Harjoittelu päiväkodissa

Transkriptio

1 Kepeli-hanke / Jouni Piekkari ja Eveliina Korpela Prosessidraama/ draamatarina Harjoittelu päiväkodissa Monet maahanmuuttajat sijoittuvat hoitoalalle. Tässä draamatarinassa eli prosessidraamassa eläydytään toiminnallisesti ja hauskasti päiväkodin arkeen, työharjoitteluun hoitoalalla ja siinä eteen tuleviin ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Tarinassa pohditaan myös omia vahvuuksia. Draamatarinan voi sijoittaa myös esim. vanhainkoti-ympäristöön ja -teemaan. Kuva: Jouni Piekkari Kielitaso : 2 Kesto : 2-3 tuntia Tavoitteet : Sisältö: Päiväkoti työympäristönä, harjoittelun haasteet, pelot ja unelmat; päiväkodissa esille tulevat ongelmat; vahvistaminen ja voimaannuttaminen

2 Kieli: Päiväkotiin liittyvä sanasto, kieli ja tilanteet. (Esim. suostutteleva puhe, lapsen kuulumisten kertominen vanhemmille, ryhmän ohjaaminen -> käskymuodot yms.) Ryhmä: Keskustelun avaaminen työharjoittelusta; toiveiden ja pelkojen jakaminen; yhteistyö pienryhmissä ja eri kombinaatioissa; turvallisten riskien ottaminen ilmaisuharjoitteissa. Kanavat : esittäminen, puhuminen, katseleminen, kuunteleminen, askartelu, musiikki Ryhmäkoko ja tila: 6-30; avointa työskentelytilaa. Tarvikkeet : fläppitaulu ja tusseja; paperilappuja ja kyniä; jokin asuste draaman päähenkilölle; lastenlaulu tai -musikkia (esim. verkosta valittava kappale); A4-laput Kyllä / Ei / En osaa sanoa. Alkeistason ryhmälle kuva-sanalappuja päiväkodin esineistöstä. Huomioitavaa ohjauksessa: Pajakokonaisuuden voi jakaa useisiin oppitunteihin. Työskentely kannattaa jättää tarinan kannalta jännittävään kohtaan jatkokertomuksen tapaan. Voit myös pysäyttää työskentelyn melkein missä kohdassa tahansa ja verrata tapahtumia omiin kokemuksiin tai todellisuuteen. Tätä kannattaa kuitenkin tehdä harkiten, jotta draaman virtaavuus ei katkea ja uskominen draamaan vahvistuu. Monissa kohdissa työtapoja voidaan eriyttää pienryhmissä. Saman tehtävän voi toteuttaa eri työtavoilla. Esim. still-kuva/ kohtaus/ laulu aiheesta (tutun laulun sanoittaminen uudelleen)/ tarinankerronta sanallisesti/ piirros tai sarjakuva/ tanssiteatteri. Osallistujat voivat valita mieleisensä työtavan esimerkiksi tilaan asetettujen lappujen luokse menemällä. Ohjaaja voi myös kysyä: Ketkä teistä haluaisivat tehdä tästä sarjakuvan? jne. Kohtauksia esitettäessä tee tarkat aloitus- ja lopetusmerkit; pyydä ryhmää määrittelemään esityksen paikka eli näyttämö. Pyydä ryhmältä huomiota muiden esityksiin. Anna erityisesti pienryhmätehtävien jälkeen yhdessä ryhmän kanssa aplodeja kullekin ryhmälle. Harjoite / työtapa Sisältö Draamasopimus Kerrotaan työtavasta; kysytään ovatko osallistujat tehneet draamaa. Kerrotaan työskentelyn teema ja tavoitteet. Harjoitteista voi tarvittaessa jäädä sivuun katsomaan tai voi valita eri kohdissa toisenlaisia työtapoja. Draamasta saa kuitenkin eniten itse osallistumalla. Kannattaa myös ottaa pieniä riskejä. Autamme siinä toinen toisiamme. Pienryhmätehtävät päätetään, kun ohjaaja alkaa laskea viidestä nollaan. Tuona aikana harjoitteen saa viedä päätökseen. Sen jälkeen seurataan uusia ohjeita. Lämmittäytyminen

3 Kyllä / Ei / En osaa sanoa Tilaan asetetaan kolme lappua: Kyllä, Ei ja En osaa sanoa. Osallistuja menee sen lapun luo, joka vastaa hänen mielipidettään esittetystä väitteestä. Väitteet : Minusta on mukavaa olla lasten kanssa Lasten kanssa työskentely on vaikeaa Olen itse ollut päiväkodissa lapsena Päiväkotityössä voi käyttää paljon omaa osaamistaan ja luovuuttaan Harjoittelu jännittää minua Suomessa päiväkodeissa on paljon ongelmia Lastenlaulun opettelu Esim. Teki peipponen koivuhun pesän. (Laulua voidaan käyttää myöhemmin kohtausten välissä.) Sanat voidaan kirjoittaa taululle ja opetella yhdessä. Teki peipponen koivuhun pesän Asui siellä se kaiken kesän Oli kesä, kesä, kesä oli pesä, pesä, pesä tuolla koivussa korkealla (säv. ja san: Usko Kemppi) Kuva: Jouni Piekkari Paikanvaihtoleikki piirissä Piirissä annetaan kullekin sana: hiekkalapio, pallo, nalle, pikkuauto; hiekkalapio, pallo...jne. Ohjaajan käskystä esim. kaikki hiekkalapiot vaihtavat paikkaa piirissä. Kun ohjaaja sanoo Päiväkoti, kaikki vaihtavat piirin kehällä paikkaa.

4 Kuvat: Draamatarina Kerronta Päiväkodin nimi ja piirros Sattumakuvat Olipa kerran kuvitteellinen paikkakunta Suomessa nimeltä X (ryhmä ehdottaa nimen). Missä se sijaitsee? Mistä tällä paikkakunnalla oltiin ylpeitä? Tällä paikkakunnalla oli myös Päiväkoti, jossa paikkakunnan ylpeydet ilmenivät monella tavalla, miten? (Ryhmä ehdottaa.) Ohjaaja alkaa piirtää kerronnan aikana osallistujien ehdotusten mukaan päiväkotia. Sille annetaan nimi (esim. Poronpesä). Katsotaan erilaisia tilanteita päiväkodin pihalta. Osallistujat liikkuvat aiheeseen sopivan musiikin / laulun tahdissa. Liikkuessa voi tehdä erilaisia asioita Päiväkodin pihalla. Kun musiikki pysähtyy, kaikki jähmettyvät paikoilleen. Ohjaaja poimii 3-4 ihmistä, jotka näyttävät olevan samassa tilanteessa. Muut osallistujat tulevat ulos omasta patsaastaan katsojiksi ja ehdottavat, mitä kuvassa tapahtuu. Tilan sisustaminen lapuilla Osallistujat jaetaan pareiksi ja kullekin parille annetaan 6-10 lappua. Kullekin lapulle kirjoitetaan ja/tai piirretään jokin päiväkodin sisätiloissa oleva asia. Laput levitetään sen jälkeen kuviteltuun päiväkotitilaan keskustellen yhdessä. Ohjaaja esittelee vielä lappujen perusteella koko tilan. Samalla voidaan kehittää tilaan liittyvää tarinaa pidemmälle. Roolikuvan piirtäminen Tämän tarinan päähenkilö on maahanmuuttaja, jonka nimi on x (pyydetään osallistujilta ehdotus). Piirretään roolipiirros, jonka

5 ympärille kirjoitetaan asioita hahmosta. Minkä ikäinen hän on? Miten hän pukeutuu? Millainen tausta hänellä on? Mistä asioista hän pitää? Mitä hän osaa? Mistä hän ei pidä? Ketkä ovat tärkeitä ihmisiä hänen elämässään? Mitä erikoista tai epätavallista hahmossa on? Kerronta Ajatusten kuja Pienryhmäpatsaat: Omien vahvuuksien hyödyntäminen X:ää jännitti. Tänään on se päivä, kun hän menee ensimmäistä kertaa uuteen harjoittelupaikkaan ja aloittaa työt. Osallistujat jaetaan kahteen vastakkaisriviin. Kummassakin vastakkaisrivissä jaetaan osallistujat vierekkäin pareiksi. Oikealla puolella olevat parit pohtivat niitä asioita, jotka saavat päähenkilön uskomaan itseensä uudessa työssä. Vasemmalla puolella olevat pohtivat taas niitä asioita, joita hän epäilee itsessään uudessa työssä. Ohjaaja pukeutuu päähenkilön rooliin ja alkaa kävellä pitkin kujaa kohti, ovea/peiliä tms. Samalla hän kuuntelee näitä ajatusääniä molemmilta puolilta. Ohjaaja myös tekee vastaväitteitä kullekin äänelle. Lopuksi kaikki äänet puhuvat päähenkilölle yhtäaikaa. Ja nämä ajatukset mukanaan ja jännittyneenä X meni uuteen harjoitteluun. Kaikki sujui tosi hyvin ja hän pääsi käyttämään omia vahvuuksiaan luovalla tavalla. Osallistujat jaetaan 3-4 hengen pienryhmiin (uudet ryhmät). Ryhmät valmistelevat pysähtyneet kuvat tilanteista. Ne sijoittuvat johonkin paikkaan tilassa (ks. tilan sisustus). Kuvat katsotaan, niiden sisältö arvataan. Kuvat voidaan herättää eloon (ts. lyhyet 30 sek. kohtaukset näytellään). Ongelmatilanteet kohtauksina/ foorumiteatteri Osallistujat jaetaan pienryhmiin. Kullekin pienryhmälle arvotaan yksi ongelmatilanne (monista ohessa olevat tilannekuvaukset ja leikkaa ne erillisiksi lapuiksi). (Ongelmatilanteet alla) Kuva: Jouni Piekkari Ryhmä valmistelee pienen 1-2 kohtauksen näytelmän saamastaan ongelmatilanteesta. Näytelmässä ei kuitenkaan näytetä ratkaisua ongelmaan. Esitykset katsotaan. Ohjaaja kysyy niistä seuraavia kysymyksiä: Mitä kohtauksessa tapahtui? Keitä sen henkilöt olivat? Oliko näytelmässä jokin ongelma, mikä? Miten ongelman voisi ratkaista? Kuka voisi vaikuttaa? Mitä päähenkilö voisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Kohtaukset voidaan näytellä uudelleen niin, että ratkaisujen ehdottajat näyttelevät ratkaisuja. Vaihtoehtoisesti muut ryhmät

6 voivat tehdä omissa pienryhmissään ratkaisukohtauksia ja ne esitetään. Keskustellaan ovatko ratkaisut realistisia. 1) Isä tulee hakemaan lasta päiväkodista. Päivällä satoi, eikä lapsella ollut kuravaatteita. Mitä hoitaja sanoo isälle, joka ihmettelee lapsen märkiä vaatteita. Mitä sitten tapahtuu? 2) Äiti tulee hakemaan lasta päiväkodista. Lapsella ei ole vaippaa ja hoitaja huomaa lähtötilanteessa, että lapsi on kakannut housuunsa. Miten tilanne etenee? 3) Lapsen alaikäinen isosisko tulee hakemaan lasta päiväkodista. Tilanteesta ei ole sovittu etukäteen eikä lasta saa antaa alle 18-vuotiaan matkaan. Miten tilanne etenee? 4) Isä tulee hakemaan lasta kovalla kiireellä. Vanhemmat eivät ole muistaneet kertoa, tarvitseeko heidän lapsensa hoitoa jouluviikolla, jolloin päiväkodissa on tavallista vähemmän hoitajia. Miten tilanne selvitetään? 5) Äiti tulee hakemaan lasta, joka on valittanut kutinaa ja kirvelyä pyllyssä koko päivän. Päiväkodissa on ollut edellisellä viikolla kihomatoja. Miten tilanne etenee? 6) Lapsi ei ole syönyt lounaalla kalapyöryköitä eikä hänen ole annettu ottaa välipalalla lisää kiisseliä. Äiti tulee hakemaan ja lapsi valittaa nälkäänsä sanoen, että tädit eivät antaneet hänelle ruokaa. Miten tilanne etenee? ) Päivälevon aikana on tullut palohälytys, koska päiväkodin keittiössä on ruoka palanut hellalle. Lapset on jouduttu evakuoimaan nopeasti, vaikka tilanne osoittautui vaarattomaksi. Isä tulee hakemaan lasta ja saa vastaansa koko päiväkotiryhmän, joka selittää tapahtunutta yhteen ääneen. Osa kertoo pelänneensä kovasti. Miten aikuiset selvittävät tilanteen? 8) Lapsi on joutunut hoitopäivän aikana käsirysyyn kaverinsa kanssa, koska molemmat halusivat leikkiä samalla lelulla. Kaveri on tuupannut lasta ja lapsi on kaatuessaan saanut poskeensa ikävän näköisen haavan. Miten kerrotte tapahtuneesta vanhemmalle, joka hakee lastaan iltapäivällä? Entä kaverin vanhemmalle? 9) Puolitoistavuotiaan lapsen äiti tuo lapsen aamuisin päiväkotiin kiireessä ja jättää itkevän lapsen yksin eteiseen. Lapsi on aamuisin pitkään ikuinen ja syrjäänvetäytyvä, vaikka viihtyykin

7 päiväkodissa muuten hyvin. Miten keskustelisitte lapsen vanhempien kanssa siitä, miten aamujen siirtymävaihetta voitaisiin yhdessä helpottaa? 10) Lapsi kieltäytyy maistamasta päiväkodissa tarjottuja ruokia ja haluaisi syödä pelkkää näkkileipää. Hoitajat ovat huolisaan siitä, miten lapsi jaksaa pitkän hoitopäivän vähällä ravinnolla. Miten hoitaja lähestyy aihetta vanhemman kanssa? Lähde: Kela - Korpela - Lankinen 2014: Päiväkirjan kirjoittaminen Osallistujat kirjoittavat sivun päähenkilön päiväkirjasta sen päivän päätteeksi, jonka ongelmatilannetta oli itse tekemässä kohtaukseksi. Mitä päähenkilö ajatteli illalla päivästä? Millainen olo hänellä oli? Työskentelyn arviointi ja kertaus Pienryhmäkeskustelu Miltä draama tuntui? Työtapana? Tarinana? Mitä opin draamassa? Miten se vertautuu omaan elämääni? Keskustelua puretaan tarvittaessa suurryhmässä. Uusien sanojen listaaminen taululle Osallistujat käyvät kirjoittamassa taululle uusia sanoja, joita draamassa tuli esille. Kerrataan sanoja ja korjataan niitä. Taivutetaan sanoja ja tehdään niistä lauseita. Ideoita jatkotyöskentelyyn: Vahvuuksien käsi: Piirrä oman kätesi ääriviivat. Kirjoita kullekin sormelle ja kämmenelle asioita, joita osaat ja joissa olet hyvä. Keskustele.

8 kuva: Jouni Piekkari Mieltymysmittari-kortit: Mitä taitoja minulla on? Miten voisin käyttää niitä harjoittelussa? Mitä haluan kehittää harjoittelussa? Valitaan korteista itselle sopivat ja keskustellaan niistä pienryhmissä. Mitä pelkoja minulla on? Mitä vaihtoehtoisia tapoja on ajatella näitä pelkoja (esim. ovatko ne tosia? Miten niitä voi voittaa? Miten ne ovat kuvitteellisia? Miten voin kertoa niistä muille?) Muita draamassa olevia ongelmatilanteita voidaan ratkaista esim. ideariihessä, keskustelemalla jne. Kirjallisuutta : Kela, Maria - Korpela, Eveliina - Lankinen, Ninni Ihan lähellä. Työelämän suomea lähihoitajille. Helsinki: Edita. Foorumiteatterista: Boal, Augusto 2005: Games for Actors and Non-Actors. Lontoo ja New York: Routledge. l.pdf