Lääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusmittaristosta
|
|
- Eeva-Kaarina Jääskeläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusmittaristosta
2 Kehityshankkeen tausta Vaikuttavuuden parantaminen on yksi käynnissä olevan Soteuudistuksen keskeisistä tavoitteista Tietoa hoitojen vaikuttavuudesta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän terveydenhuollon päätöksenteossa Lääketeollisuus ry haluaa osallistua hoidon vaikuttavuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun esittelemällä oman mallinsa siitä, miten vaikuttavuutta voitaisiin tulevaisuudessa arvioida Kehitysprojektin tavoitteena on tuottaa mittareita hoidon vaikuttavuuden arvioimiseen Medaffcon Oy toteuttaa hankkeen Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta Kehityshankkeen rahoittaa Lääketeollisuuden Tutkimussäätiö
3 Hanke on osa kansallista ja kansainvälistä keskustelua Vaikuttavien palvelujen järjestäminen on osa Sote-uudistusta Vaikuttavuuden arviointi osana PERFECT-hanketta Valtioneuvoston ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi Vaikuttavuusmittaristo -hanke (Lääketeollisuus ry & Medaffcon Oy) ICHOM-konsortio pyrkii edistämään hoitotulosten mittaamista rakentamalla tautikohtaista mittaristoa kansainvälisenä yhteistyönä. Ruotsissa on pitkä kokemus laaturekistereiden käytöstä sekä käynnissä laaja yhteistyöhanke terveydenhuollon kehittämiseksi Yhtenäinen laaturekisterijärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä ICHOM, International Consortium for Health Outcomes Measurement PERFECT, PERFormance, Effectiveness and Cost of Treatment episodes (Hoitoketjujen toimivuus, tuottavuus ja vaikuttavuus)
4 Tarkastelukulma ja tarkasteltavat sairaudet Tarkastelukulmaksi valittiin käytännönläheinen, potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen taso Pediatriset sairaudet rajattiin tarkastelun ulkopuolelle Kustannukset jätettiin huomioimatta Tarkasteltavat sairaudet aiheuttavat merkittävää tautitaakkaa suomalaisessa väestössä: Keuhkosyöpä Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) Tyypin 2 diabetes (T2D) Sepelvaltimotauti Aivohalvaus Alzheimerin tauti Depressio
5 Vaikuttavuudella tarkoitetaan terveydenhuollon arjessa toteutetulla hoidolla saavutettavaa terveyshyötyä (terveydentilan muutosta) Vaikuttavuus Terveydentilan muutos Hoidon teho Hoitomyöntyvyys Hoidon hyväksyminen Sintonen 2013, Konu et al. 2009
6 Ehdotuksen rakentamisessa käytetyt lähteet Käypä hoito -suositukset Keuhkosyöpä, Crohnin tauti, Diabetes, Sepelvaltimotauti, Aivoinfarkti ja TIA, Muistisairaudet, Depressio European Network for Health Technology Assessment (EUnetHTA) The HTA Core Model 3.0 International Consortium for Health Outcomes Measurement (ICHOM) Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA) Patient Reported Outcome and Quality of Life Instruments Database (PROQOLID) Aihetta koskeva kirjallisuus
7 Lisäksi ehdotuksen rakentamisessa on konsultoitu seuraavia asiantuntijoita Pauliina Molander, gastroenterologian erikoislääkäri, LT, HUS Peijaksen sairaala gastroenterologia Aija Knuutila, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, dosentti, HYKS keuhkosairaudet Leo Niskanen, endokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri, dosentti, HYKS endokrinologia Mikko Syvänne, kardiologian erikoislääkäri, professori, Terveystalo Risto O. Roine, neurologian professori, toimialuejohtaja, TYKS neurologia Merja Viikki, psykiatrian erikoislääkäri, dosentti, Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikka Harri Sintonen, terveystaloustieteen professori (emeritus), Helsingin yliopisto
8 Ehdotus vaikuttavuusmittaristosta
9 Mittareiden kattamat vaikuttavuusalueet Terveyteen liittyvä elämänlaatu Sairastavuus Toimintakyky Kuolleisuus Viisi vaikuttavuusaluetta, joihin nähden hoidon aikaansaamia terveysvaikutuksia tarkastellaan Hoidon hyväksyminen Modifioitu EUnetHTA Core Model 3.0:sta
10 Terveyteen liittyvän elämänlaatumittarin valinta Mittarivalinta tehtiin kartoittamalla, kuinka hyvin yleinen elämänlaatumittari kattaa tautispesifiset erityispiirteet vai tarvitaanko lisäksi sairausspesifejä mittareita Yleiseksi elämänlaatumittariksi valittiin 15D Tarvittaessa sitä täydennettiin sairauskohtaisilla oirekyselyillä tai toimintakykyä kuvaavilla mittareilla Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittariksi voitaisiin valita myös muu geneerinen mittari (kuten EQ-5D) Tämä vaatisi uuden kartoituksen tautispesifisten mittareiden tarpeellisuudesta
11 Terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksen mittaamiseksi ehdotetaan 15Delämänlaatumittaria kaikkien sairauksien kohdalla Energisyys Ahdistuneisuus Masentuneisuus Vaivat ja oireet Sukupuolielämä Henkinen toiminta Liikuntakyky Kyselyssä 15 ulottuvuutta, joista jokaisessa valitaan omaa tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto asteikoilta 1-5: 5 tarkoittaa pahinta mahdollista tilannetta Tavanomaiset toiminnot Näkö Eritystoiminta Kuulo Puhuminen Hengitys Nukkuminen Syöminen Suomessa kehitetty geneerinen (ei-sairausspesifi) mittari Yksityiskohtaisempi kuin EQ-5D Suomalaiset väestöarvot saatavilla tulkinnan avuksi Kysely on nopea täyttää (5-10min) Soveltuu tarvittaessa laatupainotettujen elinvuosien (QALY) laskentaan, joka mahdollistaa taloudellisen arvioinnin Käytetty väestö- ja lukuisissa eri potilasryhmien elämänlaatua arvioivissa tutkimuksissa 15D:
12 Hoidon hyväksymisen indikaattorina käytetään hoitoon sitoutumista (adherenssi) Huono adherenssi voi heikentää hoitojen vaikuttavuutta, jolloin sen mittaaminen on perusteltua vaikuttavuusarvioinnissa Adherenssi kuvaa potilaan sitoutumista hänelle määrättyyn hoitoon (yleensä lääkehoitoon) Sairaalassa annettujen hoitojen kohdalla adherenssin mittaaminen ei ole tarpeellista, koska hoidon toteutus on terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla Avohoidossa olevan potilaan adherenssia on tärkeää mitata (Kelan lääkeosto- ja/tai e-reseptijärjestelmän rekisteritiedot) Komplianssi (ns. sekundaarinen adherenssi) kuvaa hoitoohjeiden noudattamisen täsmällisyyttä Epäsuora mittaaminen on mahdollista potilashaastattelun avulla Komplianssin mittaaminen jätettiin pois johtuen epäsuoran mittausmenetelmän haasteista Tarvittaessa komplianssin mittaus on mahdollista implementoida käyttäen validoitua kyselymenetelmää (esim. Morisky Compliance Score) Aarnio et Martikainen 2016; Simpson et al 2006; Lam et Fresco 2015
13 Tarkastelujakson valinta Tarkastelujakso kuvaa kahta asiaa: Analysointijaksoa, tiedon tuominen rekisteristä vaikuttavuusarviointia varten Mittauspistettä (soveltuen), tiedon vieminen potilastietojärjestelmään Tarkastelujakson pituuteen vaikuttaa Sairauden luonne esim. äkillisesti ilmaantuva tapahtuma vs hitaasti etenevä tauti Sairauden ennuste esim. keuhkosyöpä vs T2D Osittain myös ennustettu aika hoitovasteen ilmaantumiseen
14 Keuhkosyöpä
15 Keuhkosyöpä Vaikuttavuusalue Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Kokonaiskuolleisuus Keuhkosyövästä johtuva kuolleisuus Sairastavuus Taudista vapaa elossaoloaika leikatuilla potilailla Etenemisestä vapaa elossaoloaika levinneessä taudissa (RECIST) Vakavat hoidosta aiheutuneet komplikaatiot Terveyteen liittyvä elämänlaatu 15D-kysely Toimintakyky Keuhkosyövästä johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Kotona/ei kotona ja ulkopuolisen avun tarve ECOG-PS -luokitus Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) 6kk RECIST=Response Evaluation Criteria in Solid Tumors, ECOG-PS=Eastern Cooperative Oncology Group Scale of Performance Status Potilaan itsearviointi 6kk 6kk 6kk 6kk
16 Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD)
17 IBD Vaikuttavuusalue Mittari Tarkastelujakso Sairastavuus Kuolleisuus (toissijainen mittari) Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Dysplasialöydökset ja uudet kolorektaalisyöpädiagnoosit Taudin aktiivisuus Haavainen koliitti: HUS-oirekyselyn tulos ja Mayo-score Crohnin tauti: H-BI ja SES-CD Ulosteen kalprotektiini (jos ei endoskopiaa) IBD:stä johtuvien kortikosteroidihoitojaksojen ja vuodeosastohoitopäivien lkm Kokonaiskuolleisuus IBD:stä johtuva kuolleisuus 15D-kysely IBD:stä johtuva työ- tai opiskelukyvyttömyys (sairauspoissaolot) 3kk ja sen jälkeen 6kk välein 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) IBD=Inflammatory bowel diseases, HBI=Harvey-Bradshaw Index, SES- CD=Simple Endoscopic Score for Crohn s Disease Potilaan itsearviointi
18 Tyypin 2 Diabetes (T2D)
19 T2D Vaikuttavuusalue Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Kokonaiskuolleisuus T2D:stä tai sen komplikaatioista johtuva kuolleisuus Mikrovaskulaarikomplikaatiot ja niiden eteneminen (diabeettinen retinopatia*, nefropatia**, neuropatia***) Makrovaskulaarikomplikaatiot (sydäninfarkti, aivohalvaus, perifeerinen valtimotauti****) Sokeritasapaino (HbA1c) Vakavat hypoglykemiat (=potilas tarvinnut terveydenhuollon ammattilaisen apua) Riskitekijästatus (verenpaine, BMI, lipidit, liikunta, tupakointi) T2D:stä tai sen komplikaatioista johtuvat vuodeosastohoitopäivät 15D-kysely T2D:stä tai sen komplikaatioista johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoito) T2D=Type 2 diabetes, BMI=Body mass index Potilaan itsearviointi * Laser-hoito / heikkonäköisyys ** Proteinuria / egfr < 60 / dialyysihoito *** Diabeettinen jalkahaava **** Alaraajan revaskularisaatiotoimenpide / amputaatio
20 Sepelvaltimotauti (CHD)
21 Sepelvaltimotauti (CHD) Vaikuttavuusalue Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokonaiskuolleisuus Sepelvaltimotaudista tai sen komplikaatioista johtuva kuolleisuus Kardiovaskulaaritapahtumat (sydäninfarkti, sydämen akuutti vajaatoiminta, aivoinfarkti) Kajoavat toimenpiteet (pallolaajennus, ohitusleikkaus) Kajoavasta toimenpiteestä aiheutuneet vakavat komplikaatiot Sairauden etenemistä kuvaavat komplikaatiot (epästabiili sepelvaltimotauti, krooninen sydämen tai munuaisten vajaatoiminta) Riskitekijästatus (verenpaine, BMI, lipidit, sokeritasapaino, liikunta, tupakointi) Sepelvaltimotaudista ja sen komplikaatioista johtuvat vuodeosastohoitopäivät 15D-kysely Toimintakyky CCS-luokitus Sepelvaltimotaudista tai sen komplikaatioista johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Kajoavasta toimenpiteestä aiheutuvat vakavat komplikaatiot: 1kk 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) CHD=Coronary heart disease, BMI=Body Mass Index, CCS=Canadian Cardiovascular Society Potilaan itsearviointi
22 Aivohalvaus (aivoinfarkti, aivoverenvuoto)
23 Aivohalvaus Vaikuttavuusalue Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokonaiskuolleisuus Aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta johtuva kuolleisuus Uusiutunut aivoinfarkti, aivoverenvuoto, TIA Akuuttihoidon komplikaatio (vakava verenvuoto: aivoverenvuoto, retroperitoneaaliverenvuoto, maha-suolikanavan verenvuoto, syvä laskimotukos, keuhkoembolia, pneumonia) Sairauden komplikaatio (muu vakava sydän- tai verisuonitapahtuma, MACE) Toimenpiteet (dekompressiivinen kraniektomia) Riskitekijästatus (verenpaine, BMI, sokeritasapaino, lipidit, liikunta, tupakointi) 15D-kysely Toimintakyky Aivohalvauksesta johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Kotona/ei kotona ja ulkopuolisen avun tarve mrs-luokka 1kk, 3kk, Akuuttihoidon komplikaatiot: 1kk 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi mrs: 3kk, (viimeinen mittaus) TIA=Transient ischemic attack, MACE=major adverse cardiac events, MRS=Modified Rankin Scale Potilaan itsearviointi
24 Alzheimerin tauti
25 Alzheimerin tauti Vaikuttavuusalue Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Kokonaiskuolleisuus Alzheimerin taudista johtuva kuolleisuus Kognitiostatus CERAD-tehtäväsarjalla Depressiostatus Cornellin masennusasteikolla Käytösoireet Cohen-Mansfieldin levottomuusasteikko (CMAI) (ainakin laitoshoidossa) 15D-kysely potilaan tai läheisen (proxy) täyttämänä Mitataan 15D-kysellä myös potilaan hoitajalta (informal caregiver) Alzheimerin taudista johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) CDR-SOB-asteikko (voidaan käyttää myös 15Dkyselyn vastauskyvyn arvioimiseen*) Kotona/ei kotona ja ulkopuolisen avun tarve Cornell ja CMAI: 6kk 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) CERAD=The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's disease, verenpaine, BMI=Body Mass Index, The Clinical Dementia Rating Scale Sum of Boxes (CDR-SOB) Itsearviointi CDR-SOB: 6kk * Hongisto et al. 2015
26 Depressio
27 Depressio Vaikuttavuusalue Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokonaiskuolleisuus Depressiosta johtuva kuolleisuus MADRS-depressioasteikko Depression uusiutuminen Riskitekijästatus (liikunta, uni, tupakointi, alkoholi, päihteet) 15D-kysely MADRS: 6kk 6kk Toimintakyky Depressiosta johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) SOFAS alle 65-vuotiaille Hoidon hyväksyminen Adherenssi MADRS=Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale, SOFAS=Social and Occupational Functioning Assessment Scale Potilaan itsearviointi SOFAS: 6kk
28 Mittarivalinnat perustuivat ehdotuksen rakentamisessa käytettyihin lähteisiin Pyrittiin kokonaisvaltaiseen terveydentilan muutosten tarkasteluun identifioimalla relevantit alueet, joihin voidaan hoidolla vaikuttaa Kuolleisuus huomiotiin, mikäli kyseessä on henkeä uhkaava sairaus Käypä hoito -suosituksilla oli suuri painoarvo sairastavuutta kuvaavien mittareiden valinnassa Myös mittarin käytön helppous oli valintakriteerinä Haavainen koliitti: Mayo-score kansainvälisesti eniten käytetty kliininen indeksi, HUS-oirekysely mahdollistaa kotiseurannan Toimintakyky ja terveyteen liittyvä elämänlaatu huomioitiin, koska merkityksellisiä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta Hoidon hyväksyminen (adherenssi) otettiin mukaan vaikuttavuusmittariksi, koska hoitoon sitoutuminen voi vaikuttaa merkittävästi hoidon tuloksiin
29 Vaikuttavuusarvioinnin mahdollisia tietolähteitä Kuolleisuus Sairastavuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Kuolemansyyt (Tilastokeskus) ESH ja PTH hoitoilmoitukset (THL) ESH ja PTH hoitotiedot (Kanta) 15D voidaan hyödyntää laaturekistereiden yhteydessä Laitoshoito hoitoilmoitusrekisteristä (THL) Potilasasiakirj at (Kunnat, sairaanhoitopiirit) Työstäpoissaolot (Kela, ETK) Tiedonkeruu osaksi laaturekistereitä? ESH=erikoissairaanhoito, PTH=perusterveydenhuolto, THL=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela=Kansaneläkelaitos, ETK=Eläketurvakeskus Tulevaisuudessa hyödynnettävä tietolähde Lääkitykset (Kela, eresepti/kanta)
30 Lähtö- ja seurantatietojen huomiointi kriittistä vaikuttavuuden arvioinnissa Lähtötiedot Demografiset tiedot Riskitekijät ml. elämäntapatiedot kuten tupakointi Liitännäissairaudet diagnoosikoodeilla Tarkasteltavan sairauden vaikeusaste ja tyyppi Aikaisemmat hoidot ja niiden kokonaiskesto Seurantatiedot Laitoshoitoa koskevat tiedot Kuolemansyy diagnoosikoodilla Tiedon strukturoitu kirjaaminen ja tiedonhaun automatisointi eri lähteistä haaste nykyisille tietojärjestelmille.
31 Vaikuttavuusmittariston käyttökohteita Yksittäisen potilaan saavuttama hyöty Hoidosta hyötyvien potilaiden karakterisointi Vaihtoehtoisten hoitojen vertailu hoitoyksikön sisällä Hoitoyksiköiden välinen vertailu Kustannustietoon yhdistettynä resurssien jakoperuste
32 Next steps Yhteneväisten mittausajankohtien määrittely osana kansallista hoitoyksiköiden välistä vertailua Tiedonsiirron automatisoinnin kehittäminen vähentäen hoitoyksiköiden erillistä kirjaamisen tarvetta Keskustelu vaikuttavuusarvioinnin suorittajasta ja arviointitasosta (klinikka, maakunta vs. kansallinen)
33 Kirjallisuusviitteet Aarnio ja Martikainen 2016Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. SIC! 1/2016: Hongisto K. et al. Self-Rated and caregiver-rated quality of life in Alzheimer disease with a focus on evolving patient ability to respond to questionnaires: 5- year rospective ALSOVA Cohort Study. Am J Geriatr Psychiatry Dec;23(12): Lam et Fresco. Medication Adherence Measures: An Overview. Biomed Res Int. 2015; 2015: Simpson et al. A meta-analysis of the association between adherence to drug therapy and mortality. BMJ Jul 1;333(7557):15 Sintonen H. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen. SLL 17/2013: Konu A et al. Vaikuttavuus suomalaisissa terveydenhuollon tutkimuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 46/2009:
Miten sairauden hoidon vaikuttavuutta mitataan?
Miten sairauden hoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus ry:n ehdotus Jarmo Hahl Toimitusjohtaja Medaffcon Oy Vaikuttavuustiedon käyttökohteita Yksittäisen potilaan saavuttaman hyödyn arviointi
LisätiedotLääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusindikaattoreista (päivitetty)
Lääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusindikaattoreista 15.6.2017 (päivitetty) Kehityshankkeen tausta Vaikuttavuuden parantaminen on yksi käynnissä olevan Soteuudistuksen keskeisistä tavoitteista Tietoa
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotLaadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.
Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotLÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA
LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA Kansainväliset ja kansalliset erot hoidon tuloksellisuudessa 17.11.2017 SOTE Tuottavuus ja vaikuttavuus / Mikko Peltola 1 VAIKUTTAVUUS KESKIÖÖN Tuottavuus on Suomessa
LisätiedotMiten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)
Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS) Kansallinen vaikuttavuusseminaari 25.9.2019 Pirjo Mustonen, dos, kehittäjäylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotMiten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS
Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS Terveydenhuollon päämääränä on terveyden maksimointi
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotTerveydenhuollon tavoitteet
Apuvälineet kliiniseen päätöksentekoon Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopisto Terveydenhuollon tavoitteet Tuotetaan terveyttä niin paljon kuin mahdollista sillä henkilökuntaresurssilla, joka on käytettävissä.
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotMitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen
Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotVäestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotSuccess Prescriptions. Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Success Prescriptions Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet Terveysvaikuttavuuden tasot Taso 1: Saavutettu ja/tai ylläpidetty terveyden taso Elämän pituus Elämänlaatu
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotTervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö
Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät 30.11.2017 Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 2 Kuntalaskutus Khshp:ssä Kiinteät vuosisopimukset Jäsenkuntien
LisätiedotTerveys kasvun moottorina
Terveys kasvun moottorina Edistämme terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhditamme kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja terveydenhuollon uusilla ratkaisumalleilla Tuotamme arvoa potilaille näyttöön perustuvalla
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotKANSALLISET LAATUREKISTERIT ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINTAKULTTUURIN AREENANA
KANSALLISET LAATUREKISTERIT ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINTAKULTTUURIN AREENANA Asiakas laadun kehittämisen keskiöön temaattinen laaturekisteriseminaari 27.2.2019 Hanna Tiirinki TtT, erityisasiantuntija Reformit
LisätiedotFinDRG ja tuloksellisuuden arviointi. Miika Linna
6.9.2016 FinDRG ja tuloksellisuuden arviointi Miika Linna 7.9. 2016 6.9.2016 Lähtökohdat mitä tuloksellisuudella tarkoitetaan (FinDRG-hanke)? Tuloksellisuus = tuottavuus, vaikuttavuus, laatu Miten nämä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen
MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotSinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm
23.11.2018, SYV 2018 seminaari Susanna Tallqvist, väitöskirjaopiskelija, TtM, Helsingin yliopisto Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 0500 362 623 sinikka.hiekkala@invalidiliitto.fi
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit
Ajankohtaista sote-uudistuksesta 16.2.2018 Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit Sidonnaisuudet (2010- ) LT, terveysjärjestelmätutkimus (MD PhD, Health Systems Research, Karolinska Institutet
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotGenomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotKokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset
Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset Päivi Hämäläinen Hankejohtaja, STM 1 27.2.2019 Hankejohtaja LT Päivi Hämäläinen, STM TAUSTA
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotOnko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.
Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1 Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotFinohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö
Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotSote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape
Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotMiten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP
Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotKeuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä
WHO Collaborating Centre for Nursing Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä Tiina Kaistila, THM, liikuntafysiologi, TAYS Merja Kukkonen, esh, aoh, HUS Hannele
LisätiedotTerveydenhuollon vaikuttavuus mitä sillä haetaan? Säästöjä vai parempaa hoitoa?
Terveydenhuollon vaikuttavuus mitä sillä haetaan? Säästöjä vai parempaa hoitoa? Taina Mäntyranta lääkintöneuvos, STM Sidonnaisuudet: Käypä hoito: johtoryhmän jäsen Lääkkeiden hintalautakunta: varajäsen
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotLääketaloustiede. UEF // University of Eastern Finland. Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel.
Lääketaloustiede Janne Martikainen professori Farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto Tel. 040 355 2600 Terveydenhuollon menetelmien arviointi käyttöönottopäätösten tukena Terveydenhuollon nykytilanne -
LisätiedotKuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä. Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.
Kuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.2018 Arvioitavia terveydenhuollon menetelmiä neurologiassa
LisätiedotMittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä
Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group
FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto
Lisätiedot