VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO. Antti Parpo Sote muutosjohtaja Turun kaupunki

Transkriptio

1 VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote muutosjohtaja Turun kaupunki

2 Sote palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Palvelujen järjestäminen Maakunta varmistaa laissa säädettyjen asukkaan oikeuksien toteutumisen Maakunta rahoittaa sille kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut pääosin valtion rahoituksella Maakunta määrittelee sote palvelujen tarpeen, määrän ja laadun Maakunta ohjaa ja valvoo palvelujen tuottamista Palvelujen tuottaminen Maakunnan omasta palvelutuotannosta vastaa liikelaitos Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä (Valinnanvapauslaki 33 ) Maakunnan liikelaitos tuottaa palvelut silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla

3 Maakuntien liikelaitokset Sote palvelujen tuottajat Ei suoran valinnanvapauden piirissä olevat erityispalvelut Peruspalvelut, mikäli palveluita ei ole markkinaperusteisesti saatavilla (syrjäseudut) Sote keskukset ja suun hoidon yksiköt yhdessä tai erikseen Suoran valinnanvapauden piirissä olevat julkiset ja yksityiset yhtiöt ja yhteisöt Sote-keskus voi vastata palvelujen tuottamisesta yhdessä alihankkijoiden kanssa Yksittäiset palveluntuottajat Liikelaitoksen erityis- ja peruspalveluita tuottavat yhtiöt/yhteisöt Yksityiset yritykset 3. sektori

4 Valinnanvapauden työkalut Suora maakunnan liikelaitoksen palvelupisteen valinta koko maan alueelta 6, Asiakkaan listautumismalli ja kapitaatiokorvaus sotekeskuksille ja suun terveydenhuollon yksiköille 14 Maksuseteli sote keskuksen alihankkijoille 5 Asiakasseteli yksittäisiin erityispalveluihin ja peruspalveluihin Henkilökohtainen budjetti jatkuviin pitkäkestoisiin palveluihin Asiakkaalle oikeus yksittäisen ammattihenkilön valinta tuotantoyksikön sisällä mahdollisuuksien mukaan 8

5 Sote palvelujen valinnanvapausmalli Liikelaitos voi vastata henkilökohtaisen budjetin palveluista omana tuotantonaan/ostopalveluna, mikäli asiakas ei halua käyttää henkilökohtaista budjettia. Liikelaitoksen on kuitenkin yhtiöitettävä asiakassetelituotanto

6 VALINNANVAPAUS JA PALVELUJEN VALINNANVAPAUS JA SOTE PALVELUJEN TUOTANNON RAKENNEMALLIT

7 Sote keskuksen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen palveluvalikoima (11, 11a, 13 ) VAIHE 1. vuodet ? terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; perustason avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; yleisten sairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito, yleisten sairauksien lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien pitkäaikaissairauksien toteaminen ja hoito; terveydenhuoltolain 22 :n mukaisten todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä mainittuihin palveluihin; sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus sekä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 12 :n mukainen neuvonta ja ohjaus. edellä mainittuihin palveluihin liittyvä vastaanottotoiminta ei kiireellinen ja kiireellinen. Laitoshoito enintään 1 kk:n kestoisesti 11a???????? VAIHE 2. vuodet 2021?) Sote palvelut, kuten , lisäksi Terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; Sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut (erityispalveluja); Asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain 14 :n 1 momentin mukaiset palvelut: Sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Kotipalvelu Kotihoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut Päihdetyö Mielenterveystyö Kasvatus ja perheneuvonta Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta Muut sosiaalihuoltolain 11 :n välttämättömät sosiaalipalvelut Maakunnan päättämät muut suoran valinnan palvelut

8 Sote keskuksen suun terveydenhuollon palveluvalikoima 13 VAIHE 1. vuodet ? Hammassairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset; Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu; Yleisten suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito mukaan lukien iensairauksien ja hammasinfektioiden hoito; Suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet Hammaslääkärin todistukset ja lausunnot; Edellä mainittuihin palveluihin liittyvät röntgenkuvaukset ja vastaanottotoiminta. VAIHE 2. vuodet 2021? Suun terveydenhuollonpalvelut, kuten , lisäksi Suun terveydenhuollon palvelut, ei kuitenkaan sairaalaolosuhteita edellyttävät suun terveydenhuollon palvelut, esim. Erikoissairaanhoidon jatkohoitona toteutettu suusairauksien hoito Hammasproteettiset hoidot Purentavirheiden hoito Kroonistuneiden iensairauksien hoito Yleissairauksia sairastavien suun sairauksien hoito sekä muiden toiminnalista haittaa aiheuttavien suusairauksien hoito

9 Tulkintaa ja pohdintaa sote keskuksen palveluvalikoimasta Sote keskuksen piiriin kuuluva palveluvalikoima muistuttaa kuntien tuottamien peruspalvelujen palveluvalikoimaa laajennettuna erityistason konsultaatio- ja vastaanottopalveluilla ja supistettuna jatkuvilla pitkäkestoisilla palveluilla Sote keskuksen sosiaalipalveluja on tarkoitus tarjota tilapäisen ja lyhytaikaisen tuen tarpeeseen. Palvelujen myöntämisestä tai epäämisestä on tehtävä oikaisuvaatimuskelpoinen hallintopäätös!!! (sosiaalihuoltolaki 45 ). Lain perusteluissa sosiaalihuollon ammattihenkilö voi myöntää lyhytaikaisia ja tilapäisiä sosiaalipalveluja. Asiakas on ohjattava liikelaitoksen laajaalaiseen palvelutarpeen arviointiin, jos asiakkaalla on useita yhtäaikaisia tuen tarpeita palvelutarve on toistuvaa palvelutarpeen voidaan olettaa kestävän useita viikkoja

10 Liikelaitoksen palveluvalikoima Akuuttihoito ja sosiaali ja terveydenhuollon laaja päivystys Vaativat erityispalvelut Ensihoito täydennettynä ostopalveluilla Muut erityispalvelut, joita ei rahoiteta asiakasseteleillä. (liikelaitoksen on yhtiöitettävä se osa palveluista, joissa on käytössä asiakasseteli) Henkilökohtaisen budjetin palvelut, mikäli asiakas ei halua valita yhtiöitetyn tai yksityissektorin tuottajaa henkilökohtaisella budjetilla Sote keskusten palveluvalikoimaan kuuluvat palvelut niillä maantieteellisillä alueilla, joissa tuotantoa ei ole markkinaperusteisesti saatavilla Palvelutarpeen arviointi sekä neuvonta ja ohjaus, jota ei tuoteta sotekeskuksissa 13 Asiakkaalla on useita yhtäaikaisia tuen tarpeita Palvelutarve on toistuvaa Palvelutarpeen voidaan olettaa kestävän useita viikkoja Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin myöntäminen ja muut hallintopäätökset sekä palvelutuotantoon liittyvä viranomaistoiminta

11 Muiden palveluntuottajien palveluvalikoima Sote keskusten alihankkijat sote keskuksen palveluvalikoiman piiriin kuuluvissa palveluissa Palvelut, jotka tuotetaan asiakassetelillä (min. 15 % muista kuin suoran valinnan palveluista maakunnan päätöksen mukaisesti) Lain perustelut 18 Henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvat yhtiöiden tuottamat palvelut Jatkuvat pitkäkestoiset laaja-alaiset palvelut vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa kehitysvammapalveluissa muut maakunnan päättämät asiakasryhmät

12 Tulkintoja yhtiöitettävästä palvelutuotannosta (valinnanvapauslaki) 33 : Maakunnan liikelaitos ei voi tuottaa suoran valinnan palveluita, mutta voi perustaa yhtiön tai yhteisön suoran valinnan palvelujen tuottamiseksi (sotekeskus/maksuseteli) 20 : Asiakassetelillä ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta. Sen sijaan, maakunnan yhtiö voisi tuottaa asiakasseteleillä palveluita (20 lain perustelut) Toisin kuin henkilökohtaisen budjetin kohdalla asiakassetelipalveluissa liikelaitos ei voi tarjota palveluita liikelaitoksen omana tuotantona. 23 : Henkilökohtaisella budjetilla ei voi saada palveluita maakunnan liikelaitokselta. Liikelaitos voi tuottaa omana tuotantonaan kuitenkin henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvia palveluita, mikäli asiakas ei halua käyttää henkilökohtaista budjettia (23 lain perustelut) Strateginen kysymys: Kumpi on tarkoituksenmukaisempi tuottamistapa henkilökohtaisen budjetin palveluissa: liikelaitos vai yhtiö? Todennäköisesti tarvitaan molempia tapoja.

13 JULKISESTI RAHOITETTUJEN JA KILPAILUILLA MARKKOINOILLA ARVIO JULKISEN SOTE TUOTANNON KUSTANNUKSISTA MENOLAJEITTAIN TOIMIVIEN MUIDEN PALVELUNTUOTTAJIEN TUOTTAMAT PALVELUT VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTAKONSERNISSA (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito henk.koht.budjettiin ja yhtiöihin Yhtiöitettävä toiminta Sote keskus Henk.koht.budjetti Asiakasseteli Yhtiöt yhteensä Liikelaitos Konserni yhteensä Yleishallinto Lastensuojelun laitos ja perhehoito Lastensuojelun avohuoltopalvelut Muut lasten ja perheiden avopalvelut Ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut ikääntyneiden palvelut Vammaisten laitoshoito Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut vammaisten palvelut Kotihoito Työllistymistä tukevat palvelut Päihdehuollon erityispalvelut Perusterveydenhuollon avohoito Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Muu sosiaali ja terveystoiminta Yhteensä *Laskentaoletuksena vähennetty asiakaspalvelujen ostot muilta 198 milj. ja valtiolta 3 milj. sekä avustukset 126 milj..; Lisätty kuntien vyörytykset 8 milj. *Kustannukset perustuvat vuoden 2015 hintoihin ja menoeriin. Lähdetiedot: Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat *Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen oletetaan kasvavan 5 %:lla ja kotihoidon 3 %:lla tk-vuodeosastojen supistumisen takia

14 Arvio kuntakohtaisista sote kustannuksista (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito henk.koht.budjettiin ja yhtiöihin Sote keskus Henk.k.budjetti Asiakasseteli Konserniyhtiö Liikelaitos Yhteensä Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Varsinais Suomi *Laskentaoletuksena vähennetty asiakaspalvelujen ostot muilta 198 milj. ja valtiolta 3 milj. sekä avustukset 126 milj..; Lisätty kuntien vyörytykset 8 milj. *Kustannukset perustuvat vuoden 2015 hintoihin ja menoeriin. Lähdetiedot: Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat *Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen oletetaan kasvavan 5 %:lla ja kotihoidon 3 %:lla tk-vuodeosastojen supistumisen takia

15 ARVIO JULKISEN SOTE TUOTANNON KUSTANNUKSISTA MENOLAJEITTAIN VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTAKONSERNISSA (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito liikelaitokselle Yhtiöitettävä toiminta Sote keskus Henk.koht.budjetti Asiakasseteli Yhtiöt yhteensä Liikelaitos Konserni yhteensä Yleishallinto Lastensuojelun laitos ja perhehoito Lastensuojelun avohuoltopalvelut Muut lasten ja perheiden avopalvelut Ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut ikääntyneiden palvelut Vammaisten laitoshoito Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut Muut vammaisten palvelut Kotihoito Työllistymistä tukevat palvelut Päihdehuollon erityispalvelut Perusterveydenhuollon avohoito Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Muu sosiaali ja terveystoiminta Yhteensä

16 Arvio kuntakohtaisista sote kustannuksista (1 000 ) Ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito liikelaitokselle Sote keskus Henk.k.budjetti Asiakasseteli Konserniyhtiö Liikelaitos Yhteensä Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Varsinais Suomi

17 Ei sairaanhoidolliset tukipalvelut sote ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksissa

18 Valtakunnalliset palvelukeskukset (ML 124 ) Maakunnilla on seuraavat valtakunnalliset palvelukeskukset: 1. toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus; 2. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT-palvelukeskus). Palvelukeskusten asiakkaita ovat maakunnat, maakuntien palvelukeskukset ja muut maakuntien hankintayksiköt sekä 4 :ssä tarkoitetut maakuntakonsernin tytäryhteisöt (Huom! Ei maakunnan sote tuotantoyhtiöt) ICT palvelukeskuksen on kuitenkin ylläpidettävä ja tarjottava kaikille sosiaali ja terveyspalveluja tuottaville laitoksille ja yhtiöille niiden välttämättä tarvitsemia ja valtakunnallisesti käytössä olevia sähköisiä potilastietojärjestelmiä. (yhtiöillä ei käyttövelvoitetta, ML 125 ) Maakuntien yhtiöt ja kunnat voivat myös ostaa tarkoitetulta palvelukeskukselta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja silloin, kun ne sijaitsevat samoissa tiloissa kun maakuntien sosiaali ja terveyspalveluja tuottavat laitokset tai yhtiöt. Palvelujen myynti maakuntien yhtiöille ja kunnille ei saa olla enempää kuin 20 % palvelukeskusten kyseisiä palveluja koskevasta liikevaihdosta.

19 Palvelukeskusten käyttövelvoite (ML 125, 126 ) Maakunnan ja maakuntakonsernin tytäryhteisön on käytettävä pääsääntöisesti seuraavien palvelukeskusten palveluita 1. kiinteistöhallinnon palvelukeskus; 2. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT-palvelukeskus). Yhteishankintojen palvelukeskuksen palvelujen käyttöön ei ole hankintavelvoitetta. Yhteishankintojen palvelukeskust tuottaa Yhteishankintatoimintoja Hankintojen tukitoimintoja ja ylläpitää hankintasopimuksia Tuottaa hankintatoimen kehittämis- ja asiantuntijapalveluita Tuottaa hankintoihin liittyviä analyysipalveluita

20 Hallinnollisten tukipalvelujen päälinjaukset Tukipalvelut Maakunnan Liikelaitos Liikelaitoksen yhtiöt järjestäjäorganisaatio ICT * Taloushallinto Henkilöstöhallinto Kiinteistöpalvelut Hankinnat ** *Mahdollisuus tukeutua palvelukeskuksen palveluihin vain potilastietojärjestelmissä **Maakunnan yhtiö voi hankkia kiinteistöpalveluja, jos yhtiön tuotanto on samoissa tiloissa liikelaitoksen tuotannon kanssa ja mikäli palvelulaitoksen myynti ei tässä ylitä 20 % liikelaitoksen liikevaihdosta Valtakunnallinen palvelukeskus (käyttövelvoite) Valtakunnallinen palvelukeskus (ei käyttövelvoitetta) Organisaation omat tukipalvelut

21 Johtopäätöksiä tukipalveluista Nykyisistä kuntien ja kuntayhtymien sote palveluille ei sairaanhoidollisia tukipalveluja tuottavasta henkilöstöstä suurin osa siirtyy maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen Tuleva maakunnallinen sote palvelujen tuotantoyhtiö joutuu järjestämään itselleen omat tukipalvelut vaihtoehtoisin tavoin: o o o Omat tukipalveluja tuottavat konsernin tytäryhtiöt Ostopalvelut Tukeutuminen lainsäädännön rajoissa palvelukeskusten tarjoamiin palveluihin kiinteistöpalveluissa ja potilastietojärjestelmäpalveluissa Yhtiön strateginen valinta tukipavelujen järjestämismallista määrittelee, mikä osa tukihenkilöstöstä siirtyy yhtiön palvelukseen. Mikäli yhtiö ostaa tukipalvelut pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta, merkittävä osa tukihenkilöstä siirtyy valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen. Kunnat joutuvat järjestämään tukipalvelunsa itsenäisesti ja kunnat eivät voi pääsääntöisesti tukeutua palvelukeskusten tuottamiin tukipalveluihin.

22 SOTE PALVELUTUOTANNON ESISELVITYSTYÖ

23 Esiselvitystyö palvelutuotantotyöryhmälle 1. Liikelaitoksen ja sote keskusten lainsäädännössä mainittujen tehtävien ja vastuiden listaus 2. Palvelutuotannon esiselvitystyössä tehdään tarkempi arvio lainsäädäntö huomioiden siitä, mitkä julkiset sote palvelut toteutetaan (ks diat 13 ja 14): omana tuotantona liikelaitoksessa yhtiönä sote keskuksessa yhtiönä henkilökohtaisella budjetilla yhtiönä asiakassetelillä yhtiönä maksusetelillä Selvitystyössä tulee arvioida kuntakohtaisesti ja kuntayhtymien osalta, miten palvelutuotannon kustannukset jakautuvat palvelutuotannon uusiin rakenteisiin (ks. kohta 1). Selvitystyössä tulee arvioida kuntakohtaisesti ja kuntayhtymien osalta, miten palvelutuotannossa työskentelevä henkilöstö jakautuu palvelutuotannon uusiin rakenteisiin (ks. kohta 1) 3. Palvelutuotannon esiselvitystyössä annetaan alustava periaatteellinen esitys sairaanhoidollisten tukipalvelujen rakenteesta huomioiden liikelaitoksen ja yhtiöiden eriytetty toiminta: Kuvantaminen Apuvälineet Välinehuolto? Laboratoriopalvelut Sairaala apteekki mahdolliset muut sairaanhoidolliset tukipavelut Selvitystyössä tulee arvioida, miten eri sairaanhoidollisten tukipalvelujen kustannukset jakautuvat palvelutuotannon uusissa rakenteissa huomioiden liikelaitoksen ja yhtiöiden eriytetty toiminta (ks. kohta 2) Selvitystyössä tulee arvioida, miten eri sairaanhoidollisten tukipalvelujen henkilöstö jakautuu palvelutuotannon uusissa rakenteissa huomioiden liikelaitoksen ja yhtiöiden eriytetty toiminta (ks. kohta 2) Huom! Liikelaitoksen ja tulevan palvelutuotantoyhtiön toiminta on eriytettävä myös tukipalvelujen osalta, pl. potilastietojärjestelmät