samarbete mellan kommunala arbetsgivare och arbetstagare (449/2007). Samarbetet har hittills baserat sig på det allmänna avtalet om samarbetsförfarande. Staden Jakobstad kompletterade med ett eget lokalt avtal. Stadens samarbetsavtal har tillämpats under drygt tio år och har också förnyats ett par gånger. Då den nya lagen trätt i kraft har staden sett det som mest ändamålsenligt att se över samarbetsförfarandet. Avtalet ersätts med en överenskommelse om samarbetsförfarande på staden Jakobstads arbetsplatser. Avsikten är att koordinera stadens samarbetssystem, arbetsplatsdemokratin och arbetarskyddet på basen av samarbetslagen. Stadsdirektören har tagit ett lovvärt initiativ för att befrämja samverkan. Exempel på detta är regelbundna träffar med huvudförtroendemännen och personalrepresentation i stadens ledningsgrupp. Också den nya överenskommelsen innehåller en liknande nyhet. Personalen ges möjlighet att välja en personalrepresentant till varje förvaltningsenhets/affärsverks ledningsgrupp. Tekniska verket har praktiserat detta rätt länge medan det på andra håll är helt nytt. Andra frågor som samarbetsförfarandet numera omfattar är exempelvis: - betydande förändringar i organiseringen, kommunens servicestruktur och kommunalt samarbete - principer och planer som hänför sig till personalen, personalutveckling och likvärdigt bemötande - principer för omorganisering av tjänsterna, så som anlitandet av utomstående arbetskraft Som tidigare gäller att alla arbetsenheter håller regelbundna arbetsplatsmöten, att även andra anställda än arbetsplatsens förman kan ta initiativ och att man eftersträvar en smidig informationsgång. Informationsskyldigheten i frågor som omfattas av samarbetsförfarandet bör fullgöras så, att personalens påverkningsmöjligheter tryggas. ( 6) Samarbetet behöver ständigt uppdateras i synnerhet med tanke på den kommande service- och strukturreformen (KSSR). Ramarna är visserligen viktiga, men det mest angelägna i samarbetet är att detta får goda strukturer i praktiken. Att vi aktivt arbetar för en ännu bättre samverkan såväl mellan olika arbetstagare som mellan arbetsgivare och arbetstagare. Ralph Rönnqvist huvudförtroendeman Kuntatyönantajan ja kuntien työntekijöiden välistä yhteistoimintaa koskeva uusi laki (449/2007) tuli voimaan syyskuussa. Tähän saakka yhteistoiminta on perustunut yhteistoimintamenettelyä koskevaan yleiseen sopimukseen, jota Pietarsaaren kaupunki täydensi omalla paikallisella sopimuksella. Kaupungin yhteistoimintasopimusta on noudatettu yli kymmenen vuoden ajan ja sopimus on uusittu muutaman kerran. Uuden lain tultua voimaan on kaupunki katsonut tarkoituksenmukaisimmaksi tarkastaa yhteistoimintamenettelyn. Entinen sopimus korvataan sopimuksella yhteistoimintamenettelystä Pietarsaaren kaupungin työpaikoilla. Tarkoituksena on koordinoida kaupungin yhteistoimintajärjestelmää, työpaikkademokratiaa ja työsuojelua yhteistoimintalain pohjalta. Kaupunginjohtaja on tehnyt kiitettävän aloitteen yhteistoiminnan edistämiseksi. Siitä esimerkkinä ovat säännölliset tapaamiset pääluottamusmiesten kanssa sekä henkilöstön edustus kaupungin johtoryhmässä. Myös uuteen sopimukseen sisältyy vastaava uudistus. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus valita henkilöstön edustaja kunkin hallintokunnan/liikelaitoksen johtoryhmään. Tekninen virasto on noudattanut käytäntöä melko pitkän aikaa, mutta muualla se on täysin uutta. Muita yhteistoimintamenettelyn piiriin nykyisin kuuluvia asioita ovat esimerkiksi: - merkittävät muutokset työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa ja kuntien välisessä yhteistyössä - henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät periaatteet ja suunnitelmat - palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttö. Jo ennestään on noudatettu käytäntöä, että kaikki yksiköt pitävät säännöllisiä työpaikkakokouksia, että muutkin työntekijät kuin työpaikan esimies voivat tehdä aloitteita ja että pyritään joustavaan tiedonkulkuun. Tiedottamisvelvollisuus yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa tulee toteuttaa siten, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet turvataan. (6 ) Yhteistoimintaa on päivitettävä jatkuvasti etenkin tulevan palvelurakenneuudistuksen (PARAS) vuoksi. Kehykset ovat toki tärkeät, mutta tärkeintä on, että yhteistoiminnalla on hyvät käytännön rakenteet ja että työskentelemme tarmokkaasti parantaaksemme entisestään sekä työntekijöiden keskinäistä että työnantajan ja työntekijän välistä yhteistyötä. Ralph Rönnqvist pääluottamusmies

14 Niclas Dahl. Foto/Kuva: Marjo Luokkala Niclas Dahl tror på Jakobstads framtid Niclas Dahl uskoo Pietarsaaren tulevaisuuteen Niclas Dahl, som började som verkställande direktör på Concordia i april, tror på Jakobstads framtid. Eftersom medelåldern är hög, uppkommer nya arbetsplatser automatiskt i och med att människor går i pension. Samtidigt är nativiteten rätt hög i en stad av den här storleken, så en minskning av invånarantalet torde inte vara inom synhåll. De finskspråkiga borde man ändå försöka få att återvända till staden. De har inte de samma släkttraditionerna i de här områdena som finlandssvenskarna, att locka dem till staden är en stor utmaning, som man borde satsa på, funderar han. Dahl kunde själv beskrivas som återinflyttare, även om födelseorten är Ekenäs. - min far är hemma härifrån och min farmor tillbringar sina åldersdagar också här i Jakobstad. Niclas Dahl strävar efter att i sitt nya uppdrag delvis tillämpa erfarenheten från föregående arbetsplats. Den Amerikanska företagskulturen är en egen värld, där man satsar på människorna och ställer även krav. Utvecklingssamtal är väldigt vanliga i amerikanska företag. Det menar jag på lämpligt sätt förverkliga även här. I januari är avsikten att hålla det första. Där får varje arbetstagare sätta upp sina egna mål, som man strävar till att uppnå under året. Om man är långt från målen ännu under hösten hålls en andra utvecklingsdiskussion där man allvarligt funderar över varför och vad man kan göra åt saken, planerar Dahl. Concordian toimitusjohtajana viime huhtikuussa aloittanut Niclas Dahl uskoo Pietarsaaren tulevaisuuteen. Ikärakenne on korkea, joten uusia työpaikkoja syntyy jo automaattisesti eläköitymisen myötä. Samoin syntyvyys on kaupungin kokoon verrattuna melko suurta, joten väkimäärän romahdusta ei pitäisi olla näköpiirissä. - Suomenkielisiä pitäisi kuitenkin saada palaamaan kaupunkiin. Heillä ei ole sitä samaa sukuperinnettä tällä alueella kuin suomenruotsalaisilla, joten heidän houkutteleminen kaupunkiin on yksi suuri haaste, johon kannattaisi panostaa, hän miettii. Dahlia voisi itseäänkin kuvailla paluumuuttajaksi, vaikka syntymäkunta onkin Tammisaari. -Isä on kotoisin täältä ja isoäitini viettää vanhuuspäiviään Pietarsaaressa. Niclas Dahl pyrkii soveltamaan uudessa pestissään osia edellisestä työpaikastaan. Amerikkalainen yrityskulttuuri on aivan oma maailmansa, jossa ihmiseen panostetaan ja jossa ihmiseltä myös vaaditaan. - Kehityskeskustelut ovat hyvin tyypillisiä amerikkalaisissa firmoissa. Sitä aion soveltaen toteuttaa täälläkin. Tammikuussa olisi tarkoitus pitää ensimmäinen. Sinä kukin työntekijä saa asettaa itselleensä tavoitteet, jotka pyrkii toteuttamaan vuoden aikana. Mikäli tavoitteet ovat kaukana syksyllä pidettävässä toisessa kehityskeskustelussa, pohditaan vakavasti miksi ja mitä asialle voi tehdä, hän suunnittelee

15 Motivation genom ändringar i arbetsuppgifterna Om Niclas Dahl skulle ha befogenheter, skulle han ta itu med kommunernas interna organisation eller då speciellt den interna synen på karriärutveckling. - Man borde satsa mer på utbildning. Människorna borde ges bättre möjligheter att utbildas internt. Jag avser inte endast en karriärutveckling där man ständigt lyfts ett steg uppåt, utan en skolning som ger färdigheter för helt andra arbetsuppgifter. Niclas Dahl menar att efter 4-5 år gör det folk gott med förändring. Nya arbetsuppgifter ger tilläggsmotivation och skärpa. Man bör komma ihåg att lönen inte är den enda motivationsfaktorn, påpekar han. Concordia är ett aktiebolag ägt av fem kommuner, Jakobstad, Larsmo, Kronoby, Pedersöre och Nykarleby som har till uppgift att skapa goda förutsättningar för företagsverksamhet och nejdens utveckling. Aktuella stora projekt är utvecklingen av flygfältet, Tänne Päin -projektet med vilket man söker återflyttare, företagskuvös för att stöda mikroföretag och mentorsverksamhet som ger råd och uppmuntran till nejdens företag. Marjo Luokkala Työtehtävien muutoksella motivaatiota Jos Niclas Dahlilla olisi valtuudet, hän puuttuisi kuntien sisäiseen organisaatioon tai varsinkin sisäiseen näkemykseen urakehityksestä. - Koulutukseen pitäisi satsata enemmän. Ihmisille pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet kouluttautua sisäisesti. En tarkoita pelkästään urakehitystä, jossa noustaan jatkuvasti porrasta ylemmäs, vaan koulutusta, joka antaisi valmiudet aivan erilaisiin työtehtäviin. Niclas dahl uskoo, että 4-5 työvuoden jälkeen ihmiselle tekee hyvää usiutua. Uudet työtehtävät antavat lisämotivaatiota ja pitävät virkeänä. - Kannattaa muistaa sekin, että palkka ei ole ainoa motivoiva tekijä, hän huomauttaa. Concordia on viiden kunnan, Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn, Pedersören ja Uusikaarlepyyn omistama osakeyhtiö, jonka tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja seutukunnan kehitykselle. Tämän hetken suuria hankkeita ovat muun muassa lentokentän kehittäminen, Tänne Päin -projekti, jolla haetaan paluumuuttajia, yrityshautomo, jolla kannustetan mikroyrityksiä sekä mentorointi, joka antaa neuvoja ja kannustusta seudun yrityksille. Marjo Luokkala Pirjo Salonen! Klipp här / Leikkaa tästä Presentkort / Lahjakortti värde / arvo 10 Den här kupongen kan användas som betalning för deltagande i sådan konditionsbefrämjande verksamhet som Tyky-gruppen inte annars subventionerar, t.ex arbis, työväenopisto, JKG, ridning, vinterbad, deltagaravgift i motionsjippon mm liknande. Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa kohottavaan toimintaan, jota tyky-ryhmä ei tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis, JKG, ratsastus, avantouinti, liikuntatapahtumien osallistumismaksut yms. Namn / Nimi: Arbetsplats / Työpaikka: Gäller / Voimassa Kan inte lösas in mot kontanter. Gäller endast för Staden Jakobstads personal. Den köpta verksamheten kan med bifogat presentkort faktureras personalbyrån. Ev. förfrågningar tel eller Ei voida lunastaa käteistä vastaan. Koskee ainoastaan Pietarsaaren kaupungin henkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa oheisella lahjakortilla. Mahdolliset tiedustelut puh tai STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI Personalbyrån/TYKY Henkilöstötoimisto/TYKY PB 41 PL JAKOBSTAD / PIETARSAARI

16 Stadens utbildningsstöd möjliggör arbetskarriär Maarit Enlund skulle aldrig bli bokförare. Under skoltiden hade hon nog skrattat om någon skulle ha föreslagit en karriär där man jobbar med siffror. - Matematik var verkligen inte mitt område. Jag hade nog själv inriktat mig på den konstnärliga banan, ett jobb som dekoratör lockade. Alla tester arbetsvägledningen gjorde visade att jag inte passar för kontorsarbete, utan mer någonting serviceinriktat, eftersom jag är så social, skrattar hon. Annat blev det. På 70-talet siktade många på arbete direkt efter grundskolan, för då krävdes inte skolning på samma sätt som idag. Maarit kom till staden som vikarie för stafetten år Då jobbade jag också med fakturering och i telefonväxeln. Den tiden var en god grund för det arbete jag gör idag, då lärde jag känna systemen, människorna, platserna och hur det fungerar inom staden. Maarit Enlund berättar att hon inte kunde ges fastanställning, eftersom hon saknade utbildning. Så då sökte hon sig först till merkantstudier, vilka då stöddes av staten. Efter det skaffade hon sig en merkonomexamen och blev färdig Däremellan sökte staden internt en kanslist till tekniska verket, en tjänst som Maarit då valdes till. När hon studerat till merkonom behövde staden en bokförare, en plats som Maarit fick och som sedermera blev ordinarie. Kaupungin avustus koulutukseen mahdollistaa urakehityksen Maarit Enlundista ei pitänyt koskaan tulla kirjanpitäjää. Kouluaikoina hän olisi nauranut päin naamaa, jos joku olisi ehdottanut uraa numeroiden parissa. - Matematiikka ei todellakaan ollut alaani. Taiteelliselle alalle olisin itse suuntautunut, somistajan ammatti kiehtoi. Kaikki testit opinto-ohjauksessakin kertoivat, että konttorialalle en sovellu,vaan ennemmin palvelualalle, koska olen niin sosiaalinen, hän nauraa. Arbete motiverar till studier Utbildningen möjliggjordes med arbetsgivarens stöd. Maarit Enlund berättar att utbildningen i sig själv var avgiftsfri, men kostnader uppkom i och med resor till Karleby handelsinstitut, senare också till Karleby yrkeshögskola samt i anskaffandet av litteratur. - Arbetet motiverar till fortsatta studier och nu senast studerade jag till tradenom med inriktning på ekonomi och finansiering. Tillsammans studerade jag 6,5 år på kvällarna vid sidan om arbetet, men det lönade sig, kunskapen tynger inte sen man väl har den, säger hon. - Hemma hade vi tre barn, men min man har alltid varit ett stöd och uppmuntrat mig, så det fungerade också. Även semestrarna gick åt till pluggandet. Nog var det en tung tid. Tre kvällar i veckan på skolbänken sen läxor och tenter därtill, berättar hon. Även om studietiden var tung, så gav den också hemskt mycket. Motivationen var hög och studiekamraterna sporrade varandra. - Vi var 20 stycken som påbörjade tradenomstudierna, totalt 10 stycken orkade till slutet. Maarit Enlund skriver inte under det att studier skulle vara lättare som ung. Tvärtom. När man har arbetserfarenhet har man en annan känsla för studierna. Man vet att studierna har ett mål och det har en verklig betydelse. Studierna hjälpte också i vardagen på arbetet. Det inspirerade och gav nya idéer. Det gav de olika arbetsuppgifterna en djupare innebörd. Hon märkte också att hon hade nytta av arbetet i studierna. - Jag har alltid ifrågasatt, varför någonting är som det är och varför man gör som man gör. Man borde överlag ifrågasätta mera. Det för in tankarna på nya banor och vidgar vyerna, säger hon. Inom alla branscher stöder inte arbetsgivaren studier. - Av mina studiekamrater var det få som hade samma möjligheter som jag, Jag var stolt när jag fick säga att arbetsgivaren stöder, säger hon. Maarit Enlund. Foto/Kuva: Marjo Luokkala Staden Jakobstad ger, efter prövning, stöd till individuell skolning som ökar kompetensen i det egna arbetet och är till gagn för organisationen. Stödet ersätter de verkliga kostnaderna som uppkommit i samband med studierna, mot uppvisande av kvitto. Reseersättning ersätts enligt billigaste fortskaffningsmedlet. Understödet ersätter kostnader under 350 euro i sin helhet. Är kostnaderna mellan euro, är understödet högst 350 euro. Ifall kostnaderna stiger till över 700 euro, kan ersättningen bli 50 %. Ansökningstiden är i november och maj månad. Marjo Luokkala

17 Toisin kävi. 70-luvulla useat peruskoulunsa päättävät suuntasivat suoraan töihin, koska tuolloin töitä oli eikä koulutusta kaivattu samalla tavalla kuin nykyään. Maaritin tie vei kaupungin hommiin lähetin sijaiseksi vuonna Olin sittemmin myös laskuttajana ja puhelinvaihteessa. Tuo aika oli hyvää pohjaa nykyisyydelle, sillä opin järjestelmät, ihmiset, paikat ja yleensäkin kaiken, mitä kaupungin sisäisissä töissä tapahtuu. Maarit Enlund kertoo, että häntä ei voitu vakinaistaa, sillä koulutus puuttui. Niinpä hän ensin hakeutui merkanttiopintoihin, johon sai siihen aikaan tukea valtiolta. Sen jälkeen hän hankki taloushallinnon opistomerkonomin paperit josta valmistui v Siinä välissä kaupunki haki sisäisesti kanslistia tekniseen virastoon, jonne Maarit valittiin. Kouluttauduttuaan merkonomiksi kaupunki tarvitsi kirjanpitäjän sijaista ja Maarit sai paikan joka sittemmin vakinaistettiin. Työ motivoi opiskelemaan Koulutus mahdollistui työnantajan kannustuksella. Maarit Enlund kertoo, että koulutus itsessään oli maksutonta, mutta kuluja kertyi matkoista Kokkolan kauppaopistoon ja sittemmin Kokkolan ammattikorkeakouluun sekä oppikirjojen hankinnasta. - Työ motivoi jatkamaan opiskelua ja nyt viimeksi opiskelin Taloushallinnon ja rahoituksen Tradenomiksi. Kaiken kaikkiaan opiskelin 6,5 vuotta iltaisin työn ohessa, mutta se kannatti, koska tieto ei paina sen jälkeen kun sen on hankkinut, hän sanoo. - Ja kotona oli kolme lasta, mutta mieheni on aina ollut tukena ja kannustanut minua, joten homma toimi. Kesälomatkin menivät päntätessä. Kyllä se rankkaa aikaa oli. Kolme iltaa viikossa koulussa. Läksyt ja tentit siihen päälle, hän lisää. Vaikka opiskeluaika oli raskasta, se myös antoi paljon. Motivaatio oli korkealla ja opiskelukaverit tsemppasivat toisiaan. - Tradenomiopinnoissa meitä aloitti runsas 20. Kymmenen kuitenkin jaksoi loppuun. Maarit Enlund ei allekirjoita sitä, että opiskelu nuorena olisi helpompaa. Päinvastoin. Kun takana on työelämää, on opiskelussa aivan eri tuntu. Tietää, että opiskelulla ihan oikeasti tavoittaa jotain ja sillä on selkeä tarkoitus. Opiskelu myös auttoi työarkea. Se antoi innostusta ja uusia ideoita. Sitä syventyi työtehtäviin eri tavalla. Hän huomasi myös, että työstä oli hyötyä koulutuksessa. - Minä olen aina kysynyt, miksi jokin asia on niinkuin on ja miksi tehdään niinkuin tehdään. Kyseenalaistamista saisi muutenkin harrastaa enemmän. Se avaa ajattelua uusille urille ja avartaa katsantoja, hän sanoo. MORGONSTUND I ADVENT Personer som har pension på grund av tidigare anställning i staden Jakobstad inbjudes vänligen till samling i församlingscentret fredagen den 14 december 2007 kl Vi träffas i morgonstunden till sång, musik och vackra ord. Jakobstads lucia deltar. Efteråt bjuds på kaffe. Staden Jakobstads personalbyrå ADVENTTIAAMU Pietarsaaren kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneet kutsutaan ystävällisesti seurakuntakeskuksessa pidettävään adventtiajan tilaisuuteen perjantaina 14. joulukuuta 2007 klo Aamuhetkessä kuullaan laulua, soittoa ja kaunista sanomaa, mukana on myös Pietarsaaren Lucia. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimisto Kaikilla aloilla työnantaja ei avusta koulutuksessa. - Opiskelukavereista vain harvalla oli sama mahdollisuus kuin minulla. Olin ylpeä, kun sain sanoa, että työnantaja tukee, hän sanoo. Pietarsaaren kaupunki antaa harkinnanvaraista avustusta yksilölliseen koulutukseen, joka lisää pätevyyttä omassa työssä ja on hyödyksi organisaatiolle. Avustuksella korvataan koulutuksesta aiheutuneet todelliset kulut kuittien perusteella. Matkakorvauksen saa halvimman ajoneuvon mukaan. Avbustus kattaa kulut kokonaan alle 350 euron kustannuksista. Jos kustannukset ovat euroa, avustusmäärä on korkeintaan 350 euroa. Mikäli kulut nousevat yli 700 euron, avustusta voi saada 50 prosentin osuudelta. Hakuaika on marraskuun ja toukukuun aikana. Marjo Luokkala

18 Katujemme kuningattaret huolehtivat ympäristöstämme Muistatteko, kun vuosia sitten tv-mainoksessa pieni miehenalku haaveili lakaisukoneenkuljettajan ammatista. Tuskin tiedämme, pääsikö pieni poika haaveammattiinsa, mutta tiedämme, että moni muu sitä työtä tänäkin päivänä tekee. Kaupungin kadunsiivoojat Raija Helander, Hannu Autio ja torisiivoukseen hälytetty nykyinen sisäsiivooja Anne Pohjoisaho eivät kuitenkaan käytä siivoukseen konetta, vaan ruumiin voimaa sekä harjaa ja lapiota. - Kuntosalilla ei todellakaan ole tarvis käydä. Aika rankkaa tämä työ on. Varsinkin Jaakon Päivien aikaan ja markkinoiden päätteeksi työn tuntee kehossaan, he sanovat. Tänä vuonna syysmarkkinoiden päätöspäivänä tori oli siistimpi kuin vuosiin. - Useat torimyyjät ovat oppineet siivoamaan jälkensä, Raija Helander iloitsee. Moni kauppias jättää kuitenkin vieläkin laatikot ja roskapussinsa jököttämään vuokratun tilansa keskelle. - Minä ainakin siivoan jälkeni, huudahtaa eräs torikauppias kuulleessaan keskustelumme. - Tiedän, että moni jättää roskansa, koska katsoo, että toripaikan hinta on niin kallis, ettei samaan hintaan rupea itse siivoamaan, hän lisää. Vaaratilanteitakin on Markkinasiivous on vain yksi osa kadunsiivoojien työtä. Arkipäivisin heidät näkee lakaisemassa kadun varsia, nyppimässä rikkaruohoja kivetyksiltä ja pyöräilemässä heijastinasuineen paikasta toiseen. Vaikka he tekevät työtään ympäristön ja kaupunkilaisten hyväksi, joutuvat he kuuntelemaan ihmisten herjaa. - Mitä siinä pölyytät, on oikeastaan typerintä, mitä voi kuulla, Raija Helander sanoo. - Kannattaisi miettiä, minkälainen ympäristö olisi ilman työpanostamme. Kaksikymmentä vuotta katuja siivonnut Anne Pohjoisaho muistelee työtään ilolla. - Olen viihtynyt joka päivä, vaikka vaarallisiakin tilanteita on ollut. Pahinta taisi olla kun eräs autoilija ajoi lähes jalkoihin. Oli milleistä kiinni, etteivät jalkani olisi jääneet renkaiden alle. Sen vastapainoksi ihmiset ovat kiitelleet. Ruusujakin olen saanut, hän nauraa. Sosiaalitiloja tarvitaan heti Raija Helander kokee työnsä paitsi raskaaksi, myös palkitsevaksi. Työn jäljet näkyvät heti ja parasta on luonnollisesti se, että ohikulkijatkin sen huomaavat. - Vaarallisin paikka lienee Framin risteys, jossa autoja kulkee aivan tolkuton määrä. Siinä kun olet keskellä risteystä rautatiekiskoilla autoilijoiden hiekkoja putsaamassa, turvallisuus on kaukana. Raijaa kismittää roskiaan luontoon viskaavat kaupunkilaiset. - Kerran keräsin Lidlin ja Permontien risteyksen väliltä 1200 litraa ihmisten sotkuja. Tuuli oli viskannut niitä muun muassa Mäkkärin lähettyviltä. Voisi vähän miettiä, mihin roskansa laittaa, hän sanoo. Kadunsiivoojilla on kaupungin päättäjille terveisiä. Työ itsessään on heistä mukavaa, mutta hikistä, likaista ja kuumakin tulee. Sosiaalitilat saavatkin heiltä runsaasti miinuksia. - Vessa on mikä on, ja sekin Raatihuoneen kellarissa. Suihkua tai pukuhuoneita ei lainkaan. No, onhan Karvikinhallissa naisten suihku, mutta se on täynnä rojua ja kaiken lisäksi rikki, Raija moittii. Marjo Luokkala

19 Gatornas drottningar sörjer för omgivningen Minns ni då det för några år sen i tv var reklam om en liten pojke som drömde om att bli sopmaskinsförare. Vi vet nog inte, om den lilla pojken fick sitt drömjobb, men vi vet att många nuförtiden gör det jobbet. Stadens gatustädare, Raija Helander, Hannu Autio och städerskan Anne Pohjoisaho som för dagen ryckt ut för torgstädning använder inga maskiner i sitt arbete, utan kroppslig styrka samt borste och skyffel. - Nåt gym behöver vi inte besöka. Det här arbetet är rätt tungt, speciellt under Jakobs dagarna och efter marknaderna känns arbetet i hela kroppen, säger de. - Det här året var torget sista dagen efter höstmarknaden mindre nerskräpat än på många år tidigare. - Flera torgförsäljare har lärt sig att städa upp efter sig, glädjs Raija Helander. Många försäljare lämnar dock ännu lådor och skräppåsar efter sig mitt på den hyrda rutan. - Jag åtminstone städar efter mig, ropar en torgförsäljare som hör vår diskussion. Men, jag vet att många lämnar skräp efter sig, då de anser att priset för torgplatserna är så höga att man inte ids städa själv, tillägger hon sen. Farliga situationer Marknadsstädningen är bara en del av gatustädarnas arbete. På vardagarna ser man dem sopa gatorna, rensa ogräs från stenpartier, cyklande omkring i sina reflex-dräkter från en plats till en annan. Trots att de gör jobb för omgivningens och stadsbornas bästa, blir det ofta så att de får höra en del gliringar från olika människor. - Vad du dammar!, är det dummaste man kan höra, säger Raija Helander. - Det skulle verkligen löna sig att tänka efter hurudan omgivningen vore utan vår arbetsinsats. Anne Pohjoisaho minns sina tjugo år som gatustädare med glädje. - Jag har trivts varje dag på jobbet, trots att det ibland uppstått farliga situationer. Det värsta var när en bilist nästan körde över mina fötter. Det var fråga om millimeter, att inte mina fötter kom under hjulen. Å andra sidan har folk också tackat för arbetet, till och med rosor har jag fått, skrattar hon. Sociala utrymmen behövs Raija Helander tycker att jobbet förutom att det är tungt, även är belönande. Spår av det man gjort syns direkt och det bästa är naturligtvis att de förbipasserande också märker det. - Den farligaste platsen torde vara Frams korsning, där ett måttlöst stort antal bilar ständigt passerar. När du står mitt i korsningen på järnvägsskenorna och putsar gruset, är nog säkerheten ganska långt borta. - Raija retar sig på de stadsbor som slänger skräp i naturen. En gång samlade jag ihop 1200 liter skräp mellan Lidl och Permovägen. Dit hade vinden fört skräpet från området runt Mc Donalds. Man kunde lite mer fundera över var man sätter skräpet, säger hon. Gatustädarna har en hälsning till stadens beslutsfattare. Arbetet i sig är enligt dem roligt, men svettigt, smutsigt och varmt blir det. De sociala utrymmena får av dem ett stort minus. - WC:n är vad den är, i Rådhusets källare. Dusch eller omklädningsrum saknas helt. Vid Karvikshallen finns en dusch för damer, men den är fylld med bråte och dessutom är den sönder, säger Raija. Marjo Luokkala

20 Anställda med jämna tjänsteår - Tasavuosia kaupungin palveluksessa 40 år / vuotta Från vänster / vasemmalta: Konstnär / Taiteilija Leif Strengell Blomqvist Sten, Energiverket / Energialaitos Mikael Jakobsson, Stadsdirektör / Kaupunginjohtaja Kjellman Helena, Personalbyrån / Henkilöstötoimisto Allonen Aira, Ruusulehdon keittiö / kök Autio-Aho Pirjo, Permo daghem / päiväkoti 30 år / vuotta Ahlvik May, Personalbyrån Backlund Tom, Räddningsverket Blomqvist Göran, Jakobstads Gymnasium Granlund Gunilla, Personalbyrån Ingerström Bernt, Tekniska verket Järn Håkan, Tekniska verket Kronholm Eija, Marjalan päiväkoti Kultalahti Tuula, Kaupunginkanslia Lundström-Björk Kristina, Jakobstads Museum Nylund Carola, Lågstadieskolorna Näntö Leena, Ruusulehdon koulu Parhiala Seija, Kaupunginkanslia Ridell Eino, Tekniska verket Sunngren Gerd, Tekniska verket Östman Marlen, Hemservice 20 år / vuotta Aalinniemi Sinikka, Kotipalvelu Alanko Satu, Kirkkorannan päiväkoti Bäck Anneli, Kotipalvelu Enlund Johan, Tekniska verket Haakana Teuvo, Pietarsaaren Energialaitos Heikkinen Taina, Kirkkorannan päiväkoti Holmstedt-Lehtinen Maria, Hemservice Kantola Anitta, Permon päiväkoti Leino Merja, viktorian päiväkoti Pettersson Håkan, Räddningsverket Ranta-Fleen Maija-Liisa, Etelänummen koulu Saari Paula, Perhepäivähoito Salminen Pasi, Räddningsverket Sundholm Ann-Mari, Jakobstads Vatten Wikman Peter, Byggnadstillsynsbyrån Åkerblom Hilkka, Itälän koulu Backlund Ann-Lis, Lagmans kök Björkskog Jarl-Olof, Jakobstads Energiverk Carlson Tarja, Marjalan päiväkoti Harju Alf, Räddningsverket Joki Aulikki, Perhepäivähoito Klemola Mauno, Tekniska verket Kronholm Kim, Jakobstads Energiverk Lindström Britt, Marjala daghem Nikula Heikki, Etelänummen koulu Nylund Seija, Ruusulehdon koulu Näntö Olavi, Ruusulehdon koulu Perhiö Lasse, Pietarsaaren lukio Rönning-Röyks Gunilla, Oxhamns skola Tiiro-Niskala Ritva, Etelänummen koulu Alanen Pirjo, Harjaantumiskoulu Björkgård Riitta, Harjaantumiskoulu Enbacka Tom, Dagvårdsavdelningen Eriksson Maj-Gun, Kyrkostrand/Jungmans skola Harjulin Maria, Oxhamns skola Hirvonen Reino, Tekniska verket Järn Isabella, Hemservicebyrån Kurula Conny, Räddningsverket Nyman Peter, Jakobstads Energiverk Pohjoisaho Anne, Tekniska verket Rönnbacka Katarina, Oxhamns skola Saarijärvi Soile, Perhepäivähoito Storbjörk Leif, Stadsbiblioteket Toiviainen Heimo, Tekninen virasto Virtanen Kaj-Peter, Räddningsverket