Mittaaminen. (tensiometri, johtolukumittari ym) Jari Känninen. EduBerry Mansikan kastelu ja lannoitus

Transkriptio

1 Mittaaminen (tensiometri, johtolukumittari ym) Jari Känninen EduBerry Mansikan kastelu ja lannoitus

2 Miksi mitataan Tasaisen kasvun ylläpito vaatii kasvin kehitysvaiheen mukaan riittävää kasvin käytettävissä olevaa vesi- ja ravinnemäärä Useimmiten näistä puutetta optimi kasvuun nähden Ei välttämättä edes näy vielä kasvissa ulospäin Myös liika määrä haitallinen sekä veden että ravinteiden Kasvin kehitysvaiheet sidoksissa lämpösummaan Korkeissa lpt:ssa myös kehitys on nopeaa ja sato aikaistuu Haihdunta kasvaa ja kastelutarve lisääntyy Matalissa hidastuu ja sato kypsyy myöhään vrt 2017

3 Mitä mitataan Maan ja kasvualustan kosteus Kuinka paljon vettä kasvilla on käytettävissä ja kuinka helposti Sademäärä Avomaalla muovikatteessa viljellessä vaatii runsasta sadetta jotta vaikuttaa kastelun tarpeeseen ilman muovikatetta viljellessä sateen vaikutus suurempi Ilman kosteus Haihdunnan määrä mutta erityisesti kasvitautialttius Johtoluku Liian korkeat lukemat estävät kasvin vedenoton myös ravinteet jäävät saamatta Lämpötila matalassa lpt:ssä haihdunta vähäissä, korkeassa hyvinkin runsasta Lämpösumma Kasvinkehitysvaiheet ja kasvinsuojelu Varsinkin tuholaisseurannassa erittäin tärkeä

4 Sademäärä Perus sademittarit Sääasemat samalla muutakin hyödyllistä tietoa Ilman kosteus härmäriski Minimi ja maksimilpt Kuvassa Ventus Lonobox W920 sääasema

5 Maan ja kasvualustan kosteus Tensiometrit Tensiometrissä on alipainemittariin liitetty huokoinen (savi)kenno tai kuppi. Tensiometri sijoitetaan viljeltävän kasvin juuriston syvyyteen. Neste mittarissa tasapainottaa itsensä maassa olevan kosteuden mukaan synnyttämällä painetta. Kun maa kuivuu, mittarin sisällä oleva neste imeytyy maahan mittarin huokoisen kärjen kautta. Näin syntyy alipaine, joka näkyy alipainemittarissa.

6 Maan ja kasvualustan kosteus

7 Maan ja kasvualustan kosteus Tensiometrin käyttöön otto: Ennen kuin otat mittarin käyttöön, aseta putki kärkiosineen (ilman mittaripäätä) vedellä täytettyyn astiaan yöksi. Mittarin keraamisen kärjen on kastuttava hyvin ennen käyttöönottoa. Putkiosa täytetään puhtaalla vedellä (akkuvesi). Jätä n. 4 cm vajaaksi, kierteellä varustettu täyteen. Paina painemittari kiinni putkiosaan ilmatiiviisti kiertäen kuten pullon korkkia osa mittareista varustettu kierteellä. Mittari asetetaan kasvin juuriston syvyyteen (esimerkiksi noin 20 cm), sellaiseen paikkaan joka edustaa haluttua alaa sekä maanmuotojen, maalajin että viljelykasvin suhteen. Tee reikä esimerkiksi maanäytekairalla n. 3-5 cm syvemmäksi kuin mittarin kärki tulee. Ota mittarin asennuskohdasta maa-ainesta ja vettä erilliseen astiaan tai esimerkiksi lapioon. Sekoita niistä puuron kaltainen massa jota kaadat reikään n. 10 cm verran. Paina mittari paikoilleen varovasti ja kaada loput puurosta reikään. Tärkeintä on saada hyvä kontakti tensiometrin keraamisen kärjen ja ympäröivän maan välille. Mittari on toimintavalmis muutaman tunnin päästä. Noin tunnin kuluttua kastelusta mittari näyttää luotettavan lukeman.

8 Maan ja kasvualustan kosteus Tensiometrit Mansikan kasvulle optimikosteutena pidetään hpa, eli kastelu voidaan käynnistää -150 hpa:n kieppeillä maalajista riippuen voi olla isompikin raja ( Kun käytetään sadetinkastelua, on suositeltavaa kastella kun alipaine saavuttaa 0,4-0,6 bar:ia eli hpa. Vadelmalla 150 hpa:n kasteluraja (kastelua usein ja vähän kerrallaan) saa juuret kasvamaan vain tihkujen lähelle Kastelun käynnistämisrajaksi alku- ja keskikesällä -300 hpa ja loppukesällä ja syksyllä -600 hpa

9 Maan ja kasvualustan kosteus Sähköiset anturit Kytketty kasteluautomatiikkaan Voidaan tarvittaessa automatisoida Riittävä määrä antureita Seuranta ja kastelun säätö voidaan tehdä myös etätyönä

10 Maan ja kasvualustan kosteus Arviointi näköhavaintojen perusteella Usein viljelijä tuntee lohkonsa jo varsin hyvin mutta mansikan veden tarve voi yllättää Maan kastelutarvetta arvioitaessa näköhavaintojen perusteella tarkkaillaan maan vaihtelevia ominaisuuksia Useat ominaisuudet kuten rakenne ja väri vaihtelevat maan kosteuden mukaan. Ottamalla maanäytteet juuristovyöhykkeeltä viljelijä voi kokemuksensa perusteella päätellä veden tarpeen. Veden tarvetta ei voida päätellä kasveja tarkkailemalla, sillä kun kasveista on nähtävissä veden puutteen merkkejä, on kuivuutta kestänyt jo liian pitkään.

11 Lämpösumma Helppo seurata myös ilmatieteenlaitoksen kautta tekstiviestitilauksena Nro Viestiksi Lämpösumma paikkakunta Lämpösumma Suonenjoki Kasvukaudella 2017 oli 1078 astetta pitkänajan keskiarvo 1250 Viime vuosina jopa lähemmäs 1500 astetta

12 Lämpösumma Avatelin HarvestGuard Näyttää: - Edellisen ja mittauspäivän minimi ja maksimi lpt:n - Mittaushetken lpt:n - Lämpösumma kertymän - Vilutustunti kertymä - Härmä-indeksin ja historian - Akun varauksen

13 Lämpösumma Kasvun kehityksen mittari Mm kypsyminen lajikekohtainen tekijä Omenalla laajassa käytössä Mansikalla joistakin lajikkeista löytyy tieto, mutta enemmän tietoa tarvitaan Pohja sadon ajoittumisen ennustamiselle Kasvinsuojelu!!! Tuholaistarkkailun pohja Mittarilla myös härmäindeksi Lpt pohjalla kun 6 h yli +21 astetta, antaa varoitusmerkin Toki myös kosteus vaikuttaa erityisesti yökaste!

14 Johtoluku Katteenalaisessa viljelyssä seurattava päivittäin lannoitusliuoksen väkevyyttä omat pikamittarit tarpeen Myös kasvualustan johtolukua on tarkkailtava säännöllisesti, esim puristenesteestä Myös raakaveden johtolukua on syytä tarkkailla Puhdas vesi 0,0 mutta voi vaihdella kasvukauden aikaan käytettäessä luonnon vesiä Kaivovedessäkin voi johtoluku olla koholla vesianalyysi lannoitussuunnittelun pohjaksi -> lannoituksen säätö tarvittaessa

15 Johtoluku Mittareina käsikäyttöiset kynämallin pikamittarit Esim Adwa AD 32 Aqua Nova Lovibond SD 70 Markkinoilla halpismittareita muutamalla kympillä mutta mittaustulos voi olla epätarkka Ammattikäyttöön sopivat mallit kieppeillä Kasvualustasta johtoluvun suoraan mittaavat Esim Grodan samalla myös kasvualustan kosteus ja lpt

16 Johtoluku Avomaalla johtolukua voidaan mitata tarpeen mukaan Viljavuusanalyysissä tulee jo näytteenottohetken tilanne Lähinnä tilanteita jossa kasvu heikkoa lannoituksesta huolimatta Liian korkea johtoluku kertoo siitä että kasvi ei saa otettua kasvualustasta vettä eikä siten myöskään ravinteita kasvu hidastuu ja taimet voivat jopa kuolla Varovaisuutta mm karjanlannan käytössä annetaan marjakasvien esikasveille rakeiset lannoitteet JL voi nousta hetkellisesti liian suureksi Myös kastelulannoituksessa jos kerralla annetaan liikaa

17 Johtoluku Karjanlannan lisäys istutuskeväänä, lantakasan pohja

18 Johtoluku Optimi tilanne mansikalle peltomaassa (penkissä) 1,0 ms cm (grodanilla mitattuna), suurempikin ok vahvan kasvun aikaan Rajatussa kasvualustassa 2-3 ms cm Ok taso

19 ph Katteen alaisessa viljelyssä on seurattava myös lannoitusliuoksen ph:ta Vaikuttaa suoraan ravinteiden liukoisuuteen Yleensä tulevan veden ph korkeahko ja tarvitaan laskea Useimmat lannoitteet nostavat myös ph:ta toinen säätö typpihapolla ph voi olla myös liian alhainen vesi esimerkiksi suolammesta ph:n nosto keinot rajalliset esim kalkkikivisuodatin

20 ph Tärkeintä katteenalaisessa viljelyssä eli tunnelit ja kasvihuoneet Mittarina esim kynämallin mittarit kuten johtoluvun mittauksessakin Kasteluautomatiikassa (esimerkiksi Itumic)) lannoitteen sekoittajassa yleensä parikin eri ph:n mittaus kohtaa raakavedestä ja lannoitteen sekoittimen jälkeen tasataan haluttuun tasoon esim typpihapolla Mittausanturit putkistossa ph vaikuttaa myös kasvinsuojeluun muutamat valmisteet hajoavat hajoavat korkeassa ph:ssa jopa minuuteissa Mittaus testiliuskoilla ja tarvittaessa puskuriaineen lisäys ruiskuun

21 Automatiikka mittauksissa Mittausten helpottamiseksi voidaan käyttää myös automatiikkaa Kasteluautomatiikkaan voidaan liittää kosteus- ja lpt-antuereita, säteilymittareita Tarkkailun tueksi Voidaan ohjemoida myös automatiikan pohjaksi ÄLÄ UNOHDA OMAA TARKKAILUA vaikka automatiikka kerääkin tietoa tarkastukset päivittäin Esimerkki automaattisesta mittauksesta GroSens Tiedonkeruu automaattisesti tai lukulaitteella

22 Automatiikka mittauksissa Soil Scout mittausjärjestelmä anturit maassa jopa 20 vuotta, mittaa jopa 2 m syvyyteen