Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarja"

Transkriptio

1 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarja Monialaisen yhteistyön seminaari Lastensuojelulaki ja monitoimijainen yhteistyö seminaari Työpaja Työpaja Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan tavoitteena on edesauttaa siirtymistä sektori- tai yksikkökohtaisesta toimintakulttuurista yli hallintokuntarajojen menevään työryhmätyöskentelyyn, asiakaslähtöiseen toimintatapaan sekä ennaltaehkäisevään työhön. Työpajasarjan tehtävänä on konkreettisten asiakastapausten avulla kehittää alueellista, poikkihallinnollista, eri organisaatioiden ja 3. sektorin välistä yhteistyötä niin, että selkeät toimintamallit vastuineen, rooleineen sekä tiedonkulkuineen rakentuisivat eri toimijoiden välille niin, että tämä näkyisi myös asiakkaille parempina palveluina sekä toiminnan koordinointina. Työpajojen tavoitteena on myös lisätä ennaltaehkäisevää työtä niin, että raskaimpiin palveluihin siirtymiseltä vältyttäisiin.

2 Sisällys 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan työskentelymalli Ensimmäinen työpaja Toinen työpaja Työpajan asiakastapaukset ja tulokset Nostoja jatkotyöskentelylle Kolmas työpaja Liitteet

3 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan työskentelymalli Lasten, nuorten ja perheiden palveluita käsittelevä työpajasarja koostui kahdesta seminaaripäivästä ja kahdesta työpajapäivästä (kuva 1). Seminaaripäivät olivat avoimia kaikille Oulun kaupungin työntekijöille, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa tai heidän työnsä sivuaa sitä. Lisäksi seminaareihin kutsuttiin myös 3. sektorin toimijoita. Työpajapäiviä toteutettiin kaksi. Näissä päivissä alueellista toimintamallia rakennettiin Kaakkurin ja Kiimingin alueilla, joissa on kuluvan vuoden 2014 aikana ollaan ottamassa käyttöön Hyvinvointikoulu mallia. Kuva 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan työskentelymalli Päivistä ensimmäinen Monialaisen yhteistyön seminaari pidettiin Oulun kaupungin pääkirjaston Pakkalan salissa. Ensimmäisen seminaaripäivän tavoite oli luoda parempia edellytyksiä monitoimijaiselle yhteistyölle sekä kasvattaa eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä tietoisuutta työskentelymuodoista ja malleista hallinnonalojen sisällä. Seminaaripäivään osallistui XX henkilöä. Aamupäivällä tarkasteltiin Oulun kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tilaa ja niissä käynnissä olleita ja olevaa kehittämistyötä. Lisäksi tarkasteltiin lasten ja nuorten hyvinvointia alueella sekä monitoimijaisen yhteistyön kysymyksiä yleisellä tasolla. Iltapäivässä keskityttiin Oulun 3

4 kaupungissa olevia ja kehitettyjä monialaisen yhteistyön malleja sekä ennaltaehkäisevän työnmuotoja. Päivän ohjelma on liitteessä 1. Tilaisuuden esitykset on koottu liitteeseen 2. Päivä herätti keskustelua monialaisen yhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Haasteina koettiin tiedonkulkuun liittyvät ongelmat sekä monialaisen yhteistyön kankeus. Mahdollisuuksina esiin nousi perheiden palveluiden ja tuen päällekkäisyyden karsiminen, jouhevampi palveluprosessi, oikea kohdentuminen sekä palveluiden ja tuen oikeaaikaisuus. Huolta osallistujien kanssa käydyssä keskustelussa kannettiin myös siitä, miten lapsen ääni saataisiin paremmin kuuluviin palvelun ja tuen muotoja suunniteltaessa. Keskustelua herätti myös lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden liikkuvuus. Esimerkiksi toivottiin, että alueille/kouluille nimettäisiin työntekijät, jotka voisivat olla paikalla tiettynä päivänä viikossa. Palveluihin ohjautumisen ja kohdentumisen ongelmallisuuteen ratkaisua haettiin toimintakehyksen muuttamisella. Jos puhumme ohjautumisen asemasta yhdessä tekemisestä, yhteistyön luonne muuttuu. Tällöin myös asiakkaan saama tuki ja palvelut muuttuvat pirstaleisesta yhtenäisemmäksi. Hämmästystä seminaariin osallistujissa herätti se huomio, ettei toisten hallinnonalojen kehittämistyöstä ja useista toimintamalleista tai palveluista ei tiedetty, näin ollen niitä ei myöskään osattu hyödyntää omassa työssä. Päivän aikana käytiinkin keskustelua siitä, kuinka erilaisista toimintamuodoista voitaisiin paremmin tiedottaa ja/tai tehdä näkyväksi sekä kuinka Akkunaa voitaisiin käyttää tässä hyväksi. Lisäksi pohdittiin sitä, miten työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa tähän. Toinen seminaaripäivä Lastensuojelulaki ja monitoimijainen yhteistyö järjestettiin Tämän päivän tarkoituksena oli virittää osallistujia ajattelemaan ja kehittämään monialaisen yhteistyön toimintamalleja huomioiden lastensuojelulain asettamat rajoitteet ja antamat mahdollisuudet. Päivään osallistui 137 henkilö, jotka olivat pääasiassa Oulun kaupungin työntekijöitä. Päivän ohjelma on liitteessä 3 ja esitysmateriaali liitteessä 4. Eri palvelualueilta oli etukäteen kerätty kysymyksiä, joihin halusivat vastauksia. Päivän luennoitsija oli ottanut nämä kysymykset huomioon omaa esitystä rakentaessaan. Päivä perustui vuorovaikutukselle ja siinä suuressa roolissa oli eritoimijoiden esittämät kysymykset ja niistä kumpuavat keskustelut. Keskustelua herätti erityisesti lastensuojelun ja peruspalveluiden välinen yhteistyö. Peruspalveluiden työntekijät kokivat, että he eivät saa esim. lastensuojeluilmoituksen jälkeen tietoa tilanteesta tai muutoin tarpeelliseksi kokemaansa tietoa. He kertoivat kokevansa tällöin, etteivät voi tukea lastensuojelun tekemää työtä, vaikka ovat merkityksellinen lapsen tai nuoren kehitysympäristö. Lastensuojelun henkilöstö puolestaan koki, ettei heillä ole mahdollisuutta lastensuojelulain nojalla kertoa lapsen tilanteesta ja että suuret työntekijäkohtaiset asiakasmäärät rajoittavat yhteydenpitomahdollisuutta muihin lapsen, nuoren tai perheen kanssa toimiviin työntekijöihin. 2. Ensimmäinen työpaja Ensimmäisessä työpajassa työskenneltiin neljän erilaisen asiakastapauksen parissa. Asiakastapauksia koottaessa havaittiin, että asiakastapaukset olivat alueilla hyvin samankaltaisia. Tämän vuoksi päädyttiin käyttämään samankaltaisia asiakastapauksia. Asiakastapaukset jakautuivat seuraavalla tavalla (Kuva 2). Perhe Möttösen asiakastapausta työstämään oli suunniteltu kaksi ryhmää, Kaakkuri ja Kiiminki, työpajapäivänä toisen ryhmän jäsenistä niin moni oli estynyt saapumasta paikalle, että ryhmät päätettiin yhdistää. 4

5 Kuva 2. Asiakastapaukset Työryhmät muodostettiin asiakastapausten perusteella siten, että ryhmissä oli edustettuna se asiantuntemus, jota asiakastapaus edellytti. Työpajan asiakastapaukset on kuvattu tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Tehtävä 1: Millainen olisi yksilön/perheen paras mahdollinen elämä ottaen huomioon kokonaistilanteen? Tehtävä 2: Miksi paras mahdollinen elämä ei yksilön/perheen kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? Tehtävä 3: Minkälaisen toiminnan turvin yksilö/perhe voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivana oman elämänsä aktiivisena subjektina? Tehtävä 4: Konkreettisen toimintamallin luominen? 5

6 3. Toinen työpaja Toista pajapäivää varten asiakastapauksista oli tarkoitus tehdä prosessikaaviot, joissa kuvataan konkreettisia toimintamalleja asiakastapausten hoitamiseksi. Ensimmäisen työpajassa luodut toimintamallit olivat pääsääntöisesti niin ohuita, ettei niistä saanut kuvatuksi prosesseja. Lisäksi ensimmäisessä työpajassa työstetyssä materiaalissa keskityttiin tarkastelemaan lähemmin vain huolen heräämisen vaihetta ja sen jälkeen tapahtuvaa ensimmäistä liikettä. Niinpä toisen työpajan tehtäväksi muotoutuivat seuraavat tehtävät: Asiakastapausten palveluprosessin hiominen Konkreetin käytännön toiminta- ja työskentelymallin hiominen Mahdolliset työmenetelmät Työtä vaikeuttavien raja-aitojen poistaminen; Mitä minä voisin tehdä toisin? Ensimmäisen työpajan materiaali toimitettiin viikkoa ennen osallistujille tutustuttavaksi, jotta voisivat orientoitua toisen työpajan työskentelyyn. Toisessa työpajassa työskentely tapahtui kolmessa ryhmässä sen vuoksi että haluttiin laajempi alueellinen näkemys toimintakokonaisuuteen. 6

7 4. Työpajan asiakastapaukset ja tulokset Ryhmä 1: Asiakastapaus Perhe Möttönen (Kiiminki & Kaakkuri) Työryhmän jäsenet: Nimi Irma Airaksinen (pj) Tanja Saarenpää Anne Schönberg Anne Karppi Anna Haukipuro Anita Kallio Marja Aunola Eija Piiparinen Tehtävä + Palvelualue terveydenhoitaja, Kaakkurin neuvola sosiaalityöntekijä, Pohjoinen lastensuojeluasema lapsityönohjaaja, Kiimingin seurakunta perhetyöntekijä, Perhepalvelut sosiaalityöntekijä, Lastensuojelutarpeen selvitystiimi varhaiserityisopettaja, Varhaiskasvatuspalvelut eteläinen alue perhetyöntekijä, Haukiputaan terveysasema sosiaalityöntekijä, Perhepalvelut, perheneuvonta Alla ryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 7

8 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Möttönen Puheenjohtaja Irma Airaksinen Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Perheen voimavarojen lisääminen/perheen hyvinvointi Riittävän levon turvaaminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Avoin keskustelu vanhempien kanssa perheen tilanteesta Perhetyö/tukihenkilö Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Terveydenhoitaja Perhetyöntekijä Aikataulu, jolla asiassa edetään Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 2. Parisuhteen vahvistaminen Keskustelu (tarvittava tuki esim. srk) Hyvinvointineuvola 3. Perheen keskinäisten vuorovaikutussuhteiden tukeminen Perhetyö perheen tukena/tukihenkilö Terveydenhoitaja/perhetyönt ekijä Sosiaaliset suhteet 4. Vanhempien fyysinen hyvinvoinnin tukeminen Ryhmä: srk/mll, vertaistuki Omat verkostot, päivähoito/kerho Unen, levon, ravinnon turvaaminen Parisuhteen hyvinvointi Perhe itse 8

9 9

10 Ryhmä 2: Asiakastapaus Perhe Virtanen, Kaakkuri Työryhmän jäsenet: Nimi Maija Laukka (pj) Outi Ervasti Päivi Rintasaari Tarja Rönkö Riitta Jokela Anne-Mari Takkula Terttu Turunen Anna-Leena Ylänne Erja Laitinen Tehtävä + Palvelualue rehtori, Oulunlahden koulu vararehtori, Kaakkurin koulu palveluesimies, Kaakkurin terveysasema nuoriso-ohjaaja, Kaakkurin lasten ja nuorten talo, Nuorisopalvelut perhetyöntekijä, Kaijonharjun neuvola palveluesimies, Lastensuojelu/perhehoito palvelupäällikkö, Terveyspalvelut nuorisotyöntekijä, Tuiran seurakunta psykiatrinen sairaanhoitaja, Lasten ja nuorisopsykiatrinen työryhmä Alla ryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 10

11 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Virtanen (Kaakkuri) Puheenjohtaja Maija Laukka Asiantuntija Erja Laitinen Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) Lapset puheeksi keskustelu opettajan ja vanhemman välillä Suojaavat kehitystä tukevat asiat: Tiivis vuorovaikutus perheessä Mummi läheinen Ei oppimisen pulmia Pitää lukemisesta Muutama ystävä Perheellä ei taloudellisia huolia -> tukee lapsen pärjäävyyttä Haavoittuvuudet: Sosiaaliset tilanteet hankalia Ärsyyntyy pikku-siskosta Ei harrastuksia Luokkakaverit kiusaa Vanhempien väsyminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Lapset puheeksi neuvonpito Vanhempien kanssa mietitään keitä neuvonpitoon kutsutaan. Ketkä voisivat oikeasti olla avuksi. Sovitaan, mistä puhutaan esim. kuraattori/psyykkari käymään kiusaamista läpi yhteisössä Psykologi/terveydenhoitaja miettimään perustutkimusten käynnistämistä. Mummi: läheisen ja toimivan suhteen apu. Tuki ryhmätoiminta: esim. voimaneidot (vastuuhenkilö) Jokainen osallistuja lupaa/sitoutuu oman toimivaltansa mukaisesti Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Opettaja Kirjalliset sopimukset ja yhteenveto neuvonpidosta Aikataulu, jolla asiassa edetään Neuvonpito, seurantapalaveri noin 1kk kuluttua, seuranta riittävän kauan Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 11

12 12

13 Ryhmä 3: asiakastapaus Perhe Virtanen, Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Tomi Molin (pj) Meerit Härkönen Sirpa Lehmikangas Airi Mäntylä Auli Ylitalo Liisa Marjeta Tehtävä + Palvelualue vararehtori, Kiiminkojoen koulu erikoistuva lääkäri, Kiimingin hyvinvointikeskus perhetyöntekijä, Perhepalvelut sosiaalityöntekijä, Pohjoinen lastensuojeluasema palveluesimies, Lasten ja nuorisopsykiatrinen työryhmä opettaja, Kiiminkijoen koulu Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 13

14 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Virtanen Puhenjohtaja Tomi Molin PVM Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Yhteistyöverkoston luominen 2. Luokan vuorovaikutussuhteiden ja oppimisympäristön parantaminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Selvitetään tilanne lapsen ja perheen kannalta Mietitään tukimuodot Tehdään yhteistoimintasuunnitelma ja sovitaan vastuut sekä seuranta Luokan ryhmädynamiikan parantaminen Oppimisympäristön luominen Katille suotuisaksi (esim. istumajärjestelyt luokassa) Ryhmäyttäminen Luokan vuorovaikutussuhteiden parantaminen Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Opettaja Terveydenhoitaja Koulukuraattori, -psykologi, erityisopettaja, rehtori Vanhemmat Luokanopettaja Koulukuraattori/psyykkari Aikataulu, jolla asiassa edetään 2-3 vko kuluessa mahdollisimm an pian Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 3. Katin hyvinvoinnin tukeminen 4. Vanhempien/perheen tukeminen Keskustelutuki Psyykkisen tilanteen selvittäminen (tarvittaessa psykologin arvio) Harrastuksen löytyminen Tunteiden hallinnan ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen Tilanteen kertominen Myönteisen palautteen antaminen vanhemmille Ennaltaehkäisevätyö perheen kanssa; keinoja arkeen Koulukuraattori/psykologi Koulupsykologi Vanhemmat + nuori Koulunkäynnin ohjaaja 3. sektori Opettaja + tarvittaessa muita Perhett./perhepalv. sos.tt. Vanhemmat 1-2kk 3-5vk 1-2kk mahdollisimm an pian Läheisverkoston aktivoiminen 14

15 15

16 Ryhmä 4: asiakastapaus Perhe Isola, Kaakkuri Työryhmän jäsenet: Nimi Raija Meriläinen Kristiina Manninen Oili Kauppi-Pasma Susanna Lähde Finnilä Jaana Satu Seppänen Satu Limma Maija Bolzak Leena Tikkala Marita Väätäinen Tehtävä + Palvelualue päiväkodin johtaja, Kuukkelin päiväkoti vararehtori, Kaakkurin koulu varhaiserityisopettaja, Kuukkelin/Kaakonpojan päiväkoti palveluesimies, Eteläinen lastensuojeluasema sosiaalityöntekijä, Tilannearvio tiimi psykologi, Kaakkurin neuvola psykiatrinen sairaanhoitaja, Lasten ja nuorisopsykiatrinen työryhmä lääkäri, Kaakkurin terveysasema sosiaalityöntekijä, Perhepalvelut terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 16

17 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Isola Puheenjohtaja Raija Meriläinen Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Vanhemmuuden tukeminen 2. Lasten iänmukaisen kehityksen turvaaminen ja tukeminen 3. Perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja roolien selkiyttäminen 4. Vanhempien parisuhteen tukeminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) - Vanhempien uupumukseen puuttuminen/hoitaminen - Isän terveydentilan kartoittaminen - Äidin fyysisen tilan kartoittaminen - Luomuverkoston aktivoiminen jaksaminen tukemiseksi - (Perheen taloudellisen kokonaistilanteen kartoitus) - Tarvittavat tutkimukset -> hoidon järjestäminen - Päivähoitotarpeen arviointi - Tuen rakentaminen - Kartoituksessa selvitetty perhetyön mahdollisuus (perhetyö, perheterapia) - Perheen yhteiset harrastukset - Vertaisryhmät - Lastensuojelukartoituksen myötä/neuvolasta ohjaus parisuhdeneuvontaan - Neuvolan perheterapeutti? Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Neuvolan perhetyö Työterveyshuolto Neuvola -> tarv. ohjaus lääkäriin + ls sos.tt tarvittaessa Aikuissosiaalityö Vanhemmat Neuvola, kouluterveyden huolto Vanhemmat Veot/eo:t + opettajat+pk:n henkilökunta Lastensuojelun sos.tt. Neuvola Vanhemmat Lastensuojelun sos.tt. Neuvola Aikataulu, jolla asiassa edetään Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 17

18 Ryhmä 5: asiakastapaus Perhe Isola, Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Katja Rounioja Kaisa Putila Irina Kantola Teija Sulisalo Sirpa Posio Loponen-Salovaara Riitta Riitta Elomaa Tehtävä + Palvelualue palveluesimies, Tilannearvio tiimi perhetyöntekijä, Perhepalvelut psykologi, Kiimingin hyvinvointikeskus palvelupäällikkö, Lastensuojelupalvelut opettaja, Kiiminkijoen koulu terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointikeskus perheterapeutti, Perhepalvelut Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 18

19 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Isola Puheenjohtaja Katja Rounioja Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Vanhempien jaksaminen ja vanhemmuuden tukeminen 2. Jessen kokonaistilanteen kohentuminen 3. Veikan ikätasoinen kehitys 4. Artun hyvinvoinnin lisääntyminen 5. Muiden lasten kasvun ja kehityksen tukeminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Perheen tukiverkoston kartoittaminen ja kokoaminen hyvinvointineuvolassa, verkostopalaverin sopiminen (Perhetyön aloitus + vanhempien omat tapaamiset mielenterveyspuolella + lähiverkosto) Koulun ja lastensuojelun yhteistyö Kiusaamisasian selvittely koululla ADHD Asian selvittely lääkärillä ja tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen Ylimääräinen lääkärintarkastus ja sitä kautta tutkimusten aloittaminen, mahdollinen fysioterapia Varhaisen vuorovaikutuksen arvioiminen, tarvittaessa perhetyö Tapaaminen hyvinvointineuvolassa Arttu osa-aikaiseen päivähoitoon Jonna osa-aikaiseen päivähoitoon täyttäessään kolme Perhetyö miettii vanhempien kanssa omaa aikaa heille, yksilöllistä aikaa kullekin lapselle, yhteistä tekemistä vanhempien kanssa, tuetut lomat koko perheelle, voimaneidot ryhmä Annille ja Liisalle Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) ASIAN VIREILLE LAITTO Hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja Oppilashuoltoryhmän nimeämä henkilö Terveydenhoitaja/lääkäri Perheterapeutti/psykologi Hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja Perheterapeutti/perheidentuk ipalvelut Aikataulu, jolla asiassa edetään 2-3 viikkoa 1-3 viikkoa Lääkäriasia? 1-4 viikkoa 2-3 viikkoa 2viikkoa 3 kuukautta Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö - Henkilöt ja heidän yhteystiedot, jotka kutsutaan 19

20 20

21 Ryhmä 6: asiakastapaus Perhe Töyssälä, Kaakkuri Nimi Jukka Alatalo Ulla Hietala Arja Anttila Sari Riipinen Elina Jurmu Tehtävä + Palvelualue rehtori, Kaakkurin koulu sosiaalityöntekijä, Eteläinen lastensuojeluasema terveydenhoitaja, Kaakkurin koulu psykologi, Perheneuvola psykologiharjoittelija, Perheneuvola Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 21

22 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Töyssälä Puheenjohtaja Jukka Alatalo Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Hallittu päihteiden käyttö 2. Elämän perusasiat kuntoon vuorokausirytmi, ruokailu 3. Juha käy säännöllisesti koulua ja noudattaa kotiintuloaikoja 4. Liisin vanhempien välinen yhteistyö sujuu + Liisin isän päihteiden käyttö hallinnassa Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Äidin motivointi päihdehoitoon ja päihteiden hallittuun käyttöön Pk kertoo huolestaan ensin äidille ja sitten lastensuojeluun tarvittaessa Lastensuojelu voi velvoittaa Vuorokausirytmin säännöllistäminen erityisesti viikonloppuna Perheen kokonaistilanteen kartoitus Keskustelut koulussa Vastuu siskosta iän mukainen Sopimus huoltajuudesta ja tapaamisista Liisin isän kanssa keskustelut päihteiden käytöstä Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Lastensuojelu Päiväkoti A-klinikka Päiväkoti Lastensuojelu Päihdepalvelut Hyvinvointineuvola Perhetyöntekijä Koulun henkilökunta Luokanvalvoja Rehtori Kuraattori Kouluterveydenhoitaja Oppilashuolto Lastensuojelu Lastensuojelu Lastenvalvoja Mahd. käräjäoikeus Perheneuvonta Aikataulu, jolla asiassa edetään Mahdollisi mman pian Mahdollisi mman pian Mahdollisi mman pian Mahdollisi mman pian Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö Seuranta Lasu ja päihdetyöntekijä yhteistyössä Kuka on vastuuhenkilö? Luomuverkosto Selvitetään isän tilanne Harrastusmahdollisuus millaista Liisin isän päihteiden käyttö nyt on? 22

23 23

24 Ryhmä 7: asiakastapaus Perhe Ritola, Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Sirkku Kaltakari Helena Liedes Maija Valkama Pirjo Lahtinen Eija Laine Tehtävä + Palvelualue palvelupäällikkö, Kiimingin hyvinvointikeskus terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointikeskus, kouluterveydenhuolto opettaja, Kiiminkijoen koulu terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointikeskus, kouluterveydenhuolto palveluesimies, Pohjoinen lastensuojeluasema Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 24

25 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Ritola Puheenjohtaja Sirkku Kaltakari Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Äidin päihteettömyys Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Yksilökohtainen tuki mtt/päihdepalvelut Perhekuntoutus Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) vastuutyöntekijä (päihde/mtt) Toimijoiden yhteistyö Aikataulu, jolla asiassa edetään Jatkuvuus Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 2. Arjen hallinta Perhekuntoutus perhetyö tukiperhe Toimijoiden yhteistyö Sosiaalityö Jatkuvuus 3. Turvallinen arki (lapsen näkökulmasta) Turvalliset aikuiset Lasten perustarpeet Selkeys isäkuvioissa Sosiaalityö Jatkuvuus 4. Lasten ikätasoisen kehityksen- ja kasvun turvaaminen Päiväkoti Koulu (opettajat, kuraattori) Laku Harrastus Jatkuvuus 25

26 26

27 5. Nostoja jatkotyöskentelylle Monialaisen yhteistyön toteutumisessa ongelmaksi nousi toimijoiden ja asiakasvastaavan määrittäminen erilaisten asiakastapauksien yhteydessä. Perheessä voi olla useita palveluja tarvitsevia, jolloin niin perhe kuin palvelujärjestelmä on vaarassa kuormittua palaverien ja yhteistyön edellyttämän yhteydenpidon alle. Mikä on riittävä tuen määrä perheille ja tarjotaanko perheille välillä liian raskaita tukitoimia? Mikä on perheen oman vastuunosuus? Lisäksi olisi hyvä miettiä kuinka paljon perheen palveluja pirstaloidaan ja kuinka paljon niitä voitaisiin tuottaa koko perheelle. Lisäksi huomattavaa keskustelua herätti se, kuinka paljon tietoa eri viranomaistoimijat voivat saada koko perheen tilanteesta, kun asiakkaana on yksi perheen jäsen. Työpajassa ehdotettiinkin jopa perhelääkäri käytännön käyttöön ottoa, jolloin perhelääkäri olisi myös perheen vastuutyöntekijä. Lisäksi mietittiin vaihtoehtoa, että asiakkuuden alussa pyydettäisiin kirjallinen lupa tarvittaviin yhteydenottoihin ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa asiakkuuden aikana. Vastuutyöntekijän määrittäminen silloin, kun perheen jollakin lapsella on lastensuojelun asiakkuus, miellettiin ensi alkuun helpoksi. Sosiaalityöntekijällä on tuolloin luonteva rooli vastuutyöntekijänä. Ongelma muodostuu siitä, kun halutaankin hoitaa perhettä kokonaisuutena, mutta asiakkuudessa on vain yksi perheen jäsen. Vaikka yksiselitteisien toimintamallien luominen työpajassa tuntui vaikealta, saatiin luotua malleja, jotka poistaisivat raja-aitoja eri toimijoiden väliltä ja parantaisivat yhteistyötä. Kuitenkin työpajaa leimasi toimijoiden välillä kysymys siitä, keille toimijoille tietoa tulee perheen tilanteesta välittää. Tuotetuissa toimintamalleissa (esimerkki malli kuviossa XX) tiedon välittämistä ei niinkään koettu ongelmaksi vaan pikemminkin kysymys siitä, keiden on oleellista olla tietoinen perheen tilanteesta. Perheen palveluita koordinoiva työntekijä on se työntekijä, jolla huoli herää. Hän kerää kokoon verkoston, jolla perheen tilannetta lähdetään selvittämään ja parantamaan. Tarpeen mukaan verkostossa koordinoiva työntekijä voidaan myös vaihtaa. Koordinoivan työntekijän tehtävä ei ole olla vastuussa kaikesta perheen ympärillä tapahtuvasta toiminnasta vaan huolehtia siitä, että verkosto kokoontuu säännön mukaisesti arvioimaan perheen tilannetta ja suunnittelemaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Koordinoiva työntekijä siis huolehtii, että perheen asioita viedään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin. Verkostojen vaarat: Asiat jäävät puheen tasolle. Usein verkostoissa ei ole rakennetta, jolla määritetään selkeästi eri toimijoiden ja perheen luomuverkoston roolit ja vastuut perheen tilanteen eteenpäin viemisessä. Asioista puhutaan, mutta huolenaiheita ei työstetä tavoitteiksi ja tehtäviksi, joihin voidaan vastata. Perheelle tarjotun tuen ja palvelujen vaikuttavuutta ei seurata. Perheet saavat usein hyvin erilaisia palveluita, mutta niiden soveltuvuutta ja toimivuutta perheen tilanteen parantamiseksi tulisi seurata systemaattisesti. Verkostopalaverit tulisi jaksottaa tietyin ajanjaksoin ja niissä tulisi systemaattisesti arvioida (perheen ja työntekijän näkökulmasta) perheen saamien tuen ja palveluiden vaikuttavuutta perheen kohdalla. Ne palvelut, joiden ei arvioida hyödyttävän perhettä, tulee lopettaa tai vaihtaa toisenlaiseen palveluun. 27

28 Verkosto kasvaa suhteettoman suureksi. Erityisesti moniongelmaisen perheen kohdalla on vaarana verkoston kasvaminen suhteettoman suureksi. Verkoston kasaaminen tapahtuu yleisesti sen työntekijän toimesta, jolla herää huoli perheen tilanteesta. Hän kutsuu koolle ne henkilöt/työntekijät, joiden mukana olon katsoo olevan oleellista perheen tilanteessa. Perheen ympärillä voi kuitenkin jo ennestään olla useita eri toimijoita. Toimijoiden määrä karsiminen on oleellista, pitäisikö olla maximi määrä toimista ja toimijoista perheen ympärillä. Perhe voi myös tukehtua ympärillään oleviin toimijoihin ja palveluihin, jos heitä ei karsita. Huolen puheeksi ottaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, mutta kuinka vahvaa tukea nk. vihreän alueen asiakas tarvitsee? Tarvitseeko asiakas peruspalveluiden tueksi (varhaiskasvatus, koulu, neuvola jne.) palveluita kuntasektorilta vai voitaisiinko perheitä ohjata 3. sektorin palveluihin tai ostopalveluihin. Toisaalta ostopalvelut edellyttävät vakaata toimeentuloa perheeltä. Lisäksi olisi hyvä, jos perheillä olisi käytettävissä kootusti alueensa 3. sektorin toiminta, ostettavat palvelut sekä kaupungin palvelut. Tällöin asiakaan olisi helpompi itsenäisesti ohjautua ja hakea itselleen erilaisia tuen muotoja ja palveluita. 6. Kolmas työpaja Kolmas työpaja aloitettiin käymällä yhteisesti läpi edellisen työpajan tulosten pohjalta luotuja prosessikaavioita. Osa prosessikaavioista oli monimutkaisia, joten osallistujia heräteltiin pohtimaan mahdollisia keinoja palvelupolkujen yksinkertaistamiseksi ja selkiyttämiseksi. Tavoitteena oli myös siirtyä asioiden pohtimisesta konkreettisen toimintamallin luomiseen, jonka avulla asiakascasien pohjalta nousseita epäkohtia voisi lähteä ratkaisemaan. Kolmannen työpajan tavoitteiksi muotoutuivat seuraavat tehtävät: Miettiä miten jatkamme alueellisen toimintamallin rakentamista asiakkaiden tukemiseksi? Valita kehittämiskohteet tulevalle vuodelle? Toimintasuunnitelma asioiden eteenpäin viemiseksi? Työpajan osallistujat jaettiin kahteen ryhmään Kiimingin ja Kaakkurin alueeseen. Ryhmien ensimmäinen tehtävä oli tarkastella aiempaa työpajasarjan materiaalia sekä niistä nousseita yleisiä kysymyksiä. Yleiset kysymykset olivat seuraavat: Mikä on riittävä palvelu asiakasperheelle/asiakkaalle? Miten ongelmat priorisoidaan? Kuinka paljon tukitoimia asiakas/perhe voi yhdellä kertaa ottaa vastaan? Mikä on asiakkaan oma vastuu? Ei voi pakottaa, entä jos asiakas ei sitoudu? Miten 3. sektori saadaan nivottua mukaan toimintaan? Tiedonkulku toimijoiden välillä? Miten taataan riittävä tiedon kulku eri toimijoiden välillä? Kenelle tietoa tulee välittää? Verkostotyö: Ketä mukaan verkostoihin? Muuttuvat palvelutarpeet muuttavat verkostoa, vai muuttavatko? Miten verkostot muuntautuvat asiakkaan tarpeisiin? 28

29 Mitkä ovat oleelliset lapsen kehitysympäristöt? Kuka ottaa vastuun asiakkaan asioiden koordinoinnista? Miten verkosto koordinoidaan, jos perheessä useampi, jotka tarvitsevat tukea? Millainen on toimintamalli työpajasarjan asiakastapausten ympärillä? Miten alueellista toimintamallia ylläpidetään, kehitetään ja rakennetaan jatkossa? Konkreettisen toimintamallin luominen Tutustuttuaan yleisiin esille nousseisiin kysymyksiin työryhmien tehtävänä oli pohtia, minkä asiakasryhmän kanssa työskentely vaatisi selventämistä ja tarkentamista ja millaista yhteistyötä se eri tahoilta edellyttää. Päivän tavoitteena oli konkreettisen toimintamallin rakentaminen niin, että asiakas saa parhaan mahdollisen tuen ja avun, jota tilanteen helpottuminen vaatii. Molemmat ryhmät saivat kolme samansisältöistä tehtäväkokonaisuutta. Ensimmäinen tehtävä sisälsi kolme kysymystä: a) Mihin tarkennettuun asiakasryhmään me syksyn 2014 ja kevään 2015 panostamme? b) Miksi tähän asiakasryhmään panostaminen on tärkeää? c) Millaista yhteistyötä se meiltä edellyttää? Toisessa tehtävässä suunniteltu toimintamalli koottiin taulukkoon ja kolmannessa tehtävässä taulukkoon koottiin yhteinen työskentely ja aikataulut. Ryhmä 1: Kaakkuri Työryhmän jäsenet: Nimi Raija Meriläinen Päivi Rintasaari Ulla Hietala Susanna Lähde Eija Piiparinen Tuula Kivistö-Pyhtilä Anne Karppi Irma Airaksinen Mervi Metsäntaus Johanna Kallio-Turunen Riitta Elomaa Tehtävä + Palvelualue päiväkodin johtaja, Kuukkelin päiväkoti palveluesimies, Kaakkurin terveysasema sosiaalityöntekijä, Eteläinen lastensuojeluasema palveluesimies, Eteläinen lastensuojeluasema sosiaalityöntekijä, Perhepalvelut, perheneuvonta projektiasiantuntija, Sivistys- ja kulttuuripalvelut perhetyöntekijä, Perhepalvelut terveydenhoitaja, Kaakkurin neuvola perhetyöntekijä, Perhepalvelut perhetyöntekijä, Perhepalvelut perheterapeutti, Perhepalvelut Kaakkurin työryhmä näki aiempien työpajojen pohjalta luodut prosessikaaviot monimutkaisina, mutta ryhmän jäsenet olivat sitä mieltä, että kaavioissa ei suinkaan kuvattu valmista hoitopolkua, vaan pikemminkin kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita asiakkaalle voi kyseisissä ongelmatapauksissa tarjota. 29

30 Työryhmä kiinnitti käsiteltyjen asiakastapausten pohjalta huomionsa yleisesti ennaltaehkäisevään työhön. He pohtivat sitä, minkälaisilla ennakoivilla toimenpiteillä voitaisiin välttyä siltä, että jo syntyneiden ongelmien hoitopolut muodostuvat turhan monimutkaisiksi ja jopa uuvuttaviksi oli kyse sitten vihreistä, keltaisista tai punaisista perheistä. Ennaltaehkäisevän työn määrä tulisi saada vähintäänkin samoihin määriin kuin ns. korjaavan työn määrä, vaikka tällä hetkellä tilastojen valossa näyttää siltä, että suurin osa annetuista palveluista on juuri korjaavan työn palveluita. Tehtävä 1. Konkreettinen toimintamalli a) Mihin tarkennettuun asiakasryhmään me syksyn 2014 ja kevään 2015 panostamme? Työpajan tavoitteena oli käsitellä jotakin tiettyä asiakasryhmää, johon olisi tarpeen keskittyä tarkemmin. Osallistujien keskuudesta nousi välittömästi esimerkki raskaana olevista päihteidenkäyttäjistä, joita on erityisen vaikea saada sitoutumaan hoitoon ja joiden kohdalla toimintamalli on erityisen epäselvä. b) Miksi tähän asiakasryhmään panostaminen on tärkeää? Tähän asiakasryhmään on tärkeää panostaa, sillä raskaus on uusi alku ja mahdollisuus. Ennakoiva toiminta mahdollisesti ennaltaehkäisee tai hillitsee myöhempiä ongelmia jopa poistaa ne eikä asiakas välttämättä ajaudu myöhemmin raskaampien palveluiden pariin. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. c) Millaista yhteistyötä se meiltä edellyttää? Työryhmän jäsenet olivat epätietoisia tällaisen tilanteen hoidosta ja sen vastuuhenkilöistä. Äidistä ja lapsesta voidaan tehdä ennakoiva lastensuojeluilmoitus jo raskausaikana, mutta lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin vasta synnyttyään. Työryhmä koki, että ennakoivan lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen toiminta ikään kuin katkeaa, eikä ole selvää, kenen vastuulla raskaana oleva päihteidenkäyttäjä on tai mihin hänet tulisi ohjata. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin jatkumon puute. Kun neuvolakäynnin jälkeen tehdään ennakoiva lastensuojeluilmoitus, ei kukaan tunnu tietävän mitä sen jälkeen tapahtuu. Vaikka kotikäyntejäkin tehdään, ei hoidossa silti ole jatkumoa, selkeää toimintamallia tai vastuuhenkilöä. Keskustelu siirtyi erilaisten hoitomahdollisuuksien tarjoamisesta takaisin asiakkaiden sitoutumiseen ja sen ongelmiin. Kuinka asiakkaan saa sitoutettua, jos tämä ei halua sitoutua? Työntekijän rooli on markkinoida hoitomahdollisuuksia asiakkaalle, mutta sekään ei takaa asiakkaan sitoutumista. Kokemusten pohjalta työryhmän jäsenet olivat huomanneet, että yleensä vain raskaimmat tapaukset tulevat hoitoon, vaikka kevyempiä käyttäjiä on nykyään paljon. Koettiin myös, että usein odottavien äitien kohdalla sitoutuminen saattaa onnistua raskauden aikana, mutta lapsen synnyttyä yhteys katkeaa. Asiakasta ei voi pakottaa hoitoon, joten loppujen lopuksi kaikki on kiinni asiakkaan omasta päätöksestä. Asiakasta ei saa pelotella kovemmilla toimilla, kuten lastensuojeluilmoituksella, mutta tälle tulee kertoa rehellisesti mahdolliset tulevat toimenpiteet ja ilmoitukset. Raskaana olevalle päihdeäidille tarjotaan perhetyötä tai muuta hoitomahdollisuutta, mutta odottava äiti ei välttämättä ota apua vastaan. Tällaisissa tapauksissa on tehtävä ennakoiva lastensuojeluilmoitus, ja nykyään ilmoitus tehdäänkin herkästi. Silti ongelmana on edelleen se, kuinka äitiä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa jo ennen lapsen syntymää. 30

31 Suurin huolenaihe keskustelussa oli se, että jo ennen lapsen syntymää olisi voitu jo tehdä jotakin eikä odottaa siihen saakka, että lapsi syntyy. Äidin päihdeongelmaan olisi hyvä puuttua jo raskausaikana, mutta työryhmän jäsenet ovat epävarmoja siitä, onko tälle asiakasryhmälle olemassa valmista toimintamallia tai polkua, jonka mukaan hoidon tulisi edetä. Vaavi- ryhmä on yksi mahdollisuus raskaana olevalle päihteidenkäyttäjälle, sillä sinne voi mennä jo raskaana ollessaan. Suurin osa kuitenkin menee Vaaviryhmään vasta synnytettyään. Työryhmä päätteli, että Vaavi- ryhmän vähäinen raskaana olevien määrä voisi liittyä sitoutumisen puutteeseen. Keskustelussa nousi esille myös isän sitouttaminen huoleen ja sitä kautta äidin mahdollinen sitoutuminen. Isän sitouttaminen voisi auttaa niissä tapauksissa, joissa lapsen isä ei haluaisi odottavan äidin käyttävän päihteitä, mutta ei osaa yksin puuttua tilanteeseen tai kokee jäävänsä yksin. Työryhmä toivoi enemmän yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden kanssa niin, että sosiaalityöntekijät ottaisivat perheterapeutin tai neuvolan perhepalvelun työntekijän työpariksi arvion tekemiseen ja asiakkaan kanssa keskusteluun. Ennakoivan lastensuojeluilmoituksen jälkeen tarvitaan enemmän yhteistyötä esimerkiksi päihdepalveluiden kanssa. Johtava ajatus työryhmän keskustelussa oli asiakkaan kuunteleminen. Palvelu- tai hoitopolkua ei voida tarjota asiakkaalle valmiina, vaan suunnitelma hoidosta tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kuuntelun tulisi tapahtua asiakasryhmästä ja hoitavasta tahosta riippumatta ja hoito tulisi suunnitella asiakkaan toiveiden ja tarpeiden pohjalta niin pitkälti kuin lain puitteissa on mahdollista. Asiakkaan kuuntelemista painotettiin läpi koko keskustelun. Asiakkaalle tarjotaan vaihtoehtoja ja asiakkaan sekä hänen läheistensä kanssa keskustellaan hänen mahdollisuuksistaan ja toiveistaan. Oli kyseessä mikä tapaus tahansa, asiakkaalle ei lyödä leimaa otsaan ja anneta valmista suunnitelmaa noudatettavaksi, vaan lähdetään liikkeelle asiakkaan ja mahdollisesti läheisten omista tarpeista ja toiveista. Tällä tavalla voidaan yrittää parantaa asiakkaan sitoutumista hoitoon ja tämän pysymistä hoidon parissa tarpeeksi pitkään. Yhtenä ratkaisuehdotuksena työryhmä näki sen, että jo tehtävien kotikäyntien lisäksi panostettaisiin jatkoon ja jatkumoon. Vaikka asiakkaan kotona näyttäisi sillä hetkellä olevan hyvä tilanne eikä tarvetta avulle näy, sovitaan asiakkaan kanssa joka tapauksessa uusi aika tietyn ajan päähän, esimerkiksi kuukauden päähän ensimmäisestä käynnistä tai ajankohtaan, jolloin vauva on syntynyt. Näin ollen asiakas ei putoa tyhjän päälle tai pois avun piiristä välittömästi, vaikka tilanne sillä hetkellä olisikin hyvä. Työryhmä toivoi myös eri tahojen kuvioiden tarkentamista tämänkaltaisissa asiakastapauksissa. On selvitettävä se, kenellä on vastuu ja kuka koordinoi hoitoa ja sen suunnittelua päihteitä käyttävän odottavan äidin kohdalla. Työryhmä toivoi myös saavansa esimerkiksi lastensuojelun työntekijät näkyvimmiksi, jotta hoidon suunnittelu yhteistyössä olisi helpompaa. Lastensuojelua varjostaa edelleen jonkinlainen huono maine ja se nähdään usein peikkona tai pahana ja viimeisenä vaihtoehtona. Työryhmä toivoi muutosta tähän. Osan mielestä myös esimerkiksi Lanu ja sen toiminta on piiloutunut, joka osaltaan vaikeuttaa yhteistyötä haastavien asiakastapausten suunnittelussa. Työryhmä pohti työpajan lopuksi myös edellisessä työpajassa esille noussutta kolmannen sektorin roolia toiminnassa. Kolmannen sektorin ja kaupungin välinen yhteistyö toimii työryhmän mukaan hyvin ainakin joidenkin tahojen toiminnassa ei ainoastaan ohjata kaupungilta 3. sektorin palveluihin vaan tehdään töitä yhdessä (esim. uni-illat). Kolmatta sektoria toivottiin kuitenkin kumppaniksi kaikille tahoille, esimerkiksi vahvistamaan perhetyötä, perheryhmiä ja tukihenkilötoimintaa. 31

32 Tehtävä 2. Konkreettinen toimintamalli a) Mitä konkreettisia toimia tarkennettuun tehdään syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana? b) Miten suunnitellut toimet aiotaan käytännössä toteuttaa? Vastuut, roolit ja toimintaperiaatteet? Tehtävä 3. Sopiminen yhteisestä työskentelystä: Säännölliset tapaamiset (aikataulu)? Mitä työryhmän tapaamisissa käsitellään (agenda)? Ketkä tämän ryhmän jäsenten lisäksi olisi hyvä olla työryhmässä mukana ajoittain (asiantuntijat) 32

33 Ryhmä 2: Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Tomi Molin Pirjo Lahtinen Helena Liedes Tarja Ridell Auli Ylitalo Katja Rounioja Airi Mäntylä Tehtävä + Palvelualue Vararehtori, Kiiminkijoen koulu Terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointineuvola Terveydenhoitaja, Kiiminkijoen koulu Sosiaalityöntekijä, Perheneuvonta Palveluesimies, Lanu Palveluesimies, Tilannearviotiimi Sosiaalityöntekijä, Pohjoinen lastensuojeluasema Kiimingin työryhmä käytti työpajassa varsin merkittävän ajan pohtiessaan edellisissä työpajoissa nousseita kysymyksiä ja sitä kuinka niihin voitaisiin vastata. Yhteistyötä haastaa alati vaihtuvat työntekijät. Kiimingissä on yritetty kerätä alueen toimijoiden karttaa, mutta siinä olevat yhteystiedot vanhentuvat liian nopealla aikataululla. Informointiin työntekijöiden vaihtumisesta tulisikin tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Tosi asia kuitenkin on, että yhteistyö on saumattomampaa ja helpompaa, kun työntekijät tuntevat toisensa. Lisäksi haasteen synnyttää se, ettei toisten palvelurakennetta tunneta riittävästi ja informointi muuttuvista palvelumuodoista ei välity. Toimiva yhteistyö kuitenkin edellyttää toisten palvelualueiden ja toimijoiden toiminnan ja tehtävien tuntemusta. Yhteistyö kaupungin sisäisten toimijoiden ja erityisesti lastensuojelun ja perusopetuksen välillä koetaan Kiimingin alueella parantuneet. Nykyään lastensuojelusta soitetaan kouluun ja yhteistyötä rakennetaan esim. ilmoittamalla kuka lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä, johon voi ottaa yhteyttä. Koulun näkökulmasta on tärkeää, että olisi selkeä henkilö joka ottaa vastuun lapsesta (perheestä) ja lähtee viemään asioita eteenpäin. Keskustelu perheen palveluita koordinoivasta työntekijästä, jolla on hallussaan kokonaisuus, oli vilkasta. Eri palvelualueella toimivat näkevät asiakkuudet eri tavoin. Esim. koulu näkee keskiössä yksittäisen lapsen ja on huolissaan hänen hyvinvoinnista. Lastensuojelu, neuvola tms. tahot näkevät asian laajemmin -> lapsi on aina osa perhettä. Työryhmä koki, että tarvitaan selkeä toimintamalli, joka ohjaa yhteistyötä ja toimintaa. Toimintamallin lähtökohdaksi valittiin aiemmassa Kaakkurin alueen työpajassa työstetty toimintamalliluonnossa, jossa mukaillaan Lapset puheeksi toimintamallin neuvonpito osiota. Seuraavassa on esitetty toimintamalli, johon on määritetty yhteistyötä ja esim. koordinoivan työntekijän roolia sekä tehtäviä työryhmän keskustelujen pohjalta. 33

34 1. Huoli herää Työntekijä havaitsee lapsen tai perheen tilanteessa huolenaiheita. 2. Keskustelu työyksikössä Kun työntekijällä herää huoli lapsen tilanteesta, hän ottaa asian puheeksi työyksikössä. Työyksikössä keskustellaan lapsen/perheen tilanteesta siten, että huolenaihe jalostuu ja työntekijöillä on yhteinen näkemys ja ymmärrys lapsen/perheen tilanteesta. Tarvittaessa anonyymi konsultaatio esim. lastensuojelu, lanu, kouluterveydenhuolto, neuvola tms. 3. Keskustelu vanhempien kanssa Työntekijä, jolla alun perin huoli on herännyt, keskustelee tilanteesta lapsen vanhempien kanssa huoleen liittyen. Perhe nähdään oman tilanteensa aktiivisena toimijana. Perhe jäsentää työntekijän kanssa lapsen/perheen tilannetta ja tuen tarvetta sekä määrittää niitä henkilöitä ja toimijoita, jotka voisivat olla perheelle tueksi heidän tilanteessaan. Jos perhe ei itse osaa hahmottaa heille tueksi olevia henkilöitä ja tahoja, työntekijä voi auttaa perhettä keskustelun kautta esim. ehdottaen viranomaistahoja tai luomutukiverkoston henkilöitä. Keskustelussa sovitaan myös ne asiat joita käsitellään neuvonpidossa sekä se kuka on asioiden esille tuoja (kuka kertoo perheen tilanteesta). Lähtökohta on, että neuvonpidossa perhe itse kertoisi omin sanoin omasta tilanteesta. Jos perhe kokee tämän vaikeaksi/epämiellyttäväksi tms., voi työntekijä auttaa heitä tai kertoa tilanteesta heidän puolestaan perheen täydentäessä kertomusta. 34

35 4. Neuvonpidosta sopiminen Perheen kanssa keskustellut työntekijä kutsuu koolle ne henkilöt, jotka perheen kanssa on sovittu kutsuttavan verkostoon. 5. Neuvonpito Neuvonpito etenee seuraavasti: Perhe kertoo omin sanoin perheen tilanteestaan ja tuen tarpeestaan kokonaisvaltaisesti. Perhe saa halutessaan tukea tilanteensa kertomiseen työntekijältä. Jokainen paikalla oleva kertoo kuinka voi omalta osaltaan olla perheen tukena. Työntekijät kertovat oman työnsä ja toimenkuvansa näkökulmasta ja läheiset yms. perheen luomuverkoston jäsenet omien voimavarojen ja kykyjen näkökulmasta. Tavoite ja toive on, että nämä ovat hyvin konkreetteja tekoja/toimia. Sovitaan yhdessä lapsen/perheen kanssa tehtävälle työskentelylle keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Tehtävien osalta sovitaan myös niiden vastuuhenkilöt ja aikataulu. Sovitaan perheen palveluita koordinoiva työntekijä. Lähtökohta on se, että koordinoiva työntekijä on työntekijä, jonka perhe kokee luontevaksi tähän tehtävään. Perheen tilanteen muuttuessa myös koordinoiva työntekijä voi muuttua. o Koordinoiva työntekijä ei ole vastuussa kaikesta lapsen/perheen ympärillä tapahtuvasta toiminnasta. Hänen tehtävänsä on olla linkki eri toimijoiden ja perheen välillä siten, että syntyy saumaton kokonaisuus. o Koordinoiva työntekijä kuulostelee toimijoilta säännöllisesti onko työskentely edennyt sovittuun suuntaan. Hänen ei tule tietää tarkempia sisältöjä tai esim. keskustelu joita perheen kanssa on käyty. o Jos perheen tilanne muuttuu tai työskentely perheen kanssa jollakin osa-alueella ei etene, koordinoiva työntekijä kutsuu verkoston uudelleen kasaan. o Koordinoiva työntekijä huolehtii sovittujen seurantapalaverien toteutumisesta. o Tarvittaessa koordinoiva työntekijä kutsuu verkostoon uusia toimijoita. o Koordinoivaa työntekijän roolia ei sidota tietylle ammattikunnalle vaan se sovitaan tapauskohtaisesti ja kirjataan ylös. Sovitut asiat kirjataan ylös siten, että kaikki näkevät/kuulevat mitä kirjataan. Kirjataan ylös paikalla olevat henkilöt ja yhteystiedot. Jokaisella työntekijällä on vastuu ilmoittaa koordinoivalle työntekijälle, jos yhteystiedot muuttuvat tai työntekijä vaihtuu. Jokaiselle paikalle olijalle annetaan neuvonpidossa tehdyt kirjaukset kirjallisena mukaan. Jokainen mukana oleva virallisen tahon edustaja huolehtii omalta osaltaan, että ne hoito- ja palvelusuunnitelmat, joita lainsäädäntö heiltä edellyttää on tehty ja kirjattu siten, että niissä toteutuu neuvonpidossa sovitut asiat. Sovitaan seurantapalaverin ajankohta (1-3 kuukautta). 6. Toiminta Sovitut tuen muodot ja toiminnot perheen kanssa alkavat. Jos ennen seurantapalaveria ilmenee tarve (perheen itsensä tai jonkun toimijan näkökulmasta) toiminnan muuttamiselle tai perheen tilanne muuttuu merkittävästi, voidaan seurantapalaveria aikaistaa. Tämä tapahtuu koordinoivan työntekijän kautta. 7. Seurantapalaveri Seurantapalaverissa on mukana ne henkilöt, jotka olivat mukana ensimmäisessä neuvonpidossa. Seurantapalaverissa arvioidaan tuen muotojen toteutumista ja vaikutusta perheen tilanteeseen sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä. 35

36 Konkreettinen toimintasuunnitelma: 36

37 Liitteet Liite 1: Monialaisen yhteistyön seminaari

38 Liite 2. Monialaisen yhteistyön seminaarin esitykset Reija Paananen: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilat ja taustat RPaananen Oulu Katariina Pärnä: Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina Kehitävä moniammatillinen yhte Katri Pintamo-Kenttälä ja Asta Kaarniemi: Koulumentorit: merkitys hyvinvoivan koululaisen tukemisessa Koulumentorit Oulussa Anneli Koistinen ja Jutta Pernu-Määttä: Byströmin nuortentalo Byströmin talo Anna Onnela: Koulupsyykkaritoiminta Koulupsyykkaritoimin ta 38

39 Liite 3. Lastensuojelulaki ja monialainen yhteistyö seminaari

40 Liite 4. Monialainen yhteistyö ja lastensuojelulaki seminaarin materiaali Mira Takkinen, Aino-Maria Koistinaho & Maarit Lätti: Oulun kaupungin lastensuojelu lastensuojelun esittely Maria Haarajoki: Lastensuojelulaki Oulu

41 Liite 5: pidetyn työpajan aikataulu Tulokahvit Päivän avaus Työ ryhmissä: Osallistujien esittely Johdanto: Case asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän kuvaus Millainen olisi yksilön/perheen paras mahdollinen elämä ottaen kokonaistilanne? Psyykkinen näkökulma Fyysinen näkökulma Sosiaalinen näkökulma Taloudellinen näkökulma Miksi paras mahdollinen elämä ei yksilön/perheen kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? Minkälaisen toiminnan turvin henkilö voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti, hyvinvoivana ja oman elämänsä aktiivisena subjektina omassa elämässään? Lounas (omakustanteinen) Konkreettisen toimintamallin luominen (mitä, kuka ja miten)? tavoitteiden, tehtävien, vastuiden ja roolien määrittäminen toimintamallin karkea kuvaaminen Kahvitauko Ryhmät esittelevät tuotoksensa ns. suurryhmälle (kaikille työpajaan osallistuville) Jatkotyöskentelystä sopiminen 41

42 Liite 6: Kaikille ryhmille annetut tehtävät Tehtävä 1: Millainen olisi case asiakkaan paras mahdollinen elämä ottaen huomioon lapsen, nuoren ja hänen perheensä kokonaistilanne? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 45 min klo Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa yksilön/perheen parhaasta mahdollisesta kokonaistilanteesta värillisille A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 20 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista muulle ryhmälle. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa. Tehtävä 2: Miksi paras mahdollinen elämä ei lapsen/nuoren ja hänen perheensä kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 30 min klo Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa tekijöistä, jotka vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 15 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa. Tehtävä 3: Minkälaisen toiminnan turvin yksilö/perhe voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti toimintakykyisenä, hyvinvoivana ja oman elämänsä aktiivisena subjektina? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 45 min klo

43 Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa sellaisesta toiminnasta, joka auttaisi asiakasta A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 20 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa. Tehtävä 4: Konkreettisen toimintamallin luominen Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 1 h 30 min klo Osallistujat kokoavat pareina ajatuksensa sellaisesta toiminnasta, joka auttaisi asiakasta seuraavaan taulukkoon: Osallistujat voivat tehtävälistaa täydentää toimintamallikuvauksella (esim. prosessikuvausta hyväksikäyttäen) 30 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit. Klo Parien tekemät tehtävälistat kootaan ja tuloksia tarkennetaan ja jäsennetään yhdeksi koko ryhmää koskevaksi esitykseksi. 43

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kastehankkeen anti muutosohjelmalle. Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Pohjois-Suomen Lasten Kastehankkeen anti muutosohjelmalle. Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelut Pohjois-Suomen Lasten Kastehankkeen anti muutosohjelmalle Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Poikkitoiminnallisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

PERHEKESKUS/ ALUETIIMI. Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen

PERHEKESKUS/ ALUETIIMI. Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen PERHEKESKUS/ ALUETIIMI Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Hallituksen kärkihanke Muutosta tehdään kohti lapsi- ja perhelähtöisiä, vaikuttavampia,

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Profiam Sosiaalipalvelut Oy Profiam Sosiaalipalvelut - Lastensuojelun erikoisosaamisen keskus MONIAMMATILLISUUS LASTENSUOJELUN AVOPALVELUISSA Systeeminen lastensuojelu yhteiskehittämispäivä 1.9.2017, Lupa auttaa -hanke 31.8.2017

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET Riitta-Liisa Jukarainen o Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) vavu-haastattelu https://www.thl.fi/documents/732587/741077/vavu_rask auden_aikainen_haastettelu_1.pdf

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKOULU Tuomo Lukkari. Kiiminkijoen koulu

HYVINVOINTIKOULU Tuomo Lukkari. Kiiminkijoen koulu HYVINVOINTIKOULU 15.11.2016 Tuomo Lukkari Kiiminkijoen koulu KIIMINKIJOEN KOULU - 560 oppilasta - ( + 110 + 50) - talossa 300 5-8 vuotiasta lasta HYVINVOINTIKOULU - kehittämistyö aloitettu 12/2013 VIITEKEHYS

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot