Lääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusindikaattoreista (päivitetty)
|
|
- Kalle Kahma
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusindikaattoreista (päivitetty)
2 Kehityshankkeen tausta Vaikuttavuuden parantaminen on yksi käynnissä olevan Soteuudistuksen keskeisistä tavoitteista Tietoa hoitojen vaikuttavuudesta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän terveydenhuollon päätöksenteossa Lääketeollisuus ry haluaa osallistua hoidon vaikuttavuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun esittelemällä oman mallinsa siitä, miten vaikuttavuutta voitaisiin tulevaisuudessa arvioida Kehitysprojektin tavoitteena on tuottaa indikaattoreita hoidon vaikuttavuuden arvioimiseen Medaffcon Oy toteuttaa hankkeen Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta Kehityshankkeen rahoittaa Lääketeollisuuden Tutkimussäätiö
3 Hanke on osa kansallista ja kansainvälistä keskustelua Vaikuttavien palvelujen järjestäminen on osa Sote-uudistusta Vaikuttavuuden arviointi osana PERFECT-hanketta Valtioneuvoston ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi Vaikuttavuusmittaristo -hanke (Lääketeollisuus ry & Medaffcon Oy) ICHOM-konsortio pyrkii edistämään hoitotulosten mittaamista rakentamalla tautikohtaista mittaristoa kansainvälisenä yhteistyönä. Ruotsissa on pitkä kokemus laaturekistereiden käytöstä sekä käynnissä laaja yhteistyöhanke terveydenhuollon kehittämiseksi Yhtenäinen laaturekisterijärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä ICHOM, International Consortium for Health Outcomes Measurement PERFECT, PERFormance, Effectiveness and Cost of Treatment episodes (Hoitoketjujen toimivuus, tuottavuus ja vaikuttavuus)
4 Tarkastelukulma ja tarkasteltavat sairaudet Tarkastelukulmaksi valittiin käytännönläheinen, potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen taso Pediatriset sairaudet rajattiin tarkastelun ulkopuolelle Kustannukset jätettiin huomioimatta Tarkasteltavat sairaudet aiheuttavat merkittävää tautitaakkaa suomalaisessa väestössä: Keuhkosyöpä Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) Tyypin 2 diabetes (T2D) Sepelvaltimotauti Aivohalvaus Alzheimerin tauti Depressio
5 Vaikuttavuudella tarkoitetaan terveydenhuollon arjessa toteutetulla hoidolla saavutettavaa terveyshyötyä (terveydentilan muutosta) Vaikuttavuus Terveydentilan muutos Hoidon teho Hoitomyöntyvyys Hoidon hyväksyminen Sintonen 2013, Konu et al. 2009
6 Ehdotuksen rakentamisessa käytetyt lähteet Käypä hoito -suositukset Keuhkosyöpä, Crohnin tauti, Diabetes, Sepelvaltimotauti, Aivoinfarkti ja TIA, Muistisairaudet, Depressio European Network for Health Technology Assessment (EUnetHTA) The HTA Core Model 3.0 International Consortium for Health Outcomes Measurement (ICHOM) Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA) Patient Reported Outcome and Quality of Life Instruments Database (PROQOLID) Aihetta koskeva kirjallisuus
7 Lisäksi ehdotuksen rakentamisessa on konsultoitu seuraavia asiantuntijoita Pauliina Molander, gastroenterologian erikoislääkäri, LT, HUS Peijaksen sairaala gastroenterologia Aija Knuutila, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, dosentti, HYKS keuhkosairaudet Leo Niskanen, endokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri, dosentti, HYKS endokrinologia Mikko Syvänne, kardiologian erikoislääkäri, professori, Terveystalo Risto O. Roine, neurologian professori, toimialuejohtaja, TYKS neurologia Merja Viikki, psykiatrian erikoislääkäri, dosentti, Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupungin psykiatrian poliklinikka Harri Sintonen, terveystaloustieteen professori (emeritus), Helsingin yliopisto
8 Ehdotus vaikuttavuusindikaattoreista
9 Indikaattorien kattamat vaikuttavuusalueet Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Viisi vaikuttavuusaluetta, joihin nähden hoidon aikaansaamia terveysvaikutuksia tarkastellaan Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Modifioitu EUnetHTA Core Model 3.0:sta
10 Indikaattorivalinnat perustuivat ehdotuksen rakentamisessa käytettyihin lähteisiin Pyrittiin kokonaisvaltaiseen terveydentilan muutosten tarkasteluun identifioimalla relevantit alueet, joihin voidaan hoidolla vaikuttaa Kuolleisuus huomiotiin, mikäli kyseessä on henkeä uhkaava sairaus Käypä hoito -suosituksilla oli suuri painoarvo sairastavuutta/sairastuvuutta kuvaavien indikaattorien valinnassa Mittarin käytön helppous oli valintakriteerinä Toimintakyky ja terveyteen liittyvä elämänlaatu huomioitiin, koska merkityksellisiä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta Hoidon hyväksymistä kuvaa hoitoon sitoutuminen (adherenssi), joka otettiin mukaan vaikuttavuusindikaattoriksi, koska hoitoon sitoutuminen voi vaikuttaa merkittävästi hoidon tuloksiin
11 Vaikuttavuusindikaattorit Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Kokonaiskuolleisuus Tautispesifinen kuolleisuus Tautispesifiset indikaattorit 15D Sairaudesta johtuva työkyvyttömyys (sairauseläke ja sairauspoissaolo) Tautispesifiset indikaattorit Adherenssi (hoitoon sitoutuminen) Lähtötietojen huomiointi kriittistä vaikuttavuuden arvioinnissa: Demografiset tiedot Riskitekijät ml. elämäntapatiedot kuten tupakointi Liitännäissairaudet diagnoosikoodeilla Tarkasteltavan sairauden vaikeusaste ja tyyppi Aikaisemmat hoidot ja niiden kokonaiskesto Jakso, jolta ehdotamme vaikuttavuutta arvioitavan Myös mittausajankohta
12 Terveyteen liittyvän elämänlaatumittarin valinta Mittarivalinta tehtiin kartoittamalla, kuinka hyvin yleinen elämänlaatumittari kattaa tautispesifiset erityispiirteet vai tarvitaanko lisäksi sairausspesifejä mittareita Yleiseksi elämänlaatumittariksi valittiin 15D Tarvittaessa sitä täydennettiin sairauskohtaisilla oirekyselyillä tai toimintakykyä kuvaavilla mittareilla Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittariksi voitaisiin valita myös muu geneerinen mittari (kuten EQ-5D) Tämä vaatisi uuden kartoituksen tautispesifisten mittareiden tarpeellisuudesta
13 Terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksen mittaamiseksi ehdotetaan 15Delämänlaatumittaria kaikkien sairauksien kohdalla Energisyys Ahdistuneisuus Masentuneisuus Vaivat ja oireet Sukupuolielämä Henkinen toiminta Liikuntakyky Kyselyssä 15 ulottuvuutta, joista jokaisessa valitaan omaa tilannetta parhaiten kuvaava vaihtoehto asteikoilta 1-5: 5 tarkoittaa pahinta mahdollista tilannetta Tavanomaiset toiminnot Näkö Eritystoiminta Kuulo Puhuminen Hengitys Nukkuminen Syöminen Suomessa kehitetty geneerinen (ei-sairausspesifi) mittari Yksityiskohtaisempi kuin EQ-5D Suomalaiset väestöarvot saatavilla tulkinnan avuksi Kysely on nopea täyttää (5-10min) Soveltuu tarvittaessa laatupainotettujen elinvuosien (QALY) laskentaan, joka mahdollistaa taloudellisen arvioinnin Käytetty väestö- ja lukuisissa eri potilasryhmien elämänlaatua arvioivissa tutkimuksissa 15D:
14 Hoidon hyväksymisen indikaattorina käytetään hoitoon sitoutumista (adherenssi) Huono adherenssi voi heikentää hoitojen vaikuttavuutta, jolloin sen mittaaminen on perusteltua vaikuttavuusarvioinnissa Adherenssi kuvaa potilaan sitoutumista hänelle määrättyyn hoitoon (yleensä lääkehoitoon) Sairaalassa annettujen hoitojen kohdalla adherenssin mittaaminen ei ole tarpeellista, koska hoidon toteutus on terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla Avohoidossa olevan potilaan adherenssia on tärkeää mitata (lääkehoidon osalta Kelan lääkeosto- ja/tai e-reseptijärjestelmän rekisteritiedot) Komplianssi (ns. sekundaarinen adherenssi) kuvaa hoitoohjeiden noudattamisen täsmällisyyttä Epäsuora mittaaminen on mahdollista potilashaastattelun avulla Komplianssin mittaaminen jätettiin pois johtuen epäsuoran mittausmenetelmän haasteista Tarvittaessa komplianssin mittaus on mahdollista implementoida käyttäen validoitua kyselymenetelmää (esim. Morisky Compliance Score) Aarnio et Martikainen 2016; Simpson et al 2006; Lam et Fresco 2015
15 Tarkastelujakson valinta Tarkastelujakso kuvaa kahta asiaa: Analysointijaksoa, tiedon tuominen rekisteristä vaikuttavuusarviointia varten Mittauspistettä (soveltuen), tiedon vieminen potilastietojärjestelmään Tarkastelujakson pituuteen vaikuttaa Sairauden luonne esim. äkillisesti ilmaantuva tapahtuma vs hitaasti etenevä tauti Sairauden ennuste esim. keuhkosyöpä vs T2D Osittain myös ennustettu aika hoitovasteen ilmaantumiseen
16 Keuhkosyöpä Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokonaiskuolleisuus Keuhkosyövästä johtuva kuolleisuus Taudista vapaa elossaoloaika leikatuilla potilailla Etenemisestä vapaa elossaoloaika levinneessä taudissa (RECIST) Vakavat hoidosta aiheutuneet komplikaatiot 15D-kysely Toimintakyky Keuhkosyövästä johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Kotona/ei kotona ja ulkopuolisen avun tarve ECOG-PS -luokitus Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) 6kk RECIST=Response Evaluation Criteria in Solid Tumors, ECOG-PS=Eastern Cooperative Oncology Group Scale of Performance Status Potilaan itsearviointi 6kk 6kk 6kk 6kk
17 Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Sairastavuus/ sairastuvuus Kuolleisuus (toissijainen indikaattori) Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Dysplasialöydökset ja uudet kolorektaalisyöpädiagnoosit Taudin aktiivisuus Haavainen koliitti: HUS-oirekyselyn tulos ja Mayo-score Crohnin tauti: H-BI ja SES-CD Ulosteen kalprotektiini (jos ei endoskopiaa) IBD:stä johtuvien kortikosteroidihoitojaksojen ja vuodeosastohoitopäivien lkm Kokonaiskuolleisuus IBD:stä johtuva kuolleisuus 15D-kysely IBD:stä johtuva työ- tai opiskelukyvyttömyys (sairauspoissaolot) 3kk ja sen jälkeen 6kk välein 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) IBD=Inflammatory bowel diseases, HBI=Harvey-Bradshaw Index, SES- CD=Simple Endoscopic Score for Crohn s Disease Potilaan itsearviointi
18 Tyypin 2 diabetes (T2D) Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen BMI=Body mass index Potilaan itsearviointi Kokonaiskuolleisuus T2D:stä tai sen komplikaatioista johtuva kuolleisuus Mikrovaskulaarikomplikaatiot ja niiden eteneminen (diabeettinen retinopatia*, nefropatia**, neuropatia***) Makrovaskulaarikomplikaatiot (sydäninfarkti, aivohalvaus, perifeerinen valtimotauti****) Sokeritasapaino (HbA1c) Vakavat hypoglykemiat (=potilas tarvinnut terveydenhuollon ammattilaisen apua) Riskitekijästatus (verenpaine, BMI, lipidit, liikunta, tupakointi) T2D:stä tai sen komplikaatioista johtuvat vuodeosastohoitopäivät 15D-kysely T2D:stä tai sen komplikaatioista johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Adherenssi (avohoito) * Laser-hoito / heikkonäköisyys ** Proteinuria / egfr < 60 / dialyysihoito *** Diabeettinen jalkahaava **** Alaraajan revaskularisaatiotoimenpide / amputaatio 6kk
19 Sepelvaltimotauti (CHD) Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokonaiskuolleisuus Sepelvaltimotaudista tai sen komplikaatioista johtuva kuolleisuus Kardiovaskulaaritapahtumat (sydäninfarkti, sydämen akuutti vajaatoiminta, aivoinfarkti) Kajoavat toimenpiteet (pallolaajennus, ohitusleikkaus) Kajoavasta toimenpiteestä aiheutuneet vakavat komplikaatiot Sairauden etenemistä kuvaavat komplikaatiot (epästabiili sepelvaltimotauti, krooninen sydämen tai munuaisten vajaatoiminta) Riskitekijästatus (verenpaine, BMI, lipidit, sokeritasapaino, liikunta, tupakointi) Sepelvaltimotaudista ja sen komplikaatioista johtuvat vuodeosastohoitopäivät 15D-kysely Toimintakyky CCS-luokitus Sepelvaltimotaudista tai sen komplikaatioista johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Kajoavasta toimenpiteestä aiheutuvat vakavat komplikaatiot: 1kk 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi (avohoidossa) CHD=Coronary heart disease, BMI=Body Mass Index, CCS=Canadian Cardiovascular Society Potilaan itsearviointi
20 Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto) Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokonaiskuolleisuus Aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta johtuva kuolleisuus Uusiutunut aivoinfarkti, aivoverenvuoto, TIA Akuuttihoidon komplikaatio (vakava verenvuoto: aivoverenvuoto, retroperitoneaaliverenvuoto, maha-suolikanavan verenvuoto, syvä laskimotukos, keuhkoembolia, pneumonia) Sairauden komplikaatio (muu vakava sydän- tai verisuonitapahtuma, MACE) Toimenpiteet (dekompressiivinen kraniektomia) Riskitekijästatus (verenpaine, BMI, sokeritasapaino, lipidit, liikunta, tupakointi) 15D-kysely Toimintakyky Aivohalvauksesta johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) Kotona/ei kotona ja ulkopuolisen avun tarve mrs-luokka 1kk, 3kk, Akuuttihoidon komplikaatiot: 1kk 6kk Hoidon hyväksyminen Adherenssi mrs: 3kk, (viimeinen mittaus) TIA=Transient ischemic attack, BMI=Body Mass Index, MACE=major adverse cardiac events, MRS=Modified Rankin Scale Potilaan itsearviointi
21 Alzheimerin tauti Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Kokonaiskuolleisuus Alzheimerin taudista johtuva kuolleisuus Kognitiostatus CERAD-tehtäväsarjalla Depressiostatus Cornellin masennusasteikolla Käytösoireet Cohen-Mansfieldin levottomuusasteikko (CMAI) (ainakin laitoshoidossa) 15D-kysely potilaan tai läheisen (proxy) täyttämänä Mitataan 15D-kysellä myös potilaan hoitajalta (informal caregiver) Alzheimerin taudista johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) CDR-SOB-asteikko (voidaan käyttää myös 15Dkyselyn vastauskyvyn arvioimiseen*) Kotona/ei kotona ja ulkopuolisen avun tarve Adherenssi (avohoidossa) CERAD=The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's disease, CDR-SOB=The Clinical Dementia Rating Scale Sum of Boxes Itsearviointi * Hongisto et al Cornell ja CMAI: 6kk 6kk CDR-SOB: 6kk
22 Depressio Vaikuttavuusalue Indikaattori/Mittari Tarkastelujakso Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Kokonaiskuolleisuus Depressiosta johtuva kuolleisuus MADRS-depressioasteikko Depression uusiutuminen Riskitekijästatus (liikunta, uni, tupakointi, alkoholi, päihteet) 15D-kysely Depressiosta johtuva työkyvyttömyys (eläkkeet ja sairauspoissaolot) SOFAS alle 65-vuotiaille Adherenssi MADRS: 6kk 6kk SOFAS: 6kk MADRS=Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale, SOFAS=Social and Occupational Functioning Assessment Scale Potilaan itsearviointi
23 Vaikuttavuusindikaattorien käyttökohteita Yksittäisen potilaan saavuttama hyöty Hoidosta hyötyvien potilaiden karakterisointi Vaihtoehtoisten hoitojen vertailu hoitoyksikön sisällä Hoitoyksiköiden välinen vertailu Kustannustietoon yhdistettynä resurssien jakoperuste SOTE-uudistuksen jälkeen vaikuttavuustiedon tuottaminen ja -arviointi osaksi järjestelmää
24 Vaikuttavuusarvioinnin mahdollisia tietolähteitä Kuolleisuus Sairastavuus/ sairastuvuus Terveyteen liittyvä elämänlaatu Toimintakyky Hoidon hyväksyminen Kuolemansyyt (Tilastokeskus) ESH ja PTH hoitoilmoitukset (THL) ESH ja PTH hoitotiedot (Kanta) 15D voidaan hyödyntää laaturekistereiden yhteydessä Laitoshoito hoitoilmoitusrekisteristä (THL) Potilasasiakirj at (Kunnat, sairaanhoitopiirit) Työstäpoissaolot (Kela, ETK) Tiedonkeruu osaksi laaturekistereitä? ESH=erikoissairaanhoito, PTH=perusterveydenhuolto, THL=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela=Kansaneläkelaitos, ETK=Eläketurvakeskus Lääkitykset (Kela, eresepti/kanta)
25 Tietolähteiden nykytilanne Kaikki tiedot ovat erillisten lupaprosessien takana, muutos odotettavissa (lakiehdotus) Joitain tautispesifisiä mittareita ei kirjata systemaattisesti sairaskertomuksiin tai rekistereihin Laaturekistereitä rakennetaan mutta valtakunnallinen kattavuus vielä huono Alueelliset tietoaltaat kehittymässä, toistaiseksi vain yksi tehokkaasti hyödynnettävissä Edistyneiden tiedonlouhintamenetelmien kehitys nopeaa mutta vielä alkutekijöissään ja kattava osaaminen puuttuu
26 Mitä seuraavaksi? Yhteiset periaatteet tiedon kirjaamiselle parantavat käytettävän tiedon laatua (esim. diagnoosit, taudin levinneisyys, kuolemansyyt jne) Tiedonsiirron ja -louhimisen automatisointi vähentää erillistä kirjaamisen tarvetta hoitoyksiköissä; nämä menettelyt tulisi ottaa käyttöön mahd. pian Keskustelu vaikuttavuusarvioinnin omistajasta, suorittajasta ja arviointitasosta (klinikka, maakunta vs. kansallinen) Tarvitaan vaikuttavuusindikaattorien kansallisia pilotointihankkeita, joissa niiden käyttökelpoisuutta arvioidaan
27 Kirjallisuusviitteet Aarnio ja Martikainen 2016Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. SIC! 1/2016: Hongisto K. et al. Self-Rated and caregiver-rated quality of life in Alzheimer disease with a focus on evolving patient ability to respond to questionnaires: 5- year rospective ALSOVA Cohort Study. Am J Geriatr Psychiatry Dec;23(12): Lam et Fresco. Medication Adherence Measures: An Overview. Biomed Res Int. 2015; 2015: Simpson et al. A meta-analysis of the association between adherence to drug therapy and mortality. BMJ Jul 1;333(7557):15 Sintonen H. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen. SLL 17/2013: Konu A et al. Vaikuttavuus suomalaisissa terveydenhuollon tutkimuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 46/2009:
Miten sairauden hoidon vaikuttavuutta mitataan?
Miten sairauden hoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus ry:n ehdotus Jarmo Hahl Toimitusjohtaja Medaffcon Oy Vaikuttavuustiedon käyttökohteita Yksittäisen potilaan saavuttaman hyödyn arviointi
LisätiedotLääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusmittaristosta
Lääketeollisuus ry:n ehdotus vaikuttavuusmittaristosta 15.6.2017 Kehityshankkeen tausta Vaikuttavuuden parantaminen on yksi käynnissä olevan Soteuudistuksen keskeisistä tavoitteista Tietoa hoitojen vaikuttavuudesta
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotLaadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.
Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotLÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA
LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA Kansainväliset ja kansalliset erot hoidon tuloksellisuudessa 17.11.2017 SOTE Tuottavuus ja vaikuttavuus / Mikko Peltola 1 VAIKUTTAVUUS KESKIÖÖN Tuottavuus on Suomessa
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotMiten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS
Miten terveyshyötytietoa tulisi tuottaa ja käyttää päätöksenteon tukena? Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Arviointiylilääkäri HUS ja KYS Terveydenhuollon päämääränä on terveyden maksimointi
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
LisätiedotTerveydenhuollon tavoitteet
Apuvälineet kliiniseen päätöksentekoon Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopisto Terveydenhuollon tavoitteet Tuotetaan terveyttä niin paljon kuin mahdollista sillä henkilökuntaresurssilla, joka on käytettävissä.
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotMitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen
Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMiten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)
Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS) Kansallinen vaikuttavuusseminaari 25.9.2019 Pirjo Mustonen, dos, kehittäjäylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotSuccess Prescriptions. Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Success Prescriptions Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet Terveysvaikuttavuuden tasot Taso 1: Saavutettu ja/tai ylläpidetty terveyden taso Elämän pituus Elämänlaatu
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotTervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö
Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät 30.11.2017 Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 2 Kuntalaskutus Khshp:ssä Kiinteät vuosisopimukset Jäsenkuntien
LisätiedotTerveys kasvun moottorina
Terveys kasvun moottorina Edistämme terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhditamme kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja terveydenhuollon uusilla ratkaisumalleilla Tuotamme arvoa potilaille näyttöön perustuvalla
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotVäestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen
MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotLataa Gastroenterologia ja hepatologia. Lataa
Lataa Gastroenterologia ja hepatologia Lataa ISBN: 9789516563902 Sivumäärä: 972 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.02 Mb Lääketieteellinen kehitys maha-suolikanavan sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit
Ajankohtaista sote-uudistuksesta 16.2.2018 Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit Sidonnaisuudet (2010- ) LT, terveysjärjestelmätutkimus (MD PhD, Health Systems Research, Karolinska Institutet
LisätiedotFinDRG ja tuloksellisuuden arviointi. Miika Linna
6.9.2016 FinDRG ja tuloksellisuuden arviointi Miika Linna 7.9. 2016 6.9.2016 Lähtökohdat mitä tuloksellisuudella tarkoitetaan (FinDRG-hanke)? Tuloksellisuus = tuottavuus, vaikuttavuus, laatu Miten nämä
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotLääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA. Teija Kotomäki. Yhteiskuntasuhdejohtaja
Lääketeollisuus ry kevätseminaari VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDELLA Vaikuttavuustieto ja mittaaminen. Miten ja millaista tietoa tulisi kerätä? Miten saadaan tietoa kustannusvaikuttavista ja
LisätiedotMiten olemassa olevaa tietoa voi käyttää vaikuttavuusperusteisen hoidon suunnitteluun?
Miten olemassa olevaa tietoa voi käyttää vaikuttavuusperusteisen hoidon suunnitteluun? 25.9.2019 Tuula Lehtinen, yl, syövänhoidon vastuualuejohtaja Tays Mitä vaikuttavuutta haetaan? Ø Potilaan hoidon tuloksellisuutta/
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotSinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm
23.11.2018, SYV 2018 seminaari Susanna Tallqvist, väitöskirjaopiskelija, TtM, Helsingin yliopisto Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 0500 362 623 sinikka.hiekkala@invalidiliitto.fi
LisätiedotViisaita päätöksiä kustannusvaikuttavuudella
Viisaita päätöksiä kustannusvaikuttavuudella Lääketeollisuus ry:n seminaari 25.4.2018 Päivi Kerkola, Lääketeollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, Pfizer Oy, toimitusjohtaja Vaikuttavuustutkimusta eri
LisätiedotOnko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.
Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1 Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden
LisätiedotHYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa
HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotDiabeteksen hoidon kehittäminen
Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotGenomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotFinohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö
Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotKokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset
Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset Päivi Hämäläinen Hankejohtaja, STM 1 27.2.2019 Hankejohtaja LT Päivi Hämäläinen, STM TAUSTA
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotKANSALLISET LAATUREKISTERIT ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINTAKULTTUURIN AREENANA
KANSALLISET LAATUREKISTERIT ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINTAKULTTUURIN AREENANA Asiakas laadun kehittämisen keskiöön temaattinen laaturekisteriseminaari 27.2.2019 Hanna Tiirinki TtT, erityisasiantuntija Reformit
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
LisätiedotMiten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta?
Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miika Linna, tutkimuspäällikkö (THL, Aalto yliopisto) Kuntamarkkinat 10.9. 2014 Palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden
LisätiedotMedisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari
Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
Lisätiedoteapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus
eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
Lisätiedot