Muuttoliike Syrjä-Venäjällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttoliike Syrjä-Venäjällä"

Transkriptio

1

2

3 Muuttoliike Syrjä-Venäjällä

4 Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 8

5 KARI SYNBERG Muuttoliike Syrjä-Venäjällä Tapaustutkimus Kirovskista, Apatiitista ja Nelidovosta Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 8 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Joensuu 2010

6 Juvenes Print Tampere, 2010 Sarjan vastaava toimittaja: FT Kimmo Katajala Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto ISSN (nid): ISBN (nid): ISSN-L: ISSN (PDF): ISBN (PDF):

7 Synberg, Kari Muuttoliike Syrjä-Venäjällä. Tapaustutkimus Kirovskista, Apatiitista ja Nelidovosta Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, 2010 Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 8 ISSN (nid.): ISSN (PDF): ISSN-L: ISBN (nid): ISBN (PDF): Summary in English and Finnish Dissertation ABSTRACT This research focus on voluntary migration between communities and areas, linked to the general development of and social changes in Russia. This work analyses selected that result in moving at local, regional and national levels in the 2000s. The case study areas of Kirovsk and Apatity (Murmansk region) and Nelidovo (Tver region) are settlements in which changes in communities a population decline, as well as migration towards metropolises. This work connects two theoretical analysis frames: a system theoretical approach used in international migration research and a multi-causal theory of local spatial development. Based on these theoretical approaches, a multi-causal migration model has been developed that explains the causes of migration between areas. Using this model, it has been possible to identify the most essential determinants of migration in different contexts. Completed questionnaires from 1643 students and other inhabitants from the case study areas give insight on the factors affecting migration. This research shows that a rise in migration is affected by such factors as the development of a region and its living possibilities. The survey shows that many young people, as well as many welleducated inhabitants of the Russian periphery, want and probably also will move away, mainly to large urban centres. The inactive part of the population, such as retirees, usually cannot economically afford to move. The value of all types of migration programmes and administrative steering has been marginal in the opinion of survey respondents. This research also reveals that women are more active than men in internal migration, as well as in emigration across Russia shows that internal migration has not diminished in relative terms, but rather it continues in cer Keywords: geography, migration, multi-causal model of migration, restructuring, regional development

8 ABSTRAKTI Tutkimus tarkastelee Venäjän yleiseen kehitykseen ja rakennemuutokseen liittyvää yhdyskuntien ja alueiden välistä vapaaehtoista maassamuuttoa. Tutkimus analysoi muuttohalukkuutta, muuttoaikeita ja muuttoon johtavia tekijöitä (determinantteja) paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla yhdyskuntatutkimuksen keinoin. Rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuolisissa yhdyskunnissa, Venäjän syrjäseuduilla. Tutkimuksen tapaustutkimusalueet, Kirovsk ja Apatiitti Murmanskin alueella ja Nelidovo Tverin alueella, ovat yhdyskuntia, joissa yhteiskunnalliset muutokset ovat aiheuttaneet väestön vähenemistä sekä muuttoliikettä kohti metropolialueita. Tutkimus yhdistää kaksi teoreettista tarkastelukehikkoa: kansainvälisessä muuttoliiketutkimuksessa käytetyn järjestelmäteoreettisen lähestymistavan sekä tulkinnan paikallistalouksien spatiaalisesta kehityksestä. Näiden lähestymistapojen pohjalta on kehitetty multikausaalinen muuttoliikemalli, joka selittää alueiden välistä muuttoliikettä. Tutkimuksessa käytetyn multikausaalisen muuttoliikemallin avulla on erilaisten kontekstien kautta pystytty löytämään muuttoliikkeiden kannalta oleellisimmat determinantit. Erityisesti esille nousevat taloudellinen ja sosiaalinen konteksti sekä rakennemuutos, joka paikallisyhdyskunnan prosessien suodattumisen sekä yksilön toiveiden, tarpeiden ja valmiuksien kautta muokkautuu muuttoliikkeeksi. Tapaustutkimusalueilla tehty kyselytutkimus antaa tutkimuksen tuloksena käsityksen muuttoliikkeeseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus osoittaa, että muuttoliikkeen syntymiseen Venäjän syrjäseuduilla vaikuttavat useat eri tekijät, kuten alueiden kehityksen taso ja elämisen mahdollisuudet. Näiden tekijöiden painoarvo vaihtelee alueesta ja yhdyskunnasta toiseen. Kyselytutkimus osoittaa myös, että moni Syrjä- Venäjän nuorista sekä osa hyvin koulutetuista haluaa ja mahdollisesti myös muuttaa muualle, pääasiassa Venäjän suuriin keskuksiin. Ei-aktiivinen väestönosa kuten eläkeläiset eivät useinkaan taloudellisista syistä kykene muuttamaan ja erilaisten muutto-ohjelmien ja hallinnollisten ohjauskeinojen merkitys on vastaajien mukaan marginaalinen. Tutkimus kertoo lisäksi, että naiset ovat miehiä aktiivisempia sekä sisäisessä, että myös Venäjän rajojen ylittävässä muuttoliikkeessä. Tutkimus osoittaa, että sisäinen muuttoliike ei ole oleellisesti vähentynyt, vaan jatkuu edelleen alueellisesti ja yhdyskunnittain valikoiden Syrjä-Venäjällä. Avainsanat: maantiede, muuttoliike, multikausaalinen muuttoliikemalli, rakennemuutos, aluekehitys

9 Harvey 1969: The concept of a system appears absolutely central for our understanding of explanation in geography. Esipuhe Ali-Vehmas 2005: Systeemiajattelu tarkastelee useimmiten toimijoiden ominaisuuksia ja tekoja ja näiden vaikutuksia suhteessa systeemin muihin Tämän tutkimuksen taustalla on paljolti työskentelyni Suomen ulkoasiainministeriössä vuosina lähinnä viisumi- ja konsuliasioita hoitavana virkamiehenä. Tästä ajanjaksosta suurimman osan työskentelin Murmanskissa ja Moskovassa. Tuolloin tutustuin perinpohjaisesti ihmisten liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin hyvin monesta eri näkökulmasta. Jo silloin suunnittelin jatkotutkinnon suorittamista, ja sainkin siihen hyviä vinkkejä monilta työtovereiltani. Tutkimus käynnistyi viimein vuonna 2005, joskin erilaisen muuttoliikkeisiin liittyvän materiaalin kerääminen alkoi jo tätä aikaisemmin. Osallistumiseni Joensuun yliopiston professori Markku Tykkyläisen vetämään ja Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen Muuttuuko Venäjän pohjoisten periferioiden maantiede? (Does the Geography of the Russian Northern Peripheries Really Change?) edesauttoi tämän tutkimushankkeen jäsentämisessä. Hankkeesta saatu taloudellinen tuki teki mahdolliseksi vuonna 2006 siirtymisen hankkeen työntekijäksi. Vuoden 2008 alussa siirryin maantieteen tutkijakoulun tutkijakoulutettavaksi. Tutkimuksen teossa tukena on ollut alusta lähtien ohjaajani, professori Markku Tykkyläinen, jolle kuuluukin suurin kiitos työn etenemisestä. Myös lukuisat kollegat niin Suomessa kuin Venäjällä ovat tukeneet tämän työni tekemistä. Erityisesti haluan kiittää dosentti Aleksander Zherenkovia Tverin yliopistosta ja tohtori Vladimir Didykiä Kuolan tiedekeskuksesta, avusta, jota he antoivat tutkimuksen teon aikana. Ilman Aleksander Zherenkovin jatkuvaa kannustusta ja apua työ ei varmaankaan koskaan olisi valmistunut. Kyselytutkimuksen organisoimisesta haluan kiittää Dmitrii Spirovia ja Vladimir Uljanovia Nelidovosta, Liudmila Koptjaevia ja Aleksander Koptjaevia Kirovskista sekä Nina Izmodenovaa Apatiitista.

10 Lisäksi haluan kiittää erityisesti työni esitarkastuksesta ja viimeistelyohjeista dosentti Eira Varista ja dosentti Elli Heikkilää. Kiitän myös arvokkaista kommenteista Ilkka Lehtolaa, Jukka Oksaa ja Minna Piipposta Itä-Suomen yliopistosta sekä koko Akatemia-projektin tutkimusryhmäämme, eli Vesa Rautiota, Evgenia Prokhorovaa, Mattias Spiesiä ja Yrjö Myllylää. Kiitos kuuluu myös historia- ja maantieteiden laitoksen Paul Fryerille, Timo Pakariselle ja Olli Lehtoselle ja kaikille muille Itä- Suomen yliopistossa työtäni edistäneille henkilöille. Kiitän vielä Anni Hukkasta äidinkielen tarkastuksesta. Erityisen kiitoksen haluan antaa vielä Idahon yliopiston maantieteen professori Harley Johansenille, joka on useaan otteeseen konsultoinut työtäni tapaamisissamme sekä Marylandin yliopistosta tohtori Timothy Heleniakia saamistani tilastoista ja muusta materiaalista. Tutkimuksen aikana tapasin myös useita venäläisiä tutkijoita, joiden kanssa kävin pitkällisiä keskusteluja tämän tutkimuksen teemasta. Sain heiltä myös useita aiheeseen liittyviä artikkeleita ja julkaisuja, joista on ollut paljon hyötyä tutkimusta tehdessäni. Haluan kiittää avusta Ivan Aleshkovskia, Zhanna Zaynonchkovskayaa, Tatiana Nefedovaa, Andrei Treivishia, Lidia Bogdanovaa, Valdimir Iontsevia, Tatiana Marozovaa, Larissa Nekrasovaa, Svetlana Iakovlevaa sekä Rostislav Dushaevia ja Jevgeny Vasilevia. Myös kartografi Dmitrii Midorenko ansaitsee kiitoksen työni lukuisten karttojen editoinnista. Erityisesti haluan kiittää professori vielä Aleksander Alekseevia Moskovan yliopistosta: hänen kanssaan kävin useita keskusteluja ja hän tutustutti minut moniin venäläisiin muuttoliiketutkijoihin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tällä tavoin Venäjään liittyvissä muuttoliiketutkimuksessa esiintyvien diskurssien sijoittaminen järjestelmäteoreettiseen viitekehykseen sekä oman tutkimukseni puitteisiin. Oma pitkäaikainen kokemukseni Venäjästä ja yli 10-vuoden asumiseni Murmanskissa, Petroskoissa ja Moskovassa on vaikuttanut osaltaan tutkimuksen luonteeseen. Työn puutteista ja virheistä olen luonnollisesti vain itse vastuussa. Tutkimuksen tekeminen on ollut monimutkainen ja ajoittain hankalakin polku. Päämäärään pääsemiseksi on minua auttanut erityisesti oma perheeni, puolisoni Anna, joka myös työskenteli usean kuukauden ajan avustajanani tallentaen kyselytutkimuksen lomakkeista tietoja tietokoneelle. Kiitos hänelle siitä, että hän on jaksanut katsoa taisteluani. Kiitos myös tyttärilleni Karoliinalle ja Lauralle sekä pojalleni Valtterille. Kiitoksia omille vanhemmilleni, Erkille ja Eilalle, jotka ovat kärsivällisesti katsoneet ponnistelujani. Haluan vielä erityisesti muistaa ja kiittää avusta tämän tutkimuksen materiaalin keräämisestä läheistä ystävääni Oleg Oparinia Murmanskista. Hänen traaginen poismenonsa liikenneonnettomuudessa vuonna 2008 oli minulle henkisesti raskas kokemus. Kangasniemellä, kauniina alkutalven päivänä 2010, Kari Synberg

11 Sisällys 1. JOHDANTO Tutkimusasetelma Tutkimuksen rakenne Keskeisiä käsitteitä Muuttoliikkeiden luokittelua Muuttajatypologia Muuttoliikkeen mittaaminen ja sen taustatekijöitä Muuttoliikkeen suuntautuminen ja sijaintitekijät Tapaustutkimusalueet TUTKIMUSMENELMÄT Metodologia ja tutkimusaineisto Kyselytutkimuksen analysointi MUUTTOLIIKKEEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA VENÄJÄ Muuttoliiketutkimuksen teoretisointi Klassisia lähestymistapoja ja tutkimuksia Keskeisiä post-klassisia muuttoliiketutkimuksia Toimeentuloon liittyviä lähestymistapoja Pääomia, hyvinvointia ja inhimillisiä tarpeita korostavia lähestymistapoja Verkostoja korostavia lähestymistapoja Alueellista vuorovaikutusta ja työvoiman uusintamista korostavia lähestymistapoja Muuttoliikeprosessien ennustaminen MUUTTOLIIKETEORIOIDEN YHDISTELMÄMALLIT Kansainvälisen muuttoliikkeen yhdistelmämalli Systeemiteoreettinen lähestymistapa Multikausaalinen muuttoliikemalli Tutkimuskehikko MURMANSKIN JA TVERIN ALUEIDEN MUOTOUTUMINEN Alueiden yleiset kehitysprosessit Murmanskin alue Tverin alue Alueiden väestöprosessit Väestönkehitys Keski-ikä ja sukupuolijakauma Työssäkäynti Alueiden taloudesta Tapaustutkimusalueiden erityispiirteitä

12 5.4.1 Kirovsk ja Apatiitti Nelidovo Murmanskin ja Tverin alueiden mahdollisuudet Tapaustutkimusalueiden kehittymisen vaikutukset kyselytutkimuksen valossa Yhteiskunnallisen kehityksen vaikutukset Investointien vaikutukset VENÄJÄN MUUTTOLIIKKEESEEN VAIKUTTAVAT YLEISET PROSESSIT Historialliset prosessit Neuvostoliiton jälkeinen rakennemuutos Alueelliset kehityserot ja ohjausjärjestelmät Pohjoisten alueiden kehityskysymysten ohjailu Muuttoliikesäännökset ja hallinto TAPAUSTUTKIMUSALUEIDEN VÄESTÖ JA MUUTTOLIIKE YLEISEN VÄESTÖNKEHITYKSEN KONTEKSTISSA Yleinen väestönkehitys muuttoliikkeen taustalla Väestön määrä Venäjällä Luonnollinen väestönkasvu Työikäisen väestön määrä Elinajanodote ja väestön vanheneminen Kaupunkien ja maaseudun väestönkehitys Muuttoliikkeen monisisältöinen vaikutus yhdyskuntiin Siirtolaisuus ja tapaustutkimusalueelle muutto Asuminen syntymäpaikkakunnalla MUUTTOLIIKKEESEEN VAIKUTTAVAT SOSIAALIS- TALOUDELLISET KEHITYSEROT Alueelliset kehityserot muuttovirtojen taustalla Yritystoiminnan uudet järjestelyt ja investoinnit Työvoiman rakenne ja ihmisten arjen realiteetit Erilaistuneiden tuotannollisten yhteisöjen vaikutus muuttoliikkeisiin Kehitysprosessit kyselytutkimusten näkökulmasta SISÄINEN MUUTTOLIIKE Alueet ja muuttovirrat Tapaustutkimusalueiden muuttoliikkeiden geospatiaalinen erilaisuus Determinantit ja niiden muutosprosessit Asuinpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä Työntekijät ja työpaikka Koulutus ja muuttoliike Muuttamisen esteet kyselytutkimuksen perusteella Mahdolliset muuttajat tapaustutkimusalueilla

13 9.5.1 Muuttohalukkuus ja ikä Muuttohalukkuus ja sukupuoli Koulutustaustan vaikutus muuttohalukkuuteen Perheen merkitys muuttopäätöksen teossa Muuttohalukkuus ja paikkatunne OPISKELIJAT JA MUUTTOLIIKKEET Opiskelijoiden paikkasidonnaisuus Tulevaisuudensuunnitelmat Opiskelijat ja muuttamisen esteet PÄÄTELMÄT Venäjän yleinen kehitys ja ohjausjärjestelmät sekä muuttoliikkeet Muuton motiivit Tapaustutkimusalueiden tuotanto- ja yritystoiminnan järjestelyt Opiskelijoiden muuttoliike Muuttoliikkeiden tulevaisuuden näkymät tapaustutkimusalueilla Tutkimuksen teoreettinen anti ja yhteenveto Haasteita jatkotutkimuksille LÄHTEET LIITTEET KARTTALIITTEET

14 KUVIOT 1. Pelkistetty muuttoliikemalli Muuttoliike Venäjällä Determinanttien muutosprosessi Muuttoliiketutkimuksen lähestymistapoja Gravitaatiomalli Muuttoliikkeiden faktorimalli Sosiaalinen uusintaminen tilassa Kansainvälinen muuttoliikejärjestelmä Muuttoliikeprosessin funktionaalinen malli Tutkimuksen näkökulmat Tapaustutkimusalueiden väestönkehitys vuosina (1000 ihmistä) Ikä- ja sukupuolijakauma Murmanskin alueella vuosina 1989 ja 2006 (%) Palkkatulojen ja todellisten tulojen kehitys Tverin alueella vuosina (%) Murmanskin ja Tverin alueiden taloudellisen toiminnan rakenne Murmanskin alueen teollisuuden tuotantorakenne vuonna 2004 ja arvioitu rakenne vuonna 2012 (% teollisuustuotannon määrästä) Tverin alueen tuotantorakenne BKT:n mukaan jaettuna vuonna 2007 (%) Nelidovon alueen kaivosten työntekijämäärä vuosina Teollisuustuotannon volyymi sektoreittain Nelidovossa (%) vuonna Tuotannon osuus Murmanskin alueella alueittain vuonna 2006 (%) Investointien osuus Murmanskin alueella alueittain vuonna 2006 (%) Lannoitteiden hintakehitysindeksi (US$, 2000=100) vuosina Kaupunkien kokonaisväestömäärä (%) jaoteltuna niiden asukasmäärän perusteella Venäjällä vuonna Väestön alueellisen kokonaismuutoksen komponentit Venäjän erilaisia väestönkasvuennusteita vuoteen 2050 saakka Yleinen väkiluvun ja työikäisen väestön määrän (vuosittainen) kehitys vuosina (1000 ihmistä) Vastasyntyneen elinajanodote Venäjällä vuosina Väestön ikäjakauma Venäjällä vuosina 1989 ja Väestön ikäjakauman ennuste Venäjällä vuonna Murmanskin ja Tverin alueiden osuudet Venäjän tuotantosektoreissa vuonna Tulojen jakauma Murmanskin ja Tverin alueilla (%) vuonna Venäjän kehitys, Scree Plot -testi (Nelidovo ja Kirovsk/Apatiitti) Tulomuutto ja lähtömuutto Murmanskin alueella vuoden 2007 lopussa Tulomuutto ja lähtömuutto Tverin alueella vuonna Venäjän alueiden välinen muuttoliike (rekisteröityminen tuloalueella) vuosina (1000 ihmistä)

15 35. Kyselytutkimukseen vastanneiden työntekijöiden asenteet esitettyihin työhön liittyviin väitteisiin (keskiarvoindikaattori) Nelidovossa, Kirovskissa ja Apatiitissa Kyselytutkimukseen osallistuneiden halukkuus osallistua täydennyskoulutukseen (asukaslomake) Muuttamisen esteet, Scree Plot -testi (Kirovsk, Apatiitti) Kohdealueen kulttuuri ja uskontosidokset (muuttamisen esteet, histogrammi) Paikkasidokset (muuttamisen esteet, histogrammi) Liikkuvuuden rakenteelliset esteet (muuttamisen esteet, histogrammi) Asumis- ja elinkustannukset (muuttamisen esteet, histogrammi) Kyselytutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden asuinpaikkakunnat Muuttoliikkeeseen vaikuttavia yleisiä tekijöitä Syrjä-Venäjällä Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden muuttamiseen vaikuttavia tekijöitä Yhteenveto Kirovskin/Apatiitin multikausaalisesta muuttoliikejärjestelmästä Yhteenveto Nelidovon multikausaalisesta muuttoliikejärjestelmästä TAULUKOT 1. Muuttoliikkeisiin suoraan ja välillisesti vaikuttavia determinantteja Opiskelija- ja asukaskyselyn aihepiirit Kyselytutkimuksen vastaajien perustietoja Kyselytutkimuksen analysointimenetelmä Muuttoliikkeeseen vaikuttavia keskeisiä työntö- ja vetotekijöitä Tutkimuksen tasot ihmisten elämismaailman kannalta Murmanskin alueen alueellis-hallinnollinen kehitys vuosina Väestökehitys ja muuttoliike Murmanskin ja Tverin alueilla vuosina Kyselytutkimukseen vastanneiden käsitykset väitteestä äkiluku tulee kasvamaan (%) Kirovskista/Apatiitista sekä Nelidovosta poismuuttaneiden kohdealueet vuonna Työssäkäyvien määrä ja työttömyysaste Murmanskin ja Tverin alueilla vuosien 1990 ja 2008 välisenä aikana Työvoiman rakenne Murmanskin ja Tverin alueilla (%) vuonna Keskipalkat ja keskieläkkeet Venäjällä ja tapaustutkimusalueilla Toimeentulominimin alla oleva väestönosa Venäjällä, Murmanskin ja Tverin alueilla vuosina ja 2007 (%) Kirovskin ja Apatiitin sekä Nelidovon asukaslomakkeeseen vastanneiden ikäjakauma (%) Nelidovon alueen teollisuuden työntekijämäärät vuonna Tverin alueen investointiprojekteja vuodesta 2007 lähtien

16 18. Eri ikäluokkien käsitykset yhteiskunnallisen kehityksen vaikutuksesta muuttoliikkeeseen kyselytutkimuksen perusteella Kyselytutkimukseen vastanneiden eri ikäluokkien käsityksiä vuoriteollisuuteen ja investointeihin liittyvistä väittämistä Kirovskissa ja Apatiitissa (keskiarvo ja keskihajonta) Kyselytutkimukseen vastanneiden eri ikäluokkien käsityksiä metsäsektoriin ja investointeihin liittyvistä väittämistä Nelidovossa (keskiarvo ja keskihajonta) Ikäluokkien (15 19, 20 29, 30 39, 40 49, 50 59, yli 60-vuotiaat) tilastolliset erot Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksessa esitetyissä väittämissä Kruskal- Wallisin testin perusteella Ikäluokkien (15 19, 20 29, 30 39, 40 49, 50 59, yli 60-vuotiaat) tilastolliset erot Nelidovossa kyselytutkimuksessa esitetyissä väittämissä Kruskal-Wallisin testin perusteella Väestön jakautuminen Neuvostoliiton euroopan- ja aasianpuoleisiin osiin (%) Kaupunkien määrän kasvu Venäjällä vuosina Aluetypologia kilpailukyvyn ja alueen primäärin resurssin suhteen Lainsäädännön vaikutus muuttopäätöksiin kyselytutkimuksen vastausten perusteella (%) Väestömäärä pohjoisilla ja niihin verrattavilla alueilla vuonna Lapsiluku kyselytutkimukseen vastanneilla naisilla Kirovskissa/Apatiitissa ja Nelidovossa (asukaslomake) Kyselytutkimukseen vastanneiden käsitykset väittämästä Onko oma terveydentilani on hyvä? (%) Yli asukkaan asutuskeskittymän väestödynamiikka eräillä alueilla vuosina Väestön asumisaika nykyisellä asumispaikkakunnalla Tverin ja Murmanskin alueilla sekä federaatiopiireissä (%) vuonna Syntymäpaikka ja asuinpaikka federaatiopiireittäin vuosien 1989 ja 2002 väestölaskentojen perusteella Murmanskin ja Tverin alueella syntyneet ja heidän nykyiset asuinpaikkansa (federaatiopiireittäin) vuoden 2002 väestölaskennan perusteella (%) Kyselytutkimukseen vastanneiden asuminen syntymäpaikkakunnalla ikäryhmittäin (%) Kirovskin ja Apatiitin sekä Nelidovon asukkaiden aikaisemmat asuinpaikkakunnat kyselytutkimuksen perusteella BKT asukaslukuun suhteutet Federaation ja federaatiopiirien budjettitulot, vienti ja tuonti Venäjällä vuonna Sosiaalis-taloudellinen aluejako ja erilaisia kehitystä kuvaavia mittareita

17 39. Suurten valtion ja kuntien omistamien yrityskompleksien yksityistäminen vuosien välisenä aikana (yksikköä) Kyselytutkimukseen vastanneiden työpaikat Työnantajan merkitys ja toiminta kyselytutkimuksen vastausten perusteella suhteutettuna vastaajien toimialoihin (Kirovsk/Apatiitti) Työnantajan merkitys ja toiminta kyselytutkimuksen vastausten perusteella suhteutettuna vastaajien toimialoihin (Nelidovo) Kokonaisinvestoinnit vuosina joillakin tutkimukseen liittyvillä Venäjän Kokonaisinvestoinnit sektoreittain Venäjällä, Keski- ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä sekä Murmanskin ja Tverin alueilla vuonna 2007 (% alueen kokonaisinvestoinneista) Venäjän kokonaistyövoiman jakautuminen sektoreittain vuosina (%) sekä keskipalkka kuukaudessa vuonna Työssäkäyvä väestö koulutuksen perusteella jaettuna Venäjällä ja joillakin alueilla Keski- ja Luoteis-Venäjän federaatiopiireissä (%) Venäjän kehitys, frekvenssitaulukko (%) Venäjän kehitykseen liittyvät pääkomponenttianalyysin kommunaliteetit Pääkomponenttien ominaisarvot ja selitysosuudet (Venäjän kehitys) Venäjän kehitykseen liittyvät pääkomponentit Nelidovossa annettujen vastausten perusteella Venäjän kehitykseen liittyvät pääkomponentit Kirovskissa ja Apatiitissa annettujen vastausten perusteella Joitakin sosiaalisia indikaattoreita Moskovan, Pietarin, Murmanskin ja Tverin alueilla vuosien 1990 ja 2007 välisenä aikana Muuttoliike talousalueittain vuosina Väestöntiheys (vuonna 2005) ja nettomuutto (vuosina ) sosioekonomisen aluejaon perusteella Muuttovoitto- ja muuttotappioalueet vuosina Muuttoliikeperusteinen aluejako Alueen sisäinen, alueiden välinen ja kansainvälinen muuttoliike Venäjällä ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirissä (tulo- ja lähtömuutto) vuosina 2000 ja Alueiden välinen muuttoliike ikäluokittain Murmanskin ja Tverin alueilla, Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa sekä Lihoslavlissa vuonna Nettomuutto Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa vuosina Nettomuutto Murmanskin ja Tverin alueitten ja joidenkin muiden alueiden välillä vuonna Opiskelijoiden asuinpaikan valintaan tulevaisuudessa vaikuttavat tekijät Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa Asukkaiden asuinpaikkaan vaikuttavat tekijät Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa Kyselytutkimukseen vastanneiden työpaikka sukupuolen mukaan

18 64. Kyselytutkimukseen vastanneiden työtätekevien asenteet joihinkin työhön liittyviin väitteisiin suhteessa sukupuoleen Työssäkäyvien koulutustaso sukupuolen mukaan Venäjällä sekä Tverin ja Murmanskin alueilla vuonna 2007 (%) Kyselytutkimukseen vastanneiden koulutustaso Nelidovossa sekä Kirovskissa/Apatiitissa Kyselytutkimukseen vastanneiden koulutustausta suhteessa sukupuoleen Nelidovossa ja Kirovsk-Apatiitissa (%) Koulutustaustan vaikutus Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksen Uuden teknologian myötä työpaikat vähenevät Koulutustaustan vaikutus Nelidovossa kyselytutkimuksen väittämään Uuden teknologian myötä työpaikat vähenevät Koulutustaustan vaikutus Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksen väittämään Teollisuuden modernisaation myötä joudun etsimään uusia töitä Koulutustaustan vaikutus Nelidovossa kyselytutkimuksen väittämään Teollisuuden modernisaation myötä joudun etsimään uusia töitä Koulutuksen vaikutus työskentelyyn uuden teknologian parissa Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimuksen perusteella Koulutuksen vaikutus työskentelyyn uuden teknologian parissa Nelidovossa kyselytutkimuksen perusteella Kyselytutkimukseen vastanneiden käsitykset työpaikan säilymisestä tulevaisuudessa (suhteessa vastaajien asuinpaikkaan) Muuttamisen esteet, frekvenssijakaumien taulukko, Kirovsk/Apatiitti (%) Muuttomatkan pituus (alueiden välinen muutto) Venäjällä vuosina 1989, 1994 ja 2002 (%) Muuttamisen esteet, Kaiserin ja Barlettin testit Muuttamisen esteet, muuttujien kommunaliteetit Muuttamisen esteet, pääkomponenttien ominaisarvot ja selitysosuudet Muuttamisen esteet, rotatoitu komponenttimatriisi Pääkomponenttien nimeäminen (muuttamisen esteet) Reliabiliteetti/Cronbachin Alfa (muuttamisen esteet) Muuttohalukkuus seuraavan viiden vuoden aikana kyselytutkimuksen perusteella ikäryhmittäin (%) Kirovskissa ja Apatiitissa sekä Nelidovossa Naisten ja miesten osuudet (%) kokonaismuutosta, alueiden välisestä sekä kansainvälisessä muutosta Tverin ja Murmanskin alueilla, Nelidovossa, Kirovskissa ja Apatiitissa vuonna Kyselytutkimukseen vastanneiden miesten ja naisten muuttoaikomukset seuraavan viiden vuoden aikana Kirovskissa ja Apatiitissa sekä Nelidovossa (%) Kirovskissa ja Apatiitissa kyselytutkimukseen vastanneiden sukupuolten väliset erot muuttosuunnitelmissa seuraavan viiden vuoden kuluessa

19 87. Nelidovossa kyselytutkimukseen vastanneiden sukupuolten väliset erot muuttosuunnitelmissa seuraavan viiden vuoden kuluessa Eri sukupuolten käsitykset kyselytutkimuksessa esitettyyn väittämään Olen erityisen kiinnostunut muuttamaan pois alueelta, jos valtio tukee poismuuttoa (asukaslomake) Koulutustaustan vaikutus muuttosuunnitelmiin kyselytutkimuksen perusteella seuraavan viiden vuoden kuluessa Kirovskissa, Apatiitissa ja Nelidovossa Koulutustaustan vaikutus kyselytutkimukseen vastanneiden muuttohalukkuuteen Kirovskissa/Apatiitissa ja Nelidovossa (asukaslomake) Kielitaidon ja palkkauksen merkitys ulkomaille muutettaessa suhteessa sukupuoleen (ristiintaulukointi) (asukaslomake, Kirovsk/Apatiitti) Kielitaidon ja palkkauksen merkitys ulkomaille muutettaessa suhteessa sukupuoleen (ristiintaulukointi) (asukaslomake, Nelidovo) Muuttosuunnitelmat tapaustutkimusalueilla seuraavan viiden vuoden kuluessa siviilisäädyn mukaan Kyselytutkimukseen vastanneiden muuttosuunnitelmat seuraavan viiden vuoden kuluessa suhteessa lasten määrään Kyselytutkimukseen vastanneiden tyytyväisyys elämäänsä asuinpaikkakunnalla suhteessa vastaajien syntymäpaikkakuntaan (ristiintaulukointi) Kyselytutkimukseen vastanneiden loppuelämän asuminen Kirovskissa/Apatiitissa suhteutettuna vastaajien ikään Kyselytutkimukseen vastanneiden loppuelämän asuminen Nelidovossa suhteutettuna vastaajien ikään Syntymäpaikkakunta/rekisteröintipaikkakunta opiskelijakyselyn perusteella Kirovskissa, Apatiitissa, Nelidovossa ja Lihoslavlissa Sukulaisten asuminen samalla paikkakunnalla Yhteenveto paikkakunnista, joilla kaksi tai useampi opiskelija ilmoitti sukulaisiaan asuvan Opiskeljoiden toivomat työskentelyalat valmistumisesi jälkeen (%) Opintojen jatkamishalukkuus kyselytutkimuksen perusteella Kirovskissa/Apatiitissa, Nelidovossa ja Lihoslavlissa Jatko-opintoja suunnittelevien opiskelijoiden opiskelupaikkakunnan valintaan liittyviä työntö- ja vetotekijöitä tapaustutkimusalueilla Eri sukupuolten mielipiteet muuttamisesta Kirovskista/Apatiitista seuraavan viiden vuoden aikana Murmanskiin, Pietariin tai Moskovaan (ristiintaulukointi) Eri sukupuolten mielipiteet muuttamisesta Nelidovosta seuraavan viiden vuoden aikana Tveriin, Pietariin tai Moskovaan (ristiintaulukointi) Eri sukupuolten mielipiteet muuttamisesta Lihoslavlista seuraavan viiden vuoden aikana Tveriin, Pietariin tai Moskovaan (ristiintaulukointi)

20 107. Tapaustutkimusalueiden opiskelijoiden käsityksiä erilaisista heidän syntymäpaikkaansa, perheeseensä, sukulaisiinsa ja ystäviinsä liittyvistä väitteistä Tapaustutkimusalueiden opiskelijoiden käsityksiä erilaisista asumispaikkaan liittyvistä väitteistä KARTAT 1. Murmanskin ja Tverin alueet Murmanskin alueen piirit, kaupungit ja väestötiheys hallinnollisilla alueilla Tverin alueen kaupungit ja väestötiheys hallinnollisilla alueilla Apatiitti-yhtiön ja sen tuotantolaitosten sijainti Kirovsk-Apatiitissa Nelidovon alue ja taajamien sijainti Tverin alueen liikennekäytävät Taajamien väestön (asukasluku vähintään ) kehittyminen vuosina Alueiden koko matemaattisesti laskettuna BKT:n mukaan Murmanskin alueen merkittävimmät tuotantorakenteeltaan yksipuoliset yhdyskunnat Muuttoliikkeen suunta Venäjällä Arvioitu nettomuutto vuodesta 2006 vuoteen 2026 (%) VALOKUVAT 1. Kirovskin kaupungin läpi kulkeva rautatie ja suljettu rikastamo Anof Näkymä Matrosovan kadulle Nelidovossa Siirtotyövoimaa Tverin kaupungissa Näkymä Kirovskin pääkadulta Tyhjä asuintalo Kirovskissa Matkamuistomyyjä Tverissä Apatiitti-yhtiön pääkonttori Kirovskissa Suljettu rikastamo ANOF-1 Kirovskissa Jäinen aamu Kirovskin kaivoksen edessä, pakkasta kevättalvella -30C Moskovan metrossa yritysten mainoksia rekisteröitymisestä Uusi ja vanha Moskova Nelidovon hiilikaivos Gidropressin tehdasrakennuksia LIITTEET 1. Opiskelijalomake (suomenkielinen käännös) Asukaslomake (suomenkielinen käännös) Venäjän koulutusjärjestelmä Nelidovon ja Kirovskin/Apatiitin alueellinen muotoutuminen ja muuttoliike

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2

VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2 Rakennusalan suomalaisvenäläinen kontaktifoorumi VERA 2-Projekti VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2 HANKKEEN TAUSTA VERA OHJELMA 1997-2000 Venäjän rakennustalouden

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012 Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012 Johanna Roto, GIS/Cartography Coordinator Johanna.roto@nordregio.se Väestönmuutosten kuvaaminen Työssäkäyntialueet

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Maakunnat ja kunnat 2016, Tapahtumakuukausi ja Väestönmuutos Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.

Palaute-Delfoi. Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen Yrjö Myllylä. Delfoi-paja, Mikkeli 8.2. Yrjö Myllylä Palaute-Delfoi Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 Delfoi-paja, Mikkeli 8.2.2008 Lähde: Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Maantieteen opetussuunnitelma 2016 GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet

Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Esa Hiltunen Työn taju

Esa Hiltunen Työn taju Esa Hiltunen Työn taju Etnografinen tutkimus työstä, sitoutumisesta ja joustoista hypermarket Jusalassa Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot