Työaikalisien, erityisesti lauantai- ja aattolisän, muutos alkamaan jo klo onnistuttiin torjumaan.

Transkriptio

1 Suomen Hiusyrittäjät ry Mäkelänkatu 54 A, Helsinki TEDOTE YRTYSJÄSENLLE Helsinki TYÖEHTOSOPMUS TYÖSYRJNTÄ YLLÄTTÄVÄN LAAJA KÄSTE 3. - SUULLSTEN SOPMUSEHTOJEN KÄYTTÖ 4. - SOSAALVAKUUTUSMAKSUSTA VUONNA TYÖEHTOSOPMUS Kuten edellisessä tiedotteessamme kerroimme, työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos, jonka nyt molempien neuvotteluosapuolten päättävät elimet ovat hyväksyneet. Seuraavassa selostamme sopimuksen pääkohtia. Sopimuskauden ollessa tällä kertaa vain vuoden mittainen kokonaan uutta työehtosopimuskirsta ei painateta. Uusista asioista tulee lähiaikoina painotuotteena liite, joka on siis yhtä virallinen kuin TES -kirnenkin. Palkankorotukset Palkankorotus toteutetaan alkaen. Korotuksen suuruus on 1,8 % sekä taulukkopalkkoihin että henkilökohtaisiin eli ns. yliliukuneisiin palkkoihin. Uusi palkkataulukko on mukana tässä tiedotteessa. Provisiopalkkojen osalta vastaavansuuruinen korotus tulee takuupalkkaan vähimmäisansioon. Takuupalkat vähimmäisansiot alkaen ovat seuraavat: Pääkaup.seutu paikkak. paikkak. Työntekijä sijoittuu työssäolovuosiensa perusteella palkkaryhmiin ,(8,78) 1.326,(8,29) 1.294,(8,09) Työntekijä sijoittuu työssäolovuosiensa perusteella palkkaryhmiin ,(9,45) 1.455,(9,09) 1.393,(8,71) TAKUUPALKKA 1.628,(10,18) 1.538,(9,61) 1.497,(9,36) Vähimmäisansio lta- lauantailisät alkaen Työaikalisien, erityisesti lauantai- aattolisän, muutos alkamaan jo klo onnistuttiin torjumaan. lta- lauantailisät kuitenkin myös muuttuvat maaliskuun alusta: ltalisän suuruus (klo 18 alkaen) on 2,50 /tunti. Lauantai- aattolisän suuruus (klo 15 alkaen) on 3,60 /tunti. Suomen Hiusyrittäjät ry 2010 / Työnantatiedote / Kopiointi osittainenkin lainaaminen ilman lupaa kielletty.

2 Arkipyhäviikot Työehtosopimus on kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Kuitenkin ilta- viikonlopputyö on aihealue, joka on kytköksissä sangen läheisesti arkipyhiin. Kuten edellä on todettu, lauantai- aattolisän aiennus torjuttiin, mutta arkipyhien osalta jouduttiin sopimaan seuraavat muutokset: Helatorstaiviikko muuttuu vuodesta 2011 alkaen 4työpäiväiseksi työviikoksi. Jouduimme siis nyt, yli kymmenen vuotta ensimmäisten alojen jälkeen, menemään mukaan työmarkkinoiden yleiseen käytäntöön. Jouluviikon työaika ei muutu, mutta jouluaaton ollessa työpäivä, koko päivältä maksetaan aattolisää 3,60 /tunti. Maksimissaan jouluaaton aukioloaika on aukiololain mukaan klo Tämä määräys koskee siis jo tämän vuoden jouluaattoa. Vapaapäivät Viikonloppuvapaita eli ns. lauantai maanantaivapaita koskeva määräys uudistuu täysin, mutta siten, että määräys astuu voimaan uuden kalenterivuoden alussa eli Vanha kohta, otsikoineen, poistuu siis kokonaisuudessaan. Tilalle tulee otsikon Viikonloppuvapaat alle seuraava teksti: Kerran kalenterikuukaudessa annetaan viikonloppuvapaa perntaista klo 21.00:sta maanantaihin klo 07.00:een, ellei toisin sovita, kuitenkin niin, että vuodessa on vähintään 12 viikonloppuvapaata. Korvauksena toteutumatta jääneestä viikonloppuvapaasta maksetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka siltä osin kuin viikonloppuvapaa ei toteudu. Kuten huomaatte, kysymys ei ole pelkästään sanamuodosta, vaan myös sisältö muuttuu. Olennaisin ns. nyrkkisääntö siis, että vuodessa yhteensä 12 la-su vapaata. Maanantait ovat nyt siis pois tästä attelusta, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita. Tässä kohdassa, käydyissä neuvotteluissa muutoinkin, pyrittiin huomioimaan entistä enemmän yrityskohtaiset tarpeet tilanteet. Tärkeää on kuitenkin käytännön toiminnassa huomioida, mitä käsite ellei toisin sovita tarkoittaa. Silloin kun on kysymys jostain yrityskohtaisesta sopimisesta niin, että kyseessä on pysyvä käytäntö, sopimus on tehtävä kirllisesti. Tilapäisistä poikkeamista voi joustavuuden vuoksi sopia myös suullisesti, joskin kirllinen tietenkin aina suositeltava tapa. Aihe on siis ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa. Vapaapäivien kohtaan tulee myös uutena seuraava kohta: Vapaapäivien välissä voi olla enintään 9 työpäivää, jollei toisin sovita. Tässäkin siis yrityskohtainen sopimismahdollisuus, mutta joka tapauksessa tärkeää muistaa, että tässä ei tarkoiteta pelkästään ns. viikkovapaapäiviä, vaan myös esimerkiksi vapaa sunnuntai on tietysti työpäivien välissä. Ay-jäsenmaksu Työntekijän ay-jäsenmaksu eli siis Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksu on asia, joka myös nyt on tulossa Hiusalan työehtosopimukseen, yhtenä viimeisistä aloista. Neuvotteluissa on sovittu, että vuoden 2012 alusta alkaen on tarkoitus siirtyä siihen, että työntekijän sitä pyytäessä työnanta pidättää hänen palkastaan Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksun tilittää sen PAM:lle. Teknisesti toimenpide on samanlainen kuin työntekijän palkasta jo nyt pidätettävät työntekijän omavastuuosuudet TyEL-maksusta työttömyysvakuutusmaksusta. Lähikuukausina toimitamme teille neuvotteluosapuolten yhteiset ohjeet asian käytännön hoitamiseksi. Näin ollen halukkaat voivat siirtyä käytäntöön sopivaksi katsomanaan ankohtana jo vuoden 2011 aikana, kun velvoitteeksi asia tulee siis vuoden 2012 alusta alkaen. Saavutettu sopimus lisää mahdollisuuksia yrityskohtaiseen sopimiseen on siten aiempaa joustavampi. Sopimuskauden työryhmätavoitteista kerroimmekin jo edellisessä tiedotteessa TYÖSYRJNTÄ YLLÄTTÄVÄN LAAJA KÄSTE Jokaiselle työnantalle lienee sangen selvää, että kaikkia työntekijöitä tulee lakien mukaan kohdella tasapuolisesti. Noudatettavia määräyksiä työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta sisältyy työsopimuslain lisäksi myös kansainvälisiin sopimuksiin perustuslakiin. Työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla tarkoitetaan sitä, että ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, etnisen alkuperän, iän, terveydentilan, vammaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella. Tilastojen mukaan yleisin työpaikoilla esiintyvä syrjintäperuste on ikä. käsyrjintää esiintyy myös silloin tällöin työpaikkailmoittelussa. Tasa-arvolaki mm. ulottuu työpaikkailmoittelusta työsuhteen päättämiseen

3 saakka. Naisten miesten välistä tasa-arvoa koskevat lain säännökset perustuvat Euroopan yhteisön seitsemään tasa-arvodirektiiviin, joihin Suomen tasaarvolaki perustuu. Tasa-arvolaki koskee myös työnjohtamista (esim. työtehtävien kamista) työsuhteen ehdoista sopimista, erityisen keskeisessä asemassa on samapalkkaisuuden periaate. Lisäksi työnantan tulee kaikin tavoin edistää tasa-arvoa työpaikalla. Pitkä luettelo siitä, mitä kaikkea tasapuolisella kohtelulla tarkoitetaan, on itse asiassa vielä monin verroin pitempi, jos lähdetään avaamaan listalla olevat asiat. Jos työsyrjintään liittyy sukupuolista häirintää tai työpaikkakiusaamista, voi samalla olla kysymys tasaarvolain tai työturvallisuuslain rikkomisesta, josta törkeimmissä tapauksissa on säädetty rangaistus rikoslaissa. Syyskuussa julkaistiin useissa päivälehdissä uutinen, jossa kerrottiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden antamasta tuomiosta, jolla yrityksen johtohenkilö tuomittiin sakkoihin vahingonkorvaukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan naisjohta rikkoi työturvallisuusmääräyksiä kyseenalaistaessaan työntekijän sairauspoissaolo arvostellessaan työtekijänsä yksityisasioita muiden työntekijöiden kuullen. Julkinen arvostelu oli käräjäoikeuden mukaan häirintää epäasiallista kohtelua. Korvauksia naisjohta tuomittiin maksamaan työntekijälle henkisistä kärsimyksistä sairausan palkanmenetyksestä sekä oikeudenkäyntikulut. Työnanta oli tarkkaillut työntekijän työsuoritusta muista työntekijöistä poikkeavasti sekä arvostellut työsuoritusta poikkeavasti. Lisäksi työnanta oli antanut työntekijälle kirllisen varoituksen, kun liikkeen kassa ei täsmännyt, sen sian kaksi muuta työntekijää eivät saaneet varoitusta vastaavasta tilanteesta. Käräjäoikeuden mukaan se, että työnanta ei tajunnut menettelynsä lainvastaisuutta, ei poista teon rangaistavuutta. Työnantan asemassa olevan henkilön on käsitettävä, että julkinen poikkeava arvostelu voivat vaarantaa työntekijän terveyden. Nykyään juuri tältä alueelta kaivetaan mielellään lisäperusteita tapaukseen kuin tapaukseen, koska työhyvinvointi on laasti kaikkien tahojen agendalla SUULLSTEN SOPMUSEHTOJEN KÄYTTÖ Sopimus on sitova, oli se sitten solmittu suullisesti tai kirllisesti, eli lain mukaan sopiosapuolet voivat itse päättää, missä muodossa sopimus tehdään. Suomen sopimusoikeudessa on lähtökohtana vapaamuotoisuus. On kuitenkin huomioitava, että yleensä sopimukset kannattaa tehdä kirllisesti. Riitatapauksessa nimittäin suullisen sopimuksen olemassaoloa sisältöä saattaa olla vaikea näyttää toteen. Toisinaan kuulee sopimuksista, joissa sopimus on tehty osittain kirllisena osittain suullisena, eli kirllista sopimusta on täsmennetty suullisesti. Lain mukaan myös tällainen sopimusmuoto sitoo molempia osapuolia. Melko yleistä on vieläkin, että sopimusyrittäjyystai tuolinvuokrasopimuksissa kirtaan sopimukseen vain vuokraehdot irtisanomisaika, jolloin suullisen sopimuksen varaan jää valtaosa asioista. Niissäkin tapauksissa, joissa käytetään Suomen Hiusyrittäjien YSE sopimuskaavaketta, esim. liikkeen imagon noudattaminen osapuolten käyttäytyminen, jäävät suullisen sopimisen varaan, ellei niitä ole kirttu yrityksen perehdyttämiskansioon tai vastaavaan. Mikäli myöhemmin sitten ilmenee erimielisyyttä sopimuksen sisällöstä, suullisesti sovittu ehto on kuitenkin todella vaikea näyttää toteen, jos toinen sopiosapuoli kiistää suullisesti sovitun vetoaa kirlliseen osaan sopimusta. Mikäli sopimuksen tekohetkellä läsnä on myös ulkopuolisia henkilöitä, voidaan heitä toki käyttää todistajina kiistassa. Kirllisena laadittu sopimus, jota tarpeen tullen päivitetään, auttaa palauttamaan mieleen, mistä kaikesta oikeastaan on sovittu. Siksi kaikki tärkeimmät kohdat tulisi kirta sopimukseen, myös silloin, jos jo olemassa olevan sopimuksen ehto muutetaan. Vallitsevasta sopimusvapaudesta johtuen myös puhelimitse tehdyt sopimukset sitovat osapuolia niiden tekeminen on täysin sallittua, joskaan ei suositeltavaa. Kun tiettyä palvelua kaupataan puhelimitse samalla sovitaan palvelun ehdoista sekä sopimuksen syntymisestä, katsotaan, että sopimus on tehty yksinomaan käydyn keskustelun perusteella. Jälkeenpäin voi kuitenkin olla hankalaa näyttää toteen sitä, mitä puhelimessa on asioista sovittu. Siksi puhelimessa tehtyjen sopimusten sopimusehdot tulisi pyytää nähtäväksi vaikkapa sähköpostina. Tänä päivänä erittäin monessa yrityksessä on tehty päätös, että mitään ei tilata pelkän puhelinsoiton perusteella eli aina vaaditaan jotain kirllista materiaalia tarjouksesta. Tämä toimintatapa antaa samalla lisää harkinta-aikaa.

4 4. - SOSAALVAKUUTUSMAKSUSTA VUONNA 2011 Sotu-maksu: Vahvistettu työnantan sairausvakuutusmaksu eli sotu vuonna 2011 on 2,12 %. TyEL-maksut: Työnantan keskimääräisen TyELmaksun arvioidaan olevan vuonna 2011 suuruudeltaan Ar Laurila Toiminnanjohta 17,1 %. Työntekijän omavastuuosuus TyEL-maksusta, joka siis pidätetään hänen palkastaan, on alle 53vuotiailta työntekijöiltä 4,7 % tätä vanhemmilta työntekijöiltä 6,0 %.

5 HUSALAN TYÖNTEKJÖTÄ KOSKEVA PALKKATAULUKKO (Osa-aikatyöntekijöiden tuntipalkat suluissa) 3. vuoden oppilas (10,10 ) (9,84 ) (7,13 ) Perustutkinnon suorittamisen jälkeen Alkupalkka ensimmäisessä työsuhteessa, enintään 6 kk an Palkkaryhmä 1 1. vuosi alalla Palkkaryhmä 2 2. vuosi alalla Palkkaryhmä 3 3. vuosi alalla Palkkaryhmä 4 4. vuosi alalla Palkkaryhmä 5 5. vuosi alalla (9,18 ) (10,18 ) (10,69 ) (11,18 ) (11,75 ) (12,11 ) (6,73 ) (8,67 ) (9,61 ) (10,54 ) (11,08 ) (11,43 ) (6,55 ) (8,46 ) (9,36 ) (10,26 ) (10,79 ) (11,12 ) Erikoisammattitutkinnon suorittaneet Parturi- /tai kampaamestarin erikoisammattitutkinnon tai erikoisparturi-kampaan tutkinnon suorittanut. Ensimmäinen vuosi tutkintojen jälkeen tai uudessa työsuhteessa Samassa yrityksessä vähintään vuosi Samassa yrityksessä vähintään 2 vuotta (12,83 ) (13,23 ) (12,10 ) (12,49 ) (11,78 ) (12,16 ) (13,64 ) (12,86 ) (12,53 ) Soveltamisohje: Erikoisparturi-kampaan tutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan tässä kohdassa tarkoitettua palkkaa vain silloin kun hän tekee koulutuksensa edellyttämää, kuten liikkeen johtamiseen esimiestehtäviin liittyvää työtä. Muissa tapauksissa palkka maksetaan palkkaryhmien 1 5 mukaisesti. Ensimmäisen toisen vuoden oppilaan palkka sovitaan yrityskohtaisesti työnantan oppilaan kesken.