Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarja

Transkriptio

1 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarja Monialaisen yhteistyön seminaari Lastensuojelulaki ja monitoimijainen yhteistyö seminaari Työpaja Työpaja Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan tavoitteena on edesauttaa siirtymistä sektori- tai yksikkökohtaisesta toimintakulttuurista yli hallintokuntarajojen menevään työryhmätyöskentelyyn, asiakaslähtöiseen toimintatapaan sekä ennaltaehkäisevään työhön. Työpajasarjan tehtävänä on konkreettisten asiakastapausten avulla kehittää alueellista, poikkihallinnollista, eri organisaatioiden ja 3. sektorin välistä yhteistyötä niin, että selkeät toimintamallit vastuineen, rooleineen sekä tiedonkulkuineen rakentuisivat eri toimijoiden välille niin, että tämä näkyisi myös asiakkaille parempina palveluina sekä toiminnan koordinointina. Työpajojen tavoitteena on myös lisätä ennaltaehkäisevää työtä niin, että raskaimpiin palveluihin siirtymiseltä vältyttäisiin.

2 Sisällys 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan työskentelymalli Ensimmäinen työpaja Toinen työpaja Työpajan asiakastapaukset ja tulokset Nostoja jatkotyöskentelylle Kolmas työpaja Liitteet

3 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan työskentelymalli Lasten, nuorten ja perheiden palveluita käsittelevä työpajasarja koostui kahdesta seminaaripäivästä ja kahdesta työpajapäivästä (kuva 1). Seminaaripäivät olivat avoimia kaikille Oulun kaupungin työntekijöille, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa tai heidän työnsä sivuaa sitä. Lisäksi seminaareihin kutsuttiin myös 3. sektorin toimijoita. Työpajapäiviä toteutettiin kaksi. Näissä päivissä alueellista toimintamallia rakennettiin Kaakkurin ja Kiimingin alueilla, joissa on kuluvan vuoden 2014 aikana ollaan ottamassa käyttöön Hyvinvointikoulu mallia. Kuva 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työpajasarjan työskentelymalli Päivistä ensimmäinen Monialaisen yhteistyön seminaari pidettiin Oulun kaupungin pääkirjaston Pakkalan salissa. Ensimmäisen seminaaripäivän tavoite oli luoda parempia edellytyksiä monitoimijaiselle yhteistyölle sekä kasvattaa eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä tietoisuutta työskentelymuodoista ja malleista hallinnonalojen sisällä. Seminaaripäivään osallistui XX henkilöä. Aamupäivällä tarkasteltiin Oulun kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tilaa ja niissä käynnissä olleita ja olevaa kehittämistyötä. Lisäksi tarkasteltiin lasten ja nuorten hyvinvointia alueella sekä monitoimijaisen yhteistyön kysymyksiä yleisellä tasolla. Iltapäivässä keskityttiin Oulun 3

4 kaupungissa olevia ja kehitettyjä monialaisen yhteistyön malleja sekä ennaltaehkäisevän työnmuotoja. Päivän ohjelma on liitteessä 1. Tilaisuuden esitykset on koottu liitteeseen 2. Päivä herätti keskustelua monialaisen yhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Haasteina koettiin tiedonkulkuun liittyvät ongelmat sekä monialaisen yhteistyön kankeus. Mahdollisuuksina esiin nousi perheiden palveluiden ja tuen päällekkäisyyden karsiminen, jouhevampi palveluprosessi, oikea kohdentuminen sekä palveluiden ja tuen oikeaaikaisuus. Huolta osallistujien kanssa käydyssä keskustelussa kannettiin myös siitä, miten lapsen ääni saataisiin paremmin kuuluviin palvelun ja tuen muotoja suunniteltaessa. Keskustelua herätti myös lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden liikkuvuus. Esimerkiksi toivottiin, että alueille/kouluille nimettäisiin työntekijät, jotka voisivat olla paikalla tiettynä päivänä viikossa. Palveluihin ohjautumisen ja kohdentumisen ongelmallisuuteen ratkaisua haettiin toimintakehyksen muuttamisella. Jos puhumme ohjautumisen asemasta yhdessä tekemisestä, yhteistyön luonne muuttuu. Tällöin myös asiakkaan saama tuki ja palvelut muuttuvat pirstaleisesta yhtenäisemmäksi. Hämmästystä seminaariin osallistujissa herätti se huomio, ettei toisten hallinnonalojen kehittämistyöstä ja useista toimintamalleista tai palveluista ei tiedetty, näin ollen niitä ei myöskään osattu hyödyntää omassa työssä. Päivän aikana käytiinkin keskustelua siitä, kuinka erilaisista toimintamuodoista voitaisiin paremmin tiedottaa ja/tai tehdä näkyväksi sekä kuinka Akkunaa voitaisiin käyttää tässä hyväksi. Lisäksi pohdittiin sitä, miten työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa tähän. Toinen seminaaripäivä Lastensuojelulaki ja monitoimijainen yhteistyö järjestettiin Tämän päivän tarkoituksena oli virittää osallistujia ajattelemaan ja kehittämään monialaisen yhteistyön toimintamalleja huomioiden lastensuojelulain asettamat rajoitteet ja antamat mahdollisuudet. Päivään osallistui 137 henkilö, jotka olivat pääasiassa Oulun kaupungin työntekijöitä. Päivän ohjelma on liitteessä 3 ja esitysmateriaali liitteessä 4. Eri palvelualueilta oli etukäteen kerätty kysymyksiä, joihin halusivat vastauksia. Päivän luennoitsija oli ottanut nämä kysymykset huomioon omaa esitystä rakentaessaan. Päivä perustui vuorovaikutukselle ja siinä suuressa roolissa oli eritoimijoiden esittämät kysymykset ja niistä kumpuavat keskustelut. Keskustelua herätti erityisesti lastensuojelun ja peruspalveluiden välinen yhteistyö. Peruspalveluiden työntekijät kokivat, että he eivät saa esim. lastensuojeluilmoituksen jälkeen tietoa tilanteesta tai muutoin tarpeelliseksi kokemaansa tietoa. He kertoivat kokevansa tällöin, etteivät voi tukea lastensuojelun tekemää työtä, vaikka ovat merkityksellinen lapsen tai nuoren kehitysympäristö. Lastensuojelun henkilöstö puolestaan koki, ettei heillä ole mahdollisuutta lastensuojelulain nojalla kertoa lapsen tilanteesta ja että suuret työntekijäkohtaiset asiakasmäärät rajoittavat yhteydenpitomahdollisuutta muihin lapsen, nuoren tai perheen kanssa toimiviin työntekijöihin. 2. Ensimmäinen työpaja Ensimmäisessä työpajassa työskenneltiin neljän erilaisen asiakastapauksen parissa. Asiakastapauksia koottaessa havaittiin, että asiakastapaukset olivat alueilla hyvin samankaltaisia. Tämän vuoksi päädyttiin käyttämään samankaltaisia asiakastapauksia. Asiakastapaukset jakautuivat seuraavalla tavalla (Kuva 2). Perhe Möttösen asiakastapausta työstämään oli suunniteltu kaksi ryhmää, Kaakkuri ja Kiiminki, työpajapäivänä toisen ryhmän jäsenistä niin moni oli estynyt saapumasta paikalle, että ryhmät päätettiin yhdistää. 4

5 Kuva 2. Asiakastapaukset Työryhmät muodostettiin asiakastapausten perusteella siten, että ryhmissä oli edustettuna se asiantuntemus, jota asiakastapaus edellytti. Työpajan asiakastapaukset on kuvattu tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Tehtävä 1: Millainen olisi yksilön/perheen paras mahdollinen elämä ottaen huomioon kokonaistilanteen? Tehtävä 2: Miksi paras mahdollinen elämä ei yksilön/perheen kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? Tehtävä 3: Minkälaisen toiminnan turvin yksilö/perhe voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivana oman elämänsä aktiivisena subjektina? Tehtävä 4: Konkreettisen toimintamallin luominen? 5

6 3. Toinen työpaja Toista pajapäivää varten asiakastapauksista oli tarkoitus tehdä prosessikaaviot, joissa kuvataan konkreettisia toimintamalleja asiakastapausten hoitamiseksi. Ensimmäisen työpajassa luodut toimintamallit olivat pääsääntöisesti niin ohuita, ettei niistä saanut kuvatuksi prosesseja. Lisäksi ensimmäisessä työpajassa työstetyssä materiaalissa keskityttiin tarkastelemaan lähemmin vain huolen heräämisen vaihetta ja sen jälkeen tapahtuvaa ensimmäistä liikettä. Niinpä toisen työpajan tehtäväksi muotoutuivat seuraavat tehtävät: Asiakastapausten palveluprosessin hiominen Konkreetin käytännön toiminta- ja työskentelymallin hiominen Mahdolliset työmenetelmät Työtä vaikeuttavien raja-aitojen poistaminen; Mitä minä voisin tehdä toisin? Ensimmäisen työpajan materiaali toimitettiin viikkoa ennen osallistujille tutustuttavaksi, jotta voisivat orientoitua toisen työpajan työskentelyyn. Toisessa työpajassa työskentely tapahtui kolmessa ryhmässä sen vuoksi että haluttiin laajempi alueellinen näkemys toimintakokonaisuuteen. 6

7 4. Työpajan asiakastapaukset ja tulokset Ryhmä 1: Asiakastapaus Perhe Möttönen (Kiiminki & Kaakkuri) Työryhmän jäsenet: Nimi Irma Airaksinen (pj) Tanja Saarenpää Anne Schönberg Anne Karppi Anna Haukipuro Anita Kallio Marja Aunola Eija Piiparinen Tehtävä + Palvelualue terveydenhoitaja, Kaakkurin neuvola sosiaalityöntekijä, Pohjoinen lastensuojeluasema lapsityönohjaaja, Kiimingin seurakunta perhetyöntekijä, Perhepalvelut sosiaalityöntekijä, Lastensuojelutarpeen selvitystiimi varhaiserityisopettaja, Varhaiskasvatuspalvelut eteläinen alue perhetyöntekijä, Haukiputaan terveysasema sosiaalityöntekijä, Perhepalvelut, perheneuvonta Alla ryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 7

8 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Möttönen Puheenjohtaja Irma Airaksinen Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Perheen voimavarojen lisääminen/perheen hyvinvointi Riittävän levon turvaaminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Avoin keskustelu vanhempien kanssa perheen tilanteesta Perhetyö/tukihenkilö Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Terveydenhoitaja Perhetyöntekijä Aikataulu, jolla asiassa edetään Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 2. Parisuhteen vahvistaminen Keskustelu (tarvittava tuki esim. srk) Hyvinvointineuvola 3. Perheen keskinäisten vuorovaikutussuhteiden tukeminen Perhetyö perheen tukena/tukihenkilö Terveydenhoitaja/perhetyönt ekijä Sosiaaliset suhteet 4. Vanhempien fyysinen hyvinvoinnin tukeminen Ryhmä: srk/mll, vertaistuki Omat verkostot, päivähoito/kerho Unen, levon, ravinnon turvaaminen Parisuhteen hyvinvointi Perhe itse 8

9 9

10 Ryhmä 2: Asiakastapaus Perhe Virtanen, Kaakkuri Työryhmän jäsenet: Nimi Maija Laukka (pj) Outi Ervasti Päivi Rintasaari Tarja Rönkö Riitta Jokela Anne-Mari Takkula Terttu Turunen Anna-Leena Ylänne Erja Laitinen Tehtävä + Palvelualue rehtori, Oulunlahden koulu vararehtori, Kaakkurin koulu palveluesimies, Kaakkurin terveysasema nuoriso-ohjaaja, Kaakkurin lasten ja nuorten talo, Nuorisopalvelut perhetyöntekijä, Kaijonharjun neuvola palveluesimies, Lastensuojelu/perhehoito palvelupäällikkö, Terveyspalvelut nuorisotyöntekijä, Tuiran seurakunta psykiatrinen sairaanhoitaja, Lasten ja nuorisopsykiatrinen työryhmä Alla ryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 10

11 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Virtanen (Kaakkuri) Puheenjohtaja Maija Laukka Asiantuntija Erja Laitinen Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) Lapset puheeksi keskustelu opettajan ja vanhemman välillä Suojaavat kehitystä tukevat asiat: Tiivis vuorovaikutus perheessä Mummi läheinen Ei oppimisen pulmia Pitää lukemisesta Muutama ystävä Perheellä ei taloudellisia huolia -> tukee lapsen pärjäävyyttä Haavoittuvuudet: Sosiaaliset tilanteet hankalia Ärsyyntyy pikku-siskosta Ei harrastuksia Luokkakaverit kiusaa Vanhempien väsyminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Lapset puheeksi neuvonpito Vanhempien kanssa mietitään keitä neuvonpitoon kutsutaan. Ketkä voisivat oikeasti olla avuksi. Sovitaan, mistä puhutaan esim. kuraattori/psyykkari käymään kiusaamista läpi yhteisössä Psykologi/terveydenhoitaja miettimään perustutkimusten käynnistämistä. Mummi: läheisen ja toimivan suhteen apu. Tuki ryhmätoiminta: esim. voimaneidot (vastuuhenkilö) Jokainen osallistuja lupaa/sitoutuu oman toimivaltansa mukaisesti Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Opettaja Kirjalliset sopimukset ja yhteenveto neuvonpidosta Aikataulu, jolla asiassa edetään Neuvonpito, seurantapalaveri noin 1kk kuluttua, seuranta riittävän kauan Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 11

12 12

13 Ryhmä 3: asiakastapaus Perhe Virtanen, Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Tomi Molin (pj) Meerit Härkönen Sirpa Lehmikangas Airi Mäntylä Auli Ylitalo Liisa Marjeta Tehtävä + Palvelualue vararehtori, Kiiminkojoen koulu erikoistuva lääkäri, Kiimingin hyvinvointikeskus perhetyöntekijä, Perhepalvelut sosiaalityöntekijä, Pohjoinen lastensuojeluasema palveluesimies, Lasten ja nuorisopsykiatrinen työryhmä opettaja, Kiiminkijoen koulu Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 13

14 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Virtanen Puhenjohtaja Tomi Molin PVM Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Yhteistyöverkoston luominen 2. Luokan vuorovaikutussuhteiden ja oppimisympäristön parantaminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Selvitetään tilanne lapsen ja perheen kannalta Mietitään tukimuodot Tehdään yhteistoimintasuunnitelma ja sovitaan vastuut sekä seuranta Luokan ryhmädynamiikan parantaminen Oppimisympäristön luominen Katille suotuisaksi (esim. istumajärjestelyt luokassa) Ryhmäyttäminen Luokan vuorovaikutussuhteiden parantaminen Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Opettaja Terveydenhoitaja Koulukuraattori, -psykologi, erityisopettaja, rehtori Vanhemmat Luokanopettaja Koulukuraattori/psyykkari Aikataulu, jolla asiassa edetään 2-3 vko kuluessa mahdollisimm an pian Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 3. Katin hyvinvoinnin tukeminen 4. Vanhempien/perheen tukeminen Keskustelutuki Psyykkisen tilanteen selvittäminen (tarvittaessa psykologin arvio) Harrastuksen löytyminen Tunteiden hallinnan ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen Tilanteen kertominen Myönteisen palautteen antaminen vanhemmille Ennaltaehkäisevätyö perheen kanssa; keinoja arkeen Koulukuraattori/psykologi Koulupsykologi Vanhemmat + nuori Koulunkäynnin ohjaaja 3. sektori Opettaja + tarvittaessa muita Perhett./perhepalv. sos.tt. Vanhemmat 1-2kk 3-5vk 1-2kk mahdollisimm an pian Läheisverkoston aktivoiminen 14

15 15

16 Ryhmä 4: asiakastapaus Perhe Isola, Kaakkuri Työryhmän jäsenet: Nimi Raija Meriläinen Kristiina Manninen Oili Kauppi-Pasma Susanna Lähde Finnilä Jaana Satu Seppänen Satu Limma Maija Bolzak Leena Tikkala Marita Väätäinen Tehtävä + Palvelualue päiväkodin johtaja, Kuukkelin päiväkoti vararehtori, Kaakkurin koulu varhaiserityisopettaja, Kuukkelin/Kaakonpojan päiväkoti palveluesimies, Eteläinen lastensuojeluasema sosiaalityöntekijä, Tilannearvio tiimi psykologi, Kaakkurin neuvola psykiatrinen sairaanhoitaja, Lasten ja nuorisopsykiatrinen työryhmä lääkäri, Kaakkurin terveysasema sosiaalityöntekijä, Perhepalvelut terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 16

17 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Isola Puheenjohtaja Raija Meriläinen Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Vanhemmuuden tukeminen 2. Lasten iänmukaisen kehityksen turvaaminen ja tukeminen 3. Perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja roolien selkiyttäminen 4. Vanhempien parisuhteen tukeminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) - Vanhempien uupumukseen puuttuminen/hoitaminen - Isän terveydentilan kartoittaminen - Äidin fyysisen tilan kartoittaminen - Luomuverkoston aktivoiminen jaksaminen tukemiseksi - (Perheen taloudellisen kokonaistilanteen kartoitus) - Tarvittavat tutkimukset -> hoidon järjestäminen - Päivähoitotarpeen arviointi - Tuen rakentaminen - Kartoituksessa selvitetty perhetyön mahdollisuus (perhetyö, perheterapia) - Perheen yhteiset harrastukset - Vertaisryhmät - Lastensuojelukartoituksen myötä/neuvolasta ohjaus parisuhdeneuvontaan - Neuvolan perheterapeutti? Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Neuvolan perhetyö Työterveyshuolto Neuvola -> tarv. ohjaus lääkäriin + ls sos.tt tarvittaessa Aikuissosiaalityö Vanhemmat Neuvola, kouluterveyden huolto Vanhemmat Veot/eo:t + opettajat+pk:n henkilökunta Lastensuojelun sos.tt. Neuvola Vanhemmat Lastensuojelun sos.tt. Neuvola Aikataulu, jolla asiassa edetään Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 17

18 Ryhmä 5: asiakastapaus Perhe Isola, Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Katja Rounioja Kaisa Putila Irina Kantola Teija Sulisalo Sirpa Posio Loponen-Salovaara Riitta Riitta Elomaa Tehtävä + Palvelualue palveluesimies, Tilannearvio tiimi perhetyöntekijä, Perhepalvelut psykologi, Kiimingin hyvinvointikeskus palvelupäällikkö, Lastensuojelupalvelut opettaja, Kiiminkijoen koulu terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointikeskus perheterapeutti, Perhepalvelut Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 18

19 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Isola Puheenjohtaja Katja Rounioja Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Vanhempien jaksaminen ja vanhemmuuden tukeminen 2. Jessen kokonaistilanteen kohentuminen 3. Veikan ikätasoinen kehitys 4. Artun hyvinvoinnin lisääntyminen 5. Muiden lasten kasvun ja kehityksen tukeminen Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Perheen tukiverkoston kartoittaminen ja kokoaminen hyvinvointineuvolassa, verkostopalaverin sopiminen (Perhetyön aloitus + vanhempien omat tapaamiset mielenterveyspuolella + lähiverkosto) Koulun ja lastensuojelun yhteistyö Kiusaamisasian selvittely koululla ADHD Asian selvittely lääkärillä ja tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen Ylimääräinen lääkärintarkastus ja sitä kautta tutkimusten aloittaminen, mahdollinen fysioterapia Varhaisen vuorovaikutuksen arvioiminen, tarvittaessa perhetyö Tapaaminen hyvinvointineuvolassa Arttu osa-aikaiseen päivähoitoon Jonna osa-aikaiseen päivähoitoon täyttäessään kolme Perhetyö miettii vanhempien kanssa omaa aikaa heille, yksilöllistä aikaa kullekin lapselle, yhteistä tekemistä vanhempien kanssa, tuetut lomat koko perheelle, voimaneidot ryhmä Annille ja Liisalle Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) ASIAN VIREILLE LAITTO Hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja Oppilashuoltoryhmän nimeämä henkilö Terveydenhoitaja/lääkäri Perheterapeutti/psykologi Hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja Perheterapeutti/perheidentuk ipalvelut Aikataulu, jolla asiassa edetään 2-3 viikkoa 1-3 viikkoa Lääkäriasia? 1-4 viikkoa 2-3 viikkoa 2viikkoa 3 kuukautta Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö - Henkilöt ja heidän yhteystiedot, jotka kutsutaan 19

20 20

21 Ryhmä 6: asiakastapaus Perhe Töyssälä, Kaakkuri Nimi Jukka Alatalo Ulla Hietala Arja Anttila Sari Riipinen Elina Jurmu Tehtävä + Palvelualue rehtori, Kaakkurin koulu sosiaalityöntekijä, Eteläinen lastensuojeluasema terveydenhoitaja, Kaakkurin koulu psykologi, Perheneuvola psykologiharjoittelija, Perheneuvola Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 21

22 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Töyssälä Puheenjohtaja Jukka Alatalo Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Hallittu päihteiden käyttö 2. Elämän perusasiat kuntoon vuorokausirytmi, ruokailu 3. Juha käy säännöllisesti koulua ja noudattaa kotiintuloaikoja 4. Liisin vanhempien välinen yhteistyö sujuu + Liisin isän päihteiden käyttö hallinnassa Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Äidin motivointi päihdehoitoon ja päihteiden hallittuun käyttöön Pk kertoo huolestaan ensin äidille ja sitten lastensuojeluun tarvittaessa Lastensuojelu voi velvoittaa Vuorokausirytmin säännöllistäminen erityisesti viikonloppuna Perheen kokonaistilanteen kartoitus Keskustelut koulussa Vastuu siskosta iän mukainen Sopimus huoltajuudesta ja tapaamisista Liisin isän kanssa keskustelut päihteiden käytöstä Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) Lastensuojelu Päiväkoti A-klinikka Päiväkoti Lastensuojelu Päihdepalvelut Hyvinvointineuvola Perhetyöntekijä Koulun henkilökunta Luokanvalvoja Rehtori Kuraattori Kouluterveydenhoitaja Oppilashuolto Lastensuojelu Lastensuojelu Lastenvalvoja Mahd. käräjäoikeus Perheneuvonta Aikataulu, jolla asiassa edetään Mahdollisi mman pian Mahdollisi mman pian Mahdollisi mman pian Mahdollisi mman pian Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö Seuranta Lasu ja päihdetyöntekijä yhteistyössä Kuka on vastuuhenkilö? Luomuverkosto Selvitetään isän tilanne Harrastusmahdollisuus millaista Liisin isän päihteiden käyttö nyt on? 22

23 23

24 Ryhmä 7: asiakastapaus Perhe Ritola, Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Sirkku Kaltakari Helena Liedes Maija Valkama Pirjo Lahtinen Eija Laine Tehtävä + Palvelualue palvelupäällikkö, Kiimingin hyvinvointikeskus terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointikeskus, kouluterveydenhuolto opettaja, Kiiminkijoen koulu terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointikeskus, kouluterveydenhuolto palveluesimies, Pohjoinen lastensuojeluasema Alla työryhmälle jaettu asiakaskuvaus: 24

25 Työpajan case -asiakkaan nimi Perhe Ritola Puheenjohtaja Sirkku Kaltakari Päätavoitteet tärkeysjärjestyksessä (Mitä yksilön/perheen hyvän elämän toteutumiseksi ja tukemiseksi pitäisi tehdä) 1. Äidin päihteettömyys Tavoitteiden asettaminen Keskeiset tehtävät, jotka hoitamalla päätavoitteet saavutetaan (Asiat, jotka edellyttävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkataan lihavoituna) Yksilökohtainen tuki mtt/päihdepalvelut Perhekuntoutus Vastuuhenkilöt) (Pääasiakasvastuuhenkilö lihavoituna) vastuutyöntekijä (päihde/mtt) Toimijoiden yhteistyö Aikataulu, jolla asiassa edetään Jatkuvuus Mitä tavoitteiden osalta vielä pitää selvittää Allekkain merkataan: * Asia * Vastuuhenkilö 2. Arjen hallinta Perhekuntoutus perhetyö tukiperhe Toimijoiden yhteistyö Sosiaalityö Jatkuvuus 3. Turvallinen arki (lapsen näkökulmasta) Turvalliset aikuiset Lasten perustarpeet Selkeys isäkuvioissa Sosiaalityö Jatkuvuus 4. Lasten ikätasoisen kehityksen- ja kasvun turvaaminen Päiväkoti Koulu (opettajat, kuraattori) Laku Harrastus Jatkuvuus 25

26 26

27 5. Nostoja jatkotyöskentelylle Monialaisen yhteistyön toteutumisessa ongelmaksi nousi toimijoiden ja asiakasvastaavan määrittäminen erilaisten asiakastapauksien yhteydessä. Perheessä voi olla useita palveluja tarvitsevia, jolloin niin perhe kuin palvelujärjestelmä on vaarassa kuormittua palaverien ja yhteistyön edellyttämän yhteydenpidon alle. Mikä on riittävä tuen määrä perheille ja tarjotaanko perheille välillä liian raskaita tukitoimia? Mikä on perheen oman vastuunosuus? Lisäksi olisi hyvä miettiä kuinka paljon perheen palveluja pirstaloidaan ja kuinka paljon niitä voitaisiin tuottaa koko perheelle. Lisäksi huomattavaa keskustelua herätti se, kuinka paljon tietoa eri viranomaistoimijat voivat saada koko perheen tilanteesta, kun asiakkaana on yksi perheen jäsen. Työpajassa ehdotettiinkin jopa perhelääkäri käytännön käyttöön ottoa, jolloin perhelääkäri olisi myös perheen vastuutyöntekijä. Lisäksi mietittiin vaihtoehtoa, että asiakkuuden alussa pyydettäisiin kirjallinen lupa tarvittaviin yhteydenottoihin ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa asiakkuuden aikana. Vastuutyöntekijän määrittäminen silloin, kun perheen jollakin lapsella on lastensuojelun asiakkuus, miellettiin ensi alkuun helpoksi. Sosiaalityöntekijällä on tuolloin luonteva rooli vastuutyöntekijänä. Ongelma muodostuu siitä, kun halutaankin hoitaa perhettä kokonaisuutena, mutta asiakkuudessa on vain yksi perheen jäsen. Vaikka yksiselitteisien toimintamallien luominen työpajassa tuntui vaikealta, saatiin luotua malleja, jotka poistaisivat raja-aitoja eri toimijoiden väliltä ja parantaisivat yhteistyötä. Kuitenkin työpajaa leimasi toimijoiden välillä kysymys siitä, keille toimijoille tietoa tulee perheen tilanteesta välittää. Tuotetuissa toimintamalleissa (esimerkki malli kuviossa XX) tiedon välittämistä ei niinkään koettu ongelmaksi vaan pikemminkin kysymys siitä, keiden on oleellista olla tietoinen perheen tilanteesta. Perheen palveluita koordinoiva työntekijä on se työntekijä, jolla huoli herää. Hän kerää kokoon verkoston, jolla perheen tilannetta lähdetään selvittämään ja parantamaan. Tarpeen mukaan verkostossa koordinoiva työntekijä voidaan myös vaihtaa. Koordinoivan työntekijän tehtävä ei ole olla vastuussa kaikesta perheen ympärillä tapahtuvasta toiminnasta vaan huolehtia siitä, että verkosto kokoontuu säännön mukaisesti arvioimaan perheen tilannetta ja suunnittelemaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Koordinoiva työntekijä siis huolehtii, että perheen asioita viedään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin. Verkostojen vaarat: Asiat jäävät puheen tasolle. Usein verkostoissa ei ole rakennetta, jolla määritetään selkeästi eri toimijoiden ja perheen luomuverkoston roolit ja vastuut perheen tilanteen eteenpäin viemisessä. Asioista puhutaan, mutta huolenaiheita ei työstetä tavoitteiksi ja tehtäviksi, joihin voidaan vastata. Perheelle tarjotun tuen ja palvelujen vaikuttavuutta ei seurata. Perheet saavat usein hyvin erilaisia palveluita, mutta niiden soveltuvuutta ja toimivuutta perheen tilanteen parantamiseksi tulisi seurata systemaattisesti. Verkostopalaverit tulisi jaksottaa tietyin ajanjaksoin ja niissä tulisi systemaattisesti arvioida (perheen ja työntekijän näkökulmasta) perheen saamien tuen ja palveluiden vaikuttavuutta perheen kohdalla. Ne palvelut, joiden ei arvioida hyödyttävän perhettä, tulee lopettaa tai vaihtaa toisenlaiseen palveluun. 27

28 Verkosto kasvaa suhteettoman suureksi. Erityisesti moniongelmaisen perheen kohdalla on vaarana verkoston kasvaminen suhteettoman suureksi. Verkoston kasaaminen tapahtuu yleisesti sen työntekijän toimesta, jolla herää huoli perheen tilanteesta. Hän kutsuu koolle ne henkilöt/työntekijät, joiden mukana olon katsoo olevan oleellista perheen tilanteessa. Perheen ympärillä voi kuitenkin jo ennestään olla useita eri toimijoita. Toimijoiden määrä karsiminen on oleellista, pitäisikö olla maximi määrä toimista ja toimijoista perheen ympärillä. Perhe voi myös tukehtua ympärillään oleviin toimijoihin ja palveluihin, jos heitä ei karsita. Huolen puheeksi ottaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, mutta kuinka vahvaa tukea nk. vihreän alueen asiakas tarvitsee? Tarvitseeko asiakas peruspalveluiden tueksi (varhaiskasvatus, koulu, neuvola jne.) palveluita kuntasektorilta vai voitaisiinko perheitä ohjata 3. sektorin palveluihin tai ostopalveluihin. Toisaalta ostopalvelut edellyttävät vakaata toimeentuloa perheeltä. Lisäksi olisi hyvä, jos perheillä olisi käytettävissä kootusti alueensa 3. sektorin toiminta, ostettavat palvelut sekä kaupungin palvelut. Tällöin asiakaan olisi helpompi itsenäisesti ohjautua ja hakea itselleen erilaisia tuen muotoja ja palveluita. 6. Kolmas työpaja Kolmas työpaja aloitettiin käymällä yhteisesti läpi edellisen työpajan tulosten pohjalta luotuja prosessikaavioita. Osa prosessikaavioista oli monimutkaisia, joten osallistujia heräteltiin pohtimaan mahdollisia keinoja palvelupolkujen yksinkertaistamiseksi ja selkiyttämiseksi. Tavoitteena oli myös siirtyä asioiden pohtimisesta konkreettisen toimintamallin luomiseen, jonka avulla asiakascasien pohjalta nousseita epäkohtia voisi lähteä ratkaisemaan. Kolmannen työpajan tavoitteiksi muotoutuivat seuraavat tehtävät: Miettiä miten jatkamme alueellisen toimintamallin rakentamista asiakkaiden tukemiseksi? Valita kehittämiskohteet tulevalle vuodelle? Toimintasuunnitelma asioiden eteenpäin viemiseksi? Työpajan osallistujat jaettiin kahteen ryhmään Kiimingin ja Kaakkurin alueeseen. Ryhmien ensimmäinen tehtävä oli tarkastella aiempaa työpajasarjan materiaalia sekä niistä nousseita yleisiä kysymyksiä. Yleiset kysymykset olivat seuraavat: Mikä on riittävä palvelu asiakasperheelle/asiakkaalle? Miten ongelmat priorisoidaan? Kuinka paljon tukitoimia asiakas/perhe voi yhdellä kertaa ottaa vastaan? Mikä on asiakkaan oma vastuu? Ei voi pakottaa, entä jos asiakas ei sitoudu? Miten 3. sektori saadaan nivottua mukaan toimintaan? Tiedonkulku toimijoiden välillä? Miten taataan riittävä tiedon kulku eri toimijoiden välillä? Kenelle tietoa tulee välittää? Verkostotyö: Ketä mukaan verkostoihin? Muuttuvat palvelutarpeet muuttavat verkostoa, vai muuttavatko? Miten verkostot muuntautuvat asiakkaan tarpeisiin? 28

29 Mitkä ovat oleelliset lapsen kehitysympäristöt? Kuka ottaa vastuun asiakkaan asioiden koordinoinnista? Miten verkosto koordinoidaan, jos perheessä useampi, jotka tarvitsevat tukea? Millainen on toimintamalli työpajasarjan asiakastapausten ympärillä? Miten alueellista toimintamallia ylläpidetään, kehitetään ja rakennetaan jatkossa? Konkreettisen toimintamallin luominen Tutustuttuaan yleisiin esille nousseisiin kysymyksiin työryhmien tehtävänä oli pohtia, minkä asiakasryhmän kanssa työskentely vaatisi selventämistä ja tarkentamista ja millaista yhteistyötä se eri tahoilta edellyttää. Päivän tavoitteena oli konkreettisen toimintamallin rakentaminen niin, että asiakas saa parhaan mahdollisen tuen ja avun, jota tilanteen helpottuminen vaatii. Molemmat ryhmät saivat kolme samansisältöistä tehtäväkokonaisuutta. Ensimmäinen tehtävä sisälsi kolme kysymystä: a) Mihin tarkennettuun asiakasryhmään me syksyn 2014 ja kevään 2015 panostamme? b) Miksi tähän asiakasryhmään panostaminen on tärkeää? c) Millaista yhteistyötä se meiltä edellyttää? Toisessa tehtävässä suunniteltu toimintamalli koottiin taulukkoon ja kolmannessa tehtävässä taulukkoon koottiin yhteinen työskentely ja aikataulut. Ryhmä 1: Kaakkuri Työryhmän jäsenet: Nimi Raija Meriläinen Päivi Rintasaari Ulla Hietala Susanna Lähde Eija Piiparinen Tuula Kivistö-Pyhtilä Anne Karppi Irma Airaksinen Mervi Metsäntaus Johanna Kallio-Turunen Riitta Elomaa Tehtävä + Palvelualue päiväkodin johtaja, Kuukkelin päiväkoti palveluesimies, Kaakkurin terveysasema sosiaalityöntekijä, Eteläinen lastensuojeluasema palveluesimies, Eteläinen lastensuojeluasema sosiaalityöntekijä, Perhepalvelut, perheneuvonta projektiasiantuntija, Sivistys- ja kulttuuripalvelut perhetyöntekijä, Perhepalvelut terveydenhoitaja, Kaakkurin neuvola perhetyöntekijä, Perhepalvelut perhetyöntekijä, Perhepalvelut perheterapeutti, Perhepalvelut Kaakkurin työryhmä näki aiempien työpajojen pohjalta luodut prosessikaaviot monimutkaisina, mutta ryhmän jäsenet olivat sitä mieltä, että kaavioissa ei suinkaan kuvattu valmista hoitopolkua, vaan pikemminkin kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita asiakkaalle voi kyseisissä ongelmatapauksissa tarjota. 29

30 Työryhmä kiinnitti käsiteltyjen asiakastapausten pohjalta huomionsa yleisesti ennaltaehkäisevään työhön. He pohtivat sitä, minkälaisilla ennakoivilla toimenpiteillä voitaisiin välttyä siltä, että jo syntyneiden ongelmien hoitopolut muodostuvat turhan monimutkaisiksi ja jopa uuvuttaviksi oli kyse sitten vihreistä, keltaisista tai punaisista perheistä. Ennaltaehkäisevän työn määrä tulisi saada vähintäänkin samoihin määriin kuin ns. korjaavan työn määrä, vaikka tällä hetkellä tilastojen valossa näyttää siltä, että suurin osa annetuista palveluista on juuri korjaavan työn palveluita. Tehtävä 1. Konkreettinen toimintamalli a) Mihin tarkennettuun asiakasryhmään me syksyn 2014 ja kevään 2015 panostamme? Työpajan tavoitteena oli käsitellä jotakin tiettyä asiakasryhmää, johon olisi tarpeen keskittyä tarkemmin. Osallistujien keskuudesta nousi välittömästi esimerkki raskaana olevista päihteidenkäyttäjistä, joita on erityisen vaikea saada sitoutumaan hoitoon ja joiden kohdalla toimintamalli on erityisen epäselvä. b) Miksi tähän asiakasryhmään panostaminen on tärkeää? Tähän asiakasryhmään on tärkeää panostaa, sillä raskaus on uusi alku ja mahdollisuus. Ennakoiva toiminta mahdollisesti ennaltaehkäisee tai hillitsee myöhempiä ongelmia jopa poistaa ne eikä asiakas välttämättä ajaudu myöhemmin raskaampien palveluiden pariin. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. c) Millaista yhteistyötä se meiltä edellyttää? Työryhmän jäsenet olivat epätietoisia tällaisen tilanteen hoidosta ja sen vastuuhenkilöistä. Äidistä ja lapsesta voidaan tehdä ennakoiva lastensuojeluilmoitus jo raskausaikana, mutta lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin vasta synnyttyään. Työryhmä koki, että ennakoivan lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen toiminta ikään kuin katkeaa, eikä ole selvää, kenen vastuulla raskaana oleva päihteidenkäyttäjä on tai mihin hänet tulisi ohjata. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin jatkumon puute. Kun neuvolakäynnin jälkeen tehdään ennakoiva lastensuojeluilmoitus, ei kukaan tunnu tietävän mitä sen jälkeen tapahtuu. Vaikka kotikäyntejäkin tehdään, ei hoidossa silti ole jatkumoa, selkeää toimintamallia tai vastuuhenkilöä. Keskustelu siirtyi erilaisten hoitomahdollisuuksien tarjoamisesta takaisin asiakkaiden sitoutumiseen ja sen ongelmiin. Kuinka asiakkaan saa sitoutettua, jos tämä ei halua sitoutua? Työntekijän rooli on markkinoida hoitomahdollisuuksia asiakkaalle, mutta sekään ei takaa asiakkaan sitoutumista. Kokemusten pohjalta työryhmän jäsenet olivat huomanneet, että yleensä vain raskaimmat tapaukset tulevat hoitoon, vaikka kevyempiä käyttäjiä on nykyään paljon. Koettiin myös, että usein odottavien äitien kohdalla sitoutuminen saattaa onnistua raskauden aikana, mutta lapsen synnyttyä yhteys katkeaa. Asiakasta ei voi pakottaa hoitoon, joten loppujen lopuksi kaikki on kiinni asiakkaan omasta päätöksestä. Asiakasta ei saa pelotella kovemmilla toimilla, kuten lastensuojeluilmoituksella, mutta tälle tulee kertoa rehellisesti mahdolliset tulevat toimenpiteet ja ilmoitukset. Raskaana olevalle päihdeäidille tarjotaan perhetyötä tai muuta hoitomahdollisuutta, mutta odottava äiti ei välttämättä ota apua vastaan. Tällaisissa tapauksissa on tehtävä ennakoiva lastensuojeluilmoitus, ja nykyään ilmoitus tehdäänkin herkästi. Silti ongelmana on edelleen se, kuinka äitiä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa jo ennen lapsen syntymää. 30

31 Suurin huolenaihe keskustelussa oli se, että jo ennen lapsen syntymää olisi voitu jo tehdä jotakin eikä odottaa siihen saakka, että lapsi syntyy. Äidin päihdeongelmaan olisi hyvä puuttua jo raskausaikana, mutta työryhmän jäsenet ovat epävarmoja siitä, onko tälle asiakasryhmälle olemassa valmista toimintamallia tai polkua, jonka mukaan hoidon tulisi edetä. Vaavi- ryhmä on yksi mahdollisuus raskaana olevalle päihteidenkäyttäjälle, sillä sinne voi mennä jo raskaana ollessaan. Suurin osa kuitenkin menee Vaaviryhmään vasta synnytettyään. Työryhmä päätteli, että Vaavi- ryhmän vähäinen raskaana olevien määrä voisi liittyä sitoutumisen puutteeseen. Keskustelussa nousi esille myös isän sitouttaminen huoleen ja sitä kautta äidin mahdollinen sitoutuminen. Isän sitouttaminen voisi auttaa niissä tapauksissa, joissa lapsen isä ei haluaisi odottavan äidin käyttävän päihteitä, mutta ei osaa yksin puuttua tilanteeseen tai kokee jäävänsä yksin. Työryhmä toivoi enemmän yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden kanssa niin, että sosiaalityöntekijät ottaisivat perheterapeutin tai neuvolan perhepalvelun työntekijän työpariksi arvion tekemiseen ja asiakkaan kanssa keskusteluun. Ennakoivan lastensuojeluilmoituksen jälkeen tarvitaan enemmän yhteistyötä esimerkiksi päihdepalveluiden kanssa. Johtava ajatus työryhmän keskustelussa oli asiakkaan kuunteleminen. Palvelu- tai hoitopolkua ei voida tarjota asiakkaalle valmiina, vaan suunnitelma hoidosta tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kuuntelun tulisi tapahtua asiakasryhmästä ja hoitavasta tahosta riippumatta ja hoito tulisi suunnitella asiakkaan toiveiden ja tarpeiden pohjalta niin pitkälti kuin lain puitteissa on mahdollista. Asiakkaan kuuntelemista painotettiin läpi koko keskustelun. Asiakkaalle tarjotaan vaihtoehtoja ja asiakkaan sekä hänen läheistensä kanssa keskustellaan hänen mahdollisuuksistaan ja toiveistaan. Oli kyseessä mikä tapaus tahansa, asiakkaalle ei lyödä leimaa otsaan ja anneta valmista suunnitelmaa noudatettavaksi, vaan lähdetään liikkeelle asiakkaan ja mahdollisesti läheisten omista tarpeista ja toiveista. Tällä tavalla voidaan yrittää parantaa asiakkaan sitoutumista hoitoon ja tämän pysymistä hoidon parissa tarpeeksi pitkään. Yhtenä ratkaisuehdotuksena työryhmä näki sen, että jo tehtävien kotikäyntien lisäksi panostettaisiin jatkoon ja jatkumoon. Vaikka asiakkaan kotona näyttäisi sillä hetkellä olevan hyvä tilanne eikä tarvetta avulle näy, sovitaan asiakkaan kanssa joka tapauksessa uusi aika tietyn ajan päähän, esimerkiksi kuukauden päähän ensimmäisestä käynnistä tai ajankohtaan, jolloin vauva on syntynyt. Näin ollen asiakas ei putoa tyhjän päälle tai pois avun piiristä välittömästi, vaikka tilanne sillä hetkellä olisikin hyvä. Työryhmä toivoi myös eri tahojen kuvioiden tarkentamista tämänkaltaisissa asiakastapauksissa. On selvitettävä se, kenellä on vastuu ja kuka koordinoi hoitoa ja sen suunnittelua päihteitä käyttävän odottavan äidin kohdalla. Työryhmä toivoi myös saavansa esimerkiksi lastensuojelun työntekijät näkyvimmiksi, jotta hoidon suunnittelu yhteistyössä olisi helpompaa. Lastensuojelua varjostaa edelleen jonkinlainen huono maine ja se nähdään usein peikkona tai pahana ja viimeisenä vaihtoehtona. Työryhmä toivoi muutosta tähän. Osan mielestä myös esimerkiksi Lanu ja sen toiminta on piiloutunut, joka osaltaan vaikeuttaa yhteistyötä haastavien asiakastapausten suunnittelussa. Työryhmä pohti työpajan lopuksi myös edellisessä työpajassa esille noussutta kolmannen sektorin roolia toiminnassa. Kolmannen sektorin ja kaupungin välinen yhteistyö toimii työryhmän mukaan hyvin ainakin joidenkin tahojen toiminnassa ei ainoastaan ohjata kaupungilta 3. sektorin palveluihin vaan tehdään töitä yhdessä (esim. uni-illat). Kolmatta sektoria toivottiin kuitenkin kumppaniksi kaikille tahoille, esimerkiksi vahvistamaan perhetyötä, perheryhmiä ja tukihenkilötoimintaa. 31

32 Tehtävä 2. Konkreettinen toimintamalli a) Mitä konkreettisia toimia tarkennettuun tehdään syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana? b) Miten suunnitellut toimet aiotaan käytännössä toteuttaa? Vastuut, roolit ja toimintaperiaatteet? Tehtävä 3. Sopiminen yhteisestä työskentelystä: Säännölliset tapaamiset (aikataulu)? Mitä työryhmän tapaamisissa käsitellään (agenda)? Ketkä tämän ryhmän jäsenten lisäksi olisi hyvä olla työryhmässä mukana ajoittain (asiantuntijat) 32

33 Ryhmä 2: Kiiminki Työryhmän jäsenet: Nimi Tomi Molin Pirjo Lahtinen Helena Liedes Tarja Ridell Auli Ylitalo Katja Rounioja Airi Mäntylä Tehtävä + Palvelualue Vararehtori, Kiiminkijoen koulu Terveydenhoitaja, Kiimingin hyvinvointineuvola Terveydenhoitaja, Kiiminkijoen koulu Sosiaalityöntekijä, Perheneuvonta Palveluesimies, Lanu Palveluesimies, Tilannearviotiimi Sosiaalityöntekijä, Pohjoinen lastensuojeluasema Kiimingin työryhmä käytti työpajassa varsin merkittävän ajan pohtiessaan edellisissä työpajoissa nousseita kysymyksiä ja sitä kuinka niihin voitaisiin vastata. Yhteistyötä haastaa alati vaihtuvat työntekijät. Kiimingissä on yritetty kerätä alueen toimijoiden karttaa, mutta siinä olevat yhteystiedot vanhentuvat liian nopealla aikataululla. Informointiin työntekijöiden vaihtumisesta tulisikin tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Tosi asia kuitenkin on, että yhteistyö on saumattomampaa ja helpompaa, kun työntekijät tuntevat toisensa. Lisäksi haasteen synnyttää se, ettei toisten palvelurakennetta tunneta riittävästi ja informointi muuttuvista palvelumuodoista ei välity. Toimiva yhteistyö kuitenkin edellyttää toisten palvelualueiden ja toimijoiden toiminnan ja tehtävien tuntemusta. Yhteistyö kaupungin sisäisten toimijoiden ja erityisesti lastensuojelun ja perusopetuksen välillä koetaan Kiimingin alueella parantuneet. Nykyään lastensuojelusta soitetaan kouluun ja yhteistyötä rakennetaan esim. ilmoittamalla kuka lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä, johon voi ottaa yhteyttä. Koulun näkökulmasta on tärkeää, että olisi selkeä henkilö joka ottaa vastuun lapsesta (perheestä) ja lähtee viemään asioita eteenpäin. Keskustelu perheen palveluita koordinoivasta työntekijästä, jolla on hallussaan kokonaisuus, oli vilkasta. Eri palvelualueella toimivat näkevät asiakkuudet eri tavoin. Esim. koulu näkee keskiössä yksittäisen lapsen ja on huolissaan hänen hyvinvoinnista. Lastensuojelu, neuvola tms. tahot näkevät asian laajemmin -> lapsi on aina osa perhettä. Työryhmä koki, että tarvitaan selkeä toimintamalli, joka ohjaa yhteistyötä ja toimintaa. Toimintamallin lähtökohdaksi valittiin aiemmassa Kaakkurin alueen työpajassa työstetty toimintamalliluonnossa, jossa mukaillaan Lapset puheeksi toimintamallin neuvonpito osiota. Seuraavassa on esitetty toimintamalli, johon on määritetty yhteistyötä ja esim. koordinoivan työntekijän roolia sekä tehtäviä työryhmän keskustelujen pohjalta. 33

34 1. Huoli herää Työntekijä havaitsee lapsen tai perheen tilanteessa huolenaiheita. 2. Keskustelu työyksikössä Kun työntekijällä herää huoli lapsen tilanteesta, hän ottaa asian puheeksi työyksikössä. Työyksikössä keskustellaan lapsen/perheen tilanteesta siten, että huolenaihe jalostuu ja työntekijöillä on yhteinen näkemys ja ymmärrys lapsen/perheen tilanteesta. Tarvittaessa anonyymi konsultaatio esim. lastensuojelu, lanu, kouluterveydenhuolto, neuvola tms. 3. Keskustelu vanhempien kanssa Työntekijä, jolla alun perin huoli on herännyt, keskustelee tilanteesta lapsen vanhempien kanssa huoleen liittyen. Perhe nähdään oman tilanteensa aktiivisena toimijana. Perhe jäsentää työntekijän kanssa lapsen/perheen tilannetta ja tuen tarvetta sekä määrittää niitä henkilöitä ja toimijoita, jotka voisivat olla perheelle tueksi heidän tilanteessaan. Jos perhe ei itse osaa hahmottaa heille tueksi olevia henkilöitä ja tahoja, työntekijä voi auttaa perhettä keskustelun kautta esim. ehdottaen viranomaistahoja tai luomutukiverkoston henkilöitä. Keskustelussa sovitaan myös ne asiat joita käsitellään neuvonpidossa sekä se kuka on asioiden esille tuoja (kuka kertoo perheen tilanteesta). Lähtökohta on, että neuvonpidossa perhe itse kertoisi omin sanoin omasta tilanteesta. Jos perhe kokee tämän vaikeaksi/epämiellyttäväksi tms., voi työntekijä auttaa heitä tai kertoa tilanteesta heidän puolestaan perheen täydentäessä kertomusta. 34

35 4. Neuvonpidosta sopiminen Perheen kanssa keskustellut työntekijä kutsuu koolle ne henkilöt, jotka perheen kanssa on sovittu kutsuttavan verkostoon. 5. Neuvonpito Neuvonpito etenee seuraavasti: Perhe kertoo omin sanoin perheen tilanteestaan ja tuen tarpeestaan kokonaisvaltaisesti. Perhe saa halutessaan tukea tilanteensa kertomiseen työntekijältä. Jokainen paikalla oleva kertoo kuinka voi omalta osaltaan olla perheen tukena. Työntekijät kertovat oman työnsä ja toimenkuvansa näkökulmasta ja läheiset yms. perheen luomuverkoston jäsenet omien voimavarojen ja kykyjen näkökulmasta. Tavoite ja toive on, että nämä ovat hyvin konkreetteja tekoja/toimia. Sovitaan yhdessä lapsen/perheen kanssa tehtävälle työskentelylle keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Tehtävien osalta sovitaan myös niiden vastuuhenkilöt ja aikataulu. Sovitaan perheen palveluita koordinoiva työntekijä. Lähtökohta on se, että koordinoiva työntekijä on työntekijä, jonka perhe kokee luontevaksi tähän tehtävään. Perheen tilanteen muuttuessa myös koordinoiva työntekijä voi muuttua. o Koordinoiva työntekijä ei ole vastuussa kaikesta lapsen/perheen ympärillä tapahtuvasta toiminnasta. Hänen tehtävänsä on olla linkki eri toimijoiden ja perheen välillä siten, että syntyy saumaton kokonaisuus. o Koordinoiva työntekijä kuulostelee toimijoilta säännöllisesti onko työskentely edennyt sovittuun suuntaan. Hänen ei tule tietää tarkempia sisältöjä tai esim. keskustelu joita perheen kanssa on käyty. o Jos perheen tilanne muuttuu tai työskentely perheen kanssa jollakin osa-alueella ei etene, koordinoiva työntekijä kutsuu verkoston uudelleen kasaan. o Koordinoiva työntekijä huolehtii sovittujen seurantapalaverien toteutumisesta. o Tarvittaessa koordinoiva työntekijä kutsuu verkostoon uusia toimijoita. o Koordinoivaa työntekijän roolia ei sidota tietylle ammattikunnalle vaan se sovitaan tapauskohtaisesti ja kirjataan ylös. Sovitut asiat kirjataan ylös siten, että kaikki näkevät/kuulevat mitä kirjataan. Kirjataan ylös paikalla olevat henkilöt ja yhteystiedot. Jokaisella työntekijällä on vastuu ilmoittaa koordinoivalle työntekijälle, jos yhteystiedot muuttuvat tai työntekijä vaihtuu. Jokaiselle paikalle olijalle annetaan neuvonpidossa tehdyt kirjaukset kirjallisena mukaan. Jokainen mukana oleva virallisen tahon edustaja huolehtii omalta osaltaan, että ne hoito- ja palvelusuunnitelmat, joita lainsäädäntö heiltä edellyttää on tehty ja kirjattu siten, että niissä toteutuu neuvonpidossa sovitut asiat. Sovitaan seurantapalaverin ajankohta (1-3 kuukautta). 6. Toiminta Sovitut tuen muodot ja toiminnot perheen kanssa alkavat. Jos ennen seurantapalaveria ilmenee tarve (perheen itsensä tai jonkun toimijan näkökulmasta) toiminnan muuttamiselle tai perheen tilanne muuttuu merkittävästi, voidaan seurantapalaveria aikaistaa. Tämä tapahtuu koordinoivan työntekijän kautta. 7. Seurantapalaveri Seurantapalaverissa on mukana ne henkilöt, jotka olivat mukana ensimmäisessä neuvonpidossa. Seurantapalaverissa arvioidaan tuen muotojen toteutumista ja vaikutusta perheen tilanteeseen sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä. 35

36 Konkreettinen toimintasuunnitelma: 36

37 Liitteet Liite 1: Monialaisen yhteistyön seminaari

38 Liite 2. Monialaisen yhteistyön seminaarin esitykset Reija Paananen: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilat ja taustat RPaananen Oulu Katariina Pärnä: Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina Kehitävä moniammatillinen yhte Katri Pintamo-Kenttälä ja Asta Kaarniemi: Koulumentorit: merkitys hyvinvoivan koululaisen tukemisessa Koulumentorit Oulussa Anneli Koistinen ja Jutta Pernu-Määttä: Byströmin nuortentalo Byströmin talo Anna Onnela: Koulupsyykkaritoiminta Koulupsyykkaritoimin ta 38

39 Liite 3. Lastensuojelulaki ja monialainen yhteistyö seminaari

40 Liite 4. Monialainen yhteistyö ja lastensuojelulaki seminaarin materiaali Mira Takkinen, Aino-Maria Koistinaho & Maarit Lätti: Oulun kaupungin lastensuojelu lastensuojelun esittely Maria Haarajoki: Lastensuojelulaki Oulu

41 Liite 5: pidetyn työpajan aikataulu Tulokahvit Päivän avaus Työ ryhmissä: Osallistujien esittely Johdanto: Case asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän kuvaus Millainen olisi yksilön/perheen paras mahdollinen elämä ottaen kokonaistilanne? Psyykkinen näkökulma Fyysinen näkökulma Sosiaalinen näkökulma Taloudellinen näkökulma Miksi paras mahdollinen elämä ei yksilön/perheen kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? Minkälaisen toiminnan turvin henkilö voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti, hyvinvoivana ja oman elämänsä aktiivisena subjektina omassa elämässään? Lounas (omakustanteinen) Konkreettisen toimintamallin luominen (mitä, kuka ja miten)? tavoitteiden, tehtävien, vastuiden ja roolien määrittäminen toimintamallin karkea kuvaaminen Kahvitauko Ryhmät esittelevät tuotoksensa ns. suurryhmälle (kaikille työpajaan osallistuville) Jatkotyöskentelystä sopiminen 41

42 Liite 6: Kaikille ryhmille annetut tehtävät Tehtävä 1: Millainen olisi case asiakkaan paras mahdollinen elämä ottaen huomioon lapsen, nuoren ja hänen perheensä kokonaistilanne? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 45 min klo Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa yksilön/perheen parhaasta mahdollisesta kokonaistilanteesta värillisille A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 20 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista muulle ryhmälle. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa. Tehtävä 2: Miksi paras mahdollinen elämä ei lapsen/nuoren ja hänen perheensä kohdalla aina toteudu? Mitkä tekijät vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 30 min klo Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa tekijöistä, jotka vaikeuttavat hyvän elämän toteutumista A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 15 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa. Tehtävä 3: Minkälaisen toiminnan turvin yksilö/perhe voisi selvitä psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti toimintakykyisenä, hyvinvoivana ja oman elämänsä aktiivisena subjektina? Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 45 min klo

43 Osallistujat kirjaavat pareina ajatuksensa sellaisesta toiminnasta, joka auttaisi asiakasta A4 papereille seuraavasti: Psyykkinen näkökulma : Valkoinen paperi Fyysinen näkökulma: Vihreä paperi Sosiaalinen näkökulma: keltainen paperi Taloudellinen näkökulma: punainen paperi 20 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit siten, että psyykkisen näkökulman paperit ovat allekkain jne. Klo Parit kertovat ajatuksensa eri näkökulmista. Kirjoitettuja näkökulmia vielä asetetaan tärkeysjärjestykseen/ täydennetään/ryhmitellään tarvittaessa. Tehtävä 4: Konkreettisen toimintamallin luominen Koko tehtävän suorittamiseen aikaa 1 h 30 min klo Osallistujat kokoavat pareina ajatuksensa sellaisesta toiminnasta, joka auttaisi asiakasta seuraavaan taulukkoon: Osallistujat voivat tehtävälistaa täydentää toimintamallikuvauksella (esim. prosessikuvausta hyväksikäyttäen) 30 minuutin jälkeen osallistujat kiinnittävät seinälle kirjaamansa paperit. Klo Parien tekemät tehtävälistat kootaan ja tuloksia tarkennetaan ja jäsennetään yhdeksi koko ryhmää koskevaksi esitykseksi. 43