Psykiatrian uudisrakennuksen toiminta ja tilaratkaisut VS Psykiatrian fuusion workshop, Ryhmä I

Transkriptio

1 Psykiatrian uudisrakennuksen toiminta ja tilaratkaisut VS Psykiatrian fuusion workshop, Ryhmä I

2

3

4 Ryhmä I kokoonpano Noora Scheinin, Halikon sairaala, erikoistuva lääkäri akuutti psykoosi -osastolla, tutkija Katja Ernvall, Halikon sairaala, apulaisosastonhoitaja kuntoutuspsykoosiosastolla Merja Tähkäpää, Turun psykiatria, hallinnon toimistosihteeri Sirpa Järvelä, Uudenkaupungin sairaala, vanhuspsykiatria -> Kupittaa; mielenterveyshoitaja Anne Mikkola, FinFami Salo, osa-aikainen omaistyöntekijä; työnohjaaja (yksityisyrittäjä) ja sosionomi, MMM Sisko Korpi, psykologi, Loimaan nuorisopsykiatrian pkl, ennen terveyskeskuksessa. Erikoist. Terveyspsykologiaan. Jukon luottamusmies Samuli Koskinen, Varsinais-Suomen FinFami, toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteen ja valtiotieteen maisteri; depressiokouluohjaaja, Prospectkoordinaattori Tiina Ollonqvist, Turun psykiatria, kuntoutuspkl (psykoosit) apulaisosastonhoitaja -> osastonhoitaja, psyk. erikoissairaanhoitaja (useat paikat ja sektorit), perhe- ja paripsykoterapeutti

5 Tehtävänanto Mitä seikkoja pitäisi huomioida uudisrakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa? Miten uudisrakennuksessa voidaan huomioida esim. potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus, esteettömyys, viihtyisyys, potilaiden yksityisyys, stigman vähentäminen jne.? Miten voidaan tukea potilaiden hoidon integraatiota osastojen ja avohoidon välillä? Miten uudisrakennuksessa voidaan hyödyntää digitaalisia toimintoja? Muita ajatuksia uudisrakentamisesta.

6

7 Mitä seikkoja pitäisi huomioida uudisrakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa? Vanhojen toimivien systeemien huomioiminen suunnittelussa. Vanhan taiteen ja materiaalien ym. hyödyntäminen; koordinoitu ja vastuullinen varusteiden uudelleenkäyttö (tila- ja sisäilmatyöryhmän vastuulla?) (säästäminen ja vanhan vaaliminen, projektinhallinta ylhäältä, osaoptimoinnin välttäminen) (romuvarastojen syntymisen välttäminen) (myös esteettisesti mielekästä yhdistää modernia ja vanhaa) Rakennus yleisesti: avaruus (kapeat käytävät ahdistavat + turvallisuusaspekti) Odotustilat: lapsille omat tilat. Yleisrespasta nopea ja toimiva ohjaus eteenpäin. Tai ehkä mieluiten monta respaa potilasryhmien mukaisesti (lapsille eri kuin psykoosi- tai päihdepotilaille), yksi yht. infopiste? Päivystyspiste, psyk. päivystys myös uuteen sairaalaan ohjautuminen sinne esim. EPLL:stä (käytävä?) T-sairaalan aulatila on hyvä esikuva siitä, että viihtyisät yhteiset tilat mutta eri ilmoittautumiset eri sektoreilla (tulisi toki olla vielä selkeämpää psyk. sairaalassa) Järjestöille omat tilat samassa sairaalassa. Miten jakautuu näiden huolenpito, vastuu ja ajankäyttö? Balanssi: stigman poisto vs. turvallisuus. Erilaisten kohtaamispaikkojen mahdollistaminen.

8 Matala kynnys, miten näkyy? Olisiko matalan kynnyksen (vapaaehtoisuuteen perustuva) akuuttipsykiatria yksinomaan uudessa sairaalassa? Eli perustaso mukaan, vahva integraatio. Case manager. Voiko sairaala olla niin matalan kynnyksen paikka? Ehkei. Nettiohjanta voisi korvata fyysisen paikan??? Haluan apua nappi Mielenterveysmuseo (yhdistetään olemassa olevat). Tämä voisi olla varainhankintakohde! Kahvila keskeisellä paikalla Kirjasto tai lukusali Esteettömyys Koulutustilat, mm. esh-pth-3. sektorin integraation mahdollistavat seminaaritilat ym.

9

10 Pilotointi (virtuaalitodellisuus, modulaariset seinät)! Prototyyppaus. Miten maisemakonttorityyppinen tila voisi toimia? Tarvitaan rauhaa ja yksityisyyttä ja jatkuvuutta (potilas saisi tulla samaan tilaan eri vastaanottokerroilla). Ideaali: yhdistetään maisemaelementti, muttei haksahdeta avokonttori-buumiin. Huom. PSYKIATRIAN tarpeet. Äänieristys kautta linjan. Sen muistaminen, että mm. verkostopalaverit tulisi järjestää siellä missä se on kätevintä. Liikkuvuus, alueellisuus. Olemassa olevan tutkimusnäytön hyödyntäminen: mm. maisemat ja vihreys laskevat verenpainetta ja lisäävät hyvinvointia Yleiset tilat kauniita ja viihtyisiä mutta myös mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaansa (vrt. ulappahulluus ) Ratkaisujen tulee olla sellaisia, että viihtyisyyttä on helppo kehittää, päivittää ja ylläpitää.

11

12 Hygienia-aspekti: sairaalabakteeriongelmien lisääntyminen ym. -> Pintamateriaalien pitää olla helposti desinfioitavissa. Turvallisuus vs. viihtyisyys: turvallisen ei tarvitse tarkoittaa karua! Perhehuoneet etenkin kun matkat ovat jatkossa pitkiä. Aukivedettävä sohva tm. mahdollistamaan perheiden yöpyminen. Omaisten huoneet, vierashuoneet joka osastolla. Potilaiden käyttöön omat tietokonehuoneet. Sähkösuunnittelu (paljon pistokkeita ym.) Neuvottelutilojen suunnittelu valmiiksi ja tarpeeksi. Työpajatilat! (jotkut väittävät etteivät kuulu erikoissairaanhoitoon, mutta jos potilas tarvitsee sairaalahoitoa, hänellä pitää olla silloinkin kuntouttavaa tekemistä) (myös toimintaterapiatilat, fysioterapiatilat ) Kuunneltava hoitohenkilökuntaa, potilaita ja omaisia, kun tiloja suunnitellaan! Erityiset työturvallisuus- ja potilasturvallisuushenkilöt mukaan.

13

14 Miten uudisrakennuksessa voidaan huomioida esim. potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus, esteettömyys, viihtyisyys, potilaiden yksityisyys, stigman vähentäminen jne.? Erityishuomio sisäilmaongelmien välttämiseksi. Ei avokonttoreita, ei vaihtuvia työpisteitä. Yksityishuoneet (mahdollisuus tarpeen mukaan myös lapsilla ja nuorilla) Äänieristys kautta linjan, vaikka tilat olisivat muunneltavissa Toimiva hälytysjärjestelmä Takauloskäynnit, ei umpipusseja WC-tilat: omat WC-tilat (omat suihkutilatkin?) Ei ainakaan yhteisiä suihku- ja WC-tiloja samassa tilassa. Tupakointi? Tupakointihuoneet / -parvekkeet ovat edelleen tarpeen suljetuilla osastoilla, mutta huolehdittava siitä, ettei savu leviä.

15 Turvallisuuskoulutus myös rakennuksen suhteen Hissit, niiden turvallisuus? Sisäänkäynnit, miten sisääntulo turvataan (ei metallinpaljastimia sentään? Päihderespassa erilainen?) Turvalukitus (ovien sähköinen lukitseminen tarvittaessa) Miten rakennussuunnittelussa huomioidaan se, että osa on vapaaehtoisesti ja osa tahdosta riippumattaan? Potilaan vapaus ja autonomia vs. turvallisuus tilaratkaisuissa. Miten huomioidaan tilaratkaisuissa, jos samalla osastolla on parempi- ja huonokuntoisempia potilaita, joilla voi olla negatiivinen vaikutus toisiinsa? Modulaarisuus, jossa tarvittaessa voi jakaa tilat? Hallinto samaan rakennukseen IT-palvelut lähellä

16 Miten voidaan tukea potilaiden hoidon integraatiota osastojen ja avohoidon välillä? Kokoustilat eri tarpeisiin Digitaaliset ratkaisut, yhteydet sekä hoitopalavereiden, koulutusten että kehittämisen suhteen. Kaikki sektorit mukaan (myös pth, hoitokodit, 3. sektori). Rakennuksessa tällöin suuri tarve digineuvotteluhuoneille! Parkkipaikkojen riittävyys Saman sektorin osasto- ja avohoito samassa kerroksessa (mahdollistaa myös avohoidon käyntien jatkumisen vaikka pot. Sairaalahoidossa) Liikkuvat tiimit silloin kun järkevää eikä voida korvata digillä Integroidut varausjärjestelmät Tilat myös päiväyksikkötyyppiselle toiminnalle (potilas liukuu tätä kautta osastohoidosta avohoitoon) (vrt. syömishäiriöyksikkö, mielialahäiriötyöryhmien päiväyksiköt)

17

18 Miten uudisrakennuksessa voidaan hyödyntää digitaalisia toimintoja? Turvalukot Modulaariset seinät Ilmoittautuminen Robotiikka Virtuaalitodellisuustilat (hoidolliset)

19

20 Muita ajatuksia Vahva digitalisaatio on edellytys aluepkl-uusi sairaala integraatiolle Kiirehtimällä ei tule kuin (designer-lähestymistapa muistettava)