Hankesuunnitelman kulmakivet

Transkriptio

1 Hankesuunnitelman kulmakivet KA2 strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2019 Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta suunnitteleville (KA202)

2 Kumppanuushankkeen ominaispiirteet Joustava tarve- ja tavoitelähtöinen o o Prosessiorientoitunut tai Tuoteorientoitunut lopputuotteet ovat muiden hyödynnettävissä Tarkoituksen kehittää, siirtää ja ottaa käyttöön uusia ja konkreettisia tuloksia ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen Yhteys organisaation strategioihin ja kehittämistavoitteisiin Tuloksia levitetään ja hyödynnetään tehokkaasti Jatkuvuus rahoituskauden päätyttyä Tavoitteet ja toiminnot määrittelevät hankkeen laajuuden ja ne ovat aina suhteessa lähtökohtiin

3 Millaista toimintaa? Kumppanuushanke voi olla: Pienimuotoinen yhteistyöhanke esim. hyvien käytäntöjen vaihtoon ja/tai työpajatyöskentelyyn perustuva Laajempi tuotosten kehittämiseen painottuva hanke esim. kehitetään opetusmateriaalia, koulutuskokonaisuuksia Tai jotain siltä väliltä esim. pedagogista mallia testaava ja kehittävä Hankkeissa mahdollista yhdistää erilaisia liikkuvuus- ja kehittämistoimintoja

4 Kahdenlaisia kumppanuushankkeita Innovaatioita tukevat hankkeet (Development of Innovation) Kehittävät tuotteita ja/tai levittävät tai hyödyntävät aiemmin kehitettyjä tuotteita tai innovatiivisia ideoita Tukea tekemiseen (palkkakulut) ja tulostenlevitystilaisuuksiin Hyvien käytäntöjen vaihtamista tukevat hankkeet (Exchange of Good Practices) Tukevat ja vahvistavat verkostoitumista sekä mahdollistavat hyvien käytäntöjen, ideoiden ja menetelmien vaihtamisen osallistuvien organisaatioiden välillä sekä parantavat valmiuksia toimia kansainvälisesti Hankkeet voivat kehittää myös konkreettisia, pienimuotoisia tuotoksia (ei erikseen palkkatukea tuotosten tekemiseen eikä tulostenlevitystilaisuuksiin) Hakukierroksella 2019 Suomessa kohdennetaan 30% strategisiin kumppanuushankkeisiin varatusta budjetista Exchange of Good Practices -hankkeiden rahoittamiseen 4

5 Horisontaaliset painopisteet kumppanuushankkeille Elinikäisen oppimisen avaintaitojen edistäminen: o Esim. kielet, digitaidot ja yrittäjyys Tasa-arvoisten mahdollisuuksien lisääminen koulutuksessa, heikommassa asemassa olevien osallistaminen Digitaalisten oppimismateriaalien ja tietotekniikan käytön edistäminen Opettajien, kouluttajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen Osaamisen ja koulutuksen tunnistaminen, läpinäkyvyys ja vertailtavuus Innovatiivisten investointi- ja rahoitusmallien kartoittaminen koulutuksen ja nuorison toimialoilla Euroopan kulttuuriperinnön merkityksen vahvistaminen

6 Ammatillisen koulutuksen strategisten kumppanuushankkeiden painopisteet 2019 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen strateginen kehittäminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen Avaintaitojen rooli ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa Opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen

7 Ammatillisen koulutuksen kansalliset painopisteet kumppanuushankkeissa 2019 ammatillisen hakukierroksella on Suomessa 3 kansallista painopistettä Linkittyvät hyvin uuteen ammatilliseen koulutukseen ja kannustavat tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin Ammatillisen koulutuksen painopisteet: 1. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisstrategioiden kehittäminen ja toimeenpano 2. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa 3. Opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen 7

8 Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen tulee linkittyä KA2-toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen (ks. Programme Guide) Hankkeilta edellytetään myös linkkejä ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategioihin ja painopistealueisiin: Euroopan tason strategiset linjaukset Kansallinen taso (esim. uusi ammatillinen koulutus) huomioi myös partnerimaat Alueellinen taso (esim. työelämä, alueelliset strategiat) Organisaation omat kehittämistarpeet ja kv-strategia

9 EU-tason strategiset linjaukset 9

10 Linkit oman organisaation kehittämiseen Kv-strategia? Pedagoginen strategia? Opetussuunnitelmatyö? Henkilöstön osaamisen kehittäminen? Muu kehittämistyö? Linkit strategiaan hankkeiden tulokset pysyviksi käytännöiksi! Mihin organisaation kehittämisen painopistealueeseen hankeideasi vastaa?

11 Miten koulutusvienti liittyy Erasmus+ hankkeisiin? Koulutusvienti on koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuvaa liiketoimintaa, jossa ulkomainen taho maksaa muotoillusta tuotteesta tai palvelusta Erasmus+ kumppanuushankkeet voivat muodostaa pohjan ja testialustan vientiartikkelien kehittämiselle o o Koulutusvienti on yksi keino saattaa hankkeen tulokset laajasti saataville: kaupallistaminen - myös kansainvälisillä markkinoilla - on mahdollisuus Co-creation, joka on hankkeen pohjalla, on myös hyvä alusta laadukkaalle tulokselle ja viennille o Hankkeen kokeilut ja pilotoinnit antavat hyvät referenssit kaupallistamiselle: testattu aidoissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa Varsinainen koulutusvienti ajoittuu hankkeen jälkeiseen aikaan, mutta jo hankkeen suunnittelussa ja toiminnassa on hyvä luoda puitteet koulutusviennille Koulutusvientilinkit: / 11

12 Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT, ym. Hyvä hankeidea = onnistunut tavoitteiden yhteensovittaminen HANKE/RAHOITUS ERASMUS+ -OHJELMAN TAVOITTEET ERASMUS+ -OHJELMAN KONTEKSTI: ET2020, KÖÖPENHAMINAN PROSESSI, RIIAN PÄÄTELMÄT

13 Tausta ja tarve Mihin kehittämistarpeisiin hanke perustuu? Miten nämä on havaittu? Tausta- ja esiselvitykset? Miten hanke liittyy oman organisaation toimintaan? Miten hanke liittyy kansallisiin kehittämistarpeisiin? Miten hanke vastaa muiden partnerimaiden tarpeisiin? Toteutus: Miten hanke ratkaisee havaitut ongelmat, haasteet tai kehittämistarpeet? 13

14 Vaikuttavuus suunnittelun lähtökohdaksi! 14

15 Perustele hankkeen lisäarvo Selvitä hakemuksen valmisteluvaiheessa: Mitä on tehty aiemmin? Miten hyödyntää aiemmin tehtyä tai kerättyä osaamista? Mitä uutta tällä projektilla tavoitellaan? Miten hanke on linkittyy muuhun kehittämistyöhön organisaatiossa? Millainen on tilanne muissa maissa? Mitä lisäarvoa saadaan kansainvälistä yhteistyöstä? Oleellista: Aiemmista hyvistä (ja/tai huonoista) käytännöistä oppiminen ja soveltaminen! 15

16 Hankkeen tavoiteanalyysi osana ideointia Vaikuttavuus alusta lähtien mukaan pohdintoihin Haetaan hankkeita, joilla on vaikutusta myös hankkeen päätyttyä. jatkuvuus Hankkeen välitön tavoite: projektin tarkoitus ja päämäärä. Mikä muuttuu kohderyhmän näkökulmasta? Konkreettisuus! Hankkeen pitkän aikavälin tavoite ja visio: mitä laajoja tavoitteita projekti edistää? Mahdolliset alatavoitteet (esim. eri kohderyhmille)? Miten tavoitteisiin päästään: tulokset ja tuotteet? Tavoitteet linkitettävä Erasmus+ -ohjelman tavoitteisiin

17 Idean soveltuvuus ohjelmaan? Kyllä Ammatillinen koulutus hyödynsaaja Kansainvälinen yhteistyö Työelämäyhteistyö Koulutuksen kehittämistä Määritellyt tavoitteet: mitattavat tulokset ja tuotteet Soveltuvuus E+ -ohjelman tavoitteisiin Ei Ei ole määritelty, mitä hankkeessa saadaan aikaan. Suunnitellaan hankkeen aikana, mitä tehdään Koulutuksen järjestämistä, perustoiminnan rahoittamista Työllistetään projektityöntekijöitä 17

18 Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tarpeen, tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut vaikutukset. Ydinidea on konkreettinen ja kompakti esitys Kirkas ydinidea on helppo myydä omassa oppilaitoksessa & partneriryhmässä Hyvä ydinidea on tehokas viestintäväline kansallisten ja kansainvälisten partnerien hankinnassa Hankeidea konkretisoituu hakemuksen eri osissa

19 Ikäryhmät Toimiala, Sektori Opiskelijat Työelämässä olevat Koulutusala Tutkinto Opettajat, kouluttajat Rehtorit Viranomaiset Työpaikat Asiantuntijat Harjoittelupaikat Tutkinnon osa Partnerimaat Erityisryhmät Henkilöstö Työelämä, Yritykset Opintoohjaajat Toimiala, Sektori Opiskelijat Työelämässä olevat Koulutusala Tutkinto Opettajat, kouluttajat Rehtorit Viranomaiset Työpaikat Asiantuntijat Harjoittelupaikat Tutkinnon osa Partnerimaat Erityisryhmät Henkilöstö Työelämä, Yritykset Opintoohjaajat Toimiala, Sektori Opiskelijat Työelämässä olevat Koulutusala Tutkinto Opettajat, kouluttajat Rehtorit Viranomaiset Työpaikat Asiantuntijat Harjoittelupaikat Tutkinnon osa Partnerimaat Erityisryhmät Henkilöstö Työelämä, Yritykset Opintoohjaajat Hankkeen rajaus: kohderyhmän määrittely

20 Hankkeen kokoon vaikuttavia tekijöitä Mitä halutaan edistää tai muuttaa? Miten muutos tai vaikutus aiotaan tehdä? Kuinka monimutkainen hanke on? Montako partneria? Montako maata? Montako kieltä? Montako kohderyhmää? Montako tuotetta? Montako liikkuvuutta? Montako hankekokousta jne. x

21 Yleisiä haasteita ideoiden rajauksessa Epämääräisyys: punainen lanka hukassa mistä on kyse? Epärealistisuus ja rajaus tekemättä: tehdään kaikille kaikkea Epäloogisuus: idea ja odotetut tulokset eivät vastaa toisiaan Ei selvitetty, mitä tehty aiemmin Partnereiden valinta ei ole perusteltu hankkeen tavoitteiden näkökulmasta Reunaehtojen hämärtyminen: pakotetaan Erasmus+-projektiksi toimintaa, joka ei sovellu ohjelmaan 21

22 Partneriryhmä: teknisiä huomioita Hankkeessa vähintään 3 organisaatiota 3:sta ohjelmaan osallistuvasta maasta UK ja Brexit: varmista hankkeen toimintakyky ja kelpoisuus myös tilanteessa mikäli UK:n partnerit joutuisivat vetäytymään hankkeesta (vähintään 3 muuta maata mukana) Myös ohjelman ulkopuoliset maat voivat osallistua, jos hankkeen tavoitteiden kannalta tuo lisäarvoa Yhteistyö mahdollista myös eri koulutusasteiden tai nuorisosektorin kanssa yhteisten teemojen parissa (cross-sectoral partnerships) Yhteistyön tulee perustua aitoon kumppanuuteen, joka hyödyttää kaikkia mukana olevia tahoja Teemoja voisivat olla esimerkiksi avaintaitojen kehittäminen tai ohjaus ja neuvonta Partnereilta, joille haetaan rahoitusta, tarvitaan sitoumuskirjeet hakemuksen liitteeksi (mandate). 22

23 Partneriryhmä: keitä mukaan hankkeeseen? Millainen partneriryhmä tukee parhaiten hankkeessa kehitettävän asian suunnittelua, toteuttamista ja lopputuotteiden/lopputulosten hyödyntämistä ja käyttöönottoa? Mitkä maat ja millaiset organisaatiot partnereiksi? Mistä löytyy kyseisen alan asiantuntijapartneri kussakin partnerimaassa? Työelämäpartnerit? Millaisia kansallisia partneriryhmiä tarvitaan? Mikä on partneriryhmän rakenne? Ydinpartnerit, testauspartnerit, levityspartnerit ym.? Partnereiden motivaatio ja luotettavuus? Quality of the project team and cooperation arrangements: Max 20 points

24 Työelämäyhteistyö strategisissa kumppanuushankkeissa Työelämäorganisaatiot voivat tarjota oppimisympäristöjä tuoda asiantuntemusta toimia pilotoijana toimia levittäjänä toimia myös muissa rooleissa Virallinen kumppani tai silent partner, associated partner 24

25 Partnerien erilaiset roolit ja tehtävät Projektin johtaminen ja hallinto Sisällön tuottaminen ja kehittäminen: esim. vastuut työpaketeista ja tuotteista, pilotointi Toiminnan arviointi: sisäinen/ulkoinen arviointi Levitys Loppukäyttäjät, käyttöönotto, juurruttaminen, vaikuttajatahot

26 Hankkeen tulokset ja tuotteet Hanketyön tuloksena syntyy aineettomien tulosten lisäksi aina myös jotain konkreettista: tuotokset ovat hankkeesta riippuen pienimuotoisia tai laajempia. Mieti millaiset tulokset ja lopputuotteet? Eri tuotteet eri kohderyhmille? Maakohtaiset kontekstit? Tuotteiden hyödyntäminen o o o Kohderyhmä mukaan kehittämistyöhön + testaus Levitys suunniteltua toimintaa Käyttöönotto mieti jo hakemusvaiheessa! Erasmus+ -ohjelmassa tuotettujen tuotteiden pitää olla vapaasti saatavissa (Open access requirement). Julkisuus, digitaalisuus, open license, jakelu internetin välityksellä.

27 Innovaatioita tukevat hankkeet (Development of Innovation) Millaisia tuotteita/tuotoksia vs. Intellectual Outputs Tuotteita voivat olla esim: Opetussuunnitelma Opetusmateriaali Verkkopohjaiset materiaalit ja työkalut Selvitykset ja analyysit Opintokokonaisuudet, opintomoduulit Laadunvarmistustyökalut Oppaat Näiden tekemiseen voi hakea palkkatukea budjettiluokasta Intellectual Outputs

28 Hyvien käytäntöjen vaihtamista tukevat hankkeet (Exchange of Good Practices) Millaisia tuotteita/tuotoksia? Myös hyvien käytäntöjen vaihtamiseen keskittyvissä hankkeissa edellytetään syntyvän jotain konkreettista, esim. vertailevat raportit, koosteet ja ohjeet, jotka on tarkoitettu lähinnä projektin sisäiseen käyttöön kuvaukset partnereiden koulutusjärjestelmistä tai yksittäisten oppilaitosten tarjoamasta koulutuksesta opiskelijoiden tekemät työt ym. Ei voi hakea palkkatukea (Intellectual Outputs), vaan työ katetaan esim. projektin hallintotuesta (Project Management and Implementation)

29 Liikkuvuustoiminnot ammatillisen koulutuksen hankkeissa Learning, Teaching and Training activities (LTT) Opiskelijoille: o Blended mobility of learners (5 pv-2 kk) o Short-term exchanges of groups of pupils (3 pv-2 kk) Henkilöstölle: o Short-term joint staff training events (3 pv-2 kk) o Long-term teaching or training assignments (2 kk-12 kk) Uusi! 29

30 Learning, Teaching and Training activities (LTT) 1 Blended mobility of learners ja Short-term exchanges of groups of pupils Opinto- ja koulutusjaksot/workshopit opiskelijoille Ohjelmaa vähintään: o o Blended: 5 kokonaista päivää + matkapäivät. (Enimmäiskesto 2 kk.) Short-term: 3 kokonaista päivää + matkapäivät. (Enimmäiskesto 2 kk.) Sisällöllisesti liikkuvuustyypit eivät käytännössä eroa toisistaan, huomaa minimikestot. Muutoksia näiden välillä voi tehdä vielä hankkeen aikanakin jos haettu esim. short-term. Rakenna jaksojen sisällöt laadukkaasti ja kuvaa selkeästi auki hakemuksessa kumpaa liikkuvuustyyppiä haetkin. Liikkuvuuden tulee tukea hankkeen laajempien tavoitteiden saavuttamista. Liikkuvuuteen tulee sisältyä myös työskentelyä ennen ja/tai jälkeen liikkuvuuden (esim. liikkuvuuteen valmistautumista, verkkotyöskentelyä, projektitehtävien tekemistä) Workshoppien sisällöt ja osallistujien määrä tulee suunnitella jo hakuvaiheessa riittävän tarkasti, jotta voidaan arvioida sisältöjen linkittyminen hankkeen tavoitteisiin. Mieti myös hankitun osaamisen tunnustaminen! 30

31 Learning, Teaching and Training activities (LTT) 2 Short-term joint staff training events ja Long-term teaching or training assignments Opinto- ja koulutustilaisuudet/workshopit opettajille/kouluttajille/henkilöstölle Kesto vähintään 3 pv ohjelmaa + matkapäivät, (Enimmäiskesto 2 kk). Tavoitteena osallistuvien henkilöiden täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen. Kesto: Mieti hankkeen tavoitteista käsin missä ajassa kullekin liikkuvuudelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa? Sisällöt: Rakenna hankkeen kehittämistavoitteista käsin. Liikkuvuuden tulee tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä valitusta aihepiiristä. Huomioi myös oman oppilaitoksen henkilöstöstrategia! Ei ole tarkoitettu esim. työssäoppimispaikkojen kartoittamiseen tai niihin tutustumiseen, yleisiin oppilaitosvierailuihin ym. Tutustumiskäynnit voivat olla toki ohjelman yhtenä osana esim. yrityksiin, oppilaitoksiin ym. aihepiirin kannalta relevantteihin organisaatioihin. Liikkuvuutta voidaan hakea myös opettajan ulkomaanjaksoon, jolla hän on opettamassa partnerioppilaitoksessa yli 2 kk ajan long-term teaching or training assignments 31

32 Ota huomioon LTT-jaksojen suunnittelussa (1) Oppimistavoitteet (millaista osaamista tavoitellaan?) Miten sisällöt liittyvät tutkintoihin/opetussuunnitelmiin? Mihin oppiaineisiin/opintokokonaisuuksiin/kursseihin liittyy? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Sisällöt ja pedagogiset ratkaisut Vaikutukset yksilötasolla (opiskelijat, opettajat) Tulokset opinto- ja koulutustilaisuuksista Miten toimintamallia aiotaan jatkossa hyödyntää? Mitä voidaan siirtää opetukseen? Yhteistyö muiden toimijoiden (mm. työelämä) kanssa Miten mahdollisimman monet voisivat olla osallisena työskentelyssä? Vaikutukset organisaatiotasolla (mm. opetussuunnitelmat, opetustarjonta jne.) Henkilöstön kehittämistavoitteet

33 Ota huomioon LTT-jaksojen suunnittelussa (2) Liikkujien määrät Workshoppien kestot Käytetyt kielet Etukäteisvalmistelut o Osallistujien valinnat o sisällöllinen etukäteisvalmistelu Orientaatio, ryhmäytyminen Partnereiden kanssa sovittava myös: Työnjako Kulujen jako Aikataulut Mitä tapahtuu ennen ja jälkeen jaksojen? Mitä tehdään jaksojen välillä?

34 Kaikki olennainen ideoinnissa alusta asti mukaan Tausta ja tarve Lisäarvo Kohderyhmä Tulokset ja vaikutus Kansainvälisyys Partneriryhmän osaaminen ja roolit? Työsuunnitelma Miksi tehdään? Tarveanalyysi? Mitä tehty aikaisemmin? Mitä uutta? Kenelle? Mitä syntyy, mikä hyöty, mikä muuttuu? Partnerimaiden tilanne ja tarve? Mitkä partnerit mukana, miksi? Mitä tehdään ja miten? Missä järjestyksessä? Resurssit Mitä maksaa? Miten paljon aikaa? 34

35 Hakuajat ja Erasmus+ kansallisen toimiston palvelut

36 Hakuneuvontawebinaarit strategista kumppanuushanketta valmisteleville (KA2) klo Hankesuunnittelun kulmakivet klo Vaikuttavuus ja levitys klo Hankesuunnitelma: tuotteet, työsuunnitelma, aikataulut, toiminnot klo Budjetointi klo Kyselytunti KA2 hankeideoiden kommentointi, voit lähettää ideapaperisi meille: erasmus.ammatillinen(at)oph.fi tai etunimi.sukunimi(at)oph.fi

37 Hakuajat ja hakulomakkeet sekä lisätiedot Strategiset kumppanuushankkeet / Cooperation for innovation and the exchange of good practices (KA2) KA2 hakuaika päättyy klo 12 (CET) Sähköinen haku (uusi online-lomake). Hakulomake julkaistaan loppuvuodesta 2018 Hakukierrosta koskevat asiakirjat ja hakulomakkeet: Katso toimintokohtaiset perustietovideot, tarkista hakuinfojen pvm:t jne.: Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle_palvelumme hakukierroksella Erasmus+ ammatillisen koulutuksen verkkopalvelu:

38 Kiitos! 39