LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri

Transkriptio

1 LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri

2 Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen hanke (ESLogC) Toteutettiin 10/ /2012 välisenä aikana Budjetti 1,97 miljoonaa euroa, rahoittajina Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), kunnat ja yritykset LIMOWA/TechVilla Oy päätoteuttajana 5 eri osatoteuttajaa, 13 eri konsulttiprojektia Sijainti, suunnittelu, toiminnat ja sisälogistiikka sekä osaaminen osa-alueina Tuloksena useita selvityksiä ja kehitysratkaisuja logistiikan eri aihealueisiin Mukana 80 yritystä ja 19 organisaatiota Tulokset:

3 1. Esityksen rakenne Logistiikka-alueiden hyödyt Logistiikka-alueita Etelä-Suomessa Toimijoiden roolit logistiikkakeskusten kehittämisessä Logistiikkatoimintojen sijoittuminen Kehä V alueelle Tulevaisuuden logistiikkakeskuksen skenaario

4 Logistiikka-alueiden hyödyt Sijainti, liikenteen solmukohdat Alueen infrastruktuuri Logistiset palvelut Palveluiden ja palvelukokonaisuuksien tuotto yhtenäisesti mittakaavaetuja ja toiminnan tehostusta Palveluita: työvoima, toimistotyön IT, etätunnistus, tullaus, asiantuntija, kiinteistö, tekninen (työkone & korjaamo, huolto) Ideapark-ajattelu ratkaisuna?

5 Raketeilla olevia/ kasvavia alueita Etelä-Suomessa Nimi Sijainti Kehittäjä/yhteys Ecohub Humppila Humppilan kunta Envitech / Kiimassuon alue Forssa Forssan seudun keh.keskus Freeway:n logistiikka-alue Sipoo Lemminkäinen/Skanska Ilvesvuoren logistiikka-alue Nurmijärvi Nurmijärven kunta K3-logistiikka-alue Viinikkala Vantaa YIT Kercan logistiikka-alue Kerava SRV Kallionopo (AHLsell Motonet) Hyvinkää Hyvinkään kaupunki Kouvolan logistiikka-alue Tehotien-Tykkimäen alueet Kouvola Innovation Kujalan logistiikka-alue Lahti YIT LogiCityn logistiikka- ja teollisuussalue Turku Pilot Turku/MegaHub development/hartela/srv Moreenin logistiikka-alue Hämeenlinna Kehittämiskeskus Häme Oy Mäntsälän logistiikka-alueet Mäntsälä Mäntsälän yrityskehitys Nostavan logistiikka-alue Hollola Ladec Oy(Lahden seudun kehitys Oy) Oricon logistiikka-alue (Pennala) Orimattila Hartela/ Ladec Oy Pressin logistiikka-alue Vantaankoski SRV Rastin logistiikka-alue Aviapolis Vantaa EKE-yhtiöt Ratasillan alue, Merve Hattula Hattulan kunta Focus Tuusula Tuusula Tuusulan kunta Vantaan logistiikka-alueet - Akseli Vantaa Vantaan kaupunki Vantaan logistiikka-alueet -Aviapolis Uusimaa Aviapolis/Vantaan kaupunki Vuosaaren sataman logistiikka-alue Helsinki Hgin kaupunki

6 Pääkaupunkiseutu

7 Logistiikkakeskusten liikeidea ja palvelut Toimijoiden roolit kehittämisessä Log.alue Palvelukesk. Log. kesk. Perustaminen liiketaloudellisista näkökulmista Sijainti, infrastruktuuri ja palvelut keskeisessä asemassa

8 Logistiikka-alueet - Kehä V (Hanko-Porvoo-yhteysväli) Sijoittumispäätösten merkitys ja toteutuminen 1) Kohdemarkkinoiden läheisyys 2) Yhteistyökumppaneiden/alihankkijoiden läheisyys 3) Yhteydet satamiin 4) Yhteydet rautatieterminaaleihin 5) Yhteydet lentoasemalle 6) Tieyhteyksien kunto ja välityskyky 7) Yhteisesti järjestetyt tukipalvelut alueen yrityksille 8) Toimitusten/jakelun kuljetuskustannukset 9) Toimitilakustannus (vuokra-/hintataso) 10) Työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset 11) Alueen/kunnan imago ja yleinen houkuttelevuus 12) Kuntien tukitoimet ja yrityspalvelut 13) Kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet 14) Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö

9 Yritysten kiinnostus vs. kuntien valmiudet

10 Keskusten sijainti ja profilointi Ketunleipä

11 Tulevaisuuden logistiikkakeskus JÄRKEVÄ SIJAINTI OSAAMIS- VERKOSTO LISÄARVO- PALVELUT KESTÄVÄ KEHITYS TILOJEN VAATIMUKSET ÄLYKÄS TEKNOLOGIA Järkevä maankäyttö Motivoitunut ja moniosaajiksi koulutettu henkilöstö Lisäarvoa tuottava Toimitusketjun laatu ja turvallisuus Energiatehokkaat ja muunneltavat kiinteistöt Automaation tuomat mahdollisuudet Uudet korridoorit ja kuljetusreitit Yhteistyö (henkilöstö, järjestelmät, palvelut) Logistiikan osaalueiden tarpeet eriytyvät Ympäristöasiat helpoksi Tilojen monikäyttöisyys Järjestelmien muunneltavuus ja läpinäkyvyys Liikenneyhteydet, pääväylien risteysalueet Työntekijäpooli Lisäarvopalvelut kehittyvät ja yleistyvät (oma, ulkoistettu) Vihreät toimitusketjut Työmatkat Konepooli Ympäristöystävällinen (energian hinta, ilmastopaineet) Käyttö- ja täyttöasteiden kasvaminen Tekoälykäs integroitu logistiikkasysteemi Automaattivarastointi, keräilyautomaatio ja automaattinen lavaus

12 2. Esityksen rakenne Sisälogistiikan toiminnot Sisälogistiikan kehityskohteet Tunnistus ja yksilöinti logistiikassa Esimerkit tunnistuksesta Sisälogistiikan teknisiä ratkaisuja Turvallisuus logistiikkakeskuksissa Yritysten välisen yhteistyö

13 Logistiikkakeskusten Sisälogistiikka

14 Sisälogistiikan mittaristoa Toimitusvarmuus Keräilyn tehokkuus Varaston kokonaiskustannukset Kiertonopeus.

15 Sisälogistiikan kehityskohtia Tuotteiden tunnistaminen ja vastaanotto isoimmat pullonkaulat sisälogistiikassa (tutkimus 50 yrityksestä) Automaatio ja tietotekniikkaa hyödynnetään Suomessa vielä suhteellisen vähän Viivakoodin käytön tehostus (huomioiden standardit) Huomioitava myös RFID:n mahdollisuudet ESLogC:ssä pilotoitiin kaksi uutta tekniikkaa logistiikkakeskuksiin runko investointihankkeelle

16 Tunnistusmenetelmät Tuotteen valmistaja lisää tunnisteen Kuljettaja/operaattori lisää kuljetustunnisteen Tunnistaminen pääasiassa viivakoodilla (GTIN-koodi, ent. EAN) ISO standardit, GS1 koordinoi Suomessa. Viivakoodi joskus haasteellinen RFID haastaja (Radio Frequency Identification, radiotaajuudellinen tunnistus) aktiivi, passiivi & semi-passiivi tunnisteita, lukuetäisyys & sokeana lukeminen RFID:n etuna Lähde:

17 Yksilöinti logistiikassa Tiedonvaihto EDI- ja XMLsanomilla ERP & WMS avainasemassa Tunnista tärkeimpien sidosryhmien järjestelmät! Unifaun & Edi-Soft yhdistäjinä Toimialakohtaisia viestistandardeja RosettaNet (ICT-ala, GS1), PaPiNet (paperiala), Verkottaja (pk-sektori, Tieke), PortNet (Tulli) & Sinfos (kaupanala)

18 Tunnistuksen tasot

19 Tunnistaminen, RFID Gerry Weber, suuri saksalainen vaatebrändi RFID käyttöön v Romanian toimipisteessä sekä alihankintaverkostossa 26 milj. tuotetta vuosittain, 240 toimittajaa! Tuotelaputtelu poistunut, tiedot varastosaldossa nopeasti & luotettavasti, reaaliaikaisen tiedon välittäminen koko toimitusketjussa Suomessa ei hyödynnetään potentiaalia Lähde. Logistiikkalehti, 2/2013. Suomen Osto- ja logistiikkayhdistys.

20 Aluetason tunnistaminen Vuosaaren satama Tunnistus auton rek.tunnuksesta Nopeuttaa asiointia Kehitysehdotuksena: RFID sekä eri toimijoiden ERP:n synkronointi Gatehouse Lupa puuttuu Ajoneuvo saapuu Portti esitunnistus Lupa jatkaa operaattorin portille Tunnistus portilla Ohjaus paikalle ja kuntokuvaus Purkaminen/ lastaus Ohjaus ulos ja kuntokuvaus Tunnistus portilla Ajoneuvo lähtee SISÄÄNAJOLUPA ULOSAJOLUPA Operaattori Operaattori IT-järjestelmä Visy etukäteislupa Satama Visy

21 Case SOK/INEX & DB Schenker INEX SCHENKER Myymälätoimitukset Myymälät Rahtikirja, toimitusluettelo ERP Suoratoimitukset Esim. Valio ERP S-NET ERP Tavarantoimittajan terminaalitoimitukset ERP Inex Partners Oy Äänikeräys, ERP, tarrat lavoihin/rullakoihin Rahtikirja, toimitusluettelo Inex Partners Oy Äänikeräys, ERP, tarrat lavoihin/rullakoihin Varastotoimitukset ERP Rahtikirja, toimitusluettelo, SSCC Tavarantoimittajat UNIFAUN, EDI-SOFT myschenker, EDI, XML, LOGYn rahtikirjanumerostand.

22 Varastotekniikoita AutoStore & Visual Assistant

23 Abakus WMS Case Vindea Abbot etädiagnostiikka Case Satotukku

24 29-osainen tietokorttisarja logistiikkakeskusten turvallisuudesta

25 Yritysten välinen yhteistyö & yhteishankinnat

26 Havainnot logistiikkakeskusjärjestelmän kehittämisestä 1. Keskeinen ja tärkeä osa koko logistiikkajärjestelmäämme ja sen kehittämistä ovat sen solmukohdissa sijaitsevat logistiikkakeskukset. Ne pystyvät tuottamaan lisäarvoa koko toimitusketjulle olemalla tietoja materiaalivirtojen kohtaamis- ja käsittelypisteitä, joissa toiminta kohtaa logistiikka-alan osaamisen. Keskusten toiminnasta hyötyvät sekä yritykset että julkinen sektori. 2. Keskuksia ei kehitetä tarpeeksi yhteistyössä ja se, että yhteistyö on avainasemassa moniin haasteisiin ja kehittämismahdollisuuksiin logistiikassa. Meillä tulee olla riittävän selkeä kokonaiskuva siitä mihin pyrimme, jotta vältämme osaoptimoinnin vaarat, ja tuohon tahtotilaan pääseminen edellyttää yhteistyötä monella eri tasolla. 3. Osaavan työvoiman saatavuuden merkitys korostuu logistiikkatoiminnossa, ja meidän on varmistettava tarvittava osaaminen, sen käyttäminen ja kehittäminen sekä yritysten sisällä että koulutusorganisaatioissa tarkoitukseen sopivilla menetelmillä ja välineillä.

27 Keskuksia yli 200 Etelä-Suomessa Logistiikka-alueita yli 30 Yhteenveto Maakuntakaavoihin merkitty aluevarauksia yli 15 Tavaraliikennemallin mukaan alueita tarvitaan noin kymmenen Logistiikka-alueiden tuomat hyödyt pienevät tai haihtuvat kokonaan, jos alueita perustetaan liikaa Tärkeimmät logistiikan solmukohdat: Turun seutu, Vuosaari, Kehä III / Hakkila, Kotkan seutu, Lahti ja osin Hämeenlinna kansantalouden ja logistiikkajärjestelmän kannalta Hanko-Raasepori, Lappeenranta, Porvoo-Loviisa, Hyvinkää-Riihimäki, Kerava sekä Forssa seudut logistisesti hyviä Logistiikka-alueet hyödyttävät myös pk-yrityksiä (case Renkaita vedessä) Sisälogistiikalla, tunnistus- ja ICT-ratkaisuilla sekä Safety & Securityllä tehostusta toimintaan ja järjestelmään

28 Tulokset Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmää saadaan kehitettyä: Profiloimalla logistiikka-alueiden kehitys- ja aluetarpeet Tekemällä yhteistyötä keskusten perustamisessa: kunnat, valtio ja yritykset kansallinen visio! Ymmärtämällä, että joka kuntaan ei ole järkevä perustaa aluetta/keskusta Rakentamalla intermodaaliverkostoa ja liittämällä se esim. Pohjois-Euroopan verkostoon.

29 Ratkaisut Yhteistyö: julkinen & yksityinen puoli MAL-sopimukset, logistiikan näkeminen liittyen myös työvoima- ja ympäristökysymyksiin Alueiden rakennetaan vahvuuksien pohjalta markkinatarpeeseen alueiden profilointi Kuntien välinen yhteistyö, Case Kehä V, Ketunleipä Kansallinen logistiikkavisio, hankkeiden yhtenäistäminen.

30 Konkreettiset tuotokset Logistiikkakeskuksen kehittäjän käsikirja Logistiikkakeskuksen kehittäjän työpöytä Internetissä Lamkin kokoamat julkaisut osaamisen kehittämisestä 4 kpl Asiantuntijaraportteja, opinnäytetöitä

31

32

33 Lisätietoja LIMOWAsta: Jorma Härkönen, johtaja p Juuso Pulli, projektipäällikkö p