Hankesuunnitelman kulmakivet

Transkriptio

1 Hankesuunnitelman kulmakivet KA2 strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2018

2 Kumppanuushankkeen ominaispiirteet: Joustava tarve- ja tavoitelähtöinen Prosessiorientoitunut tai Tuoteorientoitunut lopputuotteet ovat muiden hyödynnettävissä Kehittää, siirtää ja ottaa käyttöön uusia ja konkreettisia tuloksia ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen Yhteys organisaation strategioihin ja kehittämistavoitteisiin Tuloksia levitetään ja hyödynnetään tehokkaasti Jatkuvuutta rahoituskauden päätyttyä Tavoitteet ja toiminnot määrittelevät hankkeen laajuuden ja ne ovat aina suhteessa lähtökohtiin

3 Kumppanuushanke voi olla: pienimuotoinen yhteistyöhanke esim. hyvien käytäntöjen vaihtoon ja/tai työpajatyöskentelyyn perustuva Esim. Future is in our hands ( FI01-KA ) tai laajempi tuotosten kehittämiseen painottuva hanke esim. kehitetään opetusmateriaalia, koulutuskokonaisuuksia, työkaluja Esim. SEPRI ( FI01-KA ); EBBD+ ( FI01-KA ) tai jotain siltä väliltä esim. pedagogista mallia testaava ja kehittävä Esim. POP UP ( FI01-KA )

4 Kaksi hanketyyppiä Hanketyyppi valitaan tavoitteiden ja hankeidean mukaan Innovaatioita tukevat hankkeet (Development of Innovation) Kehittävät innovatiivisia tuotteita ja/tai levittävät tai hyödyntävät aiemmin kehitettyjä tuotteita tai innovatiivisia ideoita Tukea tekemiseen (palkkakulut) ja tulostenlevitystilaisuuksiin Hyvien käytäntöjen vaihtamista tukevat hankkeet (Exchange of Good Practices) Tukevat verkostoitumista sekä mahdollistavat hyvien käytäntöjen, ideoiden ja menetelmien vaihtamisen osallistuvien organisaatioiden välillä Hankkeet voivat kehittää myös konkreettisia, pienimuotoisia tuotoksia Ei erikseen tukea tuotosten tekemiseen eikä tulostenlevitystilaisuuksiin 4

5 Idean soveltuvuus ohjelmaan? Kyllä Ammatillinen koulutus hyödynsaaja Kansainvälinen yhteistyö Työelämäyhteistyö Koulutuksen kehittämistä Määritellyt/mitattavat tulokset ja tuotteet Soveltuvuus E+ -ohjelman tavoitteisiin Ei Ei ole määritelty, mitä hankkeessa saadaan aikaan. Suunnitellaan hankkeen aikana, mitä tehdään Koulutuksen järjestämistä, perustoiminnan rahoittamista Työllistetään projektityöntekijöitä 5

6 Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tarpeen, tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut vaikutukset. Ydinidea on konkreettinen ja kompakti esitys Kirkas ydinidea on helppo myydä omassa oppilaitoksessa & partneriryhmässä Hyvä ydinidea on tehokas viestintäväline kansallisten ja kansainvälisten partnerien hankinnassa Hankeidea Konkretisoituu hakemuksen eri osissa

7 Tausta ja tarve Mihin kehittämistarpeisiin projekti perustuu? Miten nämä on havaittu? Tausta- ja esiselvitykset? Miten projekti liittyy oman organisaation toimintaan? Miten projekti liittyy kansallisiin kehittämistarpeisiin? Miten projekti vastaa muiden partnerimaiden tarpeisiin? Toteutus: Miten hanke ratkaisee havaitut ongelmat, haasteet tai kehittämistarpeet?

8 Lisäarvo Mitä on tehty aiemmin? Miten hyödyntää aiempaa työtä ja osaamista? Mitä uutta tällä projektilla tavoitellaan? Miten hanke on linkissä muuhun kehittämistyöhön organisaatiossa? Millainen on tilanne muissa maissa? Mitä lisäarvoa tuo kansainvälinen yhteistyö? Oleellista: muiden hyvistä käytännöistä oppiminen ja soveltaminen!

9 Hankkeen tavoiteanalyysi osana ideointia Haetaan hankkeita, joilla on vaikutusta myös hankkeen päätyttyä. jatkuvuus Hankkeen välitön tavoite: projektin tarkoitus ja päämäärä. Mikä muuttuu kohderyhmän näkökulmasta? Konkreettisuus! Hankkeen pitkän aikavälin tavoite ja visio: mitä laajoja tavoitteita projekti edistää? Mahdolliset alatavoitteet (esim. eri kohderyhmille)? Miten tavoitteisiin päästään: tulokset ja tuotteet? Tavoitteet linkitettävä Erasmus+ -ohjelman tavoitteisiin Vaikuttavuus alusta lähtien mukaan pohdintoihin

10 Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen tulee linkittyä KA2-toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen (ks. Programme Guide) Hankkeilta edellytetään myös linkkejä ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategioihin ja painopistealueisiin: Euroopan tason strategiset linjaukset Kansallinen taso (esim. ammatillisen koulutuksen reformi) - huomioi myös partnerimaat Alueellinen taso (esim. työelämä, alueelliset strategiat) Organisaation omat kehittämistarpeet ja kv-strategia Hahmottele hankeideasi linkittyminen ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin strategiatyökalun avulla

11 E+ -ohjelman horisontaaliset painopisteet kumppanuushankkeille Elinikäisen oppimisen avaintaitojen edistäminen: Esim. digitaidot, yrittäjyys, kielet Tasa-arvoisten mahdollisuuksien lisääminen koulutuksessa, heikommassa asemassa olevien osallistaminen Edistää digitaalisten oppimismateriaalien ja tietotekniikan käyttöä Opettajien, kouluttajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen Osaamisen ja koulutuksen tunnistaminen, läpinäkyvyys ja vertailtavuus Innovatiivisten investointi- ja rahoitusmallien kartoittaminen koulutuksen ja nuorison toimialoilla Euroopan kulttuuriperinnön merkityksen vahvistaminen

12 E+ -ohjelman ammatillisen koulutuksen painopisteet kumppanuushankkeille Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen liikkuvuuden laadun parantaminen (rakenteet, tuki, yhteistyö) Työssä tapahtuvan oppimisen käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen Avaintaitojen rooli ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa Opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen

13 Kansalliset painopisteet kumppanuushankkeissa Linkittyvät ammatillisen koulutuksen reformiin Kannustavat tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin Huomioidaan hankkeiden arvioinnissa Ammatillisen koulutuksen painopisteet: Työssä tapahtuvan oppimisen käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa Opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen Horisontaalinen painopiste: Elinikäisen oppimisen avaintaitojen edistäminen 13

14 Linkit oman organisaation kehittämiseen Kv-strategia? Pedagoginen strategia? Opetussuunnitelmatyö? Henkilöstön osaamisen kehittäminen? Muu kehittämistyö? Linkit strategiaan - hankkeiden tulokset pysyviksi käytännöiksi! Mihin organisaation kehittämisen painopistealueeseen hankeideasi vastaa?

15 Miten koulutusvienti liittyy Erasmus+ hankkeisiin? Erasmus+ kumppanuushankkeet voivat muodostaa pohjan ja testialustan vientiartikkelien kehittämiselle Koulutusvienti on yksi keino saattaa hankkeen tulokset laajasti saataville: kaupallistaminen - myös kansainvälisillä markkinoilla - on mahdollisuus Co-creation, joka on hankkeen pohjalla, on myös hyvä alusta laadukkaalle tulokselle ja viennille Hankkeen kokeilut ja pilotoinnit antavat hyvät referenssit kaupallistamiselle: testattu aidoissa oppimisympäristöissä ja tilanteissa Saattaa jopa tulla lisätuloja, eli euroja! 15

16 Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT, ym. Hyvä hankeidea = onnistunut tavoitteiden yhteensovittaminen HANKE/RAHOITUS REFORMI OHJELMIEN TAVOITTEET MEGA- TRENDIT EU-KONTEKSTI: ET2020, KÖÖPENHAMINAN PROSESSI, BRYGGE

17 Hankkeen rajaus - kohderyhmän määrittely Toimiala, Sektori Opiskelijat Työelämässä olevat Koulutusala Tutkinto Opettajat, kouluttajat Rehtorit Viranomaiset Työpaikat Asiantuntijat Harjoittelupaikat Tutkinnon osa Partnerimaat Erityisryhmät Henkilöstö Työelämä, Yritykset Opintoohjaajat Toimiala, Sektori Opiskelijat Työelämässä olevat Koulutusala Tutkinto Opettajat, kouluttajat Rehtorit Viranomaiset Työpaikat Asiantuntijat Harjoittelupaikat Tutkinnon osa Partnerimaat Erityisryhmät Henkilöstö Työelämä, Yritykset Opintoohjaajat Toimiala, Sektori Opiskelijat Työelämässä olevat Koulutusala Tutkinto Opettajat, kouluttajat Rehtorit Viranomaiset Työpaikat Asiantuntijat Harjoittelupaikat Tutkinnon osa Partnerimaat Erityisryhmät Henkilöstö Työelämä, Yritykset Opintoohjaajat

18 Hankkeen kokoon vaikuttavia tekijöitä Mitä halutaan edistää tai muuttaa? Miten muutos tai vaikutus aiotaan tehdä? Kuinka monimutkainen hanke on? Montako partneria? Montako maata? Montako kieltä? Montako kohderyhmää? Montako tuotetta? Montako liikkuvuutta? Montako hankekokousta jne. x

19 Yleisiä haasteita ideoiden rajauksessa Epämääräisyys: punainen lanka hukassa mistä on kyse? Epärealistisuus ja rajaus tekemättä: tehdään kaikille kaikkea Epäloogisuus: idea ja odotetut tulokset eivät vastaa toisiaan Reunaehtojen hämärtyminen: pakotetaan Erasmus+projektiksi toimintaa, joka ei sovellu ohjelmaan Ei selvitetty, mitä tehty aiemmin Partnereiden valinta ei ole perusteltu hankkeen tavoitteiden näkökulmasta

20 Partneriryhmä - teknisiä huomioita Hankkeessa vähintään 3 partneria 3:sta ohjelmaan osallistuvasta maasta HUOM! UK:n tilanne varmista hankkeen toimintakyky ja kelpoisuus myös tilanteessa, jossa UK:n partnerit joutuisivat vetäytymään hankkeesta (vähintään 3 muuta maata mukana) Myös ohjelman ulkopuoliset maat voivat osallistua, jos hankkeen tavoitteiden kannalta tuo lisäarvoa - Esimerkkejä hankkeista, joissa mukana ohjelman ulkopuolinen maa: Yhteistyö mahdollista myös eri koulutusasteiden tai nuorisosektorin kanssa yhteisten teemojen parissa (Cross-sectoral partnerships) - Yhteistyön tulee perustua aitoon kumppanuuteen, joka hyödyttää kaikkia mukana olevia tahoja Partnereilta, joille haetaan rahoitusta, tarvitaan sitoumuskirjeet hakemuksen liitteeksi (mandate)

21 Partneriryhmä - keitä mukaan hankkeeseen? Millainen partneriryhmä tukee parhaiten hankkeessa kehitettävän asian suunnittelua, toteuttamista ja lopputuotteiden/lopputulosten hyödyntämistä ja käyttöönottoa? Mitkä maat ja millaiset organisaatiot partnereiksi? Mistä löytyy kyseisen alan asiantuntijapartneri kussakin partnerimaassa? Työelämä? Millaisia kansallisia partneriryhmiä tarvitaan? Mikä on partneriryhmän rakenne? Ydinpartnerit, testauspartnerit, levityspartnerit ym.? Partnereiden motivaatio ja luotettavuus? Quality of the project team and cooperation arrangements: max 20 points

22 Työelämäyhteistyö strategisissa kumppanuushankkeissa Työelämäorganisaatiot voivat tarjota oppimisympäristöjä tuoda asiantuntemusta toimia pilotoijana toimia levittäjänä toimia myös muissa rooleissa? Virallinen kumppani tai silent partner 22

23 Partnerien erilaiset roolit ja tehtävät Projektin johtaminen ja hallinto Sisällön tuottaminen ja kehittäminen: esim. vastuut työpaketeista ja tuotteista, pilotointi Toiminnan arviointi: sisäinen/ulkoinen arviointi Levitys Loppukäyttäjät, käyttöönotto, juurruttaminen, vaikuttajatahot

24 Tulokset ja tuotteet Millaiset tulokset ja lopputuotteet? Eri tuotteet eri kohderyhmille? Maakohtaiset kontekstit? Tuotteiden hyödyntäminen kohderyhmä mukaan kehittämistyöhön + testaus levitys käyttöönotto, integrointi järjestelmiin Erasmus+ -ohjelmassa tuotettujen tuotteiden pitää olla vapaasti saatavissa (Open access requirement) - Julkisuus, digitaalisuus, open license, jakelu internetin välityksellä

25 Intellectual outputs - Millaisia tuotteita/tuotoksia? Tuotteita voivat olla esim: Opetussuunnitelma Opetusmateriaali Verkkopohjaiset materiaalit ja työkalut Selvitykset ja analyysit Opintokokonaisuudet, opintomodulit Laadunvarmistustyökalut Oppaat Näiden tekemiseen voi hakea palkkatukea budjettiluokasta intellectual outputs

26 Exchange of good practices - Millaisia tuotteita/tuotoksia? Myös hyvien käytäntöjen vaihtamiseen keskittyvissä hankkeissa edellytetään syntyvän jotain konkreettista. vertailevat raportit, koosteet ja ohjeet, jotka on tarkoitettu lähinnä projektin sisäiseen käyttöön kuvaukset partnereiden koulutusjärjestelmistä tai yksittäisten oppilaitosten tarjoamasta koulutuksesta opiskelijoiden tekemät työt ym. Ei voi hakea tukea intellectual outputs budjettiluokasta, vaan työ katetaan esimerkiksi projektin toteutus ja hallinto kululuokasta

27 Learning, teaching and training activities (=liikkuvuustoiminnot) Blended mobility of learners Opinto- ja koulutustilaisuudet/workshopit opiskelijoille Kesto vähintään 5 päivää (= ohjelmaa vähintään 5 kokonaista päivää), max 2 kk Liikkuvuuteen tulisi sisältyä myös työskentelyä ennen ja/tai jälkeen liikkuvuuden (esim. verkkotyöskentelyä, liikkuvuuteen valmistautumista, projektitehtävien tekemistä tms.) = blended mobility of learners Ei tavallista työssäoppimista tämä toiminta rahoitetaan KA1-toiminnosta. Workshoppien sisällöt tulee suunnitella jo hakuvaiheessa riittävän tarkasti, jotta voidaan arvioida sisältöjen linkittymistä hankkeen tavoitteisiin. Tärkeää on miettiä myös hankitun osaamisen tunnustaminen 27

28 Learning, teaching and training activities (=liikkuvuustoiminnot) Short-term staff training events Opinto- ja koulutustilaisuudet/workshopit opettajille/kouluttajille/henkilöstölle Tavoitteena on opettajien/henkilöstön täydennyskoulutus & osaamisen kehittäminen. Kesto vähintään 3 päivää ohjelmaa + matkapäivät, max 2 kk Kesto tulisi miettiä hankkeen tavoitteista käsin: missä ajassa kullekin liikkuvuudelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa? Sisällöt tulee rakentaa hankkeen kehittämistavoitteista käsin ja liikkuvuuden tulee tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä valitusta aihepiiristä. Huomioi myös oman oppilaitoksen henkilöstöstrategia! Ei ole tarkoitettu esim. työssäoppimispaikkojen kartoittamiseen tai niihin tutustumiseen, yleisiin oppilaitosvierailuihin ym. Toki ohjelman yhtenä osana voi olla tutustumiskäyntejä esim. yrityksiin, oppilaitoksiin ym. aihepiirin kannalta relevantteihin organisaatioihin. 28

29 LTT-jaksojen suunnittelussa huomioitavaa (1) Oppimistavoitteet (millaista osaamista tavoitellaan?) Miten sisällöt liittyvät tutkintoihin/opetussu unnitelmiin? Mihin oppiaineisiin/opintok okonaisuuksiin/kurss eihin liittyy? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Sisällöt ja pedagogiset ratkaisut Vaikutukset yksilötasolla (opiskelijat, opettajat) Tulokset opinto- ja koulutustilaisuuksista Miten toimintamallia aiotaan jatkossa hyödyntää? Mitä voidaan siirtää opetukseen? Yhteistyö muiden toimijoiden (mm. työelämä) kanssa Miten mahdollisimman monet voisivat olla osallisena työskentelyssä? Vaikutukset organisaatiotasolla (mm. opetussuunnitelmat, opetustarjonta jne.) Henkilöstön kehittämistavoitteet

30 LTT-jaksojen suunnittelussa huomioitavaa (2) Liikkujien määrät Workshoppien kestot Käytetyt kielet Etukäteisvalmistelut Osallistujien valinnat sisällöllinen etukäteisvalmistelu Ryhmäytyminen Mitä tapahtuu jakson jälkeen? Mitä tehdään jaksojen välillä? Partnereiden kanssa sovittava myös: Työnjako Kulujen jako Aikataulut

31 Hankkeen budjetti: Budjettiluokat 1. Hankkeen hallinto ja toteutus (Management and implementation) 2. Hankekokoukset (Transnational project meetings) 3. Tuotteiden tekeminen (Intellectual outputs) 4. Tulosten levitystilaisuudet (Multiplier events) 5. Opinto- ja koulutustilaisuudet opettajille/opiskelijoille (Transnational learning/teaching/training activities) 6. Poikkeukselliset kustannukset (Exceptional costs) (esim. alihankinta) 7. Erityistuki (Special needs support) Kaikissa hankkeissa tukea hallintoon. Muista budjettiluokista valitaan vain ne, jotka ovat hankkeen tavoitteiden ja suunnitellun toiminnan kannalta oleellisia.

32 Kaikki olennainen ideoinnissa alusta asti mukaan Tausta ja tarve Lisäarvo Kohderyhmä Tulokset ja vaikutus Kansainvälisyys Partneriryhmä Osaaminen? Roolit? Työsuunnitelma Resurssit Miksi tehdään? Tarveanalyysi? Mitä tehty aikaisemmin? Mitä uutta? Kenelle? Mitä syntyy, mikä hyöty? Partnerimaiden tilanne ja tarve? Mitkä partnerit mukana? Mitä tehdään ja miten? Missä järjestyksessä? Mitä maksaa? Miten paljon aikaa?

33 Hyvässä kumppanuushankkeessa tulee olla linkki organisaation kehittämistavoitteisiin ja kansainvälisyysstrategiaan tulosten hyödyntäminen ja käyttöönotto korostuu hankkeilta odotetaan tulosten levittämistä aktiivisesti myös partneriryhmän ulkopuolelle huomioon ottaen hankkeen tavoitteet ja laajuus tulokset tulee olla avoimesti saatavilla tulokset ja kokemukset juurrutetaan pysyviksi käytännöiksi

34 Vinkkejä hakijoille Suunnitelkaa rohkeasti innovatiivisia hankkeita Suunnitelkaa hankkeita organisaation strategisista kehittämistavoitteista käsin Suunnitelkaa yhteisiä projekteja eri koulutusasteiden ja/tai nuorisosektorin kanssa Ottakaa työelämä aidosti mukaan hankkeisiin Suunnitelkaa hanke, josta on hyötyä oppilaitoksen arjessa Tavoitelkaa tuloksia, joista syntyy pysyviä käytäntöjä Hyödyntäkää ohjelman tarjoamat mahdollisuudet!

35 Kiitos! 35