Joustoturva - Tanskan ay-liikkeen näkökulma

Transkriptio

1 Joustoturva - Tanskan ay-liikkeen näkökulma

2 Johdanto Joustoturvasta on nopeasti tulossa merkittävä tekijä eurooppalaisessa keskustelussa. Tämä konsepti, joka liittää yhteen joustavuuden ja turvallisuuden, lupaa pidemmälle vievää työn ja pääoman intressien yhteensovittamista. Ei ole siten yllätys, että sekä kansallisen että Euroopan tason poliitikot kernaasti omaksuvat tämän. Tämä tuottaa kaikille eurooppalaisille ammattiliitoille ongelman siitä, miten tulkita asia poliittisesti, koska "Flexicurity" (joustoturva) usein merkitsee joustavuuden osatekijän korostamista muiden vastapainottavien, sosiaaliturvaan liittyvien tekijöiden kustannuksella. Tanskaa on tässä keskustelussa usein pidetty noudattamisen arvoisena esimerkkinä, ja on todella olemassa esimerkkejä turvallisuuteen liittyvien joustojen variaatioista, jotka toimivat tässä maassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Tanskan joustoturvamalli olisi ongelmaton. Myös monet Tanskan työmarkkinoiden toimintatavat jäävät pimentoon tarkasteltaessa virallisia esityksiä. Tältä pohjalta CO-industri pitää tarpeellisena esittää laajemman ja seikkaperäisemmän katsauksen Tanskan joustoturvaan ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta ja tarjota työkalun muiden maiden ammattiliitoille, joissa käydään poliittista keskustelua "Tanskan esimerkistä". Tähän esitykseen sisältyy katsaus eurooppalaisen joustoturvan kehitykseen sekä vertailuja mailman eri työmarkkinakäytäntöjen välillä. On myös heti alusta pitäen hyvä todeta, että jopa Euroopan sosiaalisen mallin sisällä on todellisia eroja. Jens Bundvad CO-industri 2

3 Mitä on joustoturva? Kaavioisssa 1 ja 2 kuvailtu tutkimus osoittaa selvästi, että on olemasssa selkeitä eroja työn pysyvyyden odotuksissa kysyttäessä Kaavio 1 asiaa eri Euroopan % niistä, jotka hyväksyvät työpaikan vaihdoksen kerran muutamassa maiden työntekijöiltä. vuodessa Kun yli 60 % Ruotsin, Tanskan ja Tsekin tasavallan työntekijöistä katsoo, että ihmisten on hyvä vaihtaa työpaikkaa muutaman vuoden välein, alle 30 % Itävallan, Saksan ja Puolan työntekijöistä on samaa mieltä. Samoin kaavio 2 osoittaa, että on merkittäviä eroja siinä, miten monta työnantajaa työntekijöillä on ollut tähän mennessä. Nämä Eurobarometrin tutkimuksen osoittamat erot ilmaisevat selvästi todellisia eroja eri maiden työntekijöiden työoloissa ja kokemuksissa. Tärkeä syy siihen, että tanskalaiset näyttävät olevan joustavimpia ja halukkaimpia vaihtamaan työpaikkaa, liittyy epäilemättä joustoturvan edustamaan tasapainottamiseen. Kaavio 2 Keskiarvo työantajan vaihdoksissa tähän mennessä 3

4 Tässä vaiheessa on Taulukko 1 tärkeää tarkastella Joustotyypit joustavuutta laajemmassa merkityksessä. Taulukko Ulkoinen 1 kuvaaa neljää numeerinen joustavuuden päätyyppiä. Sisäinen Kaikki ne ovat tärkeitä numeerinen yrityksen ja jäsentemme työehtojen kannalta, Kaikki eivät liity kapeaan joustoturvamallin työmarkkinoilla, kuten se useimmiten esitetään. Tyyppi Esimerkki Perusta Ota ja erota Joustoturvamalli Työaika Toiminnallinen Pätevyydet Työehtosopimus Joustoturvamalli ja työehtosopimus Palkka Hajautettu palkkaneuvottelu Työehtosopimus Lähde: Søren Kaj Andersen ja Mikkel Mailand Perinteistä joustoturvamallia on kuvattu "Kultaiseksi kolmioksi". Siinä tunnustetaan, että on olemassa yksilöllinen tasapaino sen välillä, että hyväksytään numeerisen joustavuuden epävarmuus ja sen, että taataan korkea työttömyyskorvaus ja hyvät mahdollisuudet työttömille palata työelämään. Kuvio 1 Perinteinen joustoturvamalli Kultainen kolmio Jousto työllisyydessä Korkea työttömyysturva Aktiivinen työmarkkinapolitiikka Periaatteena on, että voidaan hyväksyä korkea numeerinen jousto, koska saadaan korkeaa työttömyyskorvausta työttömyyden aikana ja koska on hyvät mahdollisuudet palata nopeasti uuteen työpaikkaan. Jos on erityisongelmia, kuten riittämätön koulutus tarjolla oleviin töihin, aktiivinen työmarkkinapolitiikka astuu kuvaan uudelleenkoulutuksella ja muilla aloitteilla, joilla autetaan pääsemaan takaisin työelämään. 4

5 Tanskan työmarkkinamallin tehokkuus On hyviä syitä tarkastella Tanskan tryömarkkinamallia nykyisellään: korkeat joustot ja matala työttömyys. Taulukko 2 ja kaavio 3 osoittavat tanskan työmarkkinoiden vaihtuvuutta: merkittävä määrä työpaikkoja menetetään vuosittain ja samansuuruinen määrä uusia työpaikkoja syntyy. Taulukko 2 Tanskan työmarkkinoiden vaihtuvuus 2001 Työpaikkojen vaihtuvuus Työpaikkojen lukumäärä Prosentti Uudet työpaikat ,1 Menetetyt työpaikat ,4 Työvoiman vaihtuvuus Hlö.lukumäärä Prosentti Uudet työpaikat ,8 Menetetyt työpaikat ,2 Työllistettyjen lukumäärä Lähde: Economic Council of the Danish Labour Movement Samaan aikaan lähes yksi kolmesta tanskalaisesta vaihtaa työpaikkaa joka vuosi. Tämä kehityshän ei ole uutta, sitä on tapahtunut lähes samassa mittakaavassa luvulta lähtien. Itse asiassa vaihtelut työttömyydessä näyttävät johtuvan ei niinkään työpaikkojen määrän vähenemmisestä kuin uusiin töihin palkkaamisen muuttuvista malleista ja frekvensseistä. (sininen viiva: työpaikasta poistuminen, punainen viiva: uusi työllistyminen) Kaavio 3 Tanskan työmarkkinoiden vaihtuvuus _ _ _ _ _ _ _ _1988 Job departures 1988_ _ _ _ _ _1994 Lähde: Economic Council of the Danish Labour Movement New employment 1994_ _ _ _1998 5

6 Kuitenkin, kuten kaavio 4 osoittaa, ja huolimatta tästä suuresta vaihtuvuudesta, työttömyys on alempana kuin koskaan ja, lukuun ottamatta vuosia , se on ollut laskussa 1994 jälkeen. Kaavio 4 Sesonkien mukan korjattu työttömyys Tanskassa Tähän on tietysti useita syitä kansallisissa ja kansainväliasissä sykleissä. Tärkeätä on huomioida, että perustyöttömyys ei ole niin suurta kuin suuri vaihtuvuus antaisi olettaa Lähde: Danish Bureau of Statistics Kaavio 5 Miten kauan koulutetut työttömät metallityöläiset saivat korvausta 2006? Nykyisen työttömyyden rakenne viittaa siihen, että Tanskassa on helppo löytää töitä. Kaavio 5 ilmaisee ammattitaitoisten 12 kk + metallityöläisten työttömyyden 6-12 kk rakennetta. Selvästikin huomattavan suuri osa tarvitsee 3-6 kk työttömyyskorvausta vain ylimenokaudeksi 1-3 kk kahden työpaikan välissä. Vain 18 % on työttömänä yli puoli 0-1 kk vuotta ja vain 8 % on työttömänä yli vuoden Lähde: Danish Metalworkers Union 6

7 Miksi se toimii? Kuten yllä on kuvattu, malli näyttää selvästikin toimivan nykyisellään Tanskassa. Kuitenkin tarkasteltaessa työttömyyskorvausten netto-osuuksia kuen kaavioissa 6 ja 7, käy ilmi, että Tanskan työttömyskorvausjärjestelmä ei sinänsä riitä kuvaamaan eroja Tanskan ja muiden Euroopan maiden välillä. Kaavio Nettokorvausosuus 2004, Yksinasuvat Tulot suhteessa keskiansioihin % 100 % 150 % 20 0 DK B S NL F FIN IS N UK D AUT IT OECD 2006 edition of Benefits and Wages Kaavio Nettokorvausosuus 2004, 2+2 perhe Tulot suhteessa keskiansioihin % 100 % 150 % 20 0 DK D S F IS AUT FIN N B NL IT UK OECD 2006 edition of Benefits and Wages 7

8 Molemmissa ryhmissä (yksin asuvat ja perheet, joissa on kaksi työssäkäyvää ja kaksi lasta) työttömyyskorvaus Tanskassa on korkeimmillaan alhaisimmissa tuloryhmissä (75 % keskiansiosta), kun taas monissa muissa maissa on korkeammat korvaukset keskitason ja keskitson ylittävissä tuloryhmissä. Jos katsotaan nettokorvausosuutta yhden henkilön taloudessa, josssa osuus on 150 % keskiansiosta, Tanska on samalla tasolla kuin Belgia, Italia, Suomi ja Itävalta ja vain Yhdistynyt kuningaskunta ja Belgia ovat alhaisemmalla tasolla. 2+2-perheissä Tanska on Belgian ja Italian ohella alimmassa ryhmässä ja vain Yhdistyneessä kuningaskunnassa on huomattavasti alhaisempi taso. Suurempi maiden lukumäärä taulukossa 3 ei muuta kuvaa. Taulukko 3 Nettokorvausosuus eri perhetyypeittäin ja eri tuloryhmittäin 67 % keskiansiosta 100 % keskiansiosta 150 % keskiansiosta Yksin. 2+2 perhe Yksin. 2+2 perhe Yksin. 2+2 perhe Australia Itävalta Belgia Kanada Tsekin tasavalta Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Islanti Irlanti Italia Japani Korea Luxembourg Alankomaat Uusi Seelanti Norja Puola Portugali Slovakia Espanja Ruotsi Sveitsi Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat Lähde: OECD, Tax-Benefit Models. 8

9 Kun tarkastelemme joustoturvamallin toista osatekijää, aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, kuva on hieman erilainen. Kuten kaavio 8 osoittaa, Tanska käyttää suuremman osuuden BKT:sta työmarkkinapolitiikkaan kuin kaikki muut verrattavissa olevat maat. Sama koskee aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan käytettyyn osuuteen: Tanska, Ruotsi ja Alankomaat ovat korkeimmassa ryhmässä. Samaan aikaan Euroopan maat kuten Yhdistynyt kuningaskunta, Portugali, Irlanti, Italia ja, yllättäen, Norja, käyttävät verrattain pienen osuuden BKT:staan työmarkkinapolitiikkaan. Tämä on heijastusta sekä alhaisísta työttömyysluvuista Italiassa ja Norjassa sekä erilaisista työmarkkinapolitiikan malleista. Kaavio 8 5 Aktiivinen ja passiivinen osuuksina koko työmarkkinapolitiikasta Prosenttiosuus BKT:sta 2004, OECD 4,5 4 3,5 3 2,5 Passive LMP Active LMP 2 1,5 1 0,5 0 DK NL B D FIN F S SP AUT N IRL IT AUS PORT UK JAP US Työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka jaetaan perinteisesti useisiin eri tyyppeihin tai malleihin. Taulukossa 4 esitetään neljä tällaista mallia: Pohjois-Euroopan, anglosaksisen maailman, Keski-euroopan ja Etelä- Euroopan mallit. Sen lisäksi on entinen suunnitelmatalouksien malli KIE-maissa, mutta tulevaisuuden sosiaalipoliittiset mallit näissä maissa eivät ole vielä kehittyneet niin pitkälle, että ne sallisivat yleistyksiä. 9

10 Taulukko 4 Työmarkkinamallit Malli Politiikat Maat Malli A Korkeat korvaustasot Tanska Pohjois-Euroopan malli Tiukka saatavuus työntekijöille Alankomaat Aktiiviset työmarkkinapolitiikat Alhainen tai keskim. työllisyyden suoja Ruotsi Islanti Malli B Alhaiset korvaustasot Irlanti Anglosaksinen malli Vähän muodollisia saatavuusehtoja Iso-Britannia Vaihtelevia aktiivisen tm-politiikan osuuksia Rajoitettu työllisyyden suoja Malli C Vaihtelevat korvaustasot Itävalta Keski-Euroopan malli Tiukat saatavuushedot Belgia Passiiviset työmarkkinapolitiikat Keskim. tai korkea työllisyyden suoja USA Suomi Saksa Malli D Keskimääräiset korvaustasot Ranska Etelä-Euroopan malli Tiukka saatavuus/työn vaatimukset Italia Passiiviset työmarkkinapolitiikat Korkea työllisyyden suoja Source: Danish Ministry of Finance, Medum Term Economic Outlook, Copenhagen 2004 Espanja Portugali Kreikka Kun tarkastellaan kussakin mallissa käytettyjä varoja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, kuvio selkiytyy. Pohjois-Euroopan mallin maat käyttävät huomattavasti enemmän aktiivisia työmarkkinapolitiikoita kuin kaikki muut mallit. Anglosaksinen malli on tässä suhteessa alhaisimmalla tasolla, kun taas Keski-Euroopan malli sijoittuu hieman korkeammalle kuin Etelä-Euroopan. Työvoiman osallistumisosuus on huomattavasti suurempi Pohjois-Euroopan mallissa, kun taas Etelä- Euroopan mallissa se on alhaisimmillaan, poikkeuksena ehkä Portugali. Työttömyys on alhaisinta Pohjois-Euroopan ja anglosaksisessa mallissa, kun taas korkein työttömyys löytyy Etelä-Euroopan mallista. On tietysti selvää, että tämä on varsin yksinkertaistettu esitys. On mm. olemassa todellisia eroja siinä, miten erilaisia aktiivisen työmarkkinapolitiikan keinoja korostetaan eri maissa. Tanska ja Saksa käyttävät suuren osuuden koulutukseen. Alankomaat ja Norja toisaalta käyttävät suurimman osan erityistoimenpiteistä vammaisiin. Italiassa painopiste on nuorissa työntekijöissä ja huomattavasti varoja käytetään tuettuun työllistämiseen. Samoin Alankomaiden suurempi osallistumisosuus on viimeisten kymmenen vuoden kehityksen tulosta, kun naiset siirtyivät työmarkkinoille osa-aikatöihin enemmän kuin muissa Euroopan maissa. 10

11 Taulukko 5 Mallin tehokkuus Maat mallien mukaan Työllisyys/ väestöosuus Malli A: Pohjois-Euroopan malli Työvoiman osallistumisosuus Työttömyysprosentti % BKT:sta aktiiviseen tmpolitiikkaan Tanska ,83 Ruotsi ,24 Islanti Alankomaat ,44 Malli B: Anglosaksinen malli Yhd. kuningaskunta ,52 USA*) ,16 Irlanti ,62 Malli C: Keski-Euroopan malli Itävalta ,60 Belgia ,15 Suomi ,98 Saksa ,97 Malli D: Etelä-Euroopan malli Ranska ,97 Italia ,59 Espanja ,72 Portugali ,70 Ei mallitettu Japani ,28 Sveitsi OECD Euro-alue Koko OECD OECD Economic Outlook no 80, OECD Employment outlook 2006 On hyvä mainita, että huomattavasti korkeammat osallistumisosuudet Pohjois-Euroopan mallissa eivät ole yhdenmukaisia. Kun osa-aikainen työllistyminen on varsin vähäistä Tanskassa ja Ruotsissa, Alankomaissa on tapahtunut dramaattista kasvua osa-aikaisessa työllistymisessä erityisesti naisten keskuudessa, ja suuri osa Alankomaiden naisten lisääntyneestä osallistumisesta työmarkkinoille on tapahtunut osa-aikatöissä. Korkea osallistuminen työmarkkinoille on merkittävää myös työttömyystilanteissa. Kahden työssäkäyvän perhe on normi Tanskassa, ja molemmat palkat saadaan kokopäivätöistä. Tämä merkitsee, että nettokorvausosuudet 2+2-perheissä kaavion 7 mukaisesti ovat itse asiassa tyypillisiä Tanskalle. 11

12 Kultaisen kolmion lisäksi Aktiivinen työmarkkinapolitiikka on siis toisin sanoen yksi tärkeimmistä alueista, joilla Tanska ja muut Pohjois-Euroopan maat erottuvat muista OECD-maista. Tanskalaisen joustavuusmallin yhteydessä on todettava myös, että vaikka suhteellisen suuri osa tästä aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta käytetään koulutukseen, se ei vielä ole riittävä selitys sille, miksi joustoturva on onnistunut Tanskassa. Todellisuudessa selitys löytyy perinteisen mallin ulkopuolelta. Ensimmäinen aspekti on perinteisen mallin sijoittuminen sosiaaliseen järjestelmään, joka perustuu kansalaisuuteen eikä niinkään työllisyyteen. Tanskan sosiaalijärjestelmä rahoitetaan tuloveroilla ja se hyödyttää kaikkia kansalaisia riippumatta siitä, onko henkilö tai hänen perheenjäsenensä työllistetty. Tästä säännnöstä on kaksi poikkeusta, työttömyysvakuutusjärjestelmä ja lisäeläkejärjestelmä, jota on kehitetty 1990-luvun alusta lähtien. Työttömyysvakuutusjärjestelmä kasvoi ammattiliittoihin perustuvasta järjestelmästä, joka on ollut olemassa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien luvulta saakka valtio on enenevässä määrin rahoittanut tätä järjestelmää samalla laajentaen sen kattavuutta nykyiseen tasoonsa. Järjestelmää hallinnoivat edelleen ammattiliitot ja se on edelleen jäsenyyteen perustuva. Yksityiskohtaisempi kuvaus järjestelmästä alla. Lisäeläkejärjestelmästä yksityiselle sektorille sovittiin ensimmäistä kertaa tupo-kierroksella Siitä se on jatkuvasti kasvanut ja nykyään 10.8 % kokonaispalkasta siirretään eläkerahastoihin, joiden omistajia ovat sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt. Kolmasosan eläkemaksusta maksaa työntekijä ja 2/3 työanantaja. Eläkejärjestelmään voi päästä osalliseksi yhdeksän työssäolokuukauden jälkeen ja kun tämä kynnys on ylitetty, eläkekorvaus kattaa koko ajan ensimmäisestä työpäivästä lähtien sovituilla aloilla. Sosiaaliturva on siten suurelta osin kunnossa riippumatta työllisysstatuksesta. Tämä on tärkeä edellytys mallille. Vieläkin tärkeämpää on se, että malli toimii sitä tukevissa laajemmissa sosiaalisen vuoropuhelun ja työehtosopimusten puitteissa. Käynnissä on jatkuva käytännön kolmikantakeskustelu itse työmarkkinapolitiikasta sekä kansallisesti että, ei vähiten tärkeänä, alueellisella tasolla. Sama koskee ammattikoulutusjärjestelmää ja voidaan sanoa syntyneen todellista synergiaa pyrkimyksissä luoda työpaikkoja ja kehittää työvoimaa. Tanskan työehtosopimusjärjestelmässä on laajoja hajautettuja osa-alueita ja se perustuu yhteisymmärrykseen itse teollisista suhteista sekä niiden hyväksymiseen. Tanskalaisten yritysten varsin vaatimaton koko eurooppalaisessa vertailussa epäilemättä edistää tätä samoin kuin korkea järjestäytyneisyys sekä ammattiliitoissa että työnantajajärjestöissä. Jos halutaan sisällyttää joustavuuden muodot, jotka menevät pidemmälle kuin numeerinen joustavuus ja halutaan ottaa mukaan toiminnallinen ja sisäinen joustavuus, pitää katsoa pidemmälle kuin vain perinteiseen joustoturvamalliin eli monitasoisempaan ja laajempaan malliin, joka selittää paremmin syyt siihen, miksi joustoturva toimii Tanskassa. 12

13 Kuvio 2 Laajennettu joustoturvamalli Jatkuvan vastuullisen sosiaalisen vuoropuhelun ilmapiiri Joustavuus työllisyydessä ja työpaikalla Korkea työttömyysturva Tehokkaat työehtosopimukset Aktiivinen työmarkkinapolitiikka Ei syrjäytymistä sosiaalisesta järjestelmästä 13

14 Tanskan työmarkkinapolitiikan ominaispiirteet Seuraavassa osiosssa selvitämme tarkemmin Tanskan työmarkkinapolitiikan peruselementtejä. Selvitämme passiivisia elementtejä eli työttömyyskorvausjärjestelmää ja katsomme, miten aktiivista työmarkkinapolitiikkaa rakennettiin 1990-luvulla. Passiivinen työmarkkinapolitiikka Passiivinen työmarkkinapolitiikka keskittyy työttömyysvakuutusjärjestelmään, josta yleiskatsaus esitetään taulukossa 6. Kuten yllä on kuvattu, tämä järjestelmä kehittyi työttömyysturvajärjestelmästä, jonka ammattiliitot perustivat 1900-luvun ensimmäisella puoliskolla. Nyt järjestelmällä on kaksoisrahoitus, 37 % työttömyysvakuutuksen jäseniltä ja 63 % valtiolta. Valtion tultua mukaan rahoitukseen se merkitsi korvaustasojen merkittävää kohoamista, mutta se merkitsi myös sitä, että järjestelmää koskevat säännöt eivät olleet enää yksinomaan ammatiliittojen päätettävissä. Nykyisin säännöt määritellään laissa. Lainsäädäntö on muuttunut aikojen kuluessa ja kaksi osatekijää on tullut erityisen tärkeiksi: tuen kesto ja vaatimukset valmiudesta ja velvollisuudesta hyväksyä työpaikka, kun sitä tarjotaan. Nykyisellään työttömyyskorvausta maksetaan maksimissaan neljältä vuodelta. Tämän kauden aikana työtön joutuu kuudeksi kuukaudeksi aktivointivaiheeseen 12 kuukauden jälkeen. Aktivointi on tyypillisimmillään työtä julkisella sektorilla tehtävissä, jotka ovat tämän sektorin normaaltöiden ulkopuolella. Taulukko 6 Yleiskatsaus Tanskan työttömyyskorvausjärjestelmään Edellytykset työttömyyskorvauksiin: 1 vuoden jäsenyys työttömyyskassassa tai koulutuksesta valmistuminen 52 viikon työttömyys 3 viime vuoden aikana Oikeudet: Neljän vuoden työttömyyskorvaus Jos 4 vuotta tulee täyteen, uusi jakso alkaa, jos saa vakinaisen työn 26 viikoksi Jatkokorvausta voidaan maksaa vuoden, jos on osa-aikatyötön eikä vakinaista työtä löydy Velvollisuudet: Valmius kaikkiin töihin, jotka voi kohtuudella suorittaa Sovitun toimintasuunnitelman noudattaminen Aktivointi 12 työttömyyskuukauden jälkeen Korvauksen tasot: 90 % viimeisestä palkasta, mutta max DKK vuodessa = DKK kk:ssa - vastaa n DKK:n vuosipalkkaa Rahoitus: Kokonaiskustannus: n mrd DKK Jäsenet: 37 %. Valtio: 63 % Työttömän on rekisteröidyttävä julkiseen työvoimatoimistoon ja ammattiliittoonsa saadakseen työttömyyskorvausta ja hänen odotetaan hyväksyvän kaikki työt, jotka hän voi kohtuudella suorittaa. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä tulee olla tarvittava koulutus ja fyysiset edellytykset suoriutua työstä. Työntekijän ei oleteta matkustavan yli 60 km yhdensuuntaisia työmatkoja eikä kokopäivätyön mukaan vakuutetun henkilön odoteta hyväksyvän osa-aikatyötä. Ei ole hyväksyttävää kieltäytyä työpaikasta, jossa on matalampi palkkaus tai se on laadullisesti huonompi kuin aikaisempi. Jos henkilö kieltäytyy ottamasta vastaan 14

15 tarjottua työpaikkaa, korvaus menetetään kolmeksi viikoksi. Toisen kieltäytymisen jälkeen tarvitaan 300 tunnin työssäolo 10 viikon aikana, jotta korvausta voidaan edelleen maksaa. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tarkoituksena ei ole luoda lisää työpaikkoja vaan luoda tärkeitä edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle. Yleensä sillä pyritään tehokkaasti turvaamaan työvoiman tarjonta varmistamalla, että työvoiman työtön osa etsii aktiivisesti töitä ja että sillä on tarvittava osaaminen uusien työpaikkojen täyttämiseen. Se myös kohdentaa pyrkimyksensä syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden estämiseen varmistamalla, että työnekijät säilyttävät ammattitaitonsa. Toisin sanoen koulutus on avaintekijä aktiivisessa työmarkkinapolitiikassa. Yleisesti ottaen jatkuvaan koulutukseen osallistuminen on hyvin korkealla tasolla Tanskassa, kuten kaavio 9 osoittaa. Koulutus on tärkeää riippumatta työllistymisen muodosta ja sillä on erityinen ja tärkeä rooli Tanskan joustoturvassa. Tätä korostaa myös se, että Tanskassa ammatillinen koulutus on yleiskoulutusta, jossa opetusohjelmaa ei tehdä jotain yhtä yritystä varten, eli mitä tahansa saatua opetusta voidaan käyttää kaikissa tanskalaisissa yrityksissä. Kaavio 9 Työvoiman osallistuminen jatkuvaan koulutukseen OECD, Education at a glance, GR HUN IT SP P PL CZ IRL D LUX B F SL AUT CAN UK CH FIN US S DK 15

16 Kun henkilö joutuu työttömäksi, tehdään yksilöllinen toimintasuunnitelma joko yhdessä työvoimatoimiston tai ammattiliiton kanssa. Toimintaohjelmaan kirjataan vaiheet, jotka pitää toteuttaa, jotta työtön henkilö täyttää vaatimukset avoinna oleviin työpaikkoihin. Tapauksissa, joissa tarvitaan jatko- tai uudelleenkoulutusta, tämä yleensä tapahtuu täydellä työttömyyskorvauksella. Työvoimatoimistoissa on ryhdytty erityisiin ponnisteluihin, jotta vammaiset henkilöt voidaan integroida työmarkkinoille. Erityistä tukea on saatavilla henkilöille, jotka eivät enää voi olla kokopäivätöissä niin että he voivat pysyä työllistettyinä (lyhennetyllä työajalla) ja saada täyttä palkkaa, mutta työnantajat saavat korvausta tekemättä jääneistä tunneista. Erityistä tukea annetaan myös aikuisille oppisopimusoppilaille. Ja lopuksi erityisiä ohjelmia toteutetaan maahanmuuttajille, jotta heidät voidaan integroida Tanskan työmarkkinoille. Taulukko 7 kertoo Tanskan työmarkkinajärjestelmän eri ohjelmissa olevien henkilöiden lukumäärät. On tärkeää huomioida, että eri kategorioissa on jonkin verran pääällekkäisyyttä: työttömät, jotka eivät ole vakuutuksen piirissä, saavat sosiaaliapua, mutta sosiaaliavun piiriin kuuluu myös henkilöitä, jotka eivät ole työmarkkinoilla. Sama koskee varhaiseläkeläisten ryhmää. Sairauspäiväraha kattaa yleensä kaikki Taulukko 7 Työmarkkinatilastoa Lähde:Työvoimaministeriö ja Tanskan Tilastokeskus Työmarkkinatilastoa Viime jakso Henkilömäärä Kokonaistyöllisyys 2 Q Työttömyysvakuutuksen jäsenet Apr Työttömyys Jun Vakuutetut Ilman vakuutusta Vakuutetut aktivointivaiheessa May Sosiaaliavun piirissä Mar Ei-aktivoidut Aktivoidut Kuntoutuksessa Joustotyöt 1 Q Aikuiset koulutettavat Jul Äitiyslomalla Jul Varhaiseläkkeellä Apr Sairauspäivärahalla 1 Q työssäkäyvät henkilöt. Julkista tukea maksetaan työnantajalle, joka työehtosopimuksen mukaan täydentää korvauksen tiettyjen viikkojen määräiseksi täydeksi palkaksi. Tärkeä osa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa on työmarkkinaosapuolien huomattava ja käytännön tason rooli työvoimatoimistojärjestelmässä. Kansallisella ja myös paikallisella tasolla kolmikantaelimet antavat neuvoja ja ohjausta hallinnolle. Tämä on erityisen tärkeää alueellisella ja paikallisella tasolla, joilla ammattiliittojen ja työnantajien edustajat voivat auttaa turvaamaan, että noudatetulla politiikalla sovitetaan yhteen saatavilla oleva työvoima ja paikallisten työnantajien tarpeet.. 16

17 Tärkeimmät muutokset 1990-luvulla Talouspolitiikan muutoksia 1990-luvun alussa seurasivat monet muutokset myös työmarkkinapolitiikassa. Nämä olivat etupäässä rajoituksia ja tarkennuksia työttömyyden laskiessa ja perustuivat laajaan poliittiseen konsensukseen ja työmarkkinaosapuolien hyväksyntään. Suurin muutos oli aktiivisen työllisyyspolitiikan korostaminen sen sijaan että olisi luotettu passiivisiin tukiin ja etuihin. Tämä tulee selvästi esiin kaaviossa 10, joka kertoo aktiivisen työllisyyspolitiikan prosenttimääräisen osuuden koko työllisyyspolitiikasta. Lisäys oli huomattava vuodesta 1994 lähtien ja suuntaus muuttui vain konservatiivis-liberaalin hallituksen tultua valtaan vuoden 2001 lopulla. Kaiken kaikkiaan aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan ohjatut budjettivarat kaksinkertaistuivat vuoden 1991 ja huippuvuoden 2002 välillä. Kaavio 10 50,0 Tanskan aktiivisen työmarkkinapolitiikan prosenttiosuus koko työmarkkinapolitiikasta OECD Employment Outlook various years 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,

18 Ylläkuvattu aktiivinen linja liittyy läheisesti lisääntyneeseen luottamiseen "oikeuksien ja velvollisuuksien" periaatteeseen. Otettiin käyttöön yksilölliset toimintasuunnitelmat samoin kuin aktivointi/työllistäminen työttömyyskauden varhaisessa vaiheessa. Samaan aikaan tiukennettiin vaatimuksia valmiudesta vastaanottaa uusi työ. Aikaisemmin ammattitaitoinen metallityöläinen saattoi kieltäytyä halutessaan alempitasoisista töistä; muutosten jälkeen tämä ei ollut enää mahdollista. Tämän mukaisesti korvausjaksoa lyhennettiin seitsemästä (plus kahdesta) neljään vuoteen. Hallinnollisella puolella yllä kuvattuja uudistuksia seurasivat toimintojen hajakeskitys ja työmarkkinaosapuolten lisääntynyt vaikutusvalta paikallisella tasolla. Tätä kehitystä vahvistettiin edelleen 1. tammikuuta 2007 seurauksena alueellisen ja kunnallisen rakenteen kokonaisuudistuksesta Tanskassa. 18

19 Sosiaalinen vuoropuhelu ja työehtosopimukset Yllä esitetyn laajemman joustoturvamallin soveltamisen alussa sosiaalista vuoropuehlua ja erityisesti työehtosopimusjärjestelmää korostettiin Tanskassa tärkeinä syinä siihen, miksi malli toimii. Ammatillinen järjestäytyminen on Tanskassa kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin korkealla tasolla. Sama pätee työnantajien järjestäytymisasteeseen. Työehtosopimukset koskevat vain järjestäytyneitä työntekijöitä, mutta koska järjestäytymisaste on varsin korkea, sopimusten kattavuus on melko laaja. Esimerkiksi tehdasteollisuudessa työntekijöiden ja toimihenkilöiden sopimukset kattavat % kaikista alalla työskentelevistä. Sopimusten kattavuus ja sovellutusalojen lajuus tarkoittavat sitä, että alihankkijoita koskee usein sama sopimus kuin toimeksiantajayrityksiä, ja tämä vähenää riskiä tulla ulkoistetuksi omasta sopimuksestaan. Tilanne on toinen julkisen sektorin ulkoistuksissa, jolloin yksityisen sektorin sopimukset saattavat olla erilaisia ja sisältää jopa huonompia ehtoja. Sopimusten laaja kattavuus ja korkea järjestäytymisaste yhdessä Tanskan yritysrakenteen kanssa (enimmäkseen pieniä ja keskisuuria yrityksiä) helpottavat siirtymistä yrityksestä toiseen ja vahvistavat joustavuutta. Kaavio 11 Työllisyysturvalakien tiukkuus Regulation on temporary forms of employment Specific requirements for collective dismissal Protection of permanent workers against (individual) dismissal 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 US UK IRL DK HUN JAP KOR PL FIN D S MEX P OECD Employment Outlook

20 (Selite: sininen: säännökset väliaikaisista työllisyysmuodoista; violetti: erityisehdot joukkoirtisanomisille; vihreä: vakituisten työntekijöiden suoja(yksilöllistä) irtisanomista vastaan) Jos palataan taulukkoon 1, havaitaan, että työehtosopimukset säätelevät olennaista osaa yritysten joustavuudesta. Tämä ei merkitse, että työehtospoimusten säädökset olisivat erityisen tiukkoja. OECD:n talouskatsauksessa 2004 arvoitiin työllisyysturvalakien tiukkuutta jäsenmaissa. Vertailuun on otettu mukaan työehtosopimusten säännökset työllisyysturvalakien otsikon alla, kuten kaavio 11 osoittaa; Tanska sijoittuu listan alapäähän ja vain muutamat anglosaksisen työmarkkinamallin maat ovat sitä alempana. Vakituisia työntekijöitä koskevat säännökset Vakituisia työntekijöitä koskevat säännökset löytyvät työntekijäpuolella työehtosopimuksesta ja toimihenkilöpuolella toimihenkilölaista. Tämä laki on perua 1930-luvulta, jolloin katsottiin toimihenkilöiden tarvitsevan erityistä suojaa ja turvattuja työehtoja. Toimihenkilöiden tilanne nykyään on se, että heitä koskevat työehtosopimukset, jotka nojautuvat lakiin tietyissä ehdoissa, mm. irtisnomissuojasäännöissä. Taulukossa 8 esitetään irtisanomisajat työntekijöiden työehtosopimuksessa ja toimihenkilöitä koskevassa laissa. Irtisanomisajat on ilmoitettu sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden kohdalla. Taulukko 8 Irtisanomisajat Tanskassa Työntekijät Teollisuuden työehtosopimus Työssäoloaika Työntekijä Työnantaja 0-6 kk 0 pv 0 pv 6-9 kk 7 pv 14 pv 9 kk-2 v 21 pv 14 pv 2-3 v 28 pv 3-6 v 21 pv 56 pv 6 v jälkeen 28 pv 70 pv Jos yli 50 v 9-12 v 90 pv 12 v jälkeen 120 pv Toimihenkilöt Toimihenkilölaki Työssäoloaika Työntekijä Työnantaja 0-3 kk 0 pv 3-6 kk 1 kk 6 kk-3 v 3 kk 3-6 v 1 kk 4 kk 6-9 v 5 kk 9-12 v 6 kk On tärkeätä ymmärtää, että sopimukseen ei kuulu irtisanomisiin tai irtisanomisaikaan liittyviä taloudellisia korvauksia. Joissakin joukkoirtisanomistapauksissa on tehty yritystason erityissopimuksia ylimääräisestä viikon palkasta tai erityistuesta henkilöille, jotka jäävät yritykseen mieluummin kuin ottavat vastaan muuta työtä irtisanomisaikana. 20

21 Jos irtisanominen on perusteeton, asia voidaan viedä erityiseen irtisanomisia käsittelvään tuomioistuimeen, joka tehdessään työntekijän kannan mukaisen päätöksen, voi määrätä DKK:n korvauksen. Jos perusteettomassa irtisanomistapauksessa työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa yli 25 vuotta ja on yli 50-vuotias ja hänet irtisanotaan nuoremman työntekijän palkkaamiseksi, tuomioistuimen käytäntönä on myöntää korvaus. Muita työntekijöitä koskevat määräykset On havaittavissa selvä tendenssi siihen suuntaan, että yhä useammat työntekijät kaikkialla Euroopassa työllisyvät epätyypillisiin tai joustaviin työsuhteisiin. Euroopan Komissio näkee tässä yhden mahdollisuuden työllisyyden lisäämiseksi. Ay-liikeen näkökulmasta tällaiset työsuhteet muodostavat vakavan riskin työllisyydelle arveluttavilla ehdoilla. Neljä tällaisten tösuhteiden päätyyppiä ovat: määräaikaiset sopimukset, osa-aikatyö, välitysfirmojen tarjoamat työt ja itsenäinen ammatinharjoittaminen, joista jälkimmäinen on usein valheellista itsenäisyyttä. Muitakin muotoja esiintyy, kuten nollatuntisopimuksset, mutta neljä yllämäinittua ovat yleisimpiä. Seuraavaksi tarkastelemme niitä lähemmin, niiden yleisyyttä ja sitä, mitten ne ovat kehittyneet eri maissa. Kaavio 12 näyttää määräaikaisten työsuhteiden prosenttiosuudet työvoimasta 1985 ja On selvää, että niiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut. Espanjassa ja Alankomaissa se on kaksinkertistunut. Ranskassa se on kolminkeraistunut. Mutta myös maissa kuten Ruotsi, Suomi, Saksa ja Italia, määrä on kasvanut merkittävästi. Ainoastaan Belgiassa se on pysynyt ennallaan. Kreikassa, Tanskassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa määrä on vähentynyt. Epäilemättä Tanskassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa on suhteellisen helppoa irtisanoa työntekijät työsuhteen alkuvuosina, määräaikaiset sopimukset eivät ole niin kiinnostavia työntekijöiden kannalta. Yksi poikkeus Tanskassa ovat erityisryhmät kuten insinöörit, joiden kohdalla projektityöskentely ei ole epätavallista. 21

22 Kaavio 12 Määräikaisten sopimusten osuus työvoimasta 1985 ja 2005 Työllisyys Euroopassa 2000 ja 2006 SP P FIN S*) NL D F IT GR DK B UK IRL *)

23 Kaavio 13 Osa-aikatyö % työvoimasta, 1995 ja 2005 Työllisyys Euroopassa 2006 UK NL S I F D DK Kaavio 14 Välitysfirmojen kautta tulevat työt % työvoimasta 1999 Donald Storrie: Temporary Agency Work in the European Union, European Foundation, Dublin 2002 UK NL S IT F D DK 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Kaavio 15 Itsenäiset ammatinharjoittajat % työvoimasta, 1995 ja 2005 Työllisyys Euroopassa 2006 UK NL S I F D DK

24 Verrattuna määräaikaisiin sopimuksiin Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kokemus osaaikatöistä on ollut jokseenkin vastakkainen verrattuna muuhun Eurooppaan. Kuten kaavio 13 osoittaa, nämä kaksi maata ovat pitäneet osa-aikatyön osuuden lähes muuttumattomana vuosien 1995 ja 2005 välisen ajan. Vertailun muissa maissa kuten Saksassa ja Ruotsissa ja vielä enemmän Alankomaissa tilanne on päinvastainen. Näissä maissa osa-aikatyötä on pidetty olennaisena osana työllisyysstrategiaa ja sen osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa likimäärin 30 %. Välitysfirmojen tarjoamien töiden kohdalla saatavilla olevat tilastot eivät tarjoa vertailukelposia lukuja pitkältä aikaväliltä. Luvut kaaviossa 14 osoittavat, että myös tässä kohdin Alankomaissa suhteellisen suuri osa työvoimasta on tällaisissa työsuhteissa. Tämänkaltainen työ on kasvussa myös Tanskassa. Tämä koskee ennen muuta työntekijöitä, kun taas määräaikaiset sopimukset ovat tulleet yleisemmiksi toimihenkilöpuolella muutamien viime vuosien aikana. Erityisryhmien kuten sairaanhoitajien kohdalla välitysfirmojen tarjoaman työn osuus kasvaa voimakkaasti, mutta tässä tapauksessa sektorille tyypilliset ongelmat ovat johtaneet tähän kehitykseen, ja useimmiten työntekijät itse haluavat tällaisiin työsuhteisiin, koska palkkaus on parempi kuin vakituisissa töissä. Itsenäisten ammatinharjoittaajien määrä laski useimmissa Euroopan maissa , kuten kaavio 15 osoittaa. Tähän lukuun sisältyy tietysti maatalous sekä paljon perinteisesti itsenäistä ammattia harjoittavia henkilöitä. Kuitenkin kokemukset joiltakin teollisuudenaloilta osoittavat, että erityisesti käsityöammattilaisia on pakotettu hyväksymään itsenäisen ammatinharjoittajan status. Itsenäisten ammatinharjoittajien osuuden voidaan siis olettaa kasvavan työttömyyden lisääntyessä, koska ihmiset yrittävät luoda itselleen työpaikkoja. Tämä voi olla selitys siihen, että Saksa, jossa työttömyys on ollut jatkuvasti korkea, kehittyy tendenssin vastaisesti ja siellä on nähty itsenäisten ammatinharjoittajien määrän kasvavan. Italian hyvin korkeat luvut selittyvät ehkä myös maan työttömyyskorvauksista. Vuodesta 2002 uusi itsensä työllistävien ryhmä on kasvanut Tanskassa: niin sanotut itsenäiset ammatinharjoittajat uusista EU-maista. Määrien voidaan nähdä lisääntyvän erityisesti rakennusteollisuudessa, ja usein syy heidän statukseensa on työllisyyttä säätelevien määräysten ja sääntöjen kiertäminen muuntyyppisillä sopimuksilla. Tanskassa tällaisia epätyypillisiä työsopimuksia säädellään suurelta osin työehtosopimuksilla varsin samalla tavalla kuin normaaleita työsuhteita. Voidaan väittää, että osa-aikatyö ei eroa normaalista vakituisesta työstä muutoin kuin tehtyjen työtuntien osalta. Tehdasteollisuuden työehtosopimukset määräävät, että osa-aikatyöntekijät ovat oikeutettuja samoihin palkkoihin ja oikeuksiin kuin kokopäivätyöntekijät. Osa-aikatyöt eivät voi korvata kokopäivätöitä, mutta voivat täydentää niitä (eli: yhtä kokopäivätyötä ei voi jakaa kahteen osaaikatyöhön). Ketään ei voi pakottaa siirtymään kokopäivätyöstä osa-aikatyöhön, ja osa-aikatyössä työajan tulee olla tuntia viikossa. Osa-aikatyötä koskevat työaikamääräykset noudattelevat siten työttömyyskorvausjärjestelmän työaikavaatimuksia ja turvaavat kaikkien työntekijöiden oikeuden työttömyyskorvauksiin. Välitysfirmojen kautta työllistetyt ovat olleet osa työntekijöiden sopimusta vuodesta Jotkut yritykset ja agentuurit, jotka vuokraavat ylimääräistä työvoimaa muille yrityksille, ovat liittyneet työnantajaliittoon ja siten työehtosopimus koskee niitä itseään. Suurin osa vuokratyöfirmoista ei kuitenkaan ole sopimuksen piirissä, ja heitä koskee vain sääntö, että heidän työntekijöilleen tulee 24

25 maksaa samat palkat ja suoda samat ehdot kuin verrattavissa oleville työntekijöille käyttäjäyrityksissä. Vaikka tämä ei oikeuta osallistumista luottamusmiesvaaliin, kaikkia muita materiaalisia oikeuksia kunnioitetaan. Tämä määräys on ollut erittäin tärkeä ajatellen niitä uusien maiden alihankkijoita, jotka tarjoavat vain työvoimaa. Näissä tapauksissa ulkomaalaiset työntekijät ovat meidän sopimuksemme piirissä ja heillä on oikeus Tanskan tasoisiin palkkoihin ja työehtoihin. Muut joustavuusmallit työehtosopimuksissa Aiemmin pitkään kuvatun numeerisen joustavuuden ohella Tanskan neuvottelujärjestelmään on rakennettu myös merkittävästi joustoja. Itse neuvottelujärjestelmän rakenne useimmilla yksityisen sektorin aloilla hajautettuine palkkaneuvotteluineen antaa mahdollisuuden laajaan joustavuuteen. Mutta sopimuksessakin on useita lausekkeita, joissa annetaan mahdollisuus suurempaan toiminnalliseen ja sisäiseen joustavuuteen. Neuvottelut tehdasteollisuudessa tapahtuvat kahdella tasolla. Kansallisella, sektorikohtaisella tasolla, sopimus solmitaan yleisesti kahdeksi tai useammaksi vuodeksi. Tämä sopimus siältää määräykset luottamusmiehistä, työajasta, koulutuksesta, sosiaalisista kysymyksisitä, eläkkeistä, bonuksien yleisistä säännöistä ja vähimmäispalkoista. Nykyinen vähimmäispalkka on Dkr tunnissa (n ). Sopimuksessa ei ole muita palkkasäännöksiä. Kaikki muut palkkaneuvottelut käydään yritystasolla. Neuvottelut tällä tasolla käydään kerran vuodessa eikä sen paremmin ammattiliitto kuin työnantajajärjestökään voi asettaa niille tavoitteita. Periaatteessa yritystason neuvotttelut käydään työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä, mutta käytännössä luottamusmies neuvottelee jäsentensä puolesta. On huomattava, että laillisen ennakkopäätöksen mukaisesti ei ole sallittua maksaa ainoastaan vähimmäispalkkaa. Vähimmäispalkkaa voidaan maksaa vain lyhyen aikaa kouluttamattomalle työntekijälle. Kaavio 16 Työehtosopimusten arvon nousu Tanskan tehdasteollisuudessa, Prosenttiosuus verrattuna ed. vuoteen 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Kansallinen sopimus Työpaikkakohtainen sopimus Source: CO-industri and the Danish Metalworkers Union 25

26 Kuten kaaviossa 16 esitetään, työpaikkatason neuvottelut vastaavat %:sta sopimuksen arvon nousua (palkat, työaika, eläkkeet jne.). Rahassa mitattuna ammattitaitoisen metallityöläisen keskipalkka oli Dkr vuoden 2006 toisella neljänneksellä (n ). Vertaus kansallisen sektorikohtaisen sopimuksen vähimmäispalkkaan osoittaa, että ammattiliittojen jäsenten palkoista merkittävä osa on tulosta yrityskohtaisesta sopimisesta. Useissa viimeaikaisissa tulopoliittisissa ratkaisuissa useita muita sisäisen joustavuuden elementtejä on hajautettu palkkaneuvottelujen yhteydessä. Näihin kuuluu työajan sijoittelu ja poikkeusmenettelyjen hallinta kun työnantaja voi korvata ylitöitä rahassa enemmän kuin kahdeksan tunnin raja viikossa sallii, mikä taas on osa kansallista sektorikohtaista sopimusta. Lopulta viimeisessä tulopoliittisessa ratkaisussa avuodelta 2004 on tullut mahdolliseksi yritystasolla tehdä kokeiluluontoisia sopimuksia, jotka saattavat poiketa kansallisesta sopimuksesta tietyiltä osin. Tähän mennessä on tehty noin 60 tällaista sopimusta ja niiden piiriin kuuluu noin työntekijää. On tärkeätä tietää, että nämä erityissopimukset raukeavat kaikki kansalliseen sopimukseen Viimeisenä seikkana liittyen yritystason neuvotteluihin mainittakoon, että tällaiset neuvottelut tapahtuvat työrauhavelvoitteen alaisina. Jos paikallista sopimusta ei synny, ammattiliitto ja työnantajajjärjestö sovittelevat, mutta välimiesmenettelyä ei ole. Jos sovittelu epäonnistuu, palkkaukseen ei tule muutosta. Kokemus on osoittanut, että kun sovittelu epäonnistuu, joistain palkkauksen tarkennuksista usein päästään sopimukseen. Molempien osapuolten on käytännössä mahdotonta tyytyä nollakorotuksiin. Mainittakoon myös, että laittomia lakkoja ja muita teollisia toimenpiteitä esiintyy joissakin tapauksissa, vaikka työrauhavelvoite on voimassa. Tämänkaltaiset toimet ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosina. Toiminnallisen joustavuuden kyseessä ollen tanskalaiset työehtosopimukset ovat sisältäneet koulutukseen liittyviä lausekkeita 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tällä hetkellä tehdasteollisuuden sopimukset sisältävät sääntöjä neljästä koulutuselementistä, jotka on kuvattu taulukossa 9: koulutuksen suunnittelu, yrityksen ja työtehtävien kannalta tärkeä koulutus, muu kuin työhön liittyvä koulutus ja koulutus irtisanomisten yhteydessä. Sopimus antaa selkeästi yleisen suosituksen yrityksille laatia koulutussuunnitelma ja perustaa koulutustoimikunta. Se toteaa myös, että neuvottelut koulutusohjelmasta pitää aloittaa, jos ammattiliitto yrityksessä sitä pyytää. Taulukko 9 Yleiskatsaus tehdasteollisuuden sopimusten koulutusmääräyksistä Oikeus neuvotella koulutussuunnitelmasta 2 vko /v työhön liittyää koulutusta täydellä palkalla Vapaata työhön liittymättömään koulutukseen ilman palkkaa 2 vko palkallista koulutusta, jos irtisanottu 3 vuoden työsuhteen jälkeen yrityksessä Nykyisin arvioidaan, että kolmasosalla yrityksistä valmistusteollisuudessa on koulutussuunnitelma. Tyypillisesti nämä suunnitelmat sisältävät arvion yrityksen tulevista koulutustarpeista ja työntekijöiden nykyisestä koulutustasosta sekä koulutusstrategian, jolla varmistetaan, että tarpeelliset taidot saavutetaan. Käytännössä ennen muuta suurimmilla yrityksillä on erityinen koulutussuunnitelma ja sama koskee 26

27 muodollisia koulutustoimikuntia. Tapauksissa, joissa erityistä koulutustoimikuntaa ei vielä ole, koulutustarpeista keskustellaan usein pariteettisissa yhteistyöelimissä, joita perustetaan useimpiin yrityksiin, joissa on yli 35 työntekijää. Tanskassa on pitkä perinne kolmikantaisesta tai kahdenvälisestä yhteistyöstä ammattikoulutuksen alueella. Koko oppisopimusjärjestelmä on jo monia vuosia perustunut kaksi- tai kolmikantaiseen järjestelmään ja sama koskee muita koulutusjärjestelmiä. Kahdenvälinen vaikuttaminen ulottuu opetusohjelmasta kouluneuvostoihin ja kokeisiin vaikuttamiseen, ja ammattiliitoilla sekä työnantajilla on omat sihteeristönsä näiden asioiden käsittelyyn. Yksi näistä on "Teollisuuden Koulutus", joka muiden asioiden lisäksi kehittelee jatkokoulutusta ja toimii neuvonantajana yrityksille niiden koulutustarpeissa. Puhuttaessa koulutuksen kustannuksista ja koulutusajan palkasta on tärkeää muistaa, että Tanskassa on laaja ammatillinen jatkokoulutus ja jatkuvan ammatillisen koulutuksen järjestelmä. Tämä järjestelmä tuottaa suurelta osin ilmaisia kursseja ja sen lisäksi maksaa korvausta menetetystä palkasta työttömyyskorvausta vastaavan summan. Tämä tarkoittaa, että kun työnantaja maksaa täyden palkan, kyseessä on vain julkisen panoksen täydentäminen. Mikäli yrityksellä on koulutussuunnitelma, kaikki tämän suunnitelman mukaiset kurssit tapahtuvat täydellä palkalla. Sen lisäksi työehtosopimus määrää, että mikäli suunnitelmaa ei ole, työhön liittyvää koulutusta voidaan antaa joka vuosi kaksi viikkoa täydellä palkalla. Työhön liittymättömästä koulutuksesta ei makseta täyttä palkkaa, mutta yrityksen tuotantoaikataulu huomioiden tulee antaa vapaata työstä. Työehtosopimuksiin sisällytettiin 2004 lauseke, jonka mukaan henkilöllä on irtisanomisen yhteydessä oikeus kahden viikon palkalliseen koulutukseen, mikäli hän on ollut yrityksen palveluksessa yli 3 vuotta. Käytännössä toteutetun koulutuksen määrä on suhteessa yritysten kapasiteetin käyttöasteeseen. Vuosituhannen vaihteessa arvioitiin, että ammattitaitoisen metallityöläisen keksimäärinen osallistumisaika koulutukseen oli noin viikko vuodessa. Nykytilanteessa kapasiteetin käyttöasteen ollessa korkea samoin kuin työllisyyden, tämä luku on luultavasti alhaisempi. Turva työehtosopimuksissa Tanskan työehtosopimukset puuttuvat kahteen turvan muotoon. Ensimmäinen koskee toimeentuloturvaa, jos joutuu sosiaalisiin tilanteisiin työssä ollessa. Toinen koskee toimeentuloturvaa työuran päättyessä. Erityisesti viimeisten 15 vuoden aikana työssäolon aikaiseen toimeentuloturvaan on kiinnitetty enemmän huomiota. Sopimukseen on sisällytetty lausekkeita turvaamaan täysi palkka sairauden aikana - sitä on pidennetty kahdesta viikosta vuonna 1993 yhdeksään viikkoon vuoden 2004 sopimuksessa. Samoin täysi palkka vanhempainloman ajalta otettiin käyttöön 1995 ja vuonna 2004 se pituudeksi tuli neljä viikkoa ennen syntymää ja 20 viikkoa sen jälkeen ja 200-luvuilla otettiin mukaan myös lausekkeet lapsen ensimmäisen sairauspäivän vapaasta tai vapaasta lapsen joutuessa sairaalahoitoon. 27

28 Suuri uudistus Tanskan työmarkkinoilla toteutettiin vuoden 1991 työehtosopimuksissa, kun tehtiin päätös lisäeläkejärjestelmästä kaikille työntekijöille. Aluksi järjestelmän maksut olivat 0.6 % ja 0.3 % työnantajilta ja työntekijöiltä vastaavasti. Vuodesta 2006 maksut ovat saavuttaneet 7.2 % ja 3.6 % tason koko maksun ollessa 10.8 %. Tämä aloite yhdessä valtiollisen eläkkeen kanssa muodostaa toimeentuloturvan selkärangan työuran loppuessa. Flexicurity in collective agreements Taulukko 10 esitttää yhteenvedon Tanskan työehtosopimusten joustavuuselementeistä, joita yllä on kuvailtu. On selvää, että tärkeät elementit ovat kuuuluneet sopimuksiin jo hyvin pitkän ajan. Yhdessä sosiaalisen vuoropuhelun perinteen ja Tanskan ennen muuta työehtosopimusten sääntelemän työmarkkinan kanssa nämä muodostavat perustan työmarkkinaosapuolien osallistumiselle joustojärjestelyihin. Toisaalta on huomioitava, että 1990-luvulla työehtosopimuksiin sisällytettiin uusia suuria asiakokonaisuuksia, jotka sekä lisäsivät joustavuutta että ennen muuta turvaa. Taulukko 10 Joustoturva työehtosopimuksissa Milloin Jouston/turvan tyyppi Sisältöt 1900-luvun alku Palkkojen joustavuus Hajautetut palkkaneuvottelut 1900-luvun puoliväli Ulkoinen numeerinen Irtisanomisajat 1990-luku Sisäinen numeerinen Työajan joustot 1990-luku Toiminnallinen Amm. pätevyydet 1990-luku Toimeentuloturva Lisäeläkejärjestelmä 1990-luku Toimeentuloturva Jatkoa palkalliselle sairaslomalle, vanhempainlomalle jne. Kuvan täydentämiseksi mainittakoon, että tehdasteollisuuden työehtosopimuksilla on 1990-luvun alkupuolelta lähtien perustettu kansallisia ja alueellisia teollisuuspoliittisia komiteoita. Näillä komiteoilla on tärkeä rooli, koska ne välittävät teollisuuden tarpeet ja toiveet paikalliselle tasolle. Ne toimivat linkkeinä yritysten, teknillisten oppilaitosten ja jatkokoulutuskeskusten välillä. Ne tekevät myös aloitteita ennen muuta infrastruktuurista ja tarkoituksena on, että niillä olisi todellista vaikutusta työpaikkojen luomiseen. 28

29 Joustoturva ay-liikkeen haasteena Korkea työllisyys on ammattiyhdistysliikkeen päätehtävä. Jos tämä saavutetaan joustoturvalla ja jos tämä joustavuus ei Tanskassa aiheuta vaaraa sosiaalisista huononnuksista ja epävarmoja työehtoja jäsenillemme, silloin tähän ratkaisumalilin liittyviä ongelmia näyttää olevan vähän. Tämä on joustoturvan edellytys. On kuitenkin lukuisia varauksia ja tendenssejä, jotka himmentävät tätä kuvaa.. Korvaustason säilyttäminen Jos lähtökohtana on perinteinen "kultaisen kolmion" joustoturvamalli, on selvää, että nettokorvaustason mureneminen on mallin suurin haaste. Tällöin erityistä huomiota tulee kiinnittää työttömyyskorvauksen maksimitasoon. Yllä kuvatun mukaisesti (kaavio 6 ja taulukko 6) korvauksen maksimitaso saavutetaan kun vuositulo on noin DKK. Tämä on selkeästi alle Tanskan keskitulojen, eli suurin osa työntekijöistä saa nimenomaan työttömyskorvauksen maksimitason, ei 90 %, mikä koskee vain alhaisimpia tulotasoja. Maksimitasoa säätelee palkkakehitys, mutta tietty prosenttiosuus on ohjattu erityisongelmista kärsivien työttömien erityisrahastoon. Tällä on ajan myötä se vaikutus, että käytännön korvaustaso ja nettokorvaustaso todellisuudessa useimpien kohdalla laskevat. Tällainen nettokorvaustason lasku ei ole vain tanskalainen ilmiö. Adrianik Tangian Hans Böckler-säätiöstä on arvioinut laskun 2004 verrattuna huipputason vuosiin Tulokset näkyvät kaaviosta 17, ja se osoittaa yhtenäistä kuvaa korvaustasojen laskusta kaikkialla Euroopassa viimeisten 10 vuoden aikana. Kaavio 17 Nettokorvaustason kehitys On selvää, että jos tämä kehitys jatkuu, osa kolmion tasapainosta järkkyy, ja ammattiliittojen jäsenet tulevat vaatimaan muutoksia numeeriseen joustavuuteen Lähde: Adrianik Tangian, Hans Böckler-säätiö tasapainottaman tätä laskua. Näin ei vielä ole ja suuri vaihtuvuus Tanskan työmarkkinoilla yhdessä korkean työllisyyden kanssa viittaisivat siihen, että näin ei tapahdu lähitulevaisuudessa. 29

30 Vahvan ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan säilyttäminen Avaintekijä joustoturvamallissa on aktiivinen työmarkkinapolitiikka, ennen muuta koulutus. Tätä kuvaa aktiivisen työmarkkinapolitiikan prosentuaalinen osuus koko työmarkkinapolitiikassa kaaviossa 10. Tässä mallissa on kuitenkin myös kuvattu aktiivisen työmarkkinapolitiikan kehittämiseen osoitettujen varojen väheneminen, mikä alkoi hallituksen vaihduttua Suuri syy tähän laskuun on ammatilliseen koulutukseen ohjattujen budjettivarojen karsiminen. Viime aikoina gloalisaation haasteiden korostuminen on kiinnittänyt huomiota tarpeeseen ylläpitää ja kehittää työvoiman ammatillisesta osaamisesta yleisesti. Tärkeä aspekti tässä on jatkuva ammatillinen koulutus, ja on olemassa merkkejä siitä, että vuodesta 2002 havaittu lasku ei tule jatkumaan. Tärkeätä tässä kohdin oli myös se, että koulutuksen lisäämisestä tuli olennainen osa hyvinvointipoliittista kompromissia, joka tehtiin parlamentissa Hyvinvointivaltion säilyttäminen Tanskan tuloverotukseen perustuva hyvinvointivaltio luo perustan koko joustoturvamallille. Tanskalla on vastassaan demografinen haaste työväestön ikääntyessä samalla tavalla kuin muissakin teollistuneissa maissa. Jos tämä kehitys luo haasteen sosiaaliselle hyvinvoinnille, sillä tulee olemaan vaikutuksia myös joustavuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta äsken mainittu poliittinen kompromissi on tärkeä askel prosessissa, jossa luodaan työntekijöiden luottamusta siihen, että he ovat edelleen etujen piirissä huolimatta muutoksista työllisyydessä ja eläkkeelle siirtymisissä. Erityiset ongelma-alueet työmarkkinapolitiikassa Joustavuus ja joustoturva yrityksissä tuovat mukanaan riskin työvoiman polarisaatiosta. Riskinä on, että turvattuja työpaikkoja tarjotaan joustaville työntekijöille, joilla on avainosaamista kun taas vähemmän joustavat ja vähemmän koulutetut saavat vain ajallisesti rajoitettua työtä. Tällainen kehitysmahdollisuus vaatii ammattiliitoilta erityistä huomiota. Tanskassa tätä ongelmaa lähestytään useista näkökulmista. Ensinnäkin irtisanomisehtojen tiukkuus vakituisissa työsuhteissa on sellainen tekijä, että myös muille kuin avaintyöntekijöille yleensä tarjotaan vakituista työsuhdetta. Kaavion 12 määräaikaisten työsuhteiden kehitystä kuvaavat luvut vuosilta osoittavat, että näin saattaa hyvin olla. Toinen lähtökohta käsitellä mahdollista polarisaatiota on vaatia lisää koulutusta ja parantaa kouluttamattomien työntekijöiden ammattitaitoa. Osallistuminen jatkuvaan koulutukseen kaaviossa 9 ilmentää tätä pyrkimystä. Näistä kahdesta elementistä huolimatta on selvää, että polarisaation riski on ongelma myös Tanskassa, erityisesti kun on kyseessä kaksi ryhmää: maahanmuuttajat ja vanhemmat työntekijät. Maahanmuuttajien (ja heidän lastensa) työllistyminen on huomattavasti alhaisempaa kuin muiden tanskalaisten. Sama koskee henkilöitä, jotka menettävät työpaikkansa yli 50-vuotiaina. Heidän riskinsä joutua pitkäaikaistyöttömiksi on suurempi kuin nuorilla työntekijöillä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivisessa työmarkkinapolitiikassa erityisiä ponnistuksia. 30