YLÖJÄRVEN KAUPUNKI. Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura tarveharkintaselvitys. Juha Parviainen ja Lauri Erävuori

Transkriptio

1 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Juha Parviainen ja Lauri Erävuori

2 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄT Yleiset lähtökohdat Oikeudelliset lähtökohdat Tarvearvio HANKKEEN KUVAUS Suunnittelualueen nykytila Valuma-alueet ja hulevesien hallinta MYLLYPURON NATURA ALUE Yleiskuvaus Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Myllypuron nykytila HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutusmekanismit Maankäytön hydrologiset vaikutukset Hulevesien hallinnan tarve ja toteutustapa Muut vaikutukset Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin Vaikutukset luontotyyppeihin Yhteenveto Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontoarvoihin kohdistuvista vaikutuksista YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO... 21

3 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura JOHDANTO Ylöjärven kaupunki on asemakaavoittamassa Kolmenkulman yritysalueen laajennusta. Kaavoitettava alue sijaitsee läntisen Kehätien itäpuolella Kolmenkulmantien ympäristössä (Kuva 1). Hankealueen pinta-ala on noin 65 ha. Asemakaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu vuonna 2014 (OAS, Ylöjärven kaupunki YMPLTK. 582/51.512/2014). Kuva 1. Kolmenkulman asemakaavoitettavan alueen sijainti. Kaavoitusprosessin tavoitteena on laajentaa Kolmenkulman yritysaluetta kaavoittamalla alueelle uusia yritystontteja teollisuus- ja varastotoiminnalle. Alueen itäosaan voidaan asemakaavoittaa myös pienteollisuustontteja. Pohjoisosassa asemakaavaa muutetaan katujen uudelleenlinjauksen johdosta. Alueen kehittämisen lähtökohtana on voimassaolevan osayleiskaavan mukainen ratkaisu. Asemakaavoitusprosessissa huomioidaan myös Myllypuron Natura-alue, joka sijaitsee n. 3,3 km asemakaavoitettavasta alueesta etelään (Kuva 2). (OAS 2014)

4 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Kuva 2. Myllypuron Natura alueen, Kolmenkulman asemakaavoitettavan alueen ja Vihnusjärven valuma-alueen sijainnit. Hankkeen suunnittelussa hyödynnetään aiemmin alueen osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuja selvityksiä, viereisten asemakaavojen selvityksiä sekä useita erillisselvityksinä laadittuja alueen ympäristöselvityksiä koskien mm. melua, eläimistöä, kasvillisuutta ja luontotyyppejä, muinaismuistoja, maaperää sekä maisema-arvoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on lisäksi edellytetty laadittaviksi rakennettavuusselvitys koskien osaa asemakaavoitettavaa aluetta, hulevesien hallintasuunnitelma sekä Myllypuron Natura 2000-aluetta koskeva Natura-arvioinnin. Tässä Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksessä tarkastellaan Kolmenkulman asemakaavoituksen mahdollisia vaikutuksia Myllypuron Natura 2000-alueeseen ja arvioidaan mahdollisen varsinaisen LsL 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta hankkeeseen liittyen.

5 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄT 2.1 Yleiset lähtökohdat Asemakaavaprosessin vaikutustenarviointi tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen (MRL 9 ja MRA 1 ) mukaisesti. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vaikutustenarvioinnin kannalta keskeisimpinä asiakokonaisuuksina on nostettu esille mm. vaikutukset ympäristön erityisoloihin eteenkin Myllypuron Natura-alueen melun ja hulevesivaikutusten osalta. Aiemmin laadituissa selvityksissä esitetyissä suunnittelusuosituksissa (mm. Keskitalo 2014) on korostettu, että huleveden määrään ja laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelualueen hulevedet kulkeutuvat alueelta Pohjajärvenleton kautta tai Länsimäki-tilan ojien kautta Tampereen puolella sijaitsevan Natura 2000 suojelualueverkostoon kuuluvan Myllypuron puronvarsilehdon läpi. Koska kyseinen lehto kuuluu Natura-verkostoon, hulevedet eivät saa heikentää lehdon kosteusoloja ja/tai puron vedenlaatua siten, että Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. 2.2 Oikeudelliset lähtökohdat Natura arvioinnin lähtökohtana on luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointivelvollisuus, jos hanke yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura alueen valinnan perusteena olevia luonnonarvoja. Jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perustana olevia luonnonarvoja, on vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla. Sama koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Natura-arviointi tulee laatia Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen (C-127/02) mukaisesti, ellei objektiivisten seikkojen perusteella ole poissuljettua, että heikentäviä vaikutuksia alueeseen aiheutuu joko erikseen tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointi ja lausuntomenettely osoittavat hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Mikäli arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon, voidaan lupa kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella on luonto-direktiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on heikennys ympäristöministeriön kompensoitava. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteen lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta seudulta. Kompensaatioalue on käytännössä poistuvaa aluetta suurempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettu ennen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö

6 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Merkittävyyden arvioinnissa on käytetty Taulukossa 1 esitettyä kriteeristöä. Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden arviointi. (Byron 2000, Södermanin 2003 mukaan) Vaikutuksen merkittävyys Kriteerit Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Hanke tai suunnitelma (joko yksistään tai muiden kanssa) vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen tai toimintaan, joka ylläpitää luontotyyppejä/ elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma (joko yksin tai muiden kanssa) ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin luontotyyppeihin / elinympäristöihin / lajeihin. Jos ei voida selvästi osoittaa, että hankkeella tai suunnitelmalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen eheyteen, vaikutukset on luokiteltava merkittävästi kielteisiksi. Kumpikaan yllä mainituista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset alueeseen ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai myönteiseen suuntaan Tarvearvio Niin sanotun tarvearvioinnin tarkoituksena on selvittää, voiko hanke mahdollisesti aiheuttaa edellä mainittuja Natura-alueen suojeluarvojen todennäköisesti merkittäviä heikennyksiä. Lainsäädäntö ei määrittele tarvearviota tai sen sisältöä. Sitä voidaan pitää varsinaisen Natura-arvion esiselvityksenä, jonka tulosten perusteella päädytään laatimaan varsinainen Natura-arvio tai päädytään johtopäätökseen, että hankkeella ei ole todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Tällöin varsinaisen Natura-arvion laatimiselle ei ole tarvetta. Keskeinen ero tarvearvion ja Natura-arvion välillä on se, että Natura-arviosta alueellinen ELY-keskus antaa lausunnon. Lausuntoaika on kuusi kuukautta. Tarvearvioon ei liity laissa säädettyä lausuntomenettelyä. Tämä Myllypuron Natura aluetta koskeva tarvearviointi on laadittu asiantuntijatyönä olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuen. Arvioinnin ovat laatineet biologit FM Juha Parviainen sekä FM Lauri Erävuori Sito Oy:stä. Arviointi on laadittu tiiviissä yhteistyössä Kolmenkulman alueen hulevesisuunnittelun kanssa. Näin jo suunnitteluvaiheessa on pyritty varmistamaan, että kaavoitettavan alueen hulevesien käsittelyssä huomioidaan Myllypuron Natura-alueen ominaispiirteet eikä suojelualueen luontoarvoja heikennetä.

7 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura HANKKEEN KUVAUS 3.1 Suunnittelualueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Myllypuron-Vihnusjärven valuma-alueella, Pohjajärven länsipuolella (Kuva 3). Kolmenkulman suunnittelualue on metsäistä rakentamatonta aluetta. Alueella on suoritettu laajat avohakkuut. Kaavoitettavan alueen pohjois- ja eteläpuolella on pääosin rakentamattomia pienteollisuusalueita. Kolmenkulman alue on moreeni- ja kalliomaastoa ja se on ollut lähes kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Alueen läpi kulkee Kolmenkulmantie, joka on läntisen kehän rinnakkaistie. (OAS 2014). Nykyisin alueen hulevedet kulkeutuvat alueelta Pohjajärven leton tai ns. Koreeniitynojan kautta Tampereen puolella sijaitsevan Myllypuron puronvarsilehdon läpi edelleen alapuoliseen Vihnusjärveen, josta Nokian kaupunki ottaa osan talousvedestään. 3.2 Valuma-alueet ja hulevesien hallinta Valuma-alueen maankäyttöhankkeiden vaikutuksia Myllypuron Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu jo yli 10 vuoden ajan alueen eri kaavoitushankkeiden yhteydessä. Koko valuma-aluetta koskevissa yhteisselvityksissä (Suunnittelukeskus Oy 2002, Suunnittelukeskus Oy 2004) todettiin, että maankäytön aiheuttamat hydrologiset muutokset voivat merkittävästi heikentää Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä. Hallintatoimenpiteiksi selvityksissä esitettiin mm. kosteikkojen ja viivytyslammikkojen toteuttamista valuma-alueelle. Hallintatoimien tavoitteena on etenkin Myllypuron virtaamaolosuhteiden säilyttäminen rakentamista edeltävällä tasolla hidastamalla ja vähentämällä Myllypuroon purkautuvaa pintavaluntaa.

8 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti, valuma-alueet sekä Myllypuron Natura-alueen sijainti.

9 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Kolmenkulman asemakaava-alueen eteläpuolella on lainvoimainen Koreeniityn asemakaava (Kuva 4; 1) jonka tonteista yksi on rakennettu. Pohjoispuolella on vanha vahva asemakaava, jota ollaan tällä hetkellä päivittämässä (2). Koreeniityn asemakaava-alueelle on suunniteltu ja toteutettu hulevesien hallintajärjestelmä. Kuva 4. Kolmenkulman asemakaava-alueen eteläpuolella sijaitseva Koreeniityn asemakaava (1) sekä pohjoispuolella sijaitseva vanha päivitettävä asemakaava (2). Kolmenkulman asemakaava-alueen hulevesien hallinnan suunnittelun tavoitteena on ollut määritellä hulevesien hallinnan tavoitetaso siten, ettei Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistu toimenpiteistä heikentäviä vaikutuksia. Hulevesien hallinnan mitoitustasoksi on aiemmissa selvityksissä määritetty kerran 10 vuodessa toistuvan 60 minuutin sateen aiheuttamien hulevesien hallinta mitoitussademäärän ollessa noin 22 mm. Kolmenkulman alueen hulevesisuunnittelun tarkempi tarkastelu on esitetty jäljempänä hankkeen hydrologisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä (Kohta 5.2. Maankäytön hydrologiset vaikutukset).

10 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura MYLLYPURON NATURA ALUE 4.1 Yleiskuvaus Myllypuron Natura 2000 alue (FI ) on sisällytetty suojeluohjelmaan luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena, jonka suojeluperusteina ovat kaksi luontodirektiivin mukaista luontotyyppiä: Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (7160) (osuus pinta-alasta 1 %) Boreaaliset lehdot (9050) (90%) Natura-alueen pinta-ala on noin 20 ha ja se sijaitsee Tampereen ja Nokian kaupunkien alueella (Kuva 5). Kuva 5. Myllypuron Natura alue. (Natura 2000 Network Viewer 2014) Myllypuron Natura-alue on yli kaksi kilometriä pitkä puronvarsilehto kaupunkialueen tuntumassa. Se on tyypiltään tuoretta ja kosteaa lehtoa. Puusto on kuusivaltaista. Tiet katkaisevat alueen useasta kohdasta. Alue on tärkeä opetus- ja virkistyskohde. (Ympäristöhallinto 2013)

11 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Metsähallitus inventoi Myllypuron Natura-luontotyypit v (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2013 mukaan). Inventoinnissa alueelta tunnistettiin myös aiemmista Natura-tiedoista poikkeavat seuraavat luontotyypit: Luonnonmetsät (9010) Sisävedet: pikkujoet ja purot (3260) Myllypuron uoma kuuluu kokonaisuudessaan luontotyyppiin pikkujoet ja purot. Metsähallituksen havaitsemat luontotyypit ovat osittain päällekkäisiä virallisissa Natura-tiedoissa esitettyjen luontotyyppien kanssa. Koska v inventointi on päivitys aiempiin Natura-aluetta koskeviin luontotyyppitietoihin, myös v havaitut luontotyypit on huomioitu tässä tarvearvioinnissa. 4.2 Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Pääosa Natura-alueesta on perustettu yksityismaan luonnonsuojelualueeksi Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä Myllypuron Natura-alue on valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde. Pirkanmaan seutukaavassa kyseisellä alueella on merkintä SL1. Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Hoitosuunnitelmaan perustuva metsien käsittely on alueella mahdollista. (Ympäristöhallinto 2013) 4.3 Myllypuron nykytila Myllypuron uoman pituus on sen pisintä haaraa pitkin mitattuna Ylöjärven harjulta Vihnusjärvelle noin 7 km. Myllypuron Natura-alueella sijaitsee lähteikkö, jossa on ainakin kaksi vedenpurkautumiskohtaa sekä Myllypuroon laskeva lähdepuro (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2013). Myllypuron valuma-alueen laajuus on noin 24 km 2. Myllypuron vedenlaatua seurataan vuosittain keväällä ja syksyllä kolmella näytepisteellä. Vuosien aikana Myllypuron vedenlaatu on vaihdellut varsin voimakkaasti riippuen mm. vuodenajasta sekä vallitsevista sääolosuhteista. Puron ainehuuhtoumat ovat tyypillisesti suurimmillaan runsaiden sateiden ja lumen sulamisvesien aikana. Myllypurossa veden sameus vaihteli vuosina lievästä selvään, samoin veden happamuudessa (ph) havaittiin varsin suurta vaihtelua sadannasta ja sulamisvesien määrästä riippuen. Luontaisesti rehevään Myllypuroon kohdistuu myös kohtalaista jätevesien ja hajakuormituksen aiheuttamaa kuormitusta ja puron vesi on ravinteikasta. Puron vesi on sen yläjuoksulla sijaitsevilta suoalueilta tulevan valunnan seurauksena tyypillisesti humuspitoista ja hyvin tummaa. Veden hygieeninen laatu on vaihdellut vuosien aikana hyvästä huomioon. (Sito 2013, KVVY 2008)

12 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura HANKKEEN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutusmekanismit Kolmenkulman alueen kaavoituksesta Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvat mahdolliset vaikutusmekanismit liittyvät Natura-alueen vesitasapainon muuttumiseen (virtaamat, vedenlaatu, pohjavesi) sekä häiriön lisääntymiseen (lisääntyvä ihmisvaikutus). Melun ei arvioida aiheuttavan Natura-suojeluperusteiden kannalta heikentäviä vaikutuksia, koska Myllypuron suojeluperusteena ovat luontotyypit. Natura-alueeseen eri kohdistu suoria, esimerkiksi pinta-alaan kohdistuvaa vaikutusta, koska kaava-alue sijaitsee yli 3 km etäisyydellä. Edellä mainituista keskeisimmäksi vaikutusmekanismiksi arvioidaan asemakaavoitettavalta alueelta Myllypuroon kohdistuva pintavesivirtaama ja siinä tapahtuvat mahdolliset muutokset. Keskeisimpänä osatekijänä kyseisten muutosten suhteen ovat hankealueen hulevesien aiheuttamat mahdolliset virtaama- ja vedenlaatumuutokset. 5.2 Maankäytön hydrologiset vaikutukset Kolmenkulman asemakaava-alueen hulevesien hallinnan suunnittelun yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut Myllypuron Natura-alueen suojeluarvojen riittävä huomioiminen. Suunnittelun tavoitteena on ollut määritellä hulevesien hallinnan tavoitetaso siten, ettei Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistu toimenpiteistä merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Hulevesien hallinnan mitoitustasoksi on aiemmissa selvityksissä määritetty kerran 10 vuodessa toistuvan 60 minuutin sateen aiheuttamien hulevesien hallinta mitoitussademäärän ollessa noin 22 mm. Tarkastelupisteeksi, jossa valuma-aluetason muutosta hulevesisuunnittelun yhteydessä arvioitiin, valittiin Pohjajärven laskuojan ja ns. Koreeniitynojan yhtymäkohta, jota kautta kaikki selvitysalueen vedet laskevat. Nykytilanteessa kaava-alue sijoittuu osavaluma-alueille 3, 4 ja 5 (Kuva 6). Kuva 6. Osavaluma-alueet (1-5). Tarkastelupiste Pohjajärvenojan ja ns. Koreeniitynojan yhtymäkohdassa (sininen korostus).

13 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Kaava-alueen suurista korkeuseroista johtuen tonttien ja katujen tasaaminen on todennäköistä. Tasaamisen seurauksena alueen sisäiseen vedenjakajaan kohdistuu pieniä muutoksia. Laskelmat maankäytön muutoksesta tehtiin arvioidun tulevan tilanteen vedenjakajan mukaan. Sisäisen vedenjakajan siirtyminen ei kuitenkaan muuta Myllypuron suuntaan kohdistuvia virtaamavaikutuksia nykyisestään, koska tarkastelupisteen valuma-alueen rajaus ei muutu. Maankäytön läpäisemättömän pinnan arvioimiseksi käytettiin arvioinnin pohjana Urban Atlas -aineistoa. Analyysiä tarkennettiin ilmakuvien ja peruskartan perusteella mm. rinnakkaistien ja liittymien sekä Pohjajärven ympäristön osalta. Suunniteltu maankäyttö lisättiin tulevan tilanteen kuvaukseen ja muutosarvio laskettiin viidelle valuma-alueelle sekä tarkastelupisteelle. Taulukossa 2 ja kuvassa 7 on esitetty nykytilanteen ja rakentamisen jälkeisen tilanteen arvio läpäisemättömän pinnan osuudesta valuma-alueittain (1-5) sekä koko alueelle. Muutos kohdistuu valuma-alueille 3 ja 4 ja on näillä osa-valumaalueilla merkittävä (kasvua yli 60 %). Tarkastelupisteen tasolla läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa noin 30 %. Taulukko 2. Läpäisemättömän pinnan osuus (TIA %) nykytilanteessa ja rakentamisen jälkeen osavaluma-alueittain (1-5) sekä koko alueella. Osavaluma-alue A (ha) Nykytilanne TIA (%) Tuleva TIA (%) Muutos (%) Summa

14 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Kuva 7. Läpäisemättömän pinnan muutos nykytilanteeseen verrattuna osavalumaalueittain.

15 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Hulevesien hallinnan tarve ja toteutustapa Kolmenkulman asemakaava-alueelta purkautuva pintavalunta tulee suunnitellun maankäytön myötä kasvamaan selvästi, eikä vaikutuksia Myllypuron Naturaalueeseen voida sulkea pois ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä. Hulevesien hallintaratkaisujen tavoitteena on rajoittaa asemakaavoitettavan alueen purkuvirtaamat rakentamista edeltäneelle tasolle kerran 10 vuodessa toistuvalla mitoitussateella 60 min. Hulevesien hallintaa suositellaan myös tonttikohtaisesti toteutettavaksi, mutta keskitetyt ratkaisut ovat tarpeen halutun mitoitustason saavuttamiseksi. Alueelta on tunnistettu kaksi potentiaalista keskitetyn hulevesien hallinnan kohtaa, yksi kummaltakin tulevaisuuden osavaluma-alueelta 3 ja 4 (Kuva 8). Kuva 8. Potentiaaliset keskitetyn hulevesien hallinnan kohdat 1 ja 2. Selvitysalueesta laadittiin swmm-hulevesimalli, johon rakennettiin oletettu avouoma- ja hulevesiviemäriverkosto sekä tonttitason osavaluma-alueet. Kolmenkulmantien suuntainen purkureitti oletettiin avo-ojaksi, uuden kokoojan ja tonttikatujen purkureitit puolestaan putkiviemäriksi. Tulevaisuuden valuma-aluejaoksi oletettiin, että noin 20 ha alueesta purkaisi vetensä pohjoiseen ja noin 40 hehtaaria etelään.

16 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Kummankin pääalueen purkupisteeseen sijoitetaan suunnitelmassa hulevesien viivytysallas. Eteläinen allas on tyypiltään matala ja laaja-alainen tulva-alue, joka sijoittuu nykyiselle kostealle metsäalueelle, ja jonka toteuttaminen ei edellyttäisi kaivutöitä. Altaan tilavuus olisi pintamallin perusteella noin 4000 m 3. Pohjoinen allas toteutetaan puolestaan kaivamalla ja sen tilavuus olisi noin 1600 m 3. Keskitetyllä viivytyksellä tavoiteltiin 1/10a 60min virtaaman kuristamista rakentamista edeltäneelle tasolle. Pohjajärvenleton luontainen pidätysvaikutus estää lisäksi tehokkaasti virtaamamuutoksia suunnittelualueen pohjoisen osavaluma-alueen osalta myös tilanteissa, joissa hulevesijärjestelmän mitoitus tilapäisesti ylittyisi. Esitetyillä tilavuuksilla purkuvirtaama voidaan säätää halutulle tasolle, jolloin hulevesivaikutuksia alueen ulkopuolella ei aiheudu. 5.4 Muut vaikutukset Kolmenkulman alueen asemakaavoituksen ei arvioida aiheuttavan sellaisia pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia, jotka heijastuisivat Myllypuron Natura-alueen olosuhteisiin. Alue on pääosin heikosti vettä läpäisevää maa-ainesta. Kolmenkulman alue sijaitsee yli 3 km etäisyydellä Myllypuron Natura-alueesta. Toteuttamalla alueen rakentamistoimenpiteet siten, etteivät ne ulotu pohjavedenpinnan tasolle, mahdollisten alueiden hydraulisten yhteyksien kautta ei aiheudu edes teoriassa Myllypuron Natura-alueelle kohdistuvia pohjavesivaikutuksia. Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärven-Juhansuon osayleiskaavojen vaikutusten arvioinnin yhteydessä laaditussa Myllypuron Natura-aluetta koskevassa Natura-arvioinnissa (Pöyry Environment Oy 2006) on arvioitu, ettei alueiden yleiskaavoitus aiheuta merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen eikä edelleen tätä kautta heijastu Myllypuron Natura-alueen luontotyyppeihin tai lajistoon. Myllypuron varsi on jo nykyisellään varsin voimakkaan kulutuksen ja muun fyysisen ihmisvaikutuksen alaisena. Kolmenkulman teollisuusalueen asemakaavoituksen ei arvioida vaikuttavan Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvan ihmisen toiminnasta aiheutuvan häiriön määrään esimerkiksi lisääntyvän kulutusvaikutuksen kautta. Pääasiassa teollisuusalueeksi kaavoitettava alue sijaitsee yli 3 km etäisyydellä Natura-alueesta, jolloin lisääntyvää suoraa kulkua itse Natura-alueelle ei arvioida syntyvän. 5.5 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Myllypuron Natura-alueeseen muista hankkeista ja suunnitelmista kohdistuvat yhteisvaikutukset kytkeytyvät kiinteästi sitä ympäröivien alueiden maankäytönsuunnitteluun ja sen toteutukseen. Vihnusjärven hydrologisen selvityksen (Suunnittelukeskus Oy 2004) yhteydessä arvioitiin valuma-alueen hulevesien aiheuttamia vaikutuksia Myllypuron Naturaalueelle tilanteessa, jossa ennaltaehkäiseviä hulevesien hallintaan liittyviä toimenpiteitä ei ole toteutettu. Arvion mukaan suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin voi pitkällä aikavälillä todennäköisesti kohdistua merkittävästi heikentäviä vaikutuksia ilman asianmukaisia ennakoivia toimenpiteitä. Hulevesienhallinnan riittävällä alueellisella suunnittelulla nämä vaikutukset voidaan kuitenkin tehokkaasti minimoida siten, ettei Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistu heikentäviä vaikutuksia (Pöyry Environment Oy 2006). 15

17 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sekä Liikennevirasto laativat yhteistyössä Tampereen läntisen ratayhteyden, uuden järjestelyratapihan, valtatien 3 Lempäälä Pirkkala -oikaisun ja 2-kehätien länsiosan sekä näihin liittyvän maankäytön kehittämiseen liittyviä suunnitelmia. Tavoitteena on tehdä aluevaraukset näille tulevina vuosikymmeninä mahdollisesti toteutettaville järjestelyille. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan pitkän aikavälin varauksena raideliikenteen yhteystarve Lempäälästä Pirkkalan ja Nokian kautta Ylöjärvelle. Uusi rata erkanee pääradasta Lempäälässä, josta ratalinja suunnataan mahdollisimman läheltä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa sekä Rajasalmen ja Kolmenkulman kautta Ylöjärvelle. Kaavassa käytetty yhteystarvemerkintä kuvaa ensisijaisesti ratayhteyden tarvetta, ei sen maantieteellistä sijaintia. Radan maankäyttövaraus on tarkoitus määrittää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelutyön yhteydessä vuosina Ratojen ja teiden linjauksista etsitään ratkaisua, joka olisi maankäytön ja ympäristön kannalta hyväksyttävä ja teknisesti toteutuskelpoinen. Näistä suunnittelulähtökohdista arvioidaan, ettei Tampereen läntiset väylät hanke aiheuta Kolmenkulman alueen nykyisen asemakaavoituksen kanssa Myllypuroa heikentäviä yhteisvaikutuksia. 5.6 Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin Kolmenkulman alueen asemakaavoitus ei kohdistu suoranaisesti Myllypuron Natura-alueelle eikä sen välittömään läheisyyteen. Lyhin virtausmatka suunnittelualueelta Natura-alueelle oin n. 3,3 km. Näin ollen alueen kaavoitus ei aiheuta Naturaalueen luontotyypeille suoria fyysisiä vaikutuksia esimerkiksi pienentämällä näiden pinta-alaa. Luontotyyppeihin kohdistuvia ns. reunavaikutuksia ei synny asemakaavoitettavan alueen ja Myllypuron Natura-alueen suuren välimatkan takia. Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset liittyvät tässä tapauksessa pintavalunnan kautta tapahtuviin mahdollisiin pitkäaikaisvaikutuksiin. Vaikutukset korostuvat erityisesti mahdollisissa poikkeamatilanteissa. Natura-alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien kannalta keskeinen ympäristötekijä on alueen vesitasapainon säilyminen nykyisenkaltaisena myös Kolmenkulman asemakaavoitushankkeen toteutumisen jälkeen. Vesitasapainon säilymisen kannalta erityisesti alueen pintavalunnan tulisi säilyä ennallaan. Myöskään alueen pohjavesiin ei tulisi kohdistua merkittäviä vaikutuksia, koska ne vaikuttaisivat Natura-alueella sijaitseviin lähteisiin. Hallitsemattomien hulevesien on arvioitu voivan aiheuttaa Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontoarvoille pitkällä aikavälillä heikentäviä vaikutuksia (Suunnittelukeskus Oy 2004). Tässä yhteydessä on huomattava, että alueen kokonaisvaltaisella hulevesisuunnittelulla voidaan jopa parantaa tai ainakin turvata Naturaalueen edustavuus myös tulevaisuudessa. Edellä esitetyn perusteella vaikutustenarvioinnissa keskitytään Myllypuron Naturaalueen pinta- ja pohjavesiin hankkeesta kohdistuviin vaikutuksiin ja niiden heijastumiseen alueen suojeluarvoihin.

18 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Vaikutukset luontotyyppeihin Pikkujoet ja purot Pikkujoet ja purot -luontotyyppiin (koodi 3260) lukeutuu havumetsävyöhykkeen puroja ja pieniä jokia, jotka ranta-alueineen edustavat eliöstölle hyvin monenlaisia elinympäristöjä. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat uoman rakenteellinen luonnontilaisuus, ranta-vyöhykkeen luonnontilaisuus, luontainen virtaama ja sen vaihtelu, hyvä veden ja pohjan laatu sekä luontotyypille luonteenomainen eliöstö. Luontotyypin luonnontila on heikentynyt erityisesti Suomen etelä- ja keskiosissa mm. metsätalouden ojitusten ja hakkuiden, vesirakentamisen, säännöstelyn sekä mm. maa- ja metsätalouden, turpeenoton ja asutuksen ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormituksen seurauksena. (Ympäristöhallinto 2014) Myllypuron uoma kuuluu Pikkujoet ja purot -luontotyyppiin koko sillä matkalla, jonka se virtaa Natura-alueella (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2013). Ilman suunnitelmallisia hulevesien hallintatoimia Natura-alueen luontotyyppiin voi kohdistua pitkällä aikavälillä jopa merkittäviä heikentäviä vaikutuksia voimistuvan uomaeroosion ja tästä edelleen aiheutuvien kasvillisuusmuutosten seurauksena. Tulvien aiheuttaman erodoitumisen seurauksena vesistön kiintoainepitoisuus voi ajoittain kasvaa merkittävästi, mikä osaltaan voi paikallisesti lisätä sedimentaatiota ja heikentää luontotyypin edustavuutta. Suunnittelualueen hulevesien hallintatoimenpiteiden toteutuessa suunnitellusti Kolmenkulman kaava-alueelta sen alapuolisille alueille kohdistuva pintavesien virtaama ei tulevaisuudessa poikkea nykyisestään. Tällöin myöskään Myllypuron Natura-alueen Pienet joet ja purot- luontotyyppiin ei kohdistu heikentäviä vaikutuksia. Hallintatoimenpiteillä voidaan sen sijaan varmistaa, että luontotyyppi voi jatkossakin säilyä edustavuudeltaan nykyisenkaltaisena. Hulevesien määrän lisäksi myös niiden laatu voi välillisesti vaikuttaa Naturaalueen luontotyyppien edustavuuteen. Hulevesien hallintaratkaisuilla voidaan kuitenkin vaikuttaa myös hulevesien laatuun ja edelleen ehkäistä sellaisia hulevesistä Myllypuroon aiheutuvia vedenlaadullisia vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Pikkujoet ja purot -luontotyypin edustavuutta Natura-alueella. Kolmenkulman asemakaavoituksen tapauksessa tällaisia hallintaratkaisuja ovat mm. toteuttavat viivytysaltaat ja luonnonkosteikko. Myöskään asemakaavoitettavan alueen rakentamisaikaisten toimenpiteiden ei arvioida heijastuvan huleveden laadussa tapahtuvien mahdollisten muutosten kautta Myllypuron Natura-alueelle. Syinä tähän ovat suuri välimatka (yli 3 km) sekä Pohjanjärvenleton ja suunnittelualueen eteläosan tervaleppäkorven luontainen pidätusvaikutus. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan Myllypuron Natura-alueen Pienet joet ja purot luontotyypille heikentäviä vaikutuksia.

19 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Boreaaliset lehdot Boreaaliset lehdot on ravinteisilla multamailla esiintyvä metsäluontotyyppi. Luontotyyppiin kuuluvat lähes kaikki lehdot ja lehtokorvet. Lehdot ovat tyypillisesti sekapuustoisia ja lehtipuiden osuus on merkittävä, vaikka kuusi onkin lehtojen yleisin puulaji. Lehtokasvillisuus on monikerroksista ja lajisto monipuolista. Luonnontilan kannata keskeisiä piirteitä ovat monipuolinen ja vaatelias lehtolajisto, luonnontilainen puustorakenne sekä järeä, vanha puusto ja lahopuiden runsaus. Lehtojen määrä on vähentynyt etenkin Etelä-Suomessa ja metsätaloustoimet sekä ojitukset ovat heikentäneet luontotyypin tilaa. (Ympäristöhallinto 2014) Boreaaliset lehdot -luontotyyppiä esiintyy Myllypuron rannoilla lähes kauttaaltaan. Lehtojen kosteimmat osat sijoittuvat Natura-alueen etelä- ja keskiosiin (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2013). Koska Kolmenkulman asemakaavoitus ei aiheuta Natura-alueelle kohdistuvia suoria fyysisiä vaikutuksia eikä heijastu suojelualueen pinta- tai pohjavesitasapainoon, ei hankkeesta arvioida aiheutuvan luototyyppiin kohdistuvia vaikutuksia. Myöskään ihmisvaikutus ei hankkeen myötä muutu nykyisestään. Luontotyypin edustavuuteen ei kohdistu hankkeesta heikentäviä vaikutuksia. Fennoskandian lähteet ja lähdesuot Luontotyyppiä luonnehtii jatkuva pohjaveden virtaus. Lähteiköt tarjoavat ravinteisuutensa ja erityisen pienilmastonsa ansiosta elinympäristön vaateliaalle ja osin myös harvinaiselle putkilokasvi-, sammal- ja selkärangatonlajistolle. Luontotyyppiin sisältyvät avolähteet, tihkupinnat, lähdenorot ja purot, mukaan lukien niitä ympäröivä vallitsevasti lähteisyyttä ilmentävä kasvillisuus. Luontotyyppi vaihettuu vähittäin ympäröivään kasvillisuuteen. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat lähteen ja lähdesuon rakenteellinen koskemattomuus, lähdevaikutteisen kasvillisuuden vallitsevuus, lähteikköä ympäröivän puuston luonnontilaisuus, vesitalouden häiriintymättömyys (pohjaveden korkeus, virtaama), luontainen veden laatu ja pienilmaston häiriöttömyys (lämpö- ja valaistusolot). Lähteiden ja lähdesoiden esiintymisverkosto on harventunut erityisesti metsien ja soiden ojitusten, hakkuiden ja maanmuokkausten sekä pohjaveden oton vuoksi. (Ympäristöhallinto 2014) Natura-alueen etelä- ja keskiosiin sijoittuvat lähteet tuovat pohjavettä Myllypuroon. Kolmenkulman alueen asemakaavoitus ei aiheuta Natura-alueelle kohdistuvia suoria fyysisiä vaikutuksia eikä heijastu myöskään välillisesti suojelualueen pinta- tai pohjavesitasapainoon. Tällöin myöskään tarkasteltavaan luontotyyppiin ei kohdistu hankkeesta vaikutuksia. Luontotyypin edustavuuteen ei kohdistu hankkeesta heikentäviä vaikutuksia. Luonnonmetsät Luonnonmetsiin lukeutuvat vanhat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kangasmetsät, kangaskorvet ja rämeet, luontaisesti metsäpalon jälkeen syntyneet metsiköt sekä tuoreet metsäpaloalat. Luonnonmetsät voivat olla kuusi-, mänty- tai lehtipuuvaltaisia tai sekametsiä. Nykyiset luonnonmetsät ovat tyypillisesti pirstaloituneet. Metsätalous on vähentänyt luonnonmetsien määrää ja muuttanut niiden rakennetta ja toimintaa merkittävästi. (Ympäristöhallinto 2014) Myllypuron Natura-alueen Luonnonmetsät luontotyyppiin ei arvioida kohdistuvan hankkeesta vaikutuksia. Alueen vesitasapainoon tai biotooppeihin ei kohdistu muutoksia eikä alueen käyttöpaine (häiriö) hankkeen myötä lisäänny nykyisestä.

20 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura Yhteenveto Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontoarvoihin kohdistuvista vaikutuksista Kolmenkulman alueen asemakaavoituksen yhteydessä laaditun hulevesisuunnitelman mukaisesti toteutettuna alueen asemakaavoitus ei aiheuta sellaisia hulevesivaikutuksia, jotka heijastuisivat Myllypuron Natura-alueelle. Vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan edes poikkeuksellisen rankkojen sateiden yhteydessä, koska nämä on huomioitu hulevesisuunnitelman mitoituksessa. Voimakkaan äkillisen tulvatilanteen aiheuttama huippuvirtaama tasoittuu Kolmenkulman suunnittelualueelle toteutettavien kahden viivytysaltaan vaikutuksesta. Lisäksi Pohjajärvenleton luontainen pidätysvaikutus estää tehokkaasti virtaamamuutoksia suunnittelualueen pohjoisen osavaluma-alueen osalta myös poikkeustilanteissa, joissa hulevesijärjestelmän mitoitus tilapäisesti ylittyisi. Hulevesien hallintaratkaisujen tavoitteena on rajoittaa asemakaavoitettavan alueen purkuvirtaamat rakentamista edeltäneelle tasolle kerran 10 vuodessa toistuvalla mitoitussateella 60 min. Kolmenkulman asemakaava-alue sijaitsee yli 3 km etäisyydellä Myllypuron Naturaalueesta, eikä aiheuta fyysisiä suoria muutoksia suojelualueen biotoopeille. Hanke ei aiheuta Myllypuron Natura-alueelle heijastuvia pohjavesivaikutuksia. Myöskään ihmisperäisen häiriön ei arvioida hankkeen myötä lisääntyvän nykyisestään. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuvia sellaisia heikentäviä vaikutuksia, jotka olisivat merkittävyydeltään yksittäin tai yhteisvaikutusten kautta merkittäviä. Tästä syystä myöskään erillinen LSL 65 :n mukainen varsinainen Naturaarviointi ei asiaan liittyen ole tarpeen. Luontotyyppikohtainen yhteenveto vaikutuksista on esitetty Taulukossa Taulukko 3. Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin kohdistuvat arvioidut vaikutukset. Luontotyyppi Hankkeen vaikutukset Vaikutusten suunta ja merkittävyys Pienet joet ja purot (3260) Boreaaliset lehdot (9050) Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (7160) Hanke ei aiheuta luontotyyppiin kohdistuvia suoria fyysisiä vaikutuksia (luontotyypin pinta-alan muutokset, vedenlaadulliset muutokset, hydrologiset muutokset). Hankkeen seurauksena luontotyyppiin kohdistuva häiriövaikutus ei muutu nykyisestään. Luontotyyppiin ei kohdistu hankkeesta heikentäviä vaikutuksia. Tehokkaalla ja suunnitelmallisella hulevesien hallinnalla luontotyypin edustavuus Natura-alueella voidaan turvata myös jatkossa. Tällöin vaikutus on pitkällä aikavälillä pikemminkin myönteinen. Luonnonmetsät (9010) Luontotyyppiin ei kohdistu vaikutuksia.

21 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksessä on tarkasteltu Kolmenkulman asemakaavoituksen mahdollisia vaikutuksia Myllypuron Natura 2000-alueeseen ja arvioitu mahdollisen varsinaisen LsL 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta hankkeeseen liittyen. Tämä Myllypuron Natura 2000-aluetta koskeva tarvearviointi on laadittu asiantuntijatyönä olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuen. Arviointi on laadittu yhteistyössä Kolmenkulman alueen hulevesisuunnittelun kanssa. Hulevesisuunnittelun lähtökohtana on ollut minimoida Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeesta Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvat mahdolliset vaikutusmekanismit liittyvät Natura-alueen vesitasapainon muuttumiseen (virtaamat, vedenlaatu, pohjavesi) sekä häiriön lisääntymiseen (lisääntyvä ihmisvaikutus). Ihmisperäisen häiriön ei arvioida vaikuttavan heikentävästi Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. Suunnitelman mukaisesti toteutettuna myöskään Kolmenkulman asemakaavaalueen hulevesistä ei aiheudu määrällisesti tai laadullisesti heikentäviä vaikutuksia Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille. Suunnittelualueen purkuvirtaama voidaan säätää halutulle tasolle, jolloin hulevesivaikutuksia alueen ulkopuolella ei aiheudu. Hanke ei aiheuta Natura-alueelle heijastuvia pohjavesivaikutuksia. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Hankkeella ei ole myöskään kielteisiä vaikutuksia Natura-alueen koskemattomuuteen. Tästä syystä myöskään erillinen LSL 65 :n mukainen varsinainen Naturaarviointi ei asiaan liittyen ole tarpeen. Sito Oy

22 Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura LÄHDELUETTELO Byron, Helen Biodiversity impact. Biodiversity and Environmental Impact Assessment: A Good Practice Guide for Road Schemes. The RSPB, WWF-UK, English Nature andthe Wildlife Trusts, Sandy. 119 s. Keskitalo, P. 2014: Kolmenkulman alueen luontoselvitys. Ylöjärven kaupunki. Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys (KVVY) ry 2008: Myllypuron ja Vihnusjärven vedenlaatu. Natura-tietolomake, Myllypuron Natura-alue (FI ): Natura 2000 Network Viewer 2014: Myllypuron Natura-alueen rajaus. Pöyry Environment Oy 2006: Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärven- Juhansuon osayleiskaavojen Natura 2000-vaikutusarvio täydennetty arvio. Sito Oy 2013: Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvitys ja suunnitelma. Suunnittelukeskus Oy 2002: Vihnusjärven valuma-alueen hydrologinen selvitys. Tampere ja Nokia. Suunnittelukeskus Oy 2004: Vihnusjärven valuma-alueen hydrologinen selvitys Lisäselvitykset (Luonnos). Tampere ja Nokia. Suunnittelukeskus Oy 2006:.Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma. Tampereen Vesi ja Nokian kaupunki Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 109. Ylöjärven kaupunki 2014: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kolmenkulman yritysalueen laajennus (läntisen kehätien itäpuoli ja Kolmenkulmantien ympäristö). YMPLTK /51.512/2014. Ympäristöhallinto 2013: Myllypuron Natura-alue. FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Myllypuro(6091). Ympäristöhallinto 2014: Luontotyyppien esittelyt: luontodirektiivin luontotyypit. FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontotyyppien_esittelyt