AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY"

Transkriptio

1 1 AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY Versio 2.0 ( )

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HYVINVOINNIN TARJOTIN KOKONAISUUS Vaiheet ja aikataulutus Hallinnointi ja omistajuus Kriteerit Vaatimuksia HYVINVOINNIN TARJOTTIMEN SISÄLTÖ Älykäs asiakasohjaus Uudet palvelut Virtuaalinen asukastupa Oma-arviointityökalu Ikäihmisten hyvinvointimittari ja tietopaketit Täydentävät palvelut HYVINVOINNIN TARJOTTIMEN ASIAKASKUVAUKSET OSALLISTAMINEN JA YHTEISTYÖ Ammattilaisten työpajat Kuntalaisten työpajat Yhteistyö valtakunnallisesti LIITTEET... 25

3 3 1. JOHDANTO Vuodet ovat suurten muutosten aikaa Oulun kaupungin ja koko Suomen hyvinvointipalveluissa. Palvelurakenteen ja Oulun palvelumalli 2020 toteutus alkaa kunnissa tehtävillä muutoksilla jo vuonna Kuntalaisen valinnanvapaus ja monituottajamalli tulevat entistä tärkeämmäksi ja sähköisten palveluiden laaja implementointi tapahtuu kunnissa jo lähivuosina. AVAUS hanke kuuluu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste) Ohjelmakauden painopisteenä on kehittää palveluita ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn väestön keskuudessa. Ohjelma jakautuu kuuteen (VI) Osaohjelmaan. AVAUS-hanke kuuluu osaohjelmaan viisi (V), jossa tavoitteena on, että tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi. Osaohjelman tavoitteena on edistää alueellista tiedontuotantoa, alueellista innovaatioympäristöä, kehittää tietojärjestelmiä sekä sähköisiä palveluita ja asiointia. Pohjois- Suomen alueellinen Kaste-johtoryhmä on nostanut esille viisi läpileikkaavaa teemaa, joita tulisi nostaa esille kehittämistyössä. Näitä ovat asiakaslähtöisyys, hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo, monitoimijaisuus, ennakoiva työtapa ja vaikuttavuus (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20, 47-50). Myös Oulun kaupungin Palvelumalli 2020 korostaa ennaltaehkäisyä, asiakaslähtöisyyttä, monitoimijaisuutta ja monikanavaisuutta (Oulun kaupunki 2013, 3-5). AVAUS-hankkeen tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä sähköisiä palveluita sekä -asiointia ja saada osallistava, kuntalaislähtöinen toimintakulttuuri osaksi kaikkia hyvinvoinnin palveluja. AVAUS osallistuu alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseen yhteistyössä Business Oulun kanssa. AVAUS tuo esille kuntalaisten ja ammattilaisten ideoimia keskeisiä hyvinvointia tukevia kehittämistehtäviä yhteisissä innovaatiofoorumeissa.tulevaisuuden palveluita tukemaan kehitämme avoimeen arkkitehtuuriin perustuvaa hyvinvoinnin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta. Kokonaisuuden avulla pyritään vastaamaan palvelurakenteen muutokseen ja kuntalaisen valinnanvapauden toteutumiseen. Kokonaisuuden yläkäsitteenä käytetään Hyvinvoinnin tarjotin termiä. Tarjottimen avulla tuodaan esille tietoa, ohjausta ja ennaltaehkäiseviä palveluita kuntalaisten ja ammattilaisten käyttöön, jotta palveluita löytyy riittävän varhaisessa vaiheessa. Hyvinvoinnin tarjotin on matalan kynnyksen kokonaisuus, joka monitoimijuus-teeman mukaisesti kokoaa yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut ja jonka käytöllä pyritään vauhdittamaan kunnan tuottavuuskehitystä ja saavuttamaan kustannushyötyjä. Julkinen ja yksityinen sektori toimivat Hyvinvoinnin tarjottimella yhdessä kumppanina ja verkostona. Kuntalaisia ohjataan toimimaan itsenäisesti ja samalla vähentämään fyysisiä käyntejä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvinvoinnin tarjottimen käytön tehostuessa henkilökunnan työtä vapautuu palveluja paljon käyttävien asiakkaiden neuvontaan. Hyvinvoinnin tarjotin on avoin kaikille, mutta sen sisältöä on koottu ikäihmisten näkökulmasta. Lähtökohtana on tuoda esiin palveluita, jotka tukevat ikääntyvien kuntalaisten kotona asumista, selviytymistä ja toimintakykyä. Ammattilaiset voivat hyödyntää Hyvinvoinnin tarjotinta oman työnsä tukena ja heidän roolinaan on motivoida ja ohjata kansalaisia sen käyttöön. Hyvinvoinnin tarjottimen toiminnallinen määritys on geneerinen eli palvelu on käyttöönotettavissa missä tahansa kunnassa tai kaupungissa. Tulevaisuudessa Hyvinvoinnin tarjotin voidaan laajentaa kattamaan kaikki alueen palvelut hyvinvointipalveluiden lisäksi ja käyttäjinä voivat olla kaiken ikäiset. Hyvinvoinnin tarjotin on kokoelma palveluita, toimintoja ja työkaluja. Tärkein Hyvinvoinnin tarjotin -kokonaisuuden uusi toiminnallisuus on älykäs asiakasohjaus. Muut kuvattavat uudet työkalut ovat työnimiltään Ikäihmisten hyvinvointimittari, Oma-arviointityökalu ja Virtuaalinen asukastupa. Näihin neljään uuteen toiminnallisuuteen AVAUS-hanke tuottaa tässä toiminnallisessa määrityksessä tarve- ja sisältökuvaukset. Näitä työkaluja ei ole vielä olemassa ja niiden tekniseen toteutukseen odotetaan yrityksiltä innovatiivisia ratkaisuehdotuksia ja malleja, miten nämä toteutetaan (yhtenä sovelluksena vai erillisinä työkaluina). Älykkään asiakasohjauksen ja uusien työkalujen kuvaukset on jätetty tarkoituksella avoimiksi ja laajoiksi, sillä toteutustapoja on useita. On haluttu jättää toteutuksen tarjoajalle vapautta siihen, kuinka tarpeet ratkaistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoiset toteuttamistavat ovat mahdollisia. Tässä dokumentissa ei kuvata teknistä arkkitehtuuria.

4 4 Toteutuksen kehittämisessä käytetään avointa vuoropuhelua, jossa myös ammattilaiset ja kuntalaiset osallistetaan työkalun kehittämiseen. Tässä dokumentissa kuvatut tarve- ja sisältökuvaukset ovat vielä keskeneräisiä. Ne täydentyvät koko AVAUS-hankkeen ajan ja tässä vaiheessa on tärkeää se, että toiminnallisuuksien tarkoitus ja tarve käy esille. Tarkat tarve- ja sisältökuvaukset tarvitaan sitten, kun varsinainen tekninen toteutus on valmis. Tietoa ja ideoita määrityksiin on kerätty kuntalaisilta ja ammattilaisilta erilaisissa tapahtumissa, työryhmissä ja kyselyin. Ammattilaiset ja kuntalaiset on osallistettu hyvinvoinnin tarjottimen kehittelyyn kevään 2014 aikana järjestetyillä työpajoilla ja kuntalaistapahtumilla. Määrittely täydentyy jatkossa mahdollisten hankintaprosessien aikana. Pohjana on käytetty myös jo olemassa olevia kansallisia ja alueellisia määrityksiä, joita mm. THL, Kaste-hanke, SADe-sote, Hyvis, Kotitori, Gasel-hanke ja Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti (VAKAVA) ovat tuottaneet. Tämä määritysdokumentti on luonnos ja se täydentyy kesäkuun loppuun 2014 saakka.

5 5 2. HYVINVOINNIN TARJOTIN KOKONAISUUS Hyvinvoinnin tarjotin sisältää uusia työkaluja, joita ovat Ikäihmisten hyvinvointimittari, Omaarviointityökalu ja Virtuaalinen asukastupa, sekä jo olemassa olevia täydentäviä palveluita (mm. SADe-SOTE-palveluhakemisto, sähköinen palveluseteli PSOP, Mielenterveystalo.fi ja omahoitoratkaisut). Tärkein tämän kokonaisuuden toiminnallisuus on älykäs asiakasohjaus ja eri palveluiden yhteentoimivuus (kuva 1). Älykäs asiakasohjaus ohjaa käyttäjää eteenpäin esim. ohjeisiin, tietoon ja muihin liitettäviin palveluihin. Hyvinvoinnin tarjotin käsittää siis modulaarisen, muuttuvan kokoelman palveluita, toimintoja ja työkaluja. Koko tätä palvelukokonaisuutta kutsutaan termillä Hyvinvoinnin tarjotin. Kuva 1. Hyvinvoinnin tarjotin Kunta on perinteisesti ottanut vastuun kuntalaisten hyvinvoinnista ja tarjonnut palveluita. Nyt pyritään aktivoimaan kuntalaista itseään ottamaan vastuuta oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämisessä. Hyvinvoinnin tarjottimen kautta kuntalaiset saavat omaan hyvinvointiin ja toimintakykyynsä liittyvää validia tietoa sekä kokonaiskäsityksen alueellisesta palveluvalikoimasta. Kuntalaisen ohjautuminen itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn eli vihreälle alueelle (kuva 2) painottuu. Ohjattu itsepalvelu ja omahoito eli keltainen alue on myös tärkeässä osassa. AVAUS-hankkeessa alustavasti määritelty Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi (liite 1) kuvaa ohjattua itsepalvelua ja omahoitoa. Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuus toteuttaa monikanavaisuuden periaatetta eli palvelut ovat saatavissa internetissä, mobiilisti, puhelinpalvelun ja fyysisen asioinnin kautta. Hyvinvoinnin tarjotinta voi käyttää omatoimisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Hyvinvoinnin tarjotin käsitteen alle määritellyt eri työkalut ja palvelut voidaan liittää minkä kunnan internetsivulle tahansa. Näin Oulun kaupungin kuntalaisen Hyvinvoinnin tarjottimen palvelut voidaan koota esim. - sivustolle, Kempeleen asukkaan kuntakohtaiset palvelut sivustolle jne. Joitain Hyvinvoinnin tarjottimelle tulevia palveluita, kuten esimerkiksi Mielenterveystalo, on jo saatu käyttöön Oulun kaupungin internetsivustoon ennen varsinaisen Hyvnvoinnin tarjotin -kokonaisuuden käyttöönottoa.

6 6 Kuva 2. Kuntien sähköisten omahyvinvointi- ja asiointipalveluiden arkkitehtuurilinjaukset (VAKAVA) Hyvinvoinnin tarjotin -kokonaisuus on yksi työkalu kuntien palvelurakenteen uudistamisessa. Oulun palvelumalli 2020 lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, jossa sähköiset omahyvinvointi- ja asiointipalvelut, etäratkaisut ja liikkuvat palvelut ovat tärkeä osa toimintaa perinteisten fyysisten palveluiden rinnalla ja korvaajana (Oulun kaupunki 2013, 3). Hyvinvoinnin tarjotin erottuu muista kansallisista omahyvinvointi- ja asiointipalveluista siinä, että Hyvinvoinnin tarjottimessa korostetaan kuntalaisen valinnanvapautta tuomalla yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt kuntalaisen ulottuville. Hyvinvoinnin tarjottimen kolme uutta työkalua, Ikäihmisten hyvinvointimittari, Omaarviointityökalu ja Virtuaalinen asukastupa, vastaavat kuntalaisten ja ammattilaisten itsearviointiin ja ennaltaehkäisyyn liittyviin toiveisiin. Hyvinvoinnin tarjotin painottaa yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia tukevia toimintoja. Tämä toteutetaan Virtuaalisella asukastuvalla. Oma-arviointityökalu helpottaa ikääntyvää kuntalaista ja hänen läheisiään löytämään yksityisen, kolmannen sektorin ja kunnan toimintoja ja palveluita. Lisäksi työkalu ohjaa ja neuvoo kotona selviytymistä tukevissa asioissa, mikäli oikeutta kunnan järjestämiin palveluihin ei ole. Ikäihmisten hyvinvointimittarin tavoitteena on, että kuntalainen itse arvioi omaa hyvinvointiaan ennen varsinaista yhteydenottoa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntalainen on aktiivinen etsiessään tietoa ja palveluita, hän panostaa ennaltaehkäisyyn ja huolehtii aktiivisesti omasta hyvinvoinnistaan eli hän on vertauskuvallisesti oman hyvinvointinsa kuljettaja, johon kunta antaa välineitä (kuva 3). Kaikista työkaluista toivotaan visuaalisia, houkuttavia ja pelillisiä, joita kuntalaisen on helppo ja mukava käyttää. Työkaluissa painottuu älykäs asiakasohjaus, jolloin sovellus ohjaa käyttäjän tulosten perusteella erilaisiin palveluihin (tietoon, ohjeisiin, sähköisiin työkaluihin ja tarvittaessa palveluntarjoajien yhteystietoihin).

7 7 Kuva 3. Kuntalainen oman hyvinvointinsa kuljettajana 2.1. Vaiheet ja aikataulutus TAULUKKO 1. Hyvinvoinnin tarjotin - vaiheet ja aikataulu Vaihe 1. Hyvinvoinnin tarjottimen määrittely, joka tähtää älykkään asiakasohjauksen, Ikäihmisten hyvinvointimittarin, Virtuaalisen asukastuvan ja Oma-arviointityökalun innovatiiviseen hankintaan. AIKATAULU v Vaihe 2. Tietopyyntö ja selvitysvaihe v Vaihe 3. Käyttöönotto? v ? Vaihe 4. Hyvinvoinnin tarjottimen laajennus? v ? - Ensimmäinen alustava versio 1.0: v1.1: v2.0: Määritys täydentyy hankinnan edetessä v Tämä määrittelydokumentti kuvaa vaiheen 1 (Taulukko 1) eli hyvinvoinnin tarjottimen toiminnallisen määrityksen. Tämä määrittelydokumentti ei kuvaa vaiheita 2-4. Tämä määrittelydokumentti on yksi vaihe hyvinvoinnin tarjottimen kehitystyössä. Vaiheen 1 jälkeen siirrytään vaiheeseen 2, jossa tehdään tietopyyntö ja pyydetään ratkaisukuvauksia uusien toiminnallisuuksien teknisille toteutuksille. Hyvinvoinnin tarjottimen kehitystyö jatkuu käyttöönottovaiheessa vuosina Edelleen jatkuva kehitys, sekä sisältöjen ja käyttäjäryhmien laajennus on mahdollista käyttöönoton jälkeen vuosina Pyrimme tietopyynnössä ja selvitysvaiheessa yritysten, ammattilaisten ja kuntalaisten kanssa vuoropuheluun, jossa yhdessä kehitetään uusia toiminnallisuuksia tavoitteena päästä jo aikaisessa vaiheessa pilotoimaan ja kehittämään niitä. Tämä dokumentti kuvaa tarvemäärittelyn, mutta varsinaiset ratkaisukuvaukset niihin tuotetaan vuoropuhelussa yritysten kanssa.

8 Hallinnointi ja omistajuus Hyvinvoinnin tarjottimeen liittyvän tietopyynnön ja esiselvitysvaiheen aikana pyydetään ratkaisuehdotuksia hallinnoinnista ja omistajuudesta. Hallintamalli sisältää hyvinvoinnin tarjottimen omistajuuden ja mahdollisen liiketoimintamallin. Palvelun omistajalla tarkoitetaan tahoa, jolla on kokonaisvastuu palvelun perustamisesta, markkinoinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä. Omistaja voi hankkia osan tai koko palvelun ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta. Omistajavaihtoehtoja on kuvattu alla taulukossa 2. Se voi olla myös yhdistelmä näistä. Hallintamalli voi sisältää myös liiketoimintaa, koska Hyvinvoinnin tarjottimelle kootaan yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Esiselvitysvaiheessa kartoitetaan liiketoiminta-potentiaalia tämän hetkisen määrittelyn pohjalta. TAULUKKO 2. Esimerkkejä hallintamallin vaihtoehdoista. Vaihtoehdot omistajuudesta Vaihtoehtoiset liiketoimintamallit 1. Oulun kaupunki - Julkihallinto ylläpitää - Hyvinvointipalvelut - Palveluntuottajat maksavat ylläpidon - Konsernipalvelut, tietojohtaminen kokonaan tai osittain 2. Yrityskonsortio, jolloin Oulun kaupungilla - Mainostulot sparraava rooli - Myyntiprovisioperustainen 3. SOTE alueellinen kokonaisuus (tulevaisuudessa) - yhdistelmä edellä mainituista Hallintamalliin liittyviä kriteerejä ovat: - Hyvinvoinnin tarjottimen konseptin oltava selkeä kokonaisuus - Toimijoiden roolit ja vastuut oltava selkeitä - Aikataulu; kehittämisen aikatauluvaatimukset ja vaiheittaisuus - Sidosryhmät; miten konsepti liittyy muihin julkisen sektorin kehittämishankkeisiin ja olemassa oleviin verkkopalveluihin? Keskusteluissa on tullut esille seuraavia vaihtoehtoja Hyvinvoinnin tarjottimen hallintamalliin liittyvistä kustannusvastuista (ks. Salivirta &Partners 2011, 20-22): - Julkishallinnon varoin ylläpidetty, ei maksuja palvelun tarjoajille tai loppuasiakkaalle - Palveluntuottajat maksavat ylläpitomaksun - Jos mukana on kaupallisia toimijoita, voidaan myös mainostuloja hyödyntää Hallintamallin kehittämisessä tulee ottaa huomioon monitoimijaisuus ja poikkihallinnollisuus. Hyvinvoinnin tarjotin konsepti vaatii ylläpitoa ja tarvitsee konkreettisen ylläpitäjän sekä työryhmät, miten sisältöä päivitetään ja kehitetään tulevaisuudessa. Alla olevassa kuvassa 4. on hahmoteltu Hyvinvoinnin tarjottimen organisaatiomallia, joka koostuu useista toimijoista.

9 9 Kuva 4. Luonnos Hyvinvoinnin tarjottimen organisaatiomallista On huomattava, että hallintamallia ja siihen liittyvää organisaatiomallia ei ole olemassa tätä määritystä kirjoitettaessa. Tavoitteena on, että ne kehittyvät ja täsmentyvät esiselvityksen ja hankintavaiheen aikana Kriteerit Tullakseen hyväksytyksi Hyvinvoinnin tarjottimelle palvelun on täytettävä määrätyt kriteerit. Pääkriteerinä kaikille palveluille on se, että palveluntarjoajan on tarjottava kansalaisille luotettavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai hyvinvointiin liittyviä tietoa, palveluita, toimintaa ja tukea. Taulukossa 3 prosessi-kohdassa on kuvattu miten hyvinvointia tukevat työkalut ja sovellukset valitaan ja lisätään Hyvinvoinnin tarjottimelle. TAULUKKO 3. Hyvinvoinnin tarjottimelle pääsyn kriteerit TARJOTTIMELLE PÄÄSYN KRITEERIT KRITEERIT POISTAMISEKSI 1. Hyvinvointia tukevat tiedot, työkalut, mittarit ja sovellukset (applikaatiot) 2. Kolmannen sektorin toiminnot 3. Yksityiset palveluntuottajat tulevat valtakunnallisesti ylläpidettävistä hakemistoista (esim. palveluvaaka) Prosessi: Ylläpitotiimi tarkistaa tiedot ja sisällön, hyväksyy ja lisää tarjottimelle. - tarve nousee kuntalaiselta - ammattilaisten valitsema - luotettava - tulee tarjota ajantasaista tietoa - yksityisen palveluntuottajan osalta Tilaaja.fi -palveluun rekisteröityminen - vanha/toimimaton linkki - palveluntuottaja lopettaa toimintansa ja/tai toiminnat siirtyvät toiselle alueelle - palveluntuottaja pyytää/ilmoittaa tietojen poistamista - palveluntuottajan toiminta on eettisesti tuomittavaa tai yhteiskunnalliset velvoitteet on jätetty hoitamatta

10 Vaatimuksia Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuuden vaatimukset noudattavat Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaavaa viitearkkitehtuuria (ks. VAKAVA: Luonnos V0.9). Ratkaisukuvausta haetaan standardoituun arkkitehtuuriin. Kehittämisstrategiana on hallittu monitoimittajamalli, jossa ohjaus on tilaajan hallinnassa. Tekijänoikeudet tulee olla tilaajalla niin, että uusien toiminnallisuuksien jatkokehitys voidaan kilpailuttaa ja ostaa myös muilta kuin alkuperäisiltä toimittajilta. Uusien toiminnallisuuksien tulee olla muunneltavissa tulevaisuuden tarpeita varten (future proof) ja käyttö on mahdollista tietokoneella, tablet-laitteilla ja mobiilisti. Uusien toiminnallisuuksien tulee täyttää valtakunnallisesti määritellyt esteettömyyden ja käytettävyyden periaatteet. Toimintaa, tietojärjestelmiä ja teknologiaa koskevia periaatteita on kuvattu VAKAVAn dokumentissa osiossa 3.2. ja tavoitetilan toimintamalliesimerkkejä osiossa 4.3.

11 11 3. HYVINVOINNIN TARJOTTIMEN SISÄLTÖ AVAUS hanke kerää yhteen olemassa olevia hyvinvoinnin palveluita, osallistuu niiden edelleen kehittämiseen, ottaa mukaan muissa hankkeissa kehitettäviä sähköisiä palveluita sekä on aktiivisesti mukana kehittämässä tulevaisuuden sähköisiä palveluita. Edellämainitusta kokonaisuudesta käytetään termiä Hyvinvoinnin tarjotin, jonka sisältö on modulaarinen, muuttuva kokoelma erilaisia palveluita. Näille palveluille on määritelty kriteerit osiossa 2.4. Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuuden sisältö muuttuu ajan kuluessa ja tässä kuvattu sisältö on pohja, josta lähdetään liikkeelle. Hyvinvoinnin tarjotin muodostuu neljästä uudesta toiminnallisuudesta sekä täydentävistä palveluista. Tärkein toiminnallisuus on älykäs asiakasohjaus. Muut uudet toiminnallisuudet ovat Ikäihmisten hyvinvointimittari, Virtuaalinen asukastupa ja Oma-arviointityökalu. Täydentäviä palveluita on mm. hyvinvointia tukevat tiedot, työkalut, mittarit, sovellukset ja kolmannen sektorin toiminnot. Hyvinvoinnin tarjottimen palveluiden tulee näyttäytyä käyttäjälle selkeänä ja siinä tulee olla helppokäyttöinen haku, jolla käyttäjä löytää hakemansa tiedon, palvelun ja Hyvinvoinnin tarjottimen toiminnallisuudet. AVAUS-hanke tuottaa sisältö- ja tarvemäärittelyt ja yrityksiltä odotetaan niiden teknisiä ratkaisukuvauksia tietopyynnön pohjalta. Sisältö- ja tarvekuvaukset on kuvattu alustavasti ja ne ovat vielä keskeneräisiä. Kuvaukset täydentyvät koko AVAUS-hankkeen ajan. Määrittelyvaiheessa on tärkeää, että uusien toiminnallisuuksien tarkoitus ja tarve tulevat esille. Tarkat kuvaukset, kuten käyttäjää ohjaavien asiakaspolkujen määritykset, tarvitaan sitten, kun varsinainen tekninen toteutus on valmis. Osiossa 3.2. kuvataan lyhyesti myös täydentävät palvelut, jotka ovat olemassa olevia tai kehitteillä olevia palveluita Älykäs asiakasohjaus Älykäs asiakasohjaus nousee keskeiseksi Hyvinvoinnin tarjottimen sisältöä ohjaavaksi toimintatavaksi. Älykäs asiakasohjaus tukee ammattilaista fyysisessä asiakasohjaustilanteessa ja mahdollistaa käyttäjän sijainnin eli paikkatiedon käytön alueellisten palveluiden ym. tarjoamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa älykästä asiakasohjausta, koska alla mainitut toiminnallisuudet edellyttävät kukin omaa sekä eri toiminnallisuuksien välistä asiakasohjausta. Suomessa kehitetyissä palvelutarjottimissa ei vielä ole kehitetty älykästä asiakasohjausta vaan niissä korostuu pääsääntöisesti hakutoiminnot ja palveluiden koonti erillisille portaaleille. Älykäs asiakasohjaus tarkoittaa keinoja, sääntöjä ja toimenpiteitä, jotka ohjaavat asiakasprosessin etenemistä ja valintojen tekemistä. Hyvinvoinnin tarjottimen älykäs asiakasohjaus on SOTE sähköisen asioinnin tavoitetilan 2020 luonnoksen ensimmäinen pilotti (kuva 5). Kuvassa 5. esiintyvä ohjaamo on tulevaisuudessa asioinnin ydin, josta asiakkaan prosessi lähtee liikkeelle. Tässä vaiheessa tarpeena on älykäs ohjaus, joka analysoi käyttäjän toimintaa Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuudessa ja ohjaa asiakasta eteenpäin ennaltamääriteltyjen sääntöjen eli asiakaspolkujen mukaisesti (kuva 6). Nyt haettava Hyvinvoinnin tarjottimen älykäs asiakasohjaus on osa tulevaisuuden konseptia. Asiakaspolkujen avulla asiakas pääsee luotettavien hyvinvointiin liittyvien itsearviointivälineiden lähteille, saa tukea omatoimiseen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä tarvittaessa ohjautuu erilaisiin palveluihin. Älykkään asiakasohjauksen tulee tarjota menetelmä esim. tietovarasto, johon erilaiset toimijat voivat tuoda tietoja palveluistaan tietyin kriteerein. AVAUS-hanke määrittää tämän pohjalta asiakaspolut, jotka ohjaavat asiakkaan älykkään asiakasohjauksen avulla yksilölliseen tietoon, testeihin, linkkeihin jne. Asiakaspolkujen sisältöjen määrittelyssä on ennaltamääritellyt kriteerit ja asiakaspoluista vastaa aina alueellisesti jokin yksikkö tai taho.

12 12 Kuva 5. Hyvinvoinnin tarjotin SOTE asioinnin konsepti 2020 luonnoskuvassa Kuva 6. Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuus ja asiakaspolut 3.2. Uudet palvelut Hankesuunnitelmassa uutena kehittämistehtävänä tuotiin esille Virtuaalinen asukastupa, koska toimijaverkosto oli esiselvitys- ja määrittelyvaiheessa tunnistanut kuntalaisen yhteisöllisyyttä ja vertaistukea vahvistavan sähköisen palvelun tarpeelliseksi. Oma-arviointityökalun tarve on noussut esille sekä Oulun kaupungin vanhuspalveluista, palveluohjausyksiköstä että vanhuspalvelulaista. Vanhuspalvelulain tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten ennaltaehkäisevien ja oikea-aikaisten palveluiden saamista, valinnanvapautta ja osallisuutta. Oulun kaupunkistrategia 2020:ssa on lisäksi linjattu, että kuntapalveluiden sähköisen asioinnin osuus lisääntyy muun muassa hyvinvointia edistävien ohjaus- ja neuvontapalveluiden osalta. Oma-arviointityökalu laajentaa kuntalaisen osallisuutta palvelutarpeen arvioinnissa siten, että kuntalainen voi arvioida oikeuttaan kunnalliseen palveluun yksinkertaisen, asiakasohjausta sisältävän kysymyspatteriston avulla. Hankkeen käynnistymisen jälkeen Oulun kaupungin vanhuspalveluista tuotiin esille tarve liittää Hyvinvoinnin tarjottimelle Oulun kaupungissa aiemmin kehitetetyn Hyvinvointiprofiili. Oulun

13 kaupungin vanhuspalveluiden toiveena oli, että AVAUS-hanke tuo esille ja markkinoi Hyvinvointiprofiilia, jotta kuntalaiset voisivat ennaltaehkäisevästi arvioida omaa hyvinvointiaan. AVAUS hanke kehittää Hyvinvointiprofiilista asiakaslähtöisen internetitsearviointisovelluksen, josta käytetään työnimeä Ikäihmisten hyvinvointimittari. Lisäksi Ikäihmisten hyvinvointimittarissa korostuu älykäs asiakasohjaus, jonka avulla kuntalainen löytää itselleen sopivan palvelun tai toiminnon Virtuaalinen asukastupa Hyvinvoinnin tarjotin painottaa myös yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia tukevia toimintoja. Tämä toteutetaan yhteisöllisen verkostopalvelun eli Virtuaalisen asukastuvan avulla. Yksinäisyys, sosiaalisten kontaktien ja tukiverkoston puute on tekijä, joka koskettaa useita kohderyhmiä riippumatta siitä, missä kohden elämänkaarta henkilö on. Yhteisöllinen palvelu eli Virtuaalinen asukastupa tuo tähän tarpeeseen ratkaisun. Koska AVAUS-hankkeessa kohderyhmänä ovat ikäihmiset, Virtuaalinen asukastupa tukee ensivaiheessa ikäihmisen kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä sekä vastuunottoa omasta hyvinvoinnista yhteisöllisyyden tukemisen kautta. Virtuaalisen asukastuvan keskiössä on ihmisen sosiaaliset tarpeet: tarve olla osa yhteiskuntaa, kuulua ryhmään ja kohdata muita ihmisiä. Siinä painottuu myös kuntalaisen oma aktiivisuus, vertaistuki ja sosiaalinen verkostoituminen. Virtuaalisen asukastuvan konseptia on kehitetty asiakaslähtöisesti yhteistyössä Oulun kaupungin yhteisötoiminnan, Oulun ammattikorkeakoulun sekä palvelun loppukäyttäjien eli ikäihmisten kanssa. Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat selvittivät palvelumuotoilun keinoin Virtuaalisen asukastuvan toimintoihin, palveluihin ja sisältöihin liittyviä ikäihmisten toiveita ja odotuksia keväällä Kerätystä materiaalista tuotetaan erilliset raportit myöhemmin liitettäväksi. Seuraavassa kuvataan keskeisiä tarpeita Virtuaalisen asukastuvan -konseptiin, mitä aineistosta erityisesti nousi esiin. Ikääntyneet haluavat, että Virtuaalisessa asukastuvassa käytettävä teksti on selkeää ja suurikokoista (esimerkiksi Arial, koko 18) ja myös suurennettavissa. Myös kuvia halutaan suurentaa, ja valita palvelussa käytettävä kieli (suomi tai ruotsi). Ikäihmiset haluavat palvelun olevan helppokäyttöinen. Kerätyn materiaalin perusteella ikäihmisten itsensä eniten haluamat palvelut ja toiminnot Virtuaaliseen asukastupaan: 1. sosiaali-ja terveyspalvelut (interaktiivinen neuvonta) 2. ryhmätoiminta (painonhallinta, ravitsemus) 3. tietoa ikääntyvien sairauksista 4. liikunta-aiheet (kotijumppa, tieto liikuntamuodoista, aikataulut) 5. Sosiaalinen kanssakäyminen (keskusteluchat, ystävänhaku) 6. Kauppakassi-, talonmies- ja turvapalvelut 7. Tapahtumakalenteri/Ilmoitustaulu ilmoittautumismahdollisuudella 8. Harrastusryhmät (esim. kuoro, puutarhan-hoito, sukututkimus) 9. Esitysten katselu (ooppera, teatteri, tallennetut tapahtumat esim. ohjattu jumppa) 10. Yhdistystoimintaan osallistuminen. Lisäksi toivottiin vaihtokauppa/kirpputoria ja mahdollisuutta pelata erilaisia pelejä. Aihepiirialueet, joita ikäihmiset haluavat Virtuaalisessa asukastuvassa vähintään olevan: 1. seniori-ikäisten asiat ja ikääntyvien sairaudet 2. terveysasiat ja ruokavalio 3. harrastukset ja käsityöt 4. tietokoneen ja internetin käyttö 5. musiikki, taide ja kulttuuri 6. liikunta ja liikuntavinkit 7. sukutukimus 8. uutiset, sää, ajakohtaiset asiat ja näköislehti 9. matkailu 10. ruokareseptit ja leivonta. Myös kielet, viihde, elokuvat ja ihmissuhteet nousivat esiin.

14 Oma-arviointityökalu Oma-arviointityökalu helpottaa ikääntyvää kuntalaista tai hänen läheisiään löytämään yksityisen, kolmannen sektorin ja kunnan toimintoja ja palveluita. Lisäksi työkalu ohjaa ja neuvoo kotona selviytymistä tukevissa asioissa, mikäli oikeutta kunnan järjestämiin palveluihin ei ole. Omaarviointityökalussa on kuvaus siitä, mitä mikäkin palvelu sisältää ja kenelle ne on tarkoitettu ja kohdennettu. Lisäksi työkalu sisältää helppoja ja nopeita kysymyksiä tai väittämiä, joihin vastaamalla kuntalainen saa tiedon siitä, millä kriteereillä on mahdollista saada kunnan järjestämiä palveluita. Ensimmäisessä vaiheessa on kehitetty kuljetuspalvelut -työkalu, joka laajenee myöhemmin koskemaan muita kunnan palveluita (kotihoito, ateriapalvelua, turvapalvelua, asiointiapua, kuntouttavaa päivätoimintaa, siivousapua). Älykäs asiakasohjaus toimii myös oma-arviotyökalussa siten, että kuntalaisen vastausten perusteella kuntalaiselle tarjotaan tietoa muun muassa ajankohtaisista tapahtumista, aktiviteeteista ja eduista. Esimerkiksi kun kuntalainen toteaa, että hänellä on mahdollisuus hakea vammaisen pysäköintilupaa, asiakasohajus antaa vinkin: Hei! Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus kulkea joukkoliikennevälineissä pyörätuolilla ilmaiseksi saattajan kanssa? Tavoitteena on, että kuntalaiset saavat ajantasaista tietoa kotona selviytymisen tueksi ja heillä on mahdollisuus itse arvioida ja oivaltaa ratkaisuja helposti ja oikea-aikaisesti. Oma-arviointi työkalu antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa, siinä olevat kysymykset ovat suuntaa-antavia eivätkä kysymysten tulokset sinällään oikeuta palvelun myöntämiseen tai kieltämiseen. Kunnan palvelut ovat palvelusuunnitelmaan pohjautuvia ja ne vaativat aina palvelutarpeen arvioinnin. Omaarviointityökalun avulla myös ammattilaiset voivat ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin. Tavoitteena on, että asiakasohjausyksikköön soitetaan vasta, kun kevyemmät vaihtoehdot on käyty läpi ja on tulllut esille, että tarve raskaammille palveluille on olemassa. Ohjaus- ja neuvontapuhelujen vähentyessä asiakasohjausyksikön henkilöresurssit kohdentuvat niitä eniten tarvitseville asiakkaille. Kuvassa 7 on kuvattu tavoitetila asiakkaan oma-arviointiprosessista kotona selviytymisen tukemiseksi. Lähtökohtana on asiakkaan, läheisen (tai ammattilaisen) tarve tai kiinnostus saada tietoa tietystä palvelusta. Tietoa etsitään ja löydetään helposti Oulun kaupungin Internet sivuilta. Sähköinen, älykäs asiakasohjaus ohjaa Oma-arviotyökaluun, joka antaa tietoa asiakkaalle eri palveluista ja palvelujensaanti mahdollisuuksista. Mikäli kaupungin järjestämien palveluiden ehdot eivät täyty, ohjataan asiakas muihin kotona asumista tukeviin palveluihin kuten yksityisen ja kolmannen sektorin palveluihin. Arviointityökalun avulla on mahdollisuus palveluiden hintatietojen vertailuun ja laadun vertailuun. Tietoa löytyy lisäksi kotitalousvähennyksestä, arvonlisättömästä palvelusta ja Kelan tukimuodoista (esim. eläkettä saavan hoitotuki). Asiakkaan halutessa lisätietoa tai henkilökohtaista ohjausta, hänet ohjataan ensisijaisesti matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluun (esim. Aino-neuvonta Oulussa). Mikäli asiakas Oma-arviointityökalun perusteella huomaa olevansa oikeutettu kunnan järjestämään palveluun, hän saa yhteystiedot kunnan palveluohjausyksikköön, jonka kautta hänelle tehdään palvelutarpeen arviointi. Tulevaisuudessa Oma-arviointityökalun kysymykset voivat siirtyä suoraan asiakkaan suostumuksella ja kirjautumisen kautta palveluohjausyksikköön, jolloin työntekijällä on alustavat tiedot asiakkaasta valmiina. Tavoitteena on, että asiakas, läheinen (tai ammattilainen) saavat tarvitsemansa tiedon ja palvelun helposti ja oikea-aikaisesti.

15 15 Kuva 7. Oma-arviointiprosessi ikääntyneiden kotona selviytymisen tueksi (tavoitemalli) Ikäihmisten hyvinvointimittari ja tietopaketit Ikäihmisten hyvinvointimittarin ja tietopakettien tavoitteena on, että kuntalainen itse arvioi omaa hyvinvointiaan, on aktiivinen etsiessään tietoa ja palveluita, panostaa ennaltaehkäisyyn ja huolehtii aktiivisesti omasta ja läheistensä hyvinvoinnista eikä välttämättä tarvitse ollenkaan yhteydenottoa hyvinvointipalveluihin. Tarpeena on itsearviointisovellus, jossa korostuu älykäs asiakasohjaus. Ikäihmisten hyvinvointimittarin kysymykset rakentuvat Oulussa kehitetyn kuntalaisen Hyvinvointiprofiilin

16 pohjalle. Hyvinvointiprofiili koostuu 9 osa-alueesta. Osa-alueet ovat itsenäisyys, fyysinen toimintakyky, henkinen toimintakyky, sosiaalinen verkosto, yksinäisyys, turvallisuus, koettu terveys, elämäntavat ja elämänlaatu. Ikäihmisten hyvinvointimittari erottuu muista valtakunnallisista kehitteillä olevista sähköisistä itsearviointimittareista niin, että siinä painottuu Oulun alueella kehitetty laaja-alainen ikäihmisten hyvinvoinnin arviointi, älykäs asiakasohjaus ja pelillisyys. Hyvinvointia on tarkoitus kartoittaa 9 varsinaisella pääkysymyksellä sekä muutamalla ns. hälytyskellokysymyksellä. Nämä 9 pääkysymystä ja hälytyskellokysymykset kysytään kaikilta käyttäjiltä. Jos käyttäjä vastaa pääkysymyksiin toimintakykynsä olevan ko. osa-alueella huono tai erittäin huono, tulee hänelle lisäksi tarkentavia kysymyksiä, joita voi olla osa-alueesta riippuen 2-5. Ikäihmisten hyvinvointimittarin sisällöt kuvataan tarkemmin vaatimusmäärittelyvaiheessa. Toisena tarpeena on tietopaketit. Hyvinvointiprofiilin 9 osa-alueet muodostavat Ikäihmisten hyvinvointimittarin tietopaketit. Tietopakettien nimet eivät tule olemaan kuitenkaan näiden osaalueiden mukaisia, vaan muuttuvat kuvaavammiksi vaatimusmäärittelyvaiheessa. Tietopaketteja voi tulla myös lisää, niiden tarve vaihtelee ajankohtaisen hyvinvointitiedon mukaan. Tarkoituksena on, että ammattilainen tai kuntalainen näkee hyvinvointiin liittyviä asioita visuaalisesti luokiteltuna tietopaketteihin eli aiheisiin etusivulla esim. palapelinpalat tms. houkuttava elementti. Klikkaamalla tietopakettia käyttäjä näkee aihealueen koonnin, jossa lyhyt ja herättävä teksti ko. aiheesta. Älykäs asiakasohjaus ohjaa käyttäjän ennalta määriteltyjen asiakaspolkujen avulla eri tietoon, palveluihin ja ohjaa tekemään mittarin. AVAUS-hanke määrittelee nämä asiakaspolut vaatimusmäärittelyvaiheessa. Käyttäjä voi siis edetä haluamaansa tietoon myös tietopakettien kautta, hänen ei ole pakko täyttää Ikäihmisten hyvinvointimittaria Täydentävät palvelut Täydentävät palvelut ovat jo olemassa olevia palveluita, jotka ovat osa Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuutta. Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuus käyttää siis hyväkseen luotettavia hyvinvointia edistäviä työkaluja ja tuo niitä käyttäjälle älykkään asiakasohjauksen avulla helposti saataville. Hyvinvointia tukevien täydentävien palveluiden avulla ikäihmiset voivat itse, omaisen tai ammattilaisen kanssa asioida sähköisesti, saada tietoa hyvinvoinnista ja palveluntarjoajista sekä arvioida omaa hyvinvointiaan ja tarvetta muihin palveluihin. Käyttäjän liikkuminen Hyvinvoinnin tarjottimen sisältämien palveluiden ja toimintojen välillä tulee olla sujuvaa ja helppoa, joten täydentävien palveluiden osalta älykäs asiakasohjaus ja yhteentoimivuus ovat tärkeitä. Täydentäviä palveluita on mm. omahoitoratkaisut, omahoitopolut SADe Sote-tieto, Mielenterveystalo, Palveluhakemisto SADe ja sähköinen palveluseteli, Palautepalvelut SADe, Spontaani palaute, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut sekä muut hyvinvointia edistävät teknologiat. Lista täydentävistä palveluista tarkentuu vaatimusmäärittelyvaiheessa.

17 17 4. HYVINVOINNIN TARJOTTIMEN ASIAKASKUVAUKSET Kuva 8. Virtuaalisen asukastuvan käyttäjäkuvaus Aino 76 v on toipumassa lonkkaleikkauksesta ja on äskettäin päässyt sairaalasta kotiin. Ennen lonkkamurtumaa ja leikkausta Aino on osallistunut mm. eläkeläisten kerhoon ja kaupassa käydessään silloin tällöin pelannut pelikoneella hedelmäpeliä. Nettiä Aino on opetellut käyttämään oman asuinalueensa asukastuvan kurssilla. Lonkkaleikkauksen toipumisvaihe ei vielä salli Ainon liikkumista kodin ulkopuolella, mutta hän haluaisi osallistua siitä huolimatta esim. eläkeläisten kerhoon tai pelata pelejä. Asukastuvan tietokoneen käyttökurssilla Aino on kuullut, että kunnan etusivulta löytyy sovellus, jota kautta hän voisi entiseen tapaan tavata ystäviään, pelata pelejä ja seurata muitakin tapahtumia. Aino menee internetissä kunnan etusivulle, josta hän heti huomaa Virtuaalisen asukastuvan sisäänkäynnin, joka houkuttelevasti kehottaa astumaan sisään. Sisäänkäynnin kautta Aino pääsee eteiseen, jossa on useita merkittyjä ovia: esim. ilmoitustaulu ja uutiset, keskustelut, kerhot, kurssit, pelit. Aino näkee jo eteisen ovimerkinnöistä, missä huoneissa on aktiivista, uutta, meneillään tai alkamassa olevaa toimintaa. Hän näkee myös onko virtuaalisessa asukastuvassa muita henkilöitä paikalla, nimimerkkinäkymän, kuvan tai anonyymimerkinnän perusteella. Virtuaalisessa asukastuvassa on mahdollisuus niin halutessaan luoda avatar-hahmo (tai hahmo luodaan automaattisesti, jos haluaa rekisteröityä eli olla mukana muuten kuin anonyyminä). Aino rekisteröityy nimimerkillä Aino. Aino huomaa Kerhot oven aikataulusta, että eläkeläisten kerho on juuri alkamassa. Klikattuaan kerhon nimeä ovessa etäyhteys aktivoituu. Aino näkee muut osallistujat (ja muut osallistujat näkevät hänet) ja voi osallistua keskusteluun. Kerhon päätyttyä Aino palaa Virtuaalisen asukastuvan eteistilaan. Aino päättää käydä Pelit huoneessa, jossa on mahdollisuus pelata erilaisia ajanviete- tai sosiaalisia pelejä yksin tai muiden kanssa. Aino pelaa hedelmäpeliä muutaman kierroksen ja palaa eteiseen. Lopuksi Aino astuu ulos Virtuaalisesta asukastuvasta ja päätyy takaisin kunnan internet-kotisivulle.

18 18 Kuva 9. Ikäihmisten oma-arviointityökalun käyttäjäkuvaus Hilkka on kulkenut kaikkialle miehensä ajamalla autolla. Hilkka jäi leskeksi viime kesänä ja vasta nyt hänestä on alkanut tuntua, että voisi osallistua kansalaisopiston käsityöpiiriin, jossa hän on aiemmin käynyt mielellään. Hilkalla ei ole ajokorttia, eikä hän pääse kulkemaan paikallisliikenteen linjaautoilla, koska kävely on talven aikana mennyt hankalaksi ja Hilkalla on rollaattori kävelyn turvaajana. Hilkan lapset asuvat Etelä-Suomessa. Tytär kehottaa Hilkkaa katsomaan, tai tytär katsoo Hilkan puolesta, Oulun kaupungin www- sivustolta, miten ikääntyneiden liikkuminen on Oulussa järjestetty. Hilkka löytää oma-arviointikysymykset, joilla hän pystyy arvioimaan mahdollisuuttaan saada sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Hilkalla ei ole ongelmia muistin kanssa, mutta hänen tulonsa jäävät alle 1400e tulorajan ja hänellä on selkeitä liikkumisongelmia, jotka ovat kestäneet 7 kuukautta. Hilkka löytää asiakasohjausyksikön yhteystiedot kyselyn alta, mutta samalla hän huomaa Onni-palveluliikenteen tiedotteen. Hilkka haluaa kokeilla Onni-linjaa mieluummin kuin hakea kuljetuspalvelua. Onni linjan kuljettaja avustaa Hilkan ovelta ovelle rollaattorin kanssa ja Hilkka on tyytyväinen kun pääsee jälleen osallistumaan harrasteryhmäänsä. Myöhempää lisääntynyttä avuntarvetta varten Hilkalla on tieto mistä apua löytyy.

19 19 Kuva 10. Ikäihmisten Hyvinvointimittarin käyttäjäkuvaus 1 Kaisa 72v. haluaa tietää kuntansa järjestämistä liikuntapalveluista eläkeläisille. Hän etsii kuntansa internetsivuilta tietoa ja löytää Ikäihmisten hyvinvointimittarin. Kaisa tutkii mittaria ja tekee testin. Riskikynnys ei ihan ylity fyysisen toimintakyvyn osalta, mutta Ikäihmisten hyvinvointimittarin älykäs asiakasohjaus antaa Kaisalle kuitenkin kattavasti tietoa liikuntapalveluista ja ohjaa niihin liittyviin palveluihin ja verkostoihin. Riskikynnys ylittyy Yksinäisyys-teeman kohdalla, vaikkei Kaisa ole itse tätä tiedostanut tai ajatellut. Älykäs asiakasohjaus ohjaa Kaisan kattavasti myös yksinäisyyteen liittyviin tietopaketteihin, palveluihin, verkostoihin jne. ja Kaisa saa apua yksinäisyyteen. Kuva 11. Ikäihmisten hyvinvointimittarin käyttäjäkuvaus 3 Helena (70v) on käyttänyt paljon terveyspalveluja miehensä kuoleman jälkeen. Hän nukkuu huonosti, hänellä on vatsavaivoja ja jokapaikan kipuja. Elämä tuntuu tyhjältä. Yksinäisyydestä, paniikkihäiriöistä ja lievästä masennuksesta kärsivä Helena ottaa yhteyttä Hyvinvointikeskuksen neuvontapalveluun, josta hänet ohjataan kunnan Internet sivulle tutustumaan Hyvinvoinnin tarjottimen sisältöön. Helena löytää Mielenterveystalo.fi palvelusta tietoa masennukseen ja paniikkihäiriöihin liittyen. Helena huomaa myös Virtuaalisen asukastuvan sisäänkäynnin ja löytää sieltä itselleen mielenkiintoista osallistumista (pelit, kerhot). Helena saa virikkeitä ja sisältöä elämäänsä

20 20 Kuva 12. Ikäihmisten hyvinvointimittarin käyttäjäkuvaus 4 Ylipainoinen ja kohonneesta verenpaineesta kärsivä, Erkki (75v) haluaa pudottaa painoa, koska hänen polvensa ovat alkaneet kipeytyä kävellessä. Hän käyttää tietokonetta pankkiasiointiin ja tiedon etsintään. Erkki törmää kunnan nettisivuilla Hyvinvointimittariin, jonka hän innostuu täyttämään kokonaisuudessaan. Hyvinvointimittarin tulosten perusteella Erkki ohjautuu tietoihin ja palveluihin liittyen ravitsemukseen, painonhallintaan ja liikuntaan. Erkki motivoituu pudottamaan painoaan muuttamalla elämäntapojaan ruokailun ja liikunnan avulla. Hänen painonsa ja verenpaineensa laskevat myös polvikivut helpottavat. Erkki kokee voivansa paremmin ja hänen elämänlaatunsa kohenee.

21 21 5. OSALLISTAMINEN JA YHTEISTYÖ Hyvinvoinnin tarjotin kokonaisuuden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteydenpitoa sekä kuntalaisiin, ammattilaisiin että valtakunnallisiin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on kehittää yhteiskehittämisen malli, joka vahvistaa tätä osallisuutta. Hyvinvoinnin tarjottimen suunnittelussa ja tämän määrittelyn kirjoittamisessa on kuultu kuntalaisia ja ammattilaisia ja kehitystyötä on tehty yhdessä heidän kanssaan. AVAUS-hanke on järjestänyt kuntalaisraateja, ammattilaisten ja kuntalaisten työpajoja. Lisäksi Avauksessa on tehty kuntalaishaastattteluja. Ammattilaisten ja kuntalaisten työpajat käynnistyivät keväällä 2014 ja kestävät keväälle Työpajat toteutetaan palvelumuotoilun keinoin ja lähtökohtana on asiakaslähtöisyyden tunnistaminen hyvinvoinnintarjottimen kehittämisessä Ammattilaisten työpajat Taustatiedot: Työpajoihin kutsuttiin hyvinvointipalveluiden, liikunta-. kulttuuri- ja yhteisöpalvelujen sekä järjestöjen, Palvelusäätiön, OYS:n kotiutuskoordinoinnin ja seurakunnan edustajat. Työpajojen tavoitteena on täydentää hyvinvoinnin tarjottimen määrittelyä. Työpajat toteutettiin kevään 2014 aikana (2.4. ja 14.5.). Hyvinvoinnin tarjottimelta toivotaan: - Hyvinvoinnin tarjottimen kehittely tulee lähteä kuntalaisten tarpeista, jolloin eri työkalut sulautuvat kokonaisuuteen ja toimivat taustalla. - Helppokäyttöisyys ja mahdollisuus tallentaa omia tietoja ja tarkastella niitä myöhemmin. - Selkeää tiedon koontia ja jäsentelyä, jotta julkiset ja yksityiset palvelut sekä järjestöjen toiminnot löytyvät helposti (esim. Hyvinvointimittarin tallentaminen, jolloin voi vertailla aiempaa tulosta uuteen tulokseen). - Sekä sähköisen asioinnin että verkko-ohjauksen mahdollisuutta. Työryhmä näki tärkeänä, että ikäihmisellä on mahdollisuus myös kontaktiin ammattilaisen kanssa, jos hän sitä toivoo (tarve ihmiskontaktiin). - Ihmisläheisyyttä ja keskustelevaa otetta (vrt. animaatiohahmo). - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä (tietoa järjestöistä ja suora linkki niiden sivuille). Erityisesti tämä nousi esille Virtuaalisen asukastuvan määrittelyn yhteydessä. - Alueellisuutta. Mikäli palvelut näkyvät alueellisesti kuntalaisille, se vahvistaisi vahvistaisi eri kaupungin osien yhteisöllisyyttä. - Palvelun löydettävyyteen toivottiin google markkikointia ja linkkauksia eri paikkoihin mm. oukan etusivuille ja omahoito-sivustolle. - Palvelussa tulee korostua positiivisuus. Kuntalainen saa palautetta ja kannustusta esim. saatuaan Hyvinvointimittarin tulokset. - Chat mahdollisuuksia teema-alueittain - TOP 10-palvelut esille ja niiden peukutusmahdollisuus - Helppo pääsy eri laskureihin (esim. Kela) - Keyviewer avuksi avaamaan sivuja - Video tai live chat opastamaan palveluihin - Helpot reittihaut - Ravintoneuvontaa- ja luentoja, - Mahdollisuus osallistua esim. lukupiireihin kotoa

22 Kuntalaisten työpajat Taustatiedot: - Osallistujat olivat vanhusneuvostosta, asukastuvilta ja Oulun palvelusäätiön toimintaan osallistuvia keski-iältään 70-vuotiaita oululaisia. - Lähes kaikki käyttivät tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta laskujen maksuun, sähköpostin lukemiseen ja tiedon hakemiseen. Sovelluksista muun muassa Spotify ja Skype olivat käytössä. - Tietoa etsittiin muun muassa Google- hakukoneesta, Ouka.fi-sivuilta sekä Aino-neuvonnasta ja Oulu 10:n palvelupisteestä. Oulun omahoito oli kaikille tuttu. - Työpajoihin osallistujat ovat aktiivisia ja osallistuvia. He käyttäisivät Hyvinvoinnin -tarjotinta monipuolisempien palveluiden etsimiseen. He hoitavat toisten asioita ja ovat aktiivisia kehittämään palveluita. - Halu päättää itse omista asioistaan ja tavoite selviytyä itse arkipäivän toimista korostui. - Tiedon saamisen merkitys kotona pärjäämisessä korostui. Hyvinvoinnin tarjottimelta toivotaan: - helppokäyttöisyyttä - alueellisuutta - monipuolisuutta (myös kulttuuripalveluista tietoa) - tulisi löytyä tärkeät yhteystiedot helposti (puhelinnumerot) - yksityisten palveluiden mukana olo tärkeää - löytyy tietoa alueen kohtuuhintaisista ruokapaikoista (esim. mahdollisuudesta ruokailla palvelukodeissa) - PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA osiota, josta löytyisi esimerkiksi tietokoneen huoltoapu ja pensasaidan leikkausapu - hintatietoja ja palveluiden vertailumahdollisuutta - löytymistä selkeästi Ouka.fi sivulta, esim. Ikääntyneet- sanan alta - testausta loppukäyttäjillä (ettei ole insinöörien yksin suunnittelema) - kapulakieli pois - sisältää tarinoita ja huumoria (esim. sarjakuvien muodossa) - helppokäyttöisyyttä - tekstiä vähän ja selkeä ulkoasu, myös video selkeyttämään asiaa Yhteenvetona ammattilaisten ja kuntalaisten pajoista voidaan todeta, että uusien kehitettävien työkalujen (Hyvinvointimittari, Oma-arviotyökalu ja Virtuaalinen asukastupa) sisällöt liittyvät toisiinsa ja aiheuttivat jonkin verran sekaannusta. Seuraavissa työpajoissa tullaan hahmottelemaan Hyvinvoinnin tarjottimen kokonaiskuvaa, jonka alle työkalut ja asiakaspolut rakentuvat. Ensimmäinen hahmotelma Hyvinvoinnin tarjottimen kokonaiskuvasta on kuvattu alla olevassa kuvassa (Kuva 13.) Kuva 13 Hahmotelma Hyvinvoinnin tarjottimen kokonaisuudesta.

23 Yhteistyö valtakunnallisesti Mielenterveystalon alueellinen versio on julkaistu PPSHP:n toimesta Hanke on osallistunut yhteisiin palavereihin ja tiedottanut portaalista sekä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden toimijoita sekä järjestöjä. Hanke on myös mukana SADe ohjelmassa kehitettävässä palveluhakemistossa. AVAUS-hanke on mukana pilotoimassa valtakunnallista SADe Palveluhakemistoa kevään 2014 aikana. Hyvinvoinnin tarjottimessa tuodaan esille myös sähköisen palvelusetelin käyttö sekä palveluntarjoajat. AVAUS-hanke on ollut mukana SADe-ohjelman Kansalaisen sähköisten omahoitopolkujen kehittämisessä ikäihmisten toimintakyvyn osalta. AVAUS on osallistunut työpajatyöskentelyyn kevään 2014 aikana.

24 24 LÄHTEET Kuntaliitto Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri, luonnos, V0.9 Kommentointikierrokselle. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Oulun kaupunki Palvelumalli Palvelut ja verkkosuunnitelma Salivirta & Partners HoivaSuomi.fi-verkkopalvelun esiselvitys. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Toimeenpanosuunnitelma

25 25 LIITTEET Liite 1. AVAUS-hanke Alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin toiminnallinen määrittely.

AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY

AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 1 AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY Versio 3.0 (27.6.2014) 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. HYVINVOINNIN TARJOTIN KOKONAISUUS... 5 2.1. Vaiheet ja aikataulutus... 7 2.2. Hallinnointi

Lisätiedot

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS -hanke Kehittämisvaihe 2013 2015 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon

Lisätiedot

AVAUS-hanke Ohjausryhmä

AVAUS-hanke Ohjausryhmä AVAUS-hanke Ohjausryhmä 21.4.2015 Esityslista 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja päätösvaltaisuus 2. Esityslistan hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja 4. Tilannekatsaus 5. Muut

Lisätiedot

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Palvelutori Päijät-Hämeessä Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen kehittäminen Case: virtuaalinen asukastupa

Käyttäjälähtöinen kehittäminen Case: virtuaalinen asukastupa Käyttäjälähtöinen kehittäminen Case: virtuaalinen asukastupa Anne Rajala master-opiskelija/oamk projektityöntekijä/avaus 12.11.2014 Esityksen sisältö: AVAUS-hankkeen esittely - Hyvinvoinnin tarjotin -

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY

AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 1 AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY Versio 1.0 (28.2.2014) 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. MÄÄRITELTÄVÄ HYVINVOINNIN TARJOTIN... 4 3. HYVINVOINNIN TARJOTIN; VAIHEET JA AIKATAULUTUS...

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä

Lisätiedot

Koillisen aluetoimijaverkoston ratkaisuja tapahtumiin ja neuvontaan

Koillisen aluetoimijaverkoston ratkaisuja tapahtumiin ja neuvontaan Koillisen aluetoimijaverkoston ratkaisuja tapahtumiin ja neuvontaan Aluetoimijaverkoston tapaaminen 25.11.2015 1 11.12.2015 Hyvinvointikeskus Palvelukeskittymä, johon on koottu keskeisiä hyvinvointipalveluja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä

Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä Ryhmän kokoonpano Teemupekka Virtanen, STM, pj Karri Vainio, Kuntaliitto, sihteeri Jari Numminen, Hämeenlinna Maija Paukkala, Esshp Kaisa Kostamo-Pääkkö, POSKE

Lisätiedot

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sähköisten palveluiden etuja: Palveluiden saavutettavuuden parantaminen 24/7 Palveluita kotisohvalta Palvelutarjoomon

Lisätiedot

Järjestö- ja seurakuntayhteistyö. Tornio

Järjestö- ja seurakuntayhteistyö. Tornio Järjestö- ja seurakuntayhteistyö Tornio 2.5.2018 Informaatio, Itsearviointi ja oma apu Useita palvelun tuottajia Sähköiset palvelut: Kanta(omatietovaranto), Virtu.fi, ODA, Virtuaalisairaala, Etävertaistukiryhmät..

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etunimi Sukunimi Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Perhemetro Virtuaalinen perhekeskus

Perhemetro Virtuaalinen perhekeskus Perhemetro Virtuaalinen perhekeskus Taustaa Taustaa EKSOTE on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kautta kehittämässä virtuaalista palvelua, jonka tavoitteena on tuoda tukea ja apua lapsille,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Työryhmä: Anneli Saarinen, pj. Sirkka Eväsoja, Lapua, Mirva Ämmälä, Seinäjoki, Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö, Tarja palomäki, Jik, Eila Runsala, llky, Marita

Lisätiedot

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus

Lisätiedot

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit 1 Kotihoito yhteiset kriteerit 1/2 Kotihoitoa järjestetään eri-ikäisille asiakkaille, jotka

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Parasta palvelua malli! Kuntatalo ! Hankejohtaja Johanna Mätäsaho

Parasta palvelua malli! Kuntatalo ! Hankejohtaja Johanna Mätäsaho Parasta palvelua malli Kuntatalo 27.3.2015 Hankejohtaja Johanna Mätäsaho Sisältö Parasta palvelua malli + uusi tietojärjestelmä (PSOP) lyhyesti Valinnanvapauden ja palvelumarkkinoiden kehittymisen tukena

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli 1. Lähteet, joista venäjänkieliset ikääntyneet voivat saada tietoa Tsaikan toiminnasta 2. Viestintäkanavat, joiden kautta asiakas

Lisätiedot

HoivaSuomi.fi verkkopalvelun esiselvitys 24.3.2011

HoivaSuomi.fi verkkopalvelun esiselvitys 24.3.2011 HoivaSuomi.fi verkkopalvelun esiselvitys 24.3.2011 Anja Mursu, Salivirta & Partners Pia Koivu, Salivirta & Partners Sisältö Tavoitteet HoivaSuomi.fi -verkkopalvelun kuvaus Esiselvityksen tuloksia Vaiheistus

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 31.3.2017 Digi arkeen neuvottelukunta Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Julkisen sektorin palvelukehityksen lähtökohdaksi

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli

Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli Ikäihmisten Palvelutori - Poiju Mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tuetaan ja autetaan yhdessä asiakasta, itse

Lisätiedot

Kymenlaakson IkäOpastin. IkäOpastin asiakasohjauksen ja Kymenlaakson Muistiluotsin yhteistyö

Kymenlaakson IkäOpastin. IkäOpastin asiakasohjauksen ja Kymenlaakson Muistiluotsin yhteistyö Kymenlaakson IkäOpastin IkäOpastin asiakasohjauksen ja Kymenlaakson Muistiluotsin yhteistyö Yhteistyön päämäärä, tavoitteet ja keinot Päämäärä Asiakasohjaus ja Kymenlaakson Muistiluotsi (jäljempänä Muistiluotsi)

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

29.5.2013 Eila Erkkilä Hallintoylilääkäri Hyvinvointipalvelut Oulun kaupunki. Avaus

29.5.2013 Eila Erkkilä Hallintoylilääkäri Hyvinvointipalvelut Oulun kaupunki. Avaus 29.5.2013 Eila Erkkilä Hallintoylilääkäri Hyvinvointipalvelut Oulun kaupunki Avaus Sisältöä Avaus ja Oulu Muutoksia Avaus Kehittämisestä Innovaatioista Tulevaisuudesta Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti

Henkilökohtainen budjetti Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.5.2018 Riitta Hakoma Yleisesti valinnanvapauslakiesityksestä Hallituksen esitys eduskunnalle (HE 16/2018) laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Ikääntyneen asiakkaan suun terveyden ja suunterveyspalvelujen tarpeen arviointi osana moniammatillista palvelutarpeen arviota

Ikääntyneen asiakkaan suun terveyden ja suunterveyspalvelujen tarpeen arviointi osana moniammatillista palvelutarpeen arviota Ikääntyneen asiakkaan suun terveyden ja suunterveyspalvelujen tarpeen arviointi osana moniammatillista palvelutarpeen arviota Julia Koskinen Helsingin Kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Suun terveydenhuolto

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot