Toimivan kuvakommunikaatiomateriaalin. Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen
|
|
- Leo Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimivan kuvakommunikaatiomateriaalin suunnittelu ja käyttö Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen
2 Ohjelma 08:30-09:00 AAMUKAHVI ja esittäytyminen Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio Yksittäisistä kuvista lausetasoiseen ilmaisuun Mallittaminen Lausetasoista ilmaisua tukevan kansion rakenne 11:45-12:30 RUOKAILU Kansion käytön harjoittelua Toimintataulut KAHVI Toimintataulun laatimisharjoitus Käyttäjälle sopivan kansio-/taulumallin valinta ja käyttötavat Toimiva kommunikointiympäristö 15:15-15:30 Keskustelu ja palaute
3 Kommunikoinnin kolme osatekijää Sisältö, muoto ja käyttö Kiinteässä yhteydessä toisiinsa Vaikuttavat valmiudet: Toiminnallinen, älyllinen ja kielellinen taso Kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen Motoriset taidot Aistit ja hahmottaminen Motivaatio kommunikoinnin generaattorina Huuhtanen, 2012
4 Sisältö Merkitykset Kieli opitaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa taitavampien kielenkäyttäjien mallin avulla Jaettu huomion kohde Alle vuoden iässä Varhaisesta vuorovaikutuksesta tietoiseen kommunikointiin Merkityksille nimet Ympäristöön tutustuminen Käsite < oman kehon kautta kokemukset ympäröivästä maailmasta
5 Muoto Ei-avusteinen kommunikointi Itse tuotetut ilmaisut Eleet Tukiviittomat Puhe ja sen oheisviestintä Avusteinen kommunikointi Kielellinen ilmaus fyysisesti käyttäjästä erillään Käytettävät merkit valitaan Graafiset kommunikointikeinot Apuvälineet Kosketeltavat merkit Esineet
6 Käyttö suunnata huomiota kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä käskeä pyytää vitsailla luoda yhteyttä ilmaista mielipiteitä jakaa tietoa ohjata ilmaista tunteita kuvailla keskustella protestoida ottaa kontaktia kommentoida pyytää/saada huomiota valittaa tervehtiä huijata
7 Jos keinot eivät vastaa tarpeita, avuksi AAC! AAC = Augmentative and Alternative Communication = Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi
8 Kaksi tapaa käyttää AAC:ta 1. Puheen, kielen ja kommunikoinnin tukena 2. Puhetta korvaavana keinona, äidinkielenä
9 AAC puheen ja kielen tukena Asiakas käyttää omassa kommunikoinnissaan puhetta puhe voi olla puutteellista, mutta sen ajatellaan kehittyvän lähelle ikätasoa Arvioidaan, että AAC-keinoaei tarvita pysyvänä, pääasiallisena kommunikointikeinona esim. odotetaan kurovan ikätason kiinni tai tarvitsee vain vieraiden kommunikointikumppaneiden kanssa AAC-keinojakäytetään ajattelun ja toiminnan jäsentämisen apuvälineenä
10 Yksittäiset merkit Toimivat hyvin ennakkoon suunnitelluissa tilanteissa struktuurin luomisessa oman toiminnan ohjauksessa muistin tukena valintojen teossa Ympäristön kuvittaminen muistuttaa esineiden käyttötarkoituksesta helpottaa paikkojen hahmottamista auttaa ajan jäsentämistä
11 Yksittäiset kuvat vs. lausetasoinen kuvien käyttö Yksittäisten kuvien avulla selviydytään ohjataan toimintaa Lausetasoinen kuvien käyttö tukee paremmin puheen ymmärtämistä lisää kielellistä tietoisuutta ja sisäisen kielen kehittymistä mahdollistaa tarkemman itsensä ilmaisun
12 Lausetasoinen kuvien käyttö 1. Yksittäiset merkit 2. Toimintataulut 3. Kommunikointikansiot
13 Lauseiden rakentaminen valintojen avulla Asiakkaille, jotka ovat varhaisella kommunikatiivisella tasolla Asiakas tekee valintoja muutaman kuvan välillä Kommunikointikumppanin tuella saadaan tehtyä kokonainen lause 1.Kuka tekee? 2.Mitä tekee? 3.Mihin tekeminen liittyy?
14 Vygotskinsosiaalisen kehityksen teoria (Vygotski, 1982) Teoreettiset ajatukset liittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen keskeiseen merkitykseen oppimisessa sekä kielen ja ajattelun väliseen yhteyteen Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa taitavampien kielen käyttäjien antaman mallin avulla Lähikehityksen vyöhyke Tiedollisen toiminnan alue tai taso, jolla oppija pystyy toimimaan pätevän ohjaaja tuen avulla, mutta ei itsenäisesti
15 Mallittamisen merkitys Tyypillinen puheen kehitys: Puhe Puhe Tyypillinen AAC-keinojen käytön kehitys: Puhe AAC Ainoa keinoa oppia käyttämään esim. kansiota: Puhe + kansio Kansio Mahdollisesti puhe
16 Mallittamisen avulla opitaan 1. Mitä merkit tarkoittavat 2. Mitä merkkejä keino sisältää ja mistä ne löytyvät 3. Kuinka yhdistää merkkejä lauseiksi 4. Miten tehdään kieliopillisesti oikeita lauseita 5. Kuinka keinossa liikutaan paikasta toiseen 6. Kuinka käyttää rajoitettua keinoa joustavasti ja monipuolisesti
17 Muita mallittamisen etuja Mallituksen vaikutus puheeseen lisää puheen ymmärtämistä Sanavarasto yksinkertaistuu Puhe hidastuu Lauserakenteet yksikertaistuvat Puhuttujen sanojen rinnalle tulee visuaalinen tuki Sosiaalinen hyväksyntä ja tasa-arvo
18 Käytännön ohjeita mallittamiseen Mallita oppilaalle omasta elämästäsi, esim. mitä tein eilen, mitä teen illalla jne. Konkretiastahyötyville oppilaille kannattaa mallittaa käsillä olevista asioista Mallita asioita, jotka tapahtuvat seuraavaksi Kysy mallittamalla ja ohjaa vastaamaan AAC-keinolla Anna oppilaalle mahdollisuus toistaa/harjoitella lausetta Laajenna oppilaan epätäydellisiä ilmauksia Pitäkää hauskaa! Merkkien käytön ei tarvitse olla aina vakavaa.
19 AAC-kuntoutuksenkolme tärkeää tavoitetta Hyvä ympäristö eli ihmisiä, jotka ymmärtävät AAC-keinon käyttöä osaavat tukea lasta ovat motivoituneita ja halukkaita von Tetzchner& Grove, 2003 Sopiva keino riittävän laaja mahdollistaa itsenäisen ilmaisun von Tetzchner& Grove, 2003 Lapsen taidot Kommunikatiivinen kompetenssi Light 1989
20 AACi-kommunikointikansiot ( Ensimmäiset AACi-kommunikointikansiot Ruskeasuon koulun oppilaiden käyttöön vuotisjuhlan kunniaksi isoja uudistuksia
21 Pohjautuvat GaylePorterin työhön Australialainen puheterapeutti Työskentelee CerebralPalsyEducationCenterissä (CPEC) Kehittänyt PODD-kommunikointikansiot (Pragmatic Organisation Dynamic Display) Luennoinut Suomessa ja ympäri maailmaa (esim. PODD workshops, ISAAC)
22 AACi-kommunikointikansioiden periaatteet Kommunikoinnin pitäisi olla niin ymmärrettävää, tarkkaa, tehokasta, itsenäistä ja sosiaalisesti hyväksyttävää kuin mahdollista (Porter, 2007) merkkivarasto on laaja ja merkit jaoteltu keskuteluaiheittain kategorioihin jokaisessa kategoriassa on useaan sanaluokkaan kuuluvia merkkejä viestin teko aloitetaan yleensä kertomalla kommunikoinnin käyttötarkoitus mahdollisuus kieliopillisten asioiden ilmaisuun Mallittaminen niin helppoa kuin mahdollista
23 Kategoriat Näkyvissä jatkuvasti Mahdollisuus lauseiden tekoon
24 Ennakoitu sanasto
25 AACi-kansioiden perusmallit ( Pikku-AACi Midi-AACi Pikkuinen Midi-AACi Iso-AACi Pikkuinen Iso-AACi Super-AACi Pikkuinen Super-AACi AACin korvat AACin silmät ja korvat Sanastot: päiväkoti eskari koulu aikuinen autismin kirjo
26 Monenlaisia käyttäjiä Sopivat henkilöille, joilla Kielen kehityksen erityisvaikeus Viivästynyt kielen kehitys Puhemotorinen häiriö Liikuntavamma, esim. CP-vamma Kehitysvamma Autismi Afasia Monivammaisuus, esim. näönkäytön ongelmia AACi-kansioita on myös eri ikäryhmille Päiväkoti ja eskari Koulu Aikuiset
27 AACikommunikointikansioiden perusrakenne
28 AACienetukansi Näkyvissä, vaikka kansio suljettuna Lyhyitä nopeita viestejä Sosiaalisesti nopeisiin tilanteisiin Asiat, mitkä pitää sanoa nopeasti tai ei lainkaan Houkuttelee kommunikoimaan
29 Vastaaminen Mielipide Huumori Ohjaus
30 Käännettävä lisäkansi Kategoriamerkit näkyvissä jatkuvas keskustelun sujuva siirtäminen aihealueelta toiselle Helposti saatavilla ja luontevasti ennen viestiä: Kysymyssanat Struktuuri ja siirtymät Ajan määreitä Sanaston joustava käyttö: Melkein kuin
31 Sisäkansi Ydinsanat Konjunktioita Pronomineja Adverbejä Voidaan jättää pois, jolloin kannet ilman kääntyvää lisäosaa
32 Itsenäisyyttä navigoinnin avulla Kategoriat jatkuvasti näkyvillä
33 Kategoriat Perustuvat sanaluokkaan merkityssuhteisiin käyttötarkoitukseen AACi-kansioidenkategoriat o Jokin on huonosti o Terveys o Ihmiset o Vapaa-aika o Koti o Matkustaminen o Paikat o Maapallo o Eläimet o Ruoka o Vaatteet o Erityispäivät o Aika o Koulu/päiväkoti/yhteiskunta o Kuvailevat/mielipide o Kirjaimet ja numerot o Esineet ja asiat o Verbit
34 Kategorioiden käyttö Kategorioiden käyttö mallituksen yhteydessä tärkeää Osoita aina kategoriamerkkiä, ennen kuin käännät sivua Kielellistä toimintasi, esim. menen kotisivuille Oppilaat oppivat kategorioiden käytön osana kielen rakennetta nähdessään muiden ihmisten käyttävän niitä ei tarvitse ymmärtää yläkäsitteitä, vaan oppia reittejä
35 Alakategoriat Käytetään vähentämään Pääkategorioiden määrää Sivunkääntöjä kategorioiden sisällä
36 Linkit Pieni valkoinen ruutu merkkien oikeassa alalaidassa Sisältää kirjaimen tai numeron Käytetään Merkitsemään alakategoriaa Ohjaamaan keskustelua loogisesti eteenpäin alakategoriaan tai toiseen kategoriaan
37 Surffausmerkit Tarvitaan, jos asiakas ei pysty fyysisesti operoimaan kansiota itsenäisesti Mahdollistaa itsenäisen käytön Asiakas voi antaa ohjeita kansiossa liikkumisesta kommunikointikumppanille Vähentää kommunikointikumppanin tarvetta tehdä tarkentavia kysymyksiä Kaikkialta pitää päästä kaikkialle Samat surffausmerkit kaikissa uudistuneissa AACi-kansioissa Ei enää jaottelua askeltajan ja sivunkääntäjän versioihin
38 Pragmaattiset aloitukset Ovat kansion ensimmäisellä aukeamalla Tärkeitä, kun viestien rakentaminen vielä epätäydellistä Kompensoivat kykyä käyttää eleitä, intonaatiota, ilmeitä ja toimintaa puhutun viestin tukena Tarve vähenee, kun asiakas oppii tuottamaan pidempiä ja tarkempia viestejä Voivat silti olla hyödyllisiä ja nopeampia joissain tilanteissa
39
40 Esittelysivut Linkki pragmatiikkamerkeistä Nopea tapa kertoa jotain itsestään Kysymykset kommunikointikumppa nille tukemaan vastavuoroisuutta
41 Kuulumiset-sivujen avulla voidaan kertoa nopeasti pidempiä viestejä Kuulumiset Käyttäjä kontrolloi kuulumiset-sivujen käyttöä Mitä kirjoitetaan Miten se kirjoitetaan Kerrotaan kuulumiset vai ei
42 Kielioppi Kieliopin mallittaminen tärkeää Vaihtelee eri kansioissa Voidaan ja on hyvä yksilöllistää asiakkaan tarpeiden mukaan Iso-AACin kielioppimerkit ovat 1. Kieltomuoto 2. Mennyt aikamuoto 3. Omistusmuoto 4. Monikko 5. Taivutus
43 Kielioppimerkkien käyttö Kielioppimerkki pääsanan jälkeen tukee suomen kielen oppimista, kun tuottamisessa on sama tapa kuin käyttäjän kuulemassa puheessa tukee visuaalisesti suomen kielen oppimista tukee kirjoittamaan oppimista ympäristö omaksuu helpommin
44 Listat Mahdollistavat yksilöllisen sanaston lisäämisen ilman kansion paisumista Mahdollistavat sanaston lisäämisen heti Vähentävät tarvetta tehdä teknisiä muutoksia Löytyvät jokaisen alakategorian lopusta (muutama poikkeus) Oppilas käyttää listan sanoja pääasiallisesti auditiivisen askelluksen avulla
45 Nipsut Auttavat fyysisesti oikean sivun löytämistä Jotta pääsee haluamalleen sivulle, nipsu täytyy viedä sivun vasempaan reunaan Alakategorioiden nipsut on sijoitettu päällekkäin
46 Sanaston sijoittelu 1. Toistuva sanasto on pyritty sijoittamaan samalle paikalle tai alueelle Auttaa automatisoitumisessa helpottaa ja nopeuttaa Vähentää työmuistin kuormitusta 2. Samantyyppinen sanasto yhteen AACi-kansioissa käytetty semanttista yhteenkuuluvuutta 3. Samantyyppiset merkit sijoitetaan ylhäältä alas Auttaa visuaalista etsimistä Askeltajille parempi 4. Merkit sijoitetaan siten, että lauseet muodostuvat vasemmalta oikealle luku- ja kirjoitussuuntaan Ihmiset, verbit, kuvailevat, substantiivit ja fraasit
47 Sanaston sijoittelu jatkuu 5. Merkit värikoodataan Ihmiset sinisiä Verbit punaisia Kuvailevat vihreitä Substantiivit keltaisia Surffausmerkit ja kielioppi harmaita Fraasit ja muut valkoisia 6. Surffaus-ja kategoriamerkit erottuvat visuaalisesti 7. Paljon käytettyjen merkkien sijoitteluun kiinnitetään huomioita Askeltajat
48 Kansion yksilöllistäminen Todella tärkeää tehdä kansiosta omanlaisensa Tärkeimmät yksilöllistettävät kategoriat ovat Ihmiset, Vapaa-aika, Paikat, Koulu/Päiväkoti Tehdään yhteistyössä kaikkien lähiympäristön ihmisten kanssa Parhaat tulokset saadaan, kun kansio yksilöllistetään ennen käyttöönottoa Lomakkeen käyttö auttaa yksilöllistämisen tekijää
49 Toimintataulut Tehdään tiettyyn tilanteeseen tai tietystä aiheesta Useimmiten 1-2 sivuinen Monesti ensimmäinen askel kohti lausetasoista merkkien käyttöä Täydentää hyvin kommunikointikansioita Voidaan käyttää arvioidessa kansion tarvetta ja tyyppiä
50 Toimintataulujen ruusut ja risut Voidaan sijoittaa juuri sinne, missä niitä yleisimmin tarvitaan Mahdollistavat monenlaisten viestien tekemisen kyseiseen tilanteeseen Yksinkertaisia ja nopeita käyttää Voi kommunikoida vain asioista, jotka liittyvät kyseiseen aiheeseen Käyttäjä ei saa taulua usein itsenäisesti käyttöönsä Merkkien vaihtuvuus voi vaikeuttaa ja hidastaa oppimista
51 Toimintataulun suunnittelu Huomioon otettavia asioita 1.Oppilaan sensoriset taidot Merkkien koko, sijoittelu, väritys jne. 2.Oppilaan motoriset taidot Käy ötapa suora valinta vai askeltaminen 3.Oppilaan kognitiiviset taidot 4.Oppilaan kielelliset taidot ja vaatimukset Semanttiset ja syntaktiset 5.Toiminnallisuus Koko, laminoitu vai ei, kannettavuus
52 Toimintataulun aihe Mikä saa asiakkaan tikittämään? Motivaatiolla iso merkitys Lapsilla leikkitilanteet ja pelit hyviä Teini-ikäiset nauttivat ikätasoisista aiheista, esim. Idols, hiustenlaitto Aikuisille erityiset mielenkiinnon kohteet hyviä, esim. golf, valokuvaus, sienestys jne. Käyttäkää mielikuvitusta! Kun merkkien käyttö on tullut tärkeäksi, niin taulujen aiheet voivat tylsistyä
53 AACi-taulujenpohjissa valmiiksi ( Kommunikatiiviset tehtävät, esim. Kysyminen Eri mieltä oleminen kieltomuoto Kielioppi, esim. Kieltomuoto, mennyt aikamuoto, omistusmuoto Strategiset merkit, esim. Virhe, ei merkkiä, tarvitsen oman kansion Surffaus
54 Sanaston kerääminen Helpointa ehkä lähteä liikkeelle substantiiveista Mitä verbejä ne tarvitsevat ympärilleen Aina mahdollisuus lausetasoiseen viestintään Muutama adjektiivi mielipiteiden ilmaisuun Jos riittävästi tilaa, esim. 42 tai 56 merkkiä Voi olla hyödyllistä kerätä sanasto erilliselle paperille
55
56 Merkkien sijoittelu Vasemmalta oikealle ihmiset, verbit, adjek ivit, substan ivit, fraasit Lause muodostuu luku-ja kirjoitussuuntaan Värikoodaa merkit Ihmiset sinisiä, verbit punaisia, kuvailevat vihreitä, substantiivit keltaisia, kielioppi ja surffaus harmaita, fraasit ja kysymyssanat valkoisia Sijoita sanasto ylhäältä alas Yhden sanaluokan sisällä Semanttisen yhteenkuuluvuuden mukaan Kieltomuoto ja mennyt aikamuoto aina ennen verbejä Älä muuta periaatteita ilman selkeää syytä!
57 Sopivan AACi-kansionvalinta Tärkeää, että kansio on valittu huolellisesti vastaamaan oppilaan ja hänen toimintaympäristönsä tarpeita Päätös ei kuitenkaan ole ikuinen kansio tulee vaihtaa oppilaan kielellisten ja kommunikatiivisten taitojen kehittyessä Yleisin virhe on, että kansio arvioidaan alakanttiin l. oppilaalle hankitaan liian suppea kansio
58 Sopivan AACi-kansionvalinta Huomioon otettavia asioita Oppilaan sensoriset taidot Merkkien koko, sijoittelu, väritys jne. Oppilaan motoriset taidot Käy ötapa suora valinta vai askeltaminen Oppilaan kognitiiviset taidot Oppilaan lingvistiset taidot ja vaatimukset Semanttiset ja syntaktiset Toiminnallisuus Koko, laminoitu vai ei, kannettavuus
59 Miten arvioidaan Yksinkertaisimmillaan asiakkaan täytyy selvitä vain yhdestä aukeamasta kerrallaan muu opitaan mallittamisen avulla Perustesti ottaa esille yhden sivun niin laajasta kansiosta kuin uskaltaa näyttää asiakkaalle erillistä isoa PCS-kuvaa pyytää etsimään ja osoittamaan saman kuvan kansiota Raakatestattu 1) sensorinen, 2) motorinen ja 3) kognitiivinen
60 Eri käyttötavat erityisen tärkeitä henkilöillä, joilla motorisia haasteita
61 Kuvanvaihto Taustalla PECS ideologia (Picture Exchange Communication System) Käytetään, kun kuvan kommunikatiivisen arvon ymmärtäminen on vielä haastavaa Tavoitteena myös aloittaminen, kohdistaminen ja sinnikkyys (Nivarpää-Hukki, Tanskanen & Tarpila, 2012) Paljon syy-seuraus tyyppisiä ak vitee eja konkretian tarve suuri
62 Suora osoittaminen Nopein ja tehokkain tapa Vaatii hyvän kuvan kommunikatiivisen arvon ymmärtämisen Voi osoittaa millä tahansa, esim. sormella, rystysellä, otsatikulla Huomioon otettavaa Vaikutus kuvan koolle Vaara liian moneen haasteeseen
63 Koodaus Käytetään katsetta halutun merkin valitsemiseen Voi olla melko nopeaa Vaatii melko hyvät kognitiiviset taidot Voidaan aloittaa yhdellä koodilla, esim. pelkkä numero
64 Askeltaminen Haluttu merkki valitaan kyllä/ei vastauksien avulla AACi-kansioissa tehdään aina tietyssä järjestyksessä 1. Alue (ensimmäinen sivu, toinen sivu, vasen reuna) 2. Sarake eli pystyrivi 3. Merkki kerrallaan ylhäältä alas Katse a voidaan käy ää alueen valintaan nopeu aa Aloittelevalle käyttäjällä täytyy auditiivista askellusta tukena eli luetella merkkejä ääneen Vähintään sarake, mutta myös aukeama, jos aikaa Merkit luetaan aina ääneen, kun niitä osoitetaan yksitellen Kun asiakas on valinnut merkit, askellus aloitetaan aina samalta alueelta ja ensimmäiseltä sarakkeelta
65 Yhdistelmät Voidaan käyttää eri käyttötapojen yhdistelmiä Suora osoittaminen ja askellus Tarpeeksi liikettä, jotta voi osoittaa halutun alueen Alueen valinnan jälkeen siirrytään askeltamiseen Katseen käyttö ja askellus Vaatii kohtuullisen hyvää katseen käyttöä ja kommunikointikumppanin vastapäätä Halutun merkin katsominen nopeuttaa kommunikointia Helppo nähdä, millä alueella merkki on Joskus katseen perusteella voi nähdä myös sarakkeen
66 Oppilaiden täytyy nähdä lähiympäristönsä ihmiset käyttämässä heidän käyttötapaansa oppiakseen käyttämään sitä itse.
67 Kommunikointikansio oppilaalle -polku Kommunikoinnin perusarviointi Arvioidaan muun muassa oppilaan puhetta tukevan ja korvaavan kommunikointikeinon tarvetta ja kommunikointikansion soveltuvuutta sellaiseksi Oppilaalle sopivan kansion valinta Kuka arvioi? Mikä kansio? Mikä sanasto? Kansion hankinta ja rakentaminen Maksaja? Palvelun tuottaja? Kuka tekee? Rinnakkaiskansio yhteisölle! Ohjaus Apuvälineen käyttö osaksi oppilaan arkipäivää Alkuperehdytys OSAAVA KOMMUNIKOINTIKUMPPANI Kuka tekee? Yksilöllistäminen ja päivittäminen MOTIVAATIO KANSION KÄYTTÖÖN Kuka tekee?onko riittävät taidot / työkalut?
68 Riippumatta siitä, mikä AAC-keino on käytössä, henkilö tarvitsee osaavan kommunikointikump panin!
69 Osaava kommunikointikumppani Reagoi henkilön kommunikointialoitteisiin Antaa aikaa Aikuisilla taipumus dominoida keskusteluja Vaadittu reaktioaika saattaa olla pitkä Kysyy avoimia kysymyksiä Vältä kyllä/ei kysymyksiä, jos mahdollista Ei puhu AAC-käyttäjän puolesta Pitää huolta siitä, että AAC-keinot ovat läsnä Mallittaa AAC-keinojen käyttöä Tarjoaa tukirakenteita
70 Ryhmän vetäjän merkitys Canmakeitorbrakeit Kommunikointikansioiden käyttö ja mallittaminen vaatii ryhmässä Aikaa ei saa olla kiire ja puhuvatkin voivat odottaa välillä Vetäjä malli aa koko ryhmälle sosiaalinen hyväksyntä Oppilaille mallittaminen vetäjä sanoo, mitä mallitetaan ja milloin taitava vetäjä antaa ohjeita AAC-keinon käytöstä Simultaanimallittaminen vaikeaa ja riskialtista Yhdessä suunnittelun tärkeys Sitoutuminen paranee ja AAC-keinotsiirtyvät luontevasti muihinkin tilanteisiin
71 Miten luoda ympäristö, jossa AACkeinonoppiminen onnistuu? 1. Tarvittavan sanaston ja AAC-keinojentäytyy olla aina saatavissa 2. AAC-keinojatäytyy käyttää aitoihin tarkoituksiin aidoissa kommunikointitilanteissa läpi koko päivän 3. Lähihenkilöiden kouluttautuminen AACkeinojen käyttöön
72 AAC saatavilla Löydä AAC-keinoillehyvä sijainti ja mallita sijainnin paikkaa Huomauta AAC-keinojen puuttumisesta sanallisesti Muodostakaa sopimuksia esim. julisteiden avulla Tarkista, että sanasto vastaa nykyhetken käytännöllisiä ja tulevaisuuden kehityksellisiä tarpeita
73 Kielen kehitystä ajaa eteenpäin halu kommunikoida Merkkejä täytyy käyttää aitoihin kommunikatiivisiin tarkoituksiin Mallituksen täytyy tapahtua aidoissa tilanteissa Luonnolliset tilanteet Kaikenlaiset arjen tilanteet Tehokkainta nuorilla lapsilla Muut kommunikointikeinot saattavat olla tehokkaampia jossain tilanteissa Lausetasoisen kuvien käytön täytyy vastata täyttämättömiin kommunikointitarpeisiin Luodaan tilanteita, joissa kuvien käyttö on tehokkain keino
74 Tärkeitä työkaluja 1. Muokataan olemassa olevia rutiineja, jotta saadaan syitä kommunikoida Rutiinin sabotoiminen (esim. annetaan väärä tavara, hukataan tavara, jätetään vaihe väliin, tehdään jotain tuhmaa ) Luova tyhmyys 2. Luodaan rutiineihin tilanteita, joissa annetaan tilaisuuksia harjoitella ja käyttää eri AAC-keinoja
75 Hauskat lauseet Rakennetaan lauseita ryhmänä vain vähän vaatimuksia lapsille, pelkästään valintoja Hyvä aloitteleville kommunikoijille Tarvittavat materiaalit Sinisiä, punaisia, vihreitä ja keltaisia paperineliöitä Voi käyttää yksittäisiä merkkejä, toimintatauluja ja/tai kansioita Jos käytetään yksittäisiä kuvia, niin muistettava lisätä takaportti eli joku muu sana
76 Täydennä lause Oppilaat täydentävät opettajan aloittaman lauseen Voi käyttää yksittäisiä merkkejä, toimintatauluja ja/tai kansioita Voivat olla helppoja ja hyvin avoimia, esim. Minä tykkään tai vaikeampia, esim. Täydennä lause kuvan perusteella Hyviä äidinkielen tunnin aktiviteetteja
77 Ystäväni-kirja Haastatellaan ystäviä ja vastataan heidän kysymyksiinsä Tarvitaan ystäväni-kirjansivu ja kommunikointikansio Voidaan käyttää lisänä myös puhelaitteita Taitavammille kommunikoijille
78 Pelit ja leikit kansion käytön harjoittelua varten Mukava tapa harjoitella yhdessä ja saada ikätoverit mukaan Erilaisia mahdollisuuksia Perinteinen nopallinen lautapeli, missä kansiotehtäviä Yksi lapsista antaa sanan ja muut miettivät, mihin kategoriaan se kuuluu helppo lisätä puhelaitteiden käyttöä Kuka löytää annetun symbolin nopeimmin
79 Tärkeää muistaa AAC-keinojenkäyttö vaatii aikuisilta aikaa ja vaivaa, mutta se kannattaa Täytyy olla sinnikäs liian aikaisin ei saa luovuttaa Työyhteisössä tärkeä miettiä yhtenäiset käytännöt ja periaatteet Johdolta täytyy saada tukea Mistä löydetään aika materiaalin teolle
80 Kiitos ja hei hei! Avaimet osallisuuteen Etunimi Sukunimi
81 Lähteet 1 Binger, C. & Light, J. (2004). Supporting multi-symbol acquisition for preschoolers using AAC through modelling. Paper presented at the ISAAC conference: Natal, Brazil Bruner, J. S. (1983). Child s Talk. Oxford UK: Oxford University Press. Burkhart, L. (2006). Partner-assisted communication strategies for children who face multiple challenges. Paper presented at the ISAAC Conference: Düsseldorf, Germany Farrier, L., Yorkston, K., Marriner, N. & Beukelman, D. (1985). Conversational control in nonimpairedspeakersusingan augmentativecommunicationsystem. Augmentative and Alternative Communication, 1, Harris, D. (1982). Communicative interaction processes involving non-vocal physically handicapped children. Topics in Language Disorders, 2, Huuhtanen, K. (toim.) (2011) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Uudistettu laitos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Kraat, A. (1985). Communication interactionbetweenaidedand naturalspeakers: A stateof the artreport.toronto, Ontario: Canadian RehabilitationCouncilfor the Disabled. Launonen, K. (2007) Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
82 Lähteet 2 Light, J., Collier, B. & Parnes, P. (1985). Communicative interaction between young nonspeaking physically disabled children and their primary caregivers: Part I discoursepatterns. Augmentativeand AlternativeCommunication, 1, Light, J. (1988). Interaction involving individuals using augmentative and alternative communication systems: state of the art and future directions. Augmentative and Alternative Communication, 4, Light, J. (1989). Toward a defenitionof communicatibecompetence for individuals using augmentative and alternative communication. Augmentative and Alternative Communication, 4, Light, J. (1997). Communication is the essence of human life : reflections on communicative competence. Augmentative and Alternative Communication, 4, Lund, S. K. (2004). Facilitating grammar development using augmented input and recasting. Paper presented at the ISAAC conference: Natal, Brazil. Lyytinen, P. (1999). Lapsen varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointi. NMI-Bulletin, Vol. 9, No. 4. Musselwhite, C. & Burkhart, L. (2001). Canwechat? Co-plannedsequencedsocial scripts. MN, United States: AbleNet
83 Lähteet 3 Nivarpää-Hukki, E., Tanskanen, H., Tarpila, S. (2012). Kommunikaation kolmio ja kulmakivet. Helsinki: Erweko OY. Porter, G. (2003). A pragmatic approach to the design and use of dynamic displays. Paper presented at Sillalla-seminar: Helsinki, Finland. Porter, G. (2003). Language development using aided symbols. Paper presented at Sillallaseminar: Helsinki, Finland. Romski, M. A. & Sevcik, R. A. (2005). Augmentative communication and early intervention: myths and r ealities. Infants and Young Children 18 (3), 174. Smith, M. & Grove, N. (2003). Asymmetry in input and output for individuals who use augmentative and alternative communication. J. Light, D. Beukelman& J. Reichle(toim.). Communicative competence of individuals who use augmentative and alternative communication. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing Co. von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. K. Launonen(suom.) Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. von Tetzchner, S. & Grove, N. (2003). Augmentativeand alternativecommunication: Developmental issues. London: Whurr Publishers Ltd. Vygotsky, L. S Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin&Göös. Internetsivuja
KOMMUNIKOINTIRATA. Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen
KOMMUNIKOINTIRATA Ruskeasuon koulu 9.10.2014 Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen Ohjelma 08.30 KAHVI ja ilmoittautuminen b307 09.00-09.30 päivän rakenne b307 09.30-11.00 luokan seuraaminen kommunikointiradalla
LisätiedotAAC Ruskiksella. Janette Kotonen ja Tiina Jokela
AAC Ruskiksella AAC = Augmentative and Alternative Communication = Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Kommunikointi on monipuolista kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat lausetasoinen
Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotEvantia360 Teen Hybrid
Evantia360 Teen Hybrid Evantia360 Teen Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös joillekin aikuiskäyttäjille. Evantia360
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat Avainsanat
Teini-taulusto Kuvat Avainsanat Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotEvantia 360 Junior Hybrid
Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid -kommunikointikansio laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantia 360 -kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus
LisätiedotTeini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri
Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri Teini-kansio avainsanoilla on suunniteltu kaikenikäisille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös nuorille käyttäjille. Evantia360 kommunikoinnin tuote-
LisätiedotEvantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto
Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
LisätiedotSeniori-taulusto Kuvat Avainsanat
Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotSeniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri
Seniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri Seniori-kansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille
LisätiedotEvantia360 Senior Hybrid
Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille
LisätiedotEvantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto
Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia360 Junior Start Viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
LisätiedotJuniori-kansio on laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille.
Juniori-kansio Juniori-kansio on laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantian kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus on tehty tukemaan käyttäjän ja hänen
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat avainsanat
Juniori-taulusto Kuvat avainsanat Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotTeini-kansio on suunniteltu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös joillekin aikuiskäyttäjille.
Teini-kansio Teini-kansio on suunniteltu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös joillekin aikuiskäyttäjille. Evantian kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus
LisätiedotEvantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto
Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
LisätiedotEvantia 360 Teen Start -taulusto
Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto
LisätiedotEvantia 360 Junior Irtokuva
Evantia 360 Junior Irtokuva Evantia 360 Junior Irtokuva -kommunikointikansio on suunniteltu lapsikäyttäjille. Irrotettavien kuvien ansiosta kansio soveltuu erityisen hyvin kommunikoinnissa alkuun pääsemiseen
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotSeniori-taulusto Kuvat avainsanat
Seniori-taulusto Kuvat avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisen käyttäjän sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotSeniori-kansio Seniori Evantian
Seniori-kansio Seniori-kansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille aikuisille. Evantian kommunikoinnin
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotSeniori-taulusto Kuvat lausetasoinen
Seniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisen käyttäjän sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotJuniori-kansio Irtokuvat
Juniori-kansio Irtokuvat Juniori-kansio irtokuvilla on kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantian kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus on tehty tukemaan käyttäjän ja hänen
LisätiedotOPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö
1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön
LisätiedotEvantia360 Senior Start -taulusto
Evantia360 Senior Start -taulusto Evantia360 Senior Start -taulusto on suunniteltu aikuisen käyttäjän sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.
LisätiedotOPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin
OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat
LisätiedotTukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa
Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Sillalla-seminaari 6. 2. 2014 Irina Savolainen 2014 ICF = kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotK u vat. k o m m u n i k o i n n i s s a
K u vat k o m m u n i k o i n n i s s a S i s ä l l y s Kohti yhteistä viestintää 2 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 3 Kuvat tukevat ymmärtämistä
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
Lisätiedotk o m m u n i k o i n n i s s a
K u vat k o m m u n i k o i n n i s s a 13 S i s ä l l y s Kohti yhteistä viestintää 3 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 4 Kuvat tukevat ymmärtämistä
LisätiedotKommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti
Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotKokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön
Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi
LisätiedotKommunikaation tukeminen
Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan
LisätiedotTeini Pro -taulusto Teini Pro Teini
Teini Pro -taulusto Teini Pro -taulusto on suunniteltu nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten työvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantian kommunikoinnin
LisätiedotK U VAT k o m m u n i k o i n n i s s a
Kuvat kommunikoinnissa Sisällys Kohti yhteistä viestintää 2 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 3 Kuvat tukevat ymmärtämistä 4 Kuvat ilmaisun välineenä
LisätiedotJuniori Pro -taulusto
Juniori Pro -taulusto Juniori Pro -taulusto on suunniteltu lasten parissa työskentelevien ammattilaisten työvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotKuuntele ja odota, kun kerron katseella
Kuuntele ja odota, kun kerron katseella Teksti: puheterapeutti Anna-Leena Widell, kuvat: Marjo Lamminen Puhutaan eläimistä. Leikitään jotakin. Tää on tylsää! Lauletaan yhdessä. Tarvitsen apua. 11-vuotiaan
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
Lisätiedoty h t e i s e e n k i e l e e n
p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana
LisätiedotAAC-keinon muokkaamisen ja lähiympäristön ohjaamisen vaikutukset käyttöaktiivisuuteen Ruskeasuon koulun kansiohankkeessa
AAC-keinon muokkaamisen ja lähiympäristön ohjaamisen vaikutukset käyttöaktiivisuuteen Ruskeasuon koulun kansiohankkeessa Pia Karila Logopedian pro gradututkielma Puhetieteiden laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
Lisätiedot1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi
Ideoita kuvallisten kommunikointisanastojen harjoitteluun Muistipeli Maistiaiset Kuka - tekee - mitä? Vastakohtaisuudet ja yhteen liittyvät asiat Kuvasuunnistus Toimintaohjeet Tarrakuvakansio Tähän on
LisätiedotTuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen
Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotKommunikointirata 2013
Kommunikointirata 2013 Webinaari 19.9.2014 Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen Keskustelun aiheet Mitä jäi mieleen edellisistä Kommunikointirata - koulutusosioista Ideoita ja suunnitelmia jaettavaksi
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotBerlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1
t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
LisätiedotKehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotHyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
Lisätiedotviittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:
ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotRutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
LisätiedotLataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa
Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa Lataa ISBN: 9789515805256 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.19 Mb Tästä suositun teoksen uudistetusta laitoksesta lukija
LisätiedotOrientaationa mahdollistava lähimmäisyys
Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
Lisätiedot