MUISTIO: EP:n rakenteellisen sosiaalityön paja Toimintojentalolla , klo 9-12

Transkriptio

1 MUISTIO: EP:n rakenteellisen sosiaalityön paja Toimintojentalolla , klo 9-12 Välitehtävän käsittelyä tiedottaja Hanne Rantalan kanssa, palautteet ja keskustelua mediastrategiasta Keskusteltiin välitehtävästä, jossa tehtävänä oli laatia tiedote, mielipidekirjoitus tai blogiteksti. Kirjoittaminen oli koettu tärkeänä ja into kirjoittamiseen oli syttynyt, sillä aiheita monella oli ollut mielessä jo pitkään. Hyvänä käytäntönä oli työyhteisössä koettu, että tekstit jaettiin työkavereille ja niistä saatiin palautetta sekä kannustettiin. Todettiin, että kirjoittamisessa vaikuttaminen konkretisoituu ja työntekijöistä tulee subjekteja. Hanne totesi tekstien olevan laadukkaita, asiat olivat yleistetty ja perustuivat vahvasti tosiasioihin. Lisäksi teksti oli selkää ja kieli hyvää. Vaitiolovelvollisuus ei estä tekemästä sosiaalityötä ja sen sisältöjä yleisellä tasolla tunnetuksi. Keskusteltiin mediastrategiasta ja pohdittiin missä tekstejä voisi julkaista. Hanne totesi printtimedian olevan edelleen vaikuttava kanava. Ilkassa ja muissa paikallisissa lehdissä tekstejä voi julkaista esim. mielipidekirjoituksena tai yleisöosastolla. Oman tai muiden alojen ammattijulkaisut ovat hyviä kanavia, kun työn sisältöä halutaan tehdä tunnetuksi. Media strategiaa tehdessä on tärkeää miettiä millaisiin ryhmiin halutaan vaikuttaa. Organisaation viestintästrategiana voi olla esim., että tiedote tai kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta lähtee kuukausittain mediaan. Ammattijulkaisuista mieleen tuli: - EPsote -verkkojulkaisu, jota tuotetaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Linkki: - Sosiaalinen tekijä -blogi. Linkki: Pohdittiin viimeistä EP:n rakenteellisen sosiaalityön pajaa Ajatuksena työpajaan on kutsua työntekijöiden lisäksi asiakkaita, päättäjiä ja median edustajia. Tässä päätöstilaisuudessa työntekijät voisivat esittää tekstiensä sisällöt pitämällä alustuksen aiheesta. Hanne vinkkasi, että kutsuttaessa paikalle lehdistöä on toimittajille hyvä tarjota porkkana, eli esittää kutsussa hyödyt osallistumisesta toimittajille. Tämän tyyppiseen tilaisuuteen on hyvä lähettää muutamaa viikkoa ennen toimitukseen etukäteismateriaalina artikkelit ja soittaa ennen tapahtumaa. Keskusteltiin myös Väli-Suomen rakenteellisen sosiaalityön seminaarista Tampereella Seminaarissa esitellään alueellisten työpajojen tuotoksia. Anne Saarijärvi esittelee yleisesti mitä EP:n työpajoissa on tehty Henri Muotkan rakenteellisen sosiaalityön mallinnuksen pohjalta. Työpajoissa mukanaolijoiden toivotaan esittelevän alueilla tehtyä rakenteellista sosiaalityötä. Ideana, että Seinäjoelta työntekijät voisivat esitellä yhteistutkimisen pilotin kokemuksia.

2 Hanne Rantalaan voi olla yhteyksissä vielä jatkossakin ja toimittaa hänelle sähköpostitse ) muokattuja tekstejä kommenteille. Muistion lopussa liitteessä 1. on Hannen vinkit julkaisufoorumeista. Kansalaistalo Mansikkapaikka yhteisöllisenä toimijana esittäytyy Mansikkapaikan historiasta, sosiaalityöntekijä Paula Jouppi Kansalaistalo Mansikkapaikka sai alkunsa pahimpaan lama-aikaan 90 -luvulla, kun taloudellinen hätä oli suuri. Paula kuvasi, että 1994 toimeentulotukihakemuksia tuli joka luukusta, ovista ja puhelimista. Työtilanne oli kaoottinen. Paula tarttui tilaisuuteen heti kuultuaan STM:n ja Raittiustoimen Nuoret ja päihteet -projektista, joka sai rahoitusta mk. Yhdyskuntatyö ja se miten asukkaiden oloa pystytään parantamaan, kiinnosti erityisesti. Yhteistyö seurakunnan kanssa sai tuulta alleen Marian päivän Pispalan kirkon tapahtumassa, jossa oli myös Martat ja MLL. Tuona aikana päiväkoteja purettiin, kun varat eivät riittäneet kiinteistökuluihin. Yhteen tällaiseen tilaan Lentävänniemen kerrostalon pohjakerrokseen onnistuttiin saamaan valtuudet vastikkeen hinnalla. Ennen Mansikkapaikan perustamista järjestettiin tapahtumia, kuten huumevalistuspäivä vetonaulanaan Eija Vilpas, johon osallistui linjureittain väkeä. Alueen väestön ongelmia kartoitettiin myös palaverissa, johon osallistui sosiaalitoimen lisäksi mm. seurakunta, asukasyhdistykset, kotipalvelu, perheneuvola, nuorisotyö ja seurakunta. Mansikkapaikan perustaminen alkoi, kun hankerahaa sisustamiseen saatiin 1000 mk, jolla saatiin tilaan verhot. Toimintaa käynnistämässä oli tällöin Paula, puolikas nuorisotyöntekijä ja henkilö palkkatuella. Tarvikkeiden hankinta tapahtui keräten ja kerjäten, jopa vessapaperit saatiin sossusta. Seurakunnan auto saatiin lainaksi ja sillä vietiin kerättyä tavaraa, kuten keinutuoleja Mansikkapaikkaan. Pianokin tilaan saatiin sponsoroituna. Paula totesi, että kaikissa asioissa hän lähestyi ainoastaan päälliköitä, jotta asioita saatiin eteenpäin. Mansikkapaikassa aloitettiin lounastarjoilut 10 markan hinnalla Lounaalle Paula haki miehiä paikallisista kuppiloista ja myöhemmin he tottuivat käymään itse. Miesten piiriä vedettiin ja siellä käytiin Miksi Jeppe juo? -tyyppisistä keskusteluista elämän tarkoitukseen liittyviin keskusteluihin. Lounasmaksut olivat ainoa tulonlähde. Raha-automaattiyhdistykseltä tukea haettiin useamman kerran enne kuin myönteinen päätös saatiin. TE -keskus tuki toimintaa osin, mutta 2008 kaupungin tuki lisääntyi. Nuorille, joilla oli haasteita peruskoulun suorittamisessa, järjestettiin myös tukea luokalta selviämiseen. Palkinnoksi tavoitteen saavuttamisesta heille järjestettiin leiri seurakunnan tiloissa, joita saatiin käyttää maksutta. Tukityöllistettyjä Mansikkapaikassa on ollut vuosien varrella kokoajan. Mansikkapaikan nykyisestä toiminnasta, toiminnanjohtaja Leila Väisänen Leila toimii Mansikkapaikan nykyisenä toiminnanjohtajana sosionomityöparinsa kanssa. Suurimpana kävijäryhmänä nykyään ovat kotona olevat äidit ja lapset. Perhekerhojen etuna on, että etuuksia ei menetä niihin osallistumalla, mutta sosiaalisiin kontakteihin ja verkostoitumiseen on mahdollisuus. Vauvakahviloita

3 järjestetään ja ne on koettu hyvänä verkostoitumisen tarjoajana äideille, jotka ovat tulleet muualta. Toisaalta kunta säästää, kun päivähoitoa ei tarvita. Ikäihmisille järjestetään myös toimintaa. Uutena kokeiluna on nyt ollut Tyttökerho, jossa kävijöitä on ollut Hyvänä puolena on, että uudenlaista toimintaa on helppo kokeilla ja se voidaan lopettaa, jos ihmisiä ei tavoiteta. Lapsille Mansikkapaikassa järjestetään kesäleirejä, joissa ukoillaan paljon ja pelataan. Puhelimen kerätään aina ohjaajalle leiripäivän alkaessa ja takaisin ne saa päivän päätteeksi. Liitteenä Mansikkapaikan esite, jossa on viikko-ohjelma. Mansikkapaikan toiminnan periaatteena on tarjota toimintaa kaiken ikäisille sosiaalisesta asemasta riippumatta. Alkuaikoina paikka leimautui hieman päihdeongelmaisten paikaksi, mutta nyt maine on muuttunut. Miehiä Mansikkapaikassa käy lähinnä lounaalla. Sukkatansseja on myös järjestetty ja niillä on tavoitettu mieskävijöitä, muuten kävijäkunta on naisvoittoista. Kädentaidot houkuttavat kävijöitä ja tilassa on myös kangaspuut. Kierrätysmateriaalia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon. Toiminnan alussa vaatekierrätystä tehtiin myös kansainvälisesti esim. Viroon ja Venäjälle. Mansikkapaikassa on vuotuisia tapahtumia, jotka keräävät runsaasti väkeä. Pihajuhla pidetään aina juhannusviikolla ja marjaretki syksyllä. Mansikkapaikka koordinoi myös moniammatillisia tapaamisia, jotka järjestetään kahdesti vuodessa. Tapaamisiin osallistuu mm. koulut, päiväkodit, järjetöjä, sosiaalitoimi ja etsivä nuorisotyö. Tarkoituksena on verkostoitua, tutustua ja kuulla mitä alueella tapahtuu. Vierailijoita kutsutaan kertomaan valitusta aiheesta tarpeen mukaan. Kaupungin kaavoittaja on esim. kertonut alueen kehityksestä. Kokemuksia vaihdettiin seurakunnan ylläpitämän Ystäväntuvan kanssa, jossa mieskävijöitä on tavoitettu järjestämällä veteraanien keskustelupiiri. Tuvan tulijumppa on ollut suosittu ja kävijöitä on ollut jopa 41. Toimintojentalolla taas on havaittu, että miesvetäjillä on suuri rooli siinä, että miehiä saadaan houkuteltua mukaan. Toimarissa lounaalla ja kahvilla miehiä taas käy jopa enemmän kuin naisia. Liitteenä Ystäväntuvan ja Toimintojentalon esitteet. Lisätietoa yhdyskuntatyöstä ja Mansikkapaikasta Talentia -lehti 6/2013 sivut Linkki: Liite 1. Hanne Rantalan vinkit julkaisufoorumeista Etelä-Pohjanmaalla yhteystietoineen. STT Vaasan aluetoimitus Työ: (06) Työfaksi: (06) Etelä-Pohjanmaa-lehti Ilkka uutistoimitus

4 Työ: (06) Ilmajoki-lehti Sähköpostin näyttö: Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat Työ: (06) Työfaksi: (06) Jurvan Sanomat Työ: (06) Työfaksi: (06) Järviradio Järviseudun Sanomat Torstai ilmaisjakelulehti Järviseutu Järviseutu-lehti Kauhajoki-lehti Komiat-lehti Kurikka-lehti

5 Kyrönmaa-lehti Työ: (06) Työfaksi: (06) Lapuan Sanomat Pohjalainen uutistoimitus Työ: (06) Työ 2: (06) Pohjalainen Yrittäjä Pohjankyrö-lehti Seinäjoen Sanomat Päätoimittaja Seinäjoen Sanomat toimitus Sähköpostin näyttö: Seinäjoen Sanomat toimitus Seinäjokinen-lehti Sähköpostin näyttö: Suomenselän Sanomat / Ähtärinjärven Uutisnuotta Sukunimi: Hautala Etunimi: Tuula Työ: (06) uutisnuotta.toimitus@sss.inet.fi Sähköpostin näyttö: uutisnuotta.toimitus@sss.inet.fi

6 Suupohjan Sanomat Työ: (06) Työfaksi: (06) Suupohjan Seutu Työ: (06) Työfaksi: (06) Tejuka-lehti Työ: (06) Työ 2: (06) Viiskunta-lehti Ykköset!-lehti YLE Pohjanmaan radio Työ: (06) Työfaksi: (06)