Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 72/2004 vp Sähkön hinnat Eduskunnan puhemiehelle Sähköyhtiöt pitivät vuosikymmeniä sekä siirtohinnat että energian hinnat vakaina. Sähköyhtiöt olivat myös tuottavia. Sähkömarkkinalaki vapautti energian kilpailulle. Sähköyhtiöitä siirtyi suurilla kauppahinnoilla mm. pörssiyhtiöiden omistukseen. Uudet sähköyhtiöiden omistajat mullistivat sähkön hinnoittelurakenteen. Kilpailtu energian hinta laski aluksi, mutta samalla monopolisoitu siirtohinta nousi. Myöhemmin myös energian hinnat ovat nousseet. Sähkömarkkinalain tulisi estää kohtuuton hinnoittelu. Sitä laki ei ole tehnyt. Vaikka Energiamarkkinavirasto on todennut esimerkiksi Fortumin perineen vuonna 1999 Tuusulan alueelta 7,6 milj. markkaa yli kohtuullisen tuoton, ei hinnoitteluun ole tullut korjausta. Fortum ja sen tytäryhtiöt (esimerkiksi Elnova) ovat tässä ja muissa vastaavissa monopoliin perustuvissa ylihinnoittelutapauksissa valittaneet korkeimpaan hallintooikeuteen ja näin pitkittäneet asian ratkaisua ja perineet edelleen koko ajan kohtuuttomia hintoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen sähkönsiirron ja energian kohtuuttoman suurista siirtoja perushinnoista, onko hallitus tietoinen hinnoittelurakenteen vaikutuksesta energian järkevään ja säästäväiseen käyttöön ja mitä hallitus aikoo tehdä sähkön hintojen saamiseksi kohtuullisiksi ja hinnoittelurakenteen saamiseksi terveeksi? Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2004 Risto Kuisma /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 72/2004 vp: Onko hallitus tietoinen sähkönsiirron ja energian kohtuuttoman suurista siirtoja perushinnoista, onko hallitus tietoinen hinnoittelurakenteen vaikutuksesta energian järkevään ja säästäväiseen käyttöön ja mitä hallitus aikoo tehdä sähkön hintojen saamiseksi kohtuullisiksi ja hinnoittelurakenteen saamiseksi terveeksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Vuonna 1995 annettuun sähkömarkkinalain (386/1995) 14 :n 2 momentin mukaan verkkopalveluiden hinnoittelun on oltava kohtuullista. Tällä tarkoitetaan, että hinnoittelun tulee perustua asiakkaan verkonhaltijalle aiheuttamiin kustannuksiin, joissa huomioidaan myös siirtotarpeisiin perustuva verkon kehittäminen ja laajentaminen. Tämän lisäksi verkonhaltijalla on oikeus saada kohtuullinen tuotto verkkotoimintaan sijoittamalleen pääomalle. Säännöksen 1 momentin mukaan verkkopalveluiden myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on myös oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. Sähkömarkkinalain pyrkimys avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen on tuonut hinnoittelussa olevia ongelmia esille. Verkonhaltijoiden hinnoissa on suuria eroja, mutta hintaerot selittyvät usein verkonhaltijoiden erilaisilla kustannuksilla. Sähkömarkkinoita valvova Energiamarkkinavirasto on vuodesta 1999 lukien antanut vuoden 2003 loppuun mennessä yhteensä kymmenen sähkön siirron hinnoitteluun liittyvää langettavaa päätöstä, joilla verkonhaltija on määrätty muuttamaan toimintansa lainmukaiseksi. Virasto on selvittänyt tutkimuspyyntöjen lisäksi myös omaehtoisesti kohtuuttomimpia hinnoittelutapauksia. Sähkön siirtotariffien rakenteille voidaan asettaa monia ristiriitaisia tavoitteita. Energiamaksuun perustuva tariffi kannustaa parhaiten energian säästöön, mutta verkkotoiminnan kustannukset ovat pääosin kiinteitä kustannuksia. Kustannusvastaavuuden näkökulmasta tariffien tulisi perustua pääosin kiinteisiin maksuihin. Tariffirakenteella on suuri vaikutus eri sähkönkäyttäjäryhmien maksamiin hintoihin. Tariffirakenteisiin tehtävät, etenkin säädöksiin perustuvat, muutokset ovat ongelmallisia, koska rakenteen muutos nostaa aina joidenkin käyttäjäryhmien hintaa. Ongelmat ovat korostuneet sähkönjakeluyhtiöiden fuusioiden yhteydessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön verkkopalveluiden hinnoittelun valvontaa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä marraskuun alussa. Työryhmä ehdottaa uutta sähköverkkotoiminnan valvontamallia, jossa Energiamarkkinavirasto arvioisi jälkikäteen kaikkien verkonhaltijoiden tuoton viiden vuoden pituisen valvontajakson ajalta. Valvontajaksolla sovellettava hinnoittelumetodologia asetettaisiin verkonhaltijoille Energiamarkkinaviraston ennen valvontajakson alkua antamilla yhtiökohtaisilla metodologiapäätöksillä. Energiamarkkinavirasto toteaisi valvontajakson päätyttyä päätöksellään kunkin yhtiön tariffimetodologiaan perustuvan tuloksen valvontajakson ajalta sekä vahvistaisi valvontajakson ajalta 2

3 Ministerin vastaus KK 72/2004 vp Risto Kuisma /sd kertyneen kohtuullisen tuoton ylittävän tai alittavan tuoton määrän. Päätökseen sisältyisi velvoite palauttaa ylituotto alkaneen valvontajakson aikana hinnoittelun kautta asiakkaille. Vastaavasti verkonhaltija voisi halutessaan ottaa huomioon alkaneen valvontajakson hinnoittelussaan sen tuoton, jonka edelliseltä valvontajaksolta kertynyt tuotto jäi alle kohtuullisesta tuottotasosta. Valvontajakson aikana verkonhaltija voisi kuitenkin yksittäisenä vuotena ottaa toiminnasta kohtuullisena pidettävää tuottorajaa korkeamman tuoton ilman valvontaviranomaisen välitöntä puuttumista asiaan. Työryhmä ehdottaa, että uusi sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamalli otettaisiin käyttöön vuoden 2005 alusta lähtien. Työryhmän ehdottama uusi valvontamalli toisi parannuksia kuluttajien näkökulmasta kolmeen keskeiseen sähkön siirron hinnoittelun ongelmakohtaan. Ensinnäkin kaikki verkonhaltijat tulisivat aktiivisen valvonnan piiriin. Toiseksi kohtuullisena pidettävä hintataso olisi etukäteen tiedossa. Kolmantena parannuksena puolestaan olisi, että valvontaviranomainen määräisi valvontajakson päätyttyä automaattisesti verkonhaltijan palauttamaan mahdollisesti kertyneen ylituoton asiakkaille alentamalla siirtomaksuja vastaavalla määrällä. Työryhmän ehdotus merkitsisi siirtymistä entistä tiukempaan valvontaan, jossa Energiamarkkinaviraston mahdollisuudet asettaa etukäteen valvontaperiaatteet paranevat. Työryhmän esitys sisältää myös ehdotuksen vähentää fuusiotapausten ja tariffirakenteiden muuttamisen haittoja siirtymäkausin. Hallituksen tavoitteena on antaa uudesta valvontamallista hallituksen esitys keväällä. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2004 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 72/2004 rd: Är regeringen medveten om de oskäligt höga överförings- och baspriserna på elöverföring och energi, är regeringen medveten om prissättningsstrukturens effekt på en förnuftig och sparsam användning av energi och vad har regeringen för avsikt att göra för att få elpriserna skäliga och prissättningsstrukturen sund? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 14 2 mom. i den år 1995 givna elmarknadslagen (386/1995) skall prissättningen av nättjänsterna vara skälig. Med detta avses att prissättningen skall basera sig på de kostnader som kunden orsakar nätinnehavaren. I dessa kostnader beaktas också det utvecklande och utvidgande av nätet som grundar sig på behoven av överföring. Utöver detta har nätinnehavaren rätt att få en skälig avkastning på det kapital denne har placerat i nätverksamheten. Enligt 1 mom. i bestämmelsen skall försäljningspriserna och försäljningsvillkoren för nättjänsterna samt grunderna för hur de fastställs också vara objektiva och icke-diskriminerande för alla nätanvändare. Elmarknadslagens strävan att utöka öppenheten och genomsynligheten har lyft fram de problem som finns i prissättningen. I nätinnehavarnas priser finns stora skillnader, men prisskillnaderna förklaras ofta med nätinnehavarnas olika kostnader. Energimarknadsverket, som övervakar elmarknaden, har från år 1999 till utgången av 2003 fattat totalt tio fällande beslut med anknytning till prissättningen av elöverföringen, med vilka nätinnehavaren har ålagts att ändra sin verksamhet så att den blir lagenlig. Utöver begäran om undersökningar har ämbetsverket också på eget initiativ rett ut mera oskäliga prissättningsfall. För strukturerna i elöverföringstarifferna kan många motstridiga mål ställas. En tariff som grundar sig på en energiavgift sporrar bäst till energisparande, men kostnaderna för nätverksamheten är huvudsakligen fasta kostnader. Med tanke på kostnadsmotsvarigheten bör tarifferna grunda sig huvudsakligen på fasta avgifter. Tariffstrukturen har stor effekt på de priser som olika elanvändargrupper betalar. Ändringar som skall göras i tariffstrukturerna och som grundar sig i synnerhet på författningar är problematiska, eftersom en ändring av strukturen alltid höjer priset åtminstone för vissa användargrupper. Problemen har accentuerats i samband med att eldistributionsbolag har fusionerats. En av handels- och industriministeriet tillsatt arbetsgrupp som har rett ut tillsynen över prissättningen av nättjänsterna överlät sitt betänkande i början av november. Arbetsgruppen föreslår en ny övervakningsmodell för elnätsverksamheten, där Energimarknadsverket i efterskott bedömer alla nätinnehavares avkastning under övervakningsperioder på fem år. Den prissättningsmetodologi som skall tillämpas på övervakningsperioden skall ställas för nätinnehavarna genom bolagsvisa metodologibeslut som Energimarknadsverket utfärdar innan övervakningsperioden börjar. Energimarknadsverket skall sedan övervakningsperioden gått ut med ett beslut konstatera 4

5 Ministerns svar KK 72/2004 vp Risto Kuisma /sd vilket resultatet för övervakningsperioden blev på basis av varje bolags tariffmetodologi samt fastställa det avkastningsbelopp som flutit in under övervakningsperioden och som överskrider eller underskrider en skälig avkastning. I beslutet skall ingå en skyldighet att till kunderna via prissättningen under den påbörjade övervakningsperioden returnera en för stor avkastning. På motsvarande sätt kan nätinnehavaren, om denne så önskar, i prissättningen för den påbörjade övervakningsperioden beakta en avkastning som under föregående övervakningsperiod flöt in till ett belopp som var lägre än den skäliga avkastningsnivån. Under övervakningsperioden skall en nätinnehavare dock under ett enskilt år kunna ta ut en avkastning för verksamheten som överskrider den avkastningsgräns som skall anses skälig, utan att tillsynsmyndigheten omedelbart ingriper i saken. Arbetsgruppen föreslår att den nya övervakningsmodellen för en skälig prissättning av elöverföringen skall tas i bruk vid ingången av år Den av arbetsgruppen föreslagna nya övervakningsmodellen medför förbättringar ur konsumenternas synvinkel på tre centrala problempunkter i prissättningen av elöverföringen. För det första kommer alla nätinnehavare att omfattas av en aktiv övervakning. För det andra vet man på förhand vad som skall anses som en skälig prisnivå. Den tredje förbättringen är att tillsynsmyndigheten sedan en övervakningsperiod gått ut automatiskt ålägger nätinnehavaren att till kunderna returnera den för stora avkastning som eventuellt influtit genom att sänka överföringsavgifterna med motsvarande belopp. Arbetsgruppens förslag innebär en övergång till en strängare övervakning än tidigare, där Energimarknadsverket får bättre möjligheter att på förhand ställa upp övervakningsprinciper. Arbetsgruppens framställning innehåller också ett förslag om att nackdelarna av fusionsfall och ändringar i tariffstrukturerna skall minskas genom övergångsperioder. Regeringen har för avsikt att ge en regeringsproposition om den nya övervakningsmodellen i vår. Helsingfors den 3 mars 2004 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 5