Lausunto Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöä koskevasta lupahakemuksesta
|
|
- Elsa Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kauppa- ja teollisuusministeriö Yli-insinööri Jorma Aurela Lausuntopyyntö 6/330/2006 Lausunto Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöä koskevasta lupahakemuksesta Greenpeace kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa. Fortum Power and Heat Oy:n lupahakemusta Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämiseksi ei tule hyväksyä. - Hakija ei pysty osoittamaan, että laitos voisi toimia turvallisesti seuraavat vuotta. Loviisan ydinvoimala ei täytä valtioneuvoston päätöksen 395/1991 määräyksiä ydinturvallisuudesta edes nyt. - Hakemus on hyvin ylimalkainen, eikä esitä analyyttista kuvausta turvallisuuden kannalta kriittisten komponenttien, kuten paineastian nykytilasta tai siitä, millä perustein komponenttien turvallisen käytön voisi varmistaa seuraaville vuodelle. - Käyttöluvalle haettu aika (20 ja 23 vuotta) on ydinturvallisuusnäkökulmasta liian pitkä. - Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta Loviisan laitosten ydinjätteille ei ole järjestetty lain edellyttämällä tavalla. Alla esitämme tarkempia perusteluja Greenpeacen lausunnolle: 1. Lupakäsittely pelkkää teatteria hakija pitää lainsäädäntöä pilkkanaan On mahdotonta suhtautua ydinenergialain 20 :n mukaiseen lupamenettelyyn vakavasti, kun kyseessä on pelkkä muodollisuus. On selvää, ettei myöskään luvan hakija (Fortum Power and Heat, FPH) suhtaudu siihen vakavasti. Hakemus on ylimalkainen kuvaus laitoksen rutiinitoiminnasta, eikä teknisiä perusteluja laitoksen käyttöiän jatkamiselle ole vaivauduttu kirjoittamaan auki. Hakija pitää luvan heltiämistä itsestäänselvyytenä, mistä yksi selkein esimerkki on hakemuksessakin mainittava automaation uudistamisprojekti, 1
2 joka on aikataulutettu jatkumaan pitkälle nykyisen käyttöluvan päättymisen jälkeen 1. Toinen, vielä räikeämpi esimerkki on FPH:n jo solmima pitkäaikainen polttoainesopimus TVEL-konsernin kanssa ensi vuoden alusta alkaen (jolloin nykyinen käyttölupa on jo päättynyt) 2. FPH:n asenne joka kertonee myös teollisuuden ja viranomaisten liian symbioottisesta suhteesta Suomessa on todella huolestuttava, sillä käyttöluvan pidentämistä ei olisi mitään syytä ottaa itsestäänselvyytenä. Ikääntyvien ydinvoimaloiden turvallisuushaasteet ovat erilaisia kuin uusien tai keski-iässä olevien voimaloiden. Loviisan ydinlaitosten osalta haasteita lisää se, että niissä on yhdistelty eri aikakausien ja eri valmistajien ydinvoimateknologiaa. 2. Loviisan voimalaitoksen käyttöturvallisuudelle ei ole takeita Loviisan toisen sukupolven VVER-440/213 -laitoksia on modifioitu verrattuna alkuperäiseen Neuvostoliiton reaktorimalliin. Tietyt perusongelmat ovat kuitenkin samoja. Voimalaitos on suunniteltu yksittäisvikakriteerin täyttäväksi. Sitä ei suunniteltu alun perin kestämään vakavaa reaktorionnettomuutta. Toisen sukupolven VVERreaktoreiden yleiseksi ongelmaksi on myös havaittu materiaalien huono laatu. Erityishuolta on aiheuttanut primääripiirin austeniittisestä valuteräksestä valmistettujen osien terminen haurastuminen. Hakemuksessa todetaan, että Loviisan voimalaitos ei täytä valtioneuvoston päätöksen 395/1991 määräysten pykäliä 12 (koskien vakavien reaktorionnettomuuksien raja-arvoa) ja 18 (koskien turvallisuustoimintojen varmistamista) 3. Säteilyturvakeskus totesi samat puutteet jo vuonna 1997 julkaisemassaan turvallisuusarviossa. STUK:n mukaan voimalan kaikkien turvallisuusjärjestelmien toimintaa tilanteessa, jossa jokin osa vioittuu toisen osan ollessa poissa käytöstä huollon tai ylläpidon vuoksi, ei ole varmistettu. Niin ikään turvajärjestelmien rinnakkaisia osia ei ole kaikilta osin erotettu toisistaan niin, että niiden vioittuminen samasta, järjestelmän ulkopuolisesta syystä olisi epätodennäköistä. Vakava reaktorionnettomuus Loviisassa voisi johtaa ihmisten sallittua suurempaan säteilyaltistukseen. 4 Vuonna 1998 tason 1 PSA -onnettomuuden todennäköisyydeksi reaktorivuotta kohti arvioitiin Loviisassa yli yksi kymmenestä tuhannesta, mikä on verrattain korkea. PSAanalyysit ovat erityisesti vanhoissa reaktoreissa epäluotettavia, sillä odottamattomia vikoja ja materiaalien heikkenemistä on ehtinyt tapahtua. Tätä osoittaa omalta osaltaan mm. syksyn läheltä piti -tilanne Forsmarkin ydinvoimalassa, jossa odottamaton tilanne 1 Käyttölupahakemus, Liite 5, s Fortumin tiedote Käyttölupahakemus, liite 6, s STUK (1997). Compliance of Loviisa NPP with Decision (395/1991). Verkossa: 2
3 johti eri osajärjestelmien pettämiseen samasta syystä. Voimalan varageneraattoreista kaksi käynnistyi ilmeisesti vain hyvällä tuurilla. Saksan ydinturvallisuusviranomaisen mukaan vakavan ydinsulaonnettomuuden riski olisi muuten ollut alle puolen tunnin päässä Hakemuksesta ei käy ilmi, millaisessa kunnossa kriittiset komponentit ovat Loviisan laitokset ovat tulleet elinkaaressaan vaiheeseen, jossa laitoksen ikääntymiseen ja käyttöiän hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. FPH:n hakemus kuitenkin kuvailee Loviisan ydinvoimalan ja sen keskeisten komponenttien nykytilaa ja niiden kykyä kestää vielä 20 lisäkäyttövuotta hyvin ylimalkaisesti. Laitoksella on käyttöiän hallintaa koskeva toiminto, jonka puitteissa laitoksen ikääntymistä seurataan ja suoritetaan turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavat, laitteiden ikääntymisen hallintaan liittyvät toimet. (Liite 6, s.8) Tämä ei ole hyväksyttävää. Greenpeacen pyydettyä FPH:lta luvanhakijan STUK:lle toimittamia yksityiskohtaisempia selvityksiä laitoksen kunnosta ja teknisistä edellytyksistä pidentää käyttöikää, FPH ei suostunut lähettämään niitä vedoten käytäntöihin. Herää kysymys, miksi hakija ei halua julkistaa turvallisuusanalyyseja yleisempään tarkasteluun. Ydinvoimalaitoksen pääosat altistuvat käytön aikana monille rasituksille korkeille lämpötiloille, paineille, nopeille virtauksille ja säteilylle. Nämä asettavat laitoksen materiaaleille korkeita vaatimuksia - erityisesti laitoksen iän kasvaessa. Kansainvälisten analyysien mukaan ikääntymisestä johtuvien ongelmatilanteiden määrä onkin kasvanut 6. Ikääntymisilmiöitä ovat mm. korroosio, jota ilmenee erityisesti jäähdytteen kanssa kosketuksissa olevilla pinnoilla; materiaalin väsyminen vaihtelevan kuormituksen alaisuudessa olevissa osissa, erityisesti kun rasituksenalaisessa osassa tapahtuu edestakaisia muodonmuutoksia; sekä vanheneminen, eli rakenneaineiden mekaanisten ominaisuuksien heikkeneminen iän myötä. Laitoksen ikääntymiseen liittyy myös laitteiden vanhanaikaistuminen, mikä vaikuttaa mm. huoltoon ja varaosien saatavuuteen. Ikääntymisprosessien tunnistaminen on vaikeaa, koska ne voi usein havaita vain mikroskooppisella tasolla rakenteiden sisäpuolella. Siksi niitä havaitaankin usein vasta jälkeenpäin, kun komponentti on jo pettänyt. Esimerkiksi varsinaista väsymismurtumaa ja siihen liittyvää särönkasvua edeltää huomattavasti pitemmän aikaa kestävä särön 5 BMU Ergänzung der Kurzinformation zu einem Ereignis im schwedischen Kernkraftwerk Forsmark. 6 Morlent, O. & F. Michel: Safety Significance of Component Ageing, Exemplary for MOV, Based on French and German Operating Experience; EUROSAFE 2001, Seminar 1, Paris, November 6,
4 ydintymisvaihe, joten väsymismurtuma voi syntyä ennalta arvaamatta hyvinkin pitkään käytössä olleessa laitteessa 7. Vuonna 1990 eroosiokorroosio aiheutti Loviisan voimalassa syöttövesiputken katkeamisen, mikä toistui vuonna Ilmiötä luultiin pitkään mahdolliseksi vain kostean höyryn tapauksessa, mutta käytäntö osoitti toisin. 8 Reaktorin käynnistykset ja sammuttamiset lisäävät ikääntyneiden komponenttien kuormitusta. Tyypillisiä väsyttävien kuormitusten esiintymistilanteita ovat primääripiirin lämmitykset ja jäähdytykset esimerkiksi reaktorin käynnistysten ja sammutusten yhteydessä sekä määräaikaiskokeet ja pikasulut. Monet ydinvoimalaitoksen osista ja laitteista on suunniteltu vaihdettaviksi laitoksen käyttöiän aikana huoltotöiden yhteydessä. Toisaalta monet voimalaitoksen osat ovat sellaisia, ettei niitä voi tai kannata vaihtaa. Koko laitoksen käyttöiän kannalta ratkaisevaa onkin sellaisten suurten laitteiden ja rakenteiden ikääntyminen, joita ei ole suunniteltu vaihdettaviksi. Merkittävimpiä tällaisia komponentteja ovat reaktoripainesäiliö ja reaktorin suojarakennus. Painevesireaktoreissa myös höyrystimet on yleensä tarkoitettu pysyviksi, sillä yhdenkin höyrystimen vaihto olisi rakennusteknisesti suuri ja kallis operaatio. Ongelmia aiheuttaneiden paineastioiden kunnosta ei takeita Ydinvoiman tuotannon turvallisuuden kannalta selvästi merkittävin vanhenemisilmiö on reaktoripaineastian säteilyhaurastuminen. Ydinvoimalaitoksen painelaitteissa käytettävillä ferriittisillä teräksillä on se ominaisuus, että lämpötilan laskiessa ns. transitiolämpötilan alapuolelle teräksen muodonmuutoskyky heikkenee ja se muuttuu hauraaksi. Tällöin teräkseen kohdistuva voimakas jännitys voi repiä suhteellisen pienenkin särön nopeasti suureksi murtumaksi 9. Reaktoripainesäiliön murtumaan ei varauduta ydinvoimalaitoksen turvallisuusjärjestelmien suunnittelussa, joten sen eheys tulee varmistaa äärimmäisen huolellisesti. Painevesireaktorit ovat kiehutusvesireaktoreja alttiimpia säteilyhaurastumiselle, koska reaktorisydämen ja painesäiliön seinämän välinen etäisyys on pienempi ja painesäiliöön kohdistuva nopeiden, suurienergisten neutronien annos siten suurempi. Loviisassa tämä etäisyys on vielä tavallista pienempi sillä reaktoreiden 7 Isolankila A, ym. Ydinvoimalaitoksen säteily -ja ydinturvallisuuden varmistaminen. Luku 3. Kirjassa: Ydinturvallisuus. Sandberg J (toim.) Säteily- ja ydinturvallisuus sarja, osa 5. Karisto, Hämeenlinna 2004: Isolankila A, ym. Ydinvoimalaitoksen säteily -ja ydinturvallisuuden varmistaminen. Luku 3. Kirjassa: Ydinturvallisuus. Sandberg J (toim.) Säteily- ja ydinturvallisuus sarja, osa 5. Karisto, Hämeenlinna 2004: Sandberg, J. (toim.): Ydinturvallisuus, Säteilyturvakeskus, Helsinki,
5 painesäiliöt on suunniteltu kapeiksi rautatiekuljetusta varten. Kriittisin kohta haurastumisen kannalta on reaktorisydämen alueella oleva hitsausliitos. 10 Säteilyhaurastuminen on jo pitkään aiheuttanut ongelmia Loviisan reaktoreissa. Vuonna 1996 Loviisan I-reaktorissa tehtiin tuohon aikaan harvinainen reaktoripainesäiliön hehkutuskäsittely, jossa herkistynyttä hitsisaumaa hehkutettiin 100 tunnin ajan 475 C:n lämpötilassa. Vastaava käsittely oli suoritettu muutamaa vuotta aiemmin Greifswaldin ensimmäisen sukupolven VVER-440-reaktoreiden paineastioille Itä-Saksassa. Greifswald-1:n ominaisuudet eivät palautuneet odotetulla tavalla kuumahehkutuksessa 11. Laitokset suljettiin Saksojen yhdistyessä turvallisuussyistä. Paineastian hitsaussaumojen säteilyhaurastuminen näytteli keskeistä roolia myös Staden kiehutusvesireaktorin ennenaikaisessa sulkemisessa Saksassa 2003 sekä siinä, ettei Yankee Rowen ydinvoimala Yhdysvalloissa lopulta hakenutkaan lupaa käyttöiän pidentämiselle 32 vuoden käytön jälkeen. 12 Loviisan 1:lle myönnettiin kuitenkin vuonna 1998 kymmenen vuoden jatkoaika kuumahehkutuksen ja muiden turvallisuusparannusten perusteella. Loviisa 2:lla on tehty lähes samat toimenpiteet kuin Loviisa 1:llä hehkutusta lukuun ottamatta. Hitsisauman epäpuhtauspitoisuudet ovat siellä pienemmät, joten STUK on hyväksynyt reaktoripainesäiliön käytön toistaiseksi vuoden 2010 vuosihuoltoon asti. Uutena ongelmana esiin on noussut paineastian sisäosien haurastuminen, mikä saattaa lähitulevaisuudessa aiheuttaa lisäongelmia. Sisäosien murtumismekaanista käyttäytymistä ei vielä täysin tunneta. Myös paineastian perusaineen säteilyhaurastuminen saattaa muodostua käyttöikää rajoittavaksi tekijäksi. Loviisan reaktoripainesäiliöt kuuluvat suomalaisten asiantuntija-arvioiden mukaan edelleen kriittisimpiin kohteisiin, vaikka palokuntatoiminnan tarpeen nähdään poistuneen. 15 Silti FPH hakee reaktoreiden käytölle nyt kerralla peräti vuoden lisäaikaa, jolloin laitoksille alun perin suunniteltu 30 vuoden tekninen käyttöikä ylittyy 20 vuodella. Hakija ei kuitenkaan esitä analyysiä näiden kriittisten, jo nyt ikääntymisen seurauksista kärsivien osien kunnosta, saati siitä, miten aikoo varmistaa näiden turvallisen käytön vielä lisävuotta. Sen sijaan hakija tyytyy toteamaan 10 Sandberg, J. (toim.): Ydinturvallisuus, Säteilyturvakeskus, Helsinki, R. Ahlstrand ym. (1993). Evaluation of the Recovery Annealing of the Reactor Pressure Vessel of NPP Nord (Greifswald) Units 1 and Nuclear Reactor Hazards, Ongoing Dangers of Operating Nuclear Technology in the 21st Century, Greenpeace International, Verkossa 13 Olli Nevander & Raimo Raitanen, Ydinvoimalaitoksen käyttöiän hallinta, ATS ydintekniikka 1/2003, vol. 32. Suomen Atomiteknillinen Seura. 14 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Uuden tutkimusohjelman SAFIR2010 runkosuunnitelma hankehakua varten, KTM 2005, verkossa 15 Jussi Solin & Rauno Rintamaa, Tutkimus käyttöiän hallinnan tukena, ATS ydintekniikka 1/2003, vol. 32. Suomen Atomiteknillinen Seura. 5
6 (hakemuksen liite 6, s. 29), että säteilyhaurastuminen tunnetaan ilmiönä hyvin pitkään jatkuneen tutkimus- ja seurantatyön ansiosta ja että tämän perusteella on muodostunut käsitys, että molempien laitosten painesäiliöiden haurastuminen voidaan hallita 50 vuoden käyttöiän loppuun saakka. Pääkiertopumppujen suunnitteluratkaisut ainutkertaisia Paineastian ohella muita kriittisiä komponentteja Loviisan voimaloissa ovat pääkiertopumput, höyrystimet ja suojarakennus. Pääkiertopumppujen suunnitteluratkaisut ovat ainutkertaisia, joten niiden ongelmatilanteissa ei voida nojautua muiden vastaavien käyttökokemustietoon. Pumppujen toimittajalla ei myöskään ole enää valmiuksia toimittaa vastaavanlaisia pumppuja 16. Pääkiertopumpuissa on ilmennyt ajoittain vikoja ja värähtelyongelmia. Se, miten FPH on varautunut selviytymään ikääntymisen myötä todennäköisesti kasvavista, ongelmista ei käy hakemuksesta ilmi. Höyrystimien osalta ajankohtainen kysymys on vesikemian vaikutus. Höyrystimien käytettävyyteen vaikuttaa myös sekundaaripuolen kemia. Vesikemialla ja oksidifilmeillä on vaikutuksensa paitsi korroosion ja ympäristövaikutteiseen murtumiseen, myös aktiivisuuden kerääntymiseen reaktoripiirin pinnoille. 17 Suojarakennus ei takaa säteilysuojausta Suojarakennuksen tehtävä on muodostaa tiivis sulku radioaktiivisten aineiden pääsylle ympäristöön onnettomuustilanteissa. Loviisan laitoskokonaisuutta ei alun perin suunniteltu kestämään vakavia reaktorionnettomuuksia. Se, mitä Loviisan voimaloiden suojarakennus lopulta voisi kestää ja mitä ei, on jäänyt hämäräksi, eikä selkiydy FPH:n hakemuksen myötä. Säteilyturvakeskuksen vuoden 1997 turvallisuusarvion mukaan voimalan suojarakennuksen katon säteilysuojaus ei ole riittävä onnettomuustilanteessa. Puutteen korjaaminen jälkeenpäin ei STUK:n mukaan ole käytännössä enää mahdollista. Suojarakennus ei myöskään mahdollisesti kestäisi esimerkiksi pienkoneen törmäystä, sillä rakennuksen kattorakenteissa on puutteita. Törmäyskestävyys ei vastaa nykyisiä turvallisuusvaatimuksia, ja jyrkässä kulmassa syöksyvä pienkone voisi merkittävästi vaurioittaa suojarakennusta. 18 FPH:n hakemuksessa todetaan kuitenkin ristiriitaisesti, että Teräsbetoninen suojarakennus on suunniteltu kestämään pienlentokoneen törmäys 19 ja että lentokonetörmäyksen aiheuttamia riskejä on tutkittu Olli Nevander & Raimo Raitanen, Ydinvoimalaitoksen käyttöiän hallinta, ATS ydintekniikka 1/2003, vol. 32. Suomen Atomiteknillinen Seura. 17 Jussi Solin & Rauno Rintamaa, Tutkimus käyttöiän hallinnan tukena, ATS ydintekniikka 1/2003, vol. 32. Suomen Atomiteknillinen Seura. 18 Compliance with the general regulations for the safety of nuclear power plants (decision 395/1991), Säteilyturvakeskus, 1991, verkossa: 19 Käyttölupahakemus, liite 6, s Käyttölupahakemus, liite 6, s. 34 6
7 Muut komponentit ja yhteisvaikutukset Edellä on esitelty vain joidenkin tärkeimpien komponenttien ikääntymisen tuomia ongelmia, mutta ikääntyminen koskee luonnollisesti myös muita komponentteja. Tutkimuksen myötä ikääntymisen tuomista ongelmista tiedetään jo melko paljon, mutta on edelleen monia mekanismeja, jotka tiedetään, mutta joita ei vielä täysin ymmärretä. Lisähaasteita aiheuttaa se, ettei kaikkea seurantaa voida tehdä fyysisesti, vaan on turvauduttava teoreettisiin mallilaskelmiin materiaalien käyttäytymisestä. Kun laitosten käyttöikää pidennetään alkuperäisestä, käy ongelmien ja niiden yhteisvaikutusten ymmärtäminen luonnollisesti entistäkin haastavammaksi. 4. Ydinjätehuollon järjestäminen Ydinenergialain mukaan lupa ydinlaitoksen käyttämiseen voidaan myöntää, jos hakijan käytettävissä olevat menetelmät ydinjätehuollon järjestämiseksi, ydinjätteiden loppusijoitus ( ) siihen mukaan luettuna, ovat riittävät ja asianmukaiset. Maailmassa ei ole yhtään toimivaa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikkaa, jollei sellaiseksi lueta venäläisiä jokia. Loppusijoituspaikan avaamiseen Suomessa tähtäävä hanke on vasta tutkimusvaiheessa eikä asianmukaisuutta ole voitu varmistaa. On perusteltuja syitä uskoa, ettei tähän välttämättä pystytäkään. Esim. hankkeen vertaisarviointiryhmä 21 ja Posivan omat raportit tuovat esille, että ydinjätteen kulkeutumisen mallintaminen maaperässä kymmenien tuhansien vuosien aikana on äärimmäisen vaikeaa ja siihen liittyy paljon epävarmuuksia. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta Loviisan laitosten ydinjätteille ei ole järjestetty lain edellyttämällä tavalla. Myöskään lupahakemuksen liitteessä 9 esitetyt suunnitelmat korkea-aktiivisen ydinjätteen välivarastoinnille Loviisassa eivät vakuuta. 5. Loviisan voimalan energia- ja ilmastopoliittinen merkitys Käyttölupahakemuksessa hakija antaa voimalan ilmasto- ja energiapoliittisesta merkityksestä yksipuolisen kuvan. FPH on laskenut laitoksella tuotettavan sähkön korvaamisen muilla energialähteillä kasvattavan vuotuisia hiilidioksidipäästöjä 2,8 6,7miljoonaa tonnia. On mielenkiintoista, että uusiutuvan energian myynnillä ratsastava Fortum ei näe ydinvoimalle muita vaihtoehtoja kuin fossiiliset polttoaineet. Euroopan Unionin tavoite nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin primäärienergiasta 21 Ks. esim. M.J. Apted, H. Hänninen, D Read, P.C. Robinson, O. Stephansson, J. Suksi, S. Tirén, C.F. Tsang. STUK External RTD 2003 Review Group Report, %20Group%20Report%20end%20October% doc 7
8 vuoteen 2020 mennessä tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös Suomessa nimenomaan uusiutuvien energialähteiden osuutta on jatkossa kasvatettava tuntuvasti. Myös hakijan väite siitä, että laitoksella tuotettu sähkö vähentäisi jatkossakin Suomen riippuvuutta energiantuonnista sisältää mielenkiintoisen perusoletuksen siitä, että Loviisan ydinvoimalan vaihtoehto olisi sähkön tuominen rajojen ulkopuolelta, eikä esimerkiksi kotimaisen uusiutuvan energian ja energiansäästön yhdistelmä. 6. Lopuksi Hakija toteaa hakemuksessaan seuraavaa: Laitoksen turvallisuus on nostettu niin korkealle kuin on mahdollista huomioiden yhtäältä laitoksen alkuperäisen suunnittelun asettamat reunaehdot ja toisaalta käyttökokemusten ja turvallisuustutkimusten tuomat uudet tiedot turvallisuuden parantamiseksi. (Liite 6, s. 6) Lainaus johtaa käyttöluvan pidentämistä koskevan problematiikan ytimeen. Millä kriteereillä voidaan lopulta arvioida, onko voimala riittävän turvallinen vielä 20 vuotta? Loviisan voimalaitosta ei alun perin suunniteltu ja rakennettu kestämään vakavaa reaktorionnettomuutta. Jälkeenpäin turvallisuutta on parannettu siinä määrin, kuin se on ollut käytännöllistä ja taloudellisesti perusteltavaa. Ovatko parannukset olleet nykyisen turvallisuuskäsityksen valossa riittäviä? Kuinka monesta kriteeristä luvanantaja voi vanhentuneiden turvallisuusnäkemysten pohjalta suunnitellun laitoksen kohdalla käytännön syistä joustaa? Ikääntyvien ydinvoimaloiden ongelmiin voidaan vastata pääsääntöisesti viidellä tavalla: sulkemalla voimala; vaihtamalla komponentteja; vähentämällä komponenttien kuormitusta (koskee erityisesti paineastiaa); lisäämällä laitoksen turvallisuustarkistuksia ja valvontaa tai pienentämällä turvallisuusmarginaaleja. Loviisan voimalaitoksen kohdalla viimeinen vaihtoehto ei saa voittaa. Lisätiedot: Lauri Myllyvirta Energiakampanjoitsija Greenpeace Kaisa Kosonen Ilmastokampanjavastaava Greenpeace 8
Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet
Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotYdinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista
Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö
Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan
LisätiedotAjankohtaista Fortumissa. ATS syysseminaari Jukka Päivärinta, henkilöstö- ja liiketoimintajohtaja, Loviisan voimalaitos
Ajankohtaista Fortumissa ATS syysseminaari 1.11.2018 Jukka Päivärinta, henkilöstö- ja liiketoimintajohtaja, Loviisan voimalaitos Ajankohtaista Fortumissa Laitoshistorian haastavimmat vuosihuollot maaliin
LisätiedotLoviisan ydinvoimalaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarvio PSR2015 Tausta
Päätös 1 (6) Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos PL 23 07901 LOVIISA Fortumin kirjeet LO1-A4-18360, 15.4.2015; LO1-A4-18117, 22.12.2014; LO1-A4-17995, 16.9.2014; LO1-A4-17628, 27.2.2014; LO1-A4-18800,
LisätiedotYdinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015
Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle
LisätiedotFennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo
Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön
LisätiedotSäteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011
1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotSuomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto
Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat
LisätiedotKansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010
Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotOletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A
MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotStressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa
Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset
LisätiedotTVO:n kuulumiset ja OL4
TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotMerkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.
LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-
LisätiedotStressitestien vaikutukset Suomessa
Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia
LisätiedotHanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet
Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotYdinvoimalaitoksen suunnittelu
Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotSelvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla
Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotYdinpolttoaineen käytön valvonta
SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen
LisätiedotPienet modulaariset ydinreaktorit
Pienet modulaariset ydinreaktorit TkT Ville Tulkki Erikoistutkija Ydinturvallisuus VTT Oy 1 Esityksen sisältö Pienet modulaariset reaktorit Teknologian ja uusien sovellusten seurauksia Pienreaktoreiden
LisätiedotKYT2022-puiteohjelmakausi
KYT2022-puiteohjelmakausi STUKin ajatuksia tulevasta ohjelmakaudesta STUKin kannalta merkittävät tapahtumat KYT2022-kaudella Posivalle on myönnetty rakentamislupa 2015 ja se on aloittanut loppusijoituslaitoksen
LisätiedotU 84/2013 vp. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
U 84/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (ydinturvallisuusdirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission
LisätiedotATS:n vuosikokous
ATS:n vuosikokous 2009 26.2.2009 STUK-YVL -ohjeuudistus ja WENRA -hankkeet 1 Ydinturvallisuusvaatimukset Suomessa Perustuslaki Kansalaisten oikeudet Ydinenergialaki Luvat, myöntämisperusteet, viranomaiset
LisätiedotHanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus
ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International e-mail Jukka.Laaksonen@rosatom.fi 25. elokuuta 2016 Ydinturvallisuus
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotLiittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös
Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)
LisätiedotYdinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
LisätiedotSAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus
SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta
LisätiedotAnnettu Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2007 HAKEMUS
Valtioneuvoston päätös Fortum Power and Heat Oy:n hakemukseen saada ydinenergialain 20 :ssä tarkoitettu lupa käyttää ydinvoimalaitosyksiköitä Loviisa 1 ja Loviisa 2 ja niihin kuuluvia ydinpolttoaine- ja
LisätiedotOlkiluoto 1 ja 2 ydinvoimalaitosyksiköitä sekä KPA-, KAJ- ja MAJ-varastoja ja komponenttivarastoa koskeva määräaikainen turvallisuusarvio
Päätös 1 (5) Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto 27160 EURAJOKI TVO-STUK-15824, 29.12.2016 TVO-STUK-17017, 27.7.2017 Olkiluoto 1 ja 2 ydinvoimalaitosyksiköitä sekä KPA-, KAJ- ja MAJ-varastoja ja komponenttivarastoa
LisätiedotUudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto
Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotUusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus
Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotYDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU
YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen lausunto FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistoa koskevasta lupahakemuksesta
Lausunto 1 (9) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto TEM/1311/08.05.01/2017, 29.8.2017 ja TEM/1311/08.05.01/2017, 4.2.2019 Säteilyturvakeskuksen lausunto FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistoa
LisätiedotLehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136
Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan
LisätiedotRosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014
Closed Joint Stock Company Rosatom Overseas Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 9. Tammikuuta 014 Mikä on ROSATOM? Venäjän valtiollinen ydinenergiayhtiö
LisätiedotSTUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus
STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:
LisätiedotYdinenergian käytön turvallisuusvalvonta
STUK-B 145 / HUHTIKUU 2012 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2011 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B
LisätiedotYdinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi
Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT
LisätiedotYdinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava
Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015
MÄÄRÄYS STUK Y/1/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 Säteilyturvakeskus on määrännyt ydinenergialain (990/1987) 7 q :n
LisätiedotYDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA
OHJE YVL A.8 / 15.11.2013 YDINLAITOKSEN IKÄÄNTYMISEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Yleiset vaatimukset 4 4 Suunnittelu ja hankinnat 5 5 Valmistus 6 6 Käyttö 7 7 Kunnonvalvonta ja kunnossapito
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
Lisätiedot!! Hitsaustekniikkapäivät! !! Säteilyturvakeskus!
!! Hitsaustekniikkapäivät! 25.126.04.2013!! Säteilyturvakeskus! Jukka!Kallionpää! Paikallistarkastaja! Ydinvoimalaitosten!valvonta! Säteilyturvakeskus!valvova!viranomainen! Sosiaali()ja)terveysministeriön)alainen)valvova)
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöluvasta
Lausunto 1 (9) Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto TEM/573/08.04.01/2016, 10.5.2016 Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöluvasta Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotYdinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet
19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen
LisätiedotYdinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4
OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät
LisätiedotSAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus
SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,
LisätiedotLausunto ydinenergia-asetuksen muuttamiseen liittyvästä asetusluonnoksesta
Lausunto 1 (4) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi TEM/757/03.01.02/2017 Lausunto ydinenergia-asetuksen muuttamiseen liittyvästä asetusluonnoksesta Yleistä Yksityiskohtaiset kommentit Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotSELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA
SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.10.2016 Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Neuvottelukunnista säädetään
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotYdinvoima kaukolämmön tuotannossa
Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ville Tulkki Erikoistutkija ville.tulkki@vtt.fi VTT beyond the obvious 1 Sisältö Kaukolämpöä ydinvoimalla Nykyiset ja tulevat projektit Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN PAINE- LAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT
OHJE YVL E.4 / 15.11.2013 YDINVOIMALAITOKSEN PAINE- LAITTEIDEN LUJUUSANALYYSIT 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 6 3 Lujuusanalyysiraportti 7 3.1 Sisältö ja tarkoitus 7 3.2 Toimitusajankohta 7 3.3 Esitystapa
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotYDINTURVALLISUUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2017
Säteilyturvakeskus Pöytäkirja 1 (5) YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2017 Aika Maanantai 21.8.2017 klo 9:00 Paikka STUK, nh. 3127 Kirjasto, 3. krs Osallistujat Tekniikan tohtori Seppo Vuori puheenjohtaja
LisätiedotPainelaitteiden seuranta
Ohje 11/2015 13.11.2015 0 (5) Tukes-ohje 11/2015 Painelaitteiden seuranta Painelaitteiden seuranta Ohje 11/2015 13.11.2015 1 (5) Sisältöalue Painelaitteen määräaikaistarkastuksen korvaaminen painelaitteiden
LisätiedotYdinenergian käytön turvallisuusvalvonta
STUK-B 187 / HUHTIKUU 2015 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2014 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B
LisätiedotSTUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS
STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotYDINTURVALLISUUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2018
Säteilyturvakeskus Pöytäkirja 1 (5) YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2018 Aika Perjantai 16.2.2018 klo 9:00 Paikka STUK, Neuvotteluhuone 4386 Röntgen, 4 krs. Osallistujat Tekniikan tohtori Seppo
LisätiedotEurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit
30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
LisätiedotESITTELYMUISTIO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖLUPA- PÄÄTÖKSESTÄ
ESITTELYLISTAN LIITE 1 Työ- ja elinkeinoministeriö 27.2.2019 Energiaosasto Jaakko Louvanto ESITTELYMUISTIO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖLUPA- PÄÄTÖKSESTÄ Yleistä Teollisuuden Voima Oyj (jäljempänä
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta, perustelumuistio
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (30) Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta, perustelumuistio PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ydinenergialain (990/1987) 7 q :n nojalla, sellaisena
LisätiedotYdinenergian käytön turvallisuusvalvonta
STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B
LisätiedotViranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin
Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus
LisätiedotYdinenergian käytön turvallisuusvalvonta
STUK-B 115 / HUHTIKUU 2010 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2009 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B
LisätiedotRosatomin laitoksen turvallisuus
Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten
LisätiedotKatsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen
Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen ATS:n vuosikokous 26.2.2009 Riku Huttunen, teollisuusneuvos TEM/energiaosasto Uudistusten tausta Vuonna 1987 säädettyä ydinenergialakia 990/1987
LisätiedotAIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY
AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI Reijo Alander TTY 12.5.2017 Teknisiä menetelmiä liike-enrgian tuottamiseksi Menetelmä Polttoaine Kehitysajankohta Höyrykone KPA, öljy, kaasu 1700-luku Höyryturbiini
LisätiedotTuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017
Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017 Kuntapäättäjä, miksi tuulivoimaa? Tuulivoima tarjoaa piristysruiskeen monen kunnan talouteen. Tulevan sote-uudistuksen myötä kuntien vastuu kunnan elinvoimaisuuden
LisätiedotRosatom laitostoimittajana
Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7
LisätiedotOlkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden
Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotYdinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3
OHJE 26.6.2000 YVL 2.1 Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluokat 3 3 Luokitusperiaatteet 3 4 Järjestelmien sijoittaminen turvallisuusluokkiin
LisätiedotFennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys
Aarnio, Kojo & Litmanen 6.10.2017 Seminaari ydinjätehuollon yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Miten
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA
LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotJoensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote
Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIPIIRIN PAINEENHALLINTA
OHJE YVL 2.4 / 24.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIPIIRIN PAINEENHALLINTA 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISIÄ SUUNNITTELUVAATIMUKSIA 3 3 PAINEEN SÄÄTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 4 4 YLIPAINESUOJAUSTA KOSKEVAT
Lisätiedot