I- JA IX-KAUPUNGINOSA, MÄLTINRANTA, YLEISTEN RAKENNUSTEN TONTTI PUISTOALUEELLE TAMMERKOSKEN RANNASSA, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 I- JA IX-KAUPUNGINOSA, MÄLTINRANTA, YLEISTEN RAKENNUSTEN TONTTI PUISTOALUEELLE TAMMERKOSKEN RANNASSA, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä lokakuuta 2009 päivättyä ja 30. päivänä marraskuuta 2009 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa I- ja IXkaupunginosassa Kuninkaankadun pohjoispäässä Näsinpuistossa Tammerkosken ranta-alueella. Ranta-alueella on ympäri vuoden käytössä oleva uintipaikka. Alueelle on rakennettu poikkeusluvalla kiinteä uimahuonerakennus, joka palvelee uimapaikan käyttäjiä. Kaavan tavoitteet Tampereen kaupungin liikuntatoimi on hakenut asemakaavamuutosta, jonka tarkoituksena on muodostaa puistoalueelle tontti ja rakennusoikeutta uimareitten käyttöä varten rakennetulle kiinteälle peseytymis- ja pukeutumistilalle. Tavoitteena on sopeuttaa rakentaminen kaupunkikuvallisesti tärkeään ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin yksi kommentti. Yhdyskuntalautakunta myönsi poikkeuksen, joka mahdollisti uimareitten pukutilan rakentamisen Mältinrantaan ennen asemakaavan muutoksen lainvoimaiseksi tuloa. Uusi uimahuonerakennus valmistui helmikuussa Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla ja yleisesti nähtävillä Luonnoksesta annettiin kahdeksan lausuntoa. Asemakaavaa tarkistettiin lisäämällä kaavaan lepakkomerkintä (slep-2). Asemakaava Asemakaavan muutoksella muodostuu Tampereen kaupungin I- kaupunginosan (Finlayson) puistoalueelle Näsinpuistoon uusi tontti nro Tontti on pinta-alaltaan 295 m 2 ja se merkitään yleisten rakennusten korttelialueeksi. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 40 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0,14. Tontille määritellylle rakennusalalle saa sijoittaa yleiseen käyttöön tarkoitettuja saunarakennuksia. Kerrosluvuksi merkitään I.

2 I-kaupunginosaan muodostuva puistoalue on pinta-alaltaan 2502 m 2 ja osoitettu rantapuistoksi, joka tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Puistoon saa sijoittaa vesialueen virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja. Kaavamuutoksen kuuluva, IX-kaupunginosassa sijaitseva vesialue on pinta-alaltaan 1111 m 2 ja sille saadaan rakentaa uimarannan vaatimia rakennelmia ja laitteita. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se vahvistuu tämän kaavan yhteydessä. Kaavamuutoksen osoittamat muutokset on rakennushankkeen osalta jo toteutettu poikkeamisluvalla. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin I-kaupunginosan (Finlayson) puistoaluetta ja kaupunginosan rajaa sekä IX-kaupunginosan (Tampella) vesialuetta ja kaupunginosan rajaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Tampereen kaupungin I-kaupunginosan (Finlayson) kortteli nro 463, virkistysaluetta ja kaupunginosan rajaa sekä IX-kaupunginosan (Tampella) vesialuetta ja kaupunginosan rajaa. Kaavan laatija Tampereen kaupungin Infratuotanto liikelaitos, suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, projektiarkkitehti Jouko Seppänen ja suunnittelija Jenni Mettälä. Vireilletulo: Dno YPA: 7574/611/2006, pvm , verkkonumero Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa I- ja IX- kaupunginosassa Kuninkaankadun pohjoispäässä Näsinpuistossa Tammerkosken rantaalueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus I- ja IX- kaupunginosa, Mältinranta, Yleisten rakennusten tontti puistoalueelle Tammerkosken rannassa, kaava nro 8167.

3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta tark ja poistettava asemakaava - Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1) Mältinrannan rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys (Jouko Seppänen, ) 2) Rakennettu kulttuuriympäristö: valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ( Lauri Putkonen, Museovirasto, Ympäristöministeriö, 1993) 3) Ranta-Tampellan lepakkokartoitus 2009 (Biologitoimisto Vihervaara, 2009) 4) Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, 2008) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa I- ja IXkaupunginosassa Kuninkaankadun pohjoispäässä Näsinpuistossa. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja Tammerkosken yläjuoksun ranta-aluetta. Alueella alkoi polttimotoiminta 1700-luvun lopussa, kun kruunun viinanpolttimo rakennettiin Finlaysonin alueelle. Suunnittelualueella on ollut rakennettu uimapaikka 1960-luvulta lähtien. Virtaavassa koskessa oleva uimapaikka on käytössä ympäri vuoden, joten se on ainutlaatuinen osa Tampereen ydinalueen, Tammerkosken, erityistoimintoja Luonnonympäristö Näsinpuisto toimii Hämeenpuiston pohjoisena päätteenä. Puiston pohjoislaidan kallioilta avautuvat näkymät yli Näsijärven. Kasvilajistoltaan puisto on yksi kaupungin monipuolisimmista. Pääpuulajina on vaahtera, jonka lisäksi alueella kasvaa kuusia pihtoja, koivuja ja poppeleita. Kallioisen maaston vuoksi alueella menestyvät erilaiset kivikkokasvit. Kohti Tammerkoskea viettävällä suunnittelualueella on paikoitellen silokalliopintaa, joka on mahdollisesti aiemmin ollut alkuperäisen kosken kallioseinämää. Rannan alue on avointa ja nurmikkopintaista, kulkuväylät ovat sorapintaisia.

4 Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun mukaan alue on merkittävää lepakkoaluetta. Viereisen Ranta-Tampellan alueen kaavoituksen yhteydessä laaditussa lepakkokartoituksessa suunnittelualue on luokiteltu luokkaan II (Tärkeä lepakkoalue. Alue on lepakoiden säännöllisessä käytössä. Laji- ja/tai yksilömäärät ovat merkittäviä paikalliseen keskiarvoon nähden. Maankäytössä tämän alueen muuttamista tulee välttää, mutta joillakin muutoksilla aluetta voitaisiin jopa parantaa. Tilanne määritellään tapauskohtaisesti.) Selvityksen mukaan Pohjanlepakoita havaittiin säännöllisesti Näsinkallion alueella. Yksittäisiä pohjanlepakoita havaittiin myös Näsijärven rannassa Tammerkosken yläjuoksun kohdalla sekä Naistenlahden aallonmurtajan tyvellä. Muita lepakkolajeja ei havaittu Rakennettu ympäristö Museoviraston julkaisun Rakennettu kulttuuriympäristö mukaan kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen ja valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Suunnittelualueen lähialueiden rakennushistoria ulottuu aina luvun loppuun, jolloin kruunun viinanpolttimo rakennettiin nykyisen Finlaysonin palatsin paikalle. Polttimon tarpeisiin rakennettiin aluksi myös viinapränni ja jyvämakasiini. Finlaysonin alueelta Mältinrannan puolelle polttimotoiminta siirtyi 1800-luvun lopulla. Alueelle nousi kaksi polttimoa tuotanto-, asuin- ja varastorakennuksineen. Nämä rakennukset oli purettu 1930-luvun alkuun mennessä luvulla Pursiseura rakensi Mältinlahteen moottorivene- ja purjevenehallin, jotka purettiin luvuilla. Mältinrannan pohjoispuolella Näsijärven rannassa on ollut uimahuone ehkä jo 1800-luvun lopulla. Mältinlahteen rakennettiin 1900-luvun alussa naisten uimahuone, joka purettiin vuonna Nykyisellä uimapaikalla on ollut uimakoppi ainakin vuodesta 1966 lähtien. Ennen kiinteää, helmikuussa 2009 valmistunutta uimahuonetta paikalla oli jalasten päällä oleva 6 x 2,4 metrin kokoinen noin 14 m 2 suuruinen vaatimaton pukukoppi ilman mukavuuksia. Uuden, helmikuussa 2009 valmistuneen uimahuoneen rakennussuunnitelmat laati Tampereen kaupungin Tilakeskus. Alue on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Mältinrannan uusi uimahuone kuvattuna lokakuussa 2009.

5 2.1.4 Maanomistus Alueen omistaa Tampereen kaupunki. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava vahvistetussa Pirkanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä vesialuetta. Alue on kaupunkikehittämisen kohdealue (kk2). Merkinnällä osoitetaan Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue. Alue on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (kohde 173: Tammerkosken teollisuusmaisema). Lisäksi alue on arvokas maisemaalue ja valtakunnallinen maisemanähtävyys (Manv) Keskustan osayleiskaava hyväksytyssä Tampereen keskustan osayleiskaavassa kaava-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi VL-1, joka sijoittuu arvokkaalle maisema- ja/tai luonnonalueelle, sekä vesialueeksi Yleiskaavallinen tarkastelu Keskustan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten hanketta on verrattava osayleiskaavan lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 :n vaatimukset. MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Suunnittelualueen sijainti ydinkeskustan läheisyydessä, tuo alueen palvelut joukkoliikenteen käyttäjille hyvin tarjolle. Kevyen liikenteen reitit sijoittuvat alueella niin, että keskustan ja lähiseudun asukkaiden mahdollisuudet alueelle saapumiseen kävellen tai pyöräillen ovat erinomaiset. Puistoalueella kevyen liikenteen reittien järjestäminen lisää yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja ekologista kestävyyttä. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Hanke hyödyntää täysin olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Tampellan ja Finlayssonin alueille on viimevuosina valmistunut runsaasti uusia asuntoja. Mältinrannan uimapaikan laadun parantaminen tukee omalla erityistoiminnallaan asumisen tarpeita ja palveluita.

6 MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Hanke rakennetaan olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkoston varaan ydinkeskustan lähelle. Alueen käyttäjille on tarjolla hyvät joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Hanke on mittakaavaltaan pieni, eikä sillä oleteta olevan merkittävää vaikutusta elinympäristön turvallisuuteen. Liikuntapalveluiden kehittäminen parantaa eri väestöryhmien mahdollisuuksia terveelliseen elinympäristöön. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Hanke ei vaikuta kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Keskustassa sijaitsevien toimintojen kehittäminen vähentää autoilun tarvetta. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, alue on myös maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Asemakaavaan on merkitty, että uudisrakennusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen sopeutuvat ympäristöönsä. Lisäksi määritellyillä osa-alueilla puusto on säilytettävä siten, että olevan puuston kaataminen on sallittua vain tarpeellisena puuston hoitotoimenpiteenä, jota tulee täydentää uusintaistutuksilla. Maan kaivuu, louhinta, täyttäminen ja soranotto on kielletty. Hankkeen yhteydessä tehdyllä rakennuskulttuuriselvityksellä varmistettiin, että uudisrakennus voitiin sijoittaa paikkaan, joka ei uhkaa kulttuurimuistomerkkien vaalimista. MRL 39.2 kohta 9:Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Puistoalueesta lohkottavan tontin käyttötarkoitus edistää puiston yhteydessä olevan vesialueen virkistyskäyttöä. Johtopäätökset Asemakaavan muutos toteaa olemassa olevan tilanteen paikalla eikä luo muutostarpeita. Kaava on tarkoituksenmukainen, koska se mahdollistaa uuden uimahuonerakennuksen säilyttämisen paikallaan ja varmistaa kaavalliset ja kiinteistön muodostukselliset näkökohdat paikalla. Asemakaavassa voidaan toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset.

7 Asemakaava Puistoalueella on voimassa vahvistunut asemakaava nro 381. Kuninkaankadun päätteen kohdalla pieni osa puistoalueesta kuuluu vahvistettuun asemakaavaan nro 162. Vesialueella on voimassa vahvistunut asemakaava nro Muut suunnitelmat ja selvitykset Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä Näsinpuisto on luokiteltu merkittäväksi viherverkon osaksi. Suosituksena on, että aluetta voidaan muuttaa vain erityisestä syystä ja että aluetta kehitetään selvityksessä esitettyjen kehittämisehdotusten pohjalta. Yhdeksi Näsinpuiston kehittämisehdotukseksi on kirjattu Mältinrannan ranta-alueen kunnostaminen virkistyskäyttöön Tonttijako Alueelle ei ole aiemmin tehty tonttijakoa Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tampereen kaupungin liikuntatoimi on päivätyssä hakemuksessaan hakenut asemakaavan muutosta. Hakemuksen tavoitteena on rakentaa kiinteä peseytymis- ja pukeutumistila uimareitten käyttöön. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupungin liikuntatoimen aloitteesta. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija, Mältinrannan taidekeskus, kaupungin eri toimialat, ympäristöpalvelut, kiinteistötoimi, aluepelastuslaitos, rakennusvalvonta, tilakeskus, kaupunkiympäristön kehittäminen, Pirkanmaan ympäristökeskus, museovirasto ja muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma myös kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten.

8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin osallisten lisäksi mahdollisia lausuntoja varten Pirkanmaan liittoon ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiriin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi kommentti. Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää kommentissaan, että hankkeessa selvitetään alueella sijainneiden polttimorakennusten sijainti ja varmistetaan, ettei rakentamisella vaurioiteta mahdollisia rakenteiden jäännöksiä. Mältinrannasta laadittiin rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys, joka valmistui Saatavissa olevan aineiston perusteella on selvitetty, että 30 metrin säteellä nykyisen uimahuoneen paikasta ei ole ollut vanhojen rakennusten paikkoja eikä näkyviä jäänteitä rakennusten sijainneista. Näin ollen rakentaminen ei uhkaa mahdollisia polttimorakennusten rakenteiden jäännöksiä. Tampereen kaupungin tilakeskus haki poikkeamislupaa Mältinrannan pukuhuonerakennukselle. Yhdyskuntalautakunta myönsi luvan Yhdyskuntalautakunta edellytti luvan antamisen yhteydessä, että Mältinrannan pukuhuonerakennus suunnitellaan urbaaniin kaupunkiympäristöön sopivaksi, arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi ja esteettömäksi. Ja että hankkeessa tutkitaan mahdollisuus järjestää kohteesta suunnittelukilpailu arkkitehtiopiskelijoille. Rakennuslupa Mältinrannan pukuhuonerakennukselle myönnettiin Rakennuslupahakemuksen selvityksen mukaan Mältinrannan uimahuoneen suunnittelu on toteutettu useassa eri vaiheessa, joissa on huomioitu Museoviraston rakennushistorianosaston, Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Tampereen kaupungin kaavoituksen lausunnot asiasta ja jokaisesta rakennuksen ulkonäköön vaikuttaneesta muutoksesta on keskusteltu kaupunkikuva-arkkitehdin kanssa. Hakijan mukaan Tammerkoski on uimapaikan kohdalla vuolaasti virtaava koski, eikä Mältinranta ei ole turvallinen uima-alue muille kuin kokeneille avantouimareille, jonka vuoksi pukuhuonetta ei ole syytä suunnitella esteettömäksi. Lisäksi hakija ilmoitti, että TTY.n Arkkitehtiosastolla on järjestetty Mältinrannan uimahuoneen suunnittelukilpailu. Palkittujen kilpailuehdotusten parhaita puolia on soveltuvin osin käytetty uimahuoneen julkisivujen suunnittelussa. Uusi uimahuonerakennus valmistui helmikuussa Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla ja yleisesti nähtävillä Luonnoksesta annettiin kahdeksan lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Asemakaavaa tarkistettiin lisäämällä kaavaan lepakkomerkintä (slep-2) Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on käyty kohdassa kuvatun yhteistyön puitteissa.

9 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on mahdollistaa kiinteän peseytymis- ja pukeutumistilan rakentaminen uimareitten käyttöön puistoalueelle Tammerkosken rannassa, I-kaupunginosassa Kaavan laatijan tavoitteet Tavoitteena on sopeuttaa rakentaminen valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja uimahuonerakennuksen sijoittamisesta alueelle. Valittua ratkaisua suunniteltaessa on otettu huomioon kaupunkikuvalliset näkökohdat. Rakennuskulttuuriselvityksellä varmistettiin, että uudisrakennus voitiin sijoittaa paikkaan, joka ei uhkaa kulttuurimuistomerkkien vaalimista. Vesi ja viemäriliitoksien paikka varmistui vasta vuoden 2008 syksyllä. Kaavassa on huomioitu lopulliset muutokset. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueelle I-kaupunginossa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue, virkistysaluetta sekä kaupunginosan rajaa, ja IXkaupunginosassa vesialuetta sekä kaupunginosan rajaa Mitoitus Suunnittelualueen muodostuvan uuden korttelin nro 463 tontin nro 1 koko on 295 m 2 ja rakennusoikeus 40 k-m 2, jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu e= Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Yleiseen rakennusten tontti ja sen saunarakennuksen rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus, 40 k-m 2, ovat tarkoituksenmukaisia, koska ne mahdollistavat maltillisesti ympäristöönsä asettuvan uuden uimahuonerakennuksen säilyttämisen paikallaan ja varmistavat alueen kiinteistön muodostukselliset näkökohdat. Kaavamerkinnällä sj-14 mahdollistetaan alueen kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja kaupunkikuvallisten vaatimusten täyttyminen rakennuksessa. Rakennusalan sijoittamisessa on huomioitu silokallioiden säilyminen. Määritellyillä osa-alueilla puusto on säilytettävä siten, että olevan puuston kaataminen on sallittua vain tarpeellisena puuston hoitotoimenpiteenä, jota tulee täydentää uusintaistutuksilla. Maan kaivuu, louhinta, täyttäminen ja soranotto on kielletty.

10 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavan muutoksella syntyvän tontin nro käyttötarkoitukseksi merkitään yleisten rakennusten korttelialue (Y). Tontin rakennusalalla sallitaan yleiseen käyttöön tarkoitettuja saunarakennuksia (sa-1). Kerrosluvuksi merkitään I ja rakennusoikeudeksi 40 k-m 2. Tontti sijaitsee kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeällä alueella, joten uudisrakennusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen sopeutuvat ympäristöönsä (sj-14) Muut alueet I-kaupunginosaan muodostuva puistoalue on pinta-alaltaan 2502 m 2 ja se on osoitettu rantapuistoksi (VP-2), joka tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Puistoon saa sijoittaa vesialueen virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja. Kaavassa määritellyillä osa-alueilla (s-6) puusto on säilytettävä siten, että olevan puuston kaataminen on sallittua vain tarpeellisena puuston hoitotoimenpiteenä, jota tulee täydentää uusintaistutuksilla. Maan kaivuu, louhinta, täyttäminen ja soranotto on kielletty. Alue on tärkeää lepakkoaluetta ja sen puustoa on hoidettava lajien elinolot huomioon ottaen (slep-2). Puistoalueelle on merkitty myös ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp) sekä ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu (h). Kaavamuutoksen kuuluva, IX-kaupunginosassa sijaitseva vesialue (W) on pinta-alaltaan 1111 m 2 ja sille saadaan rakentaa uimarannan vaatimia rakennelmia ja laitteita (vv-1), mm. uimarannan käyttäjien turvallisuuteen liittyviä suojapuomeja. 4.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; Suunnittelualueella ympäri vuoden käytössä oleva uimapaikka on vakiintunutta toimintaa, mikä kaavamuutoksen myötä säilyy osana Tammerkosken erityistoimintoja. Uuden tontin nro kiinteä pukeutumistila palvelee uimareita entistä pukukoppirakennusta paremmin. Uutta korttelia nro 463 ympäröivä puistoalue säilyy virkistysalueena Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön; Kaavamääräyksellä on osa puistoalueesta suojeltu siten, että alueilla olevan puuston kaataminen on sallittua vain tarpeellisena puuston hoitotoimenpiteenä, puustoa tulee myös täydentää uusintaistutuksilla. Lisäksi maan kaivuu, louhinta, täyttäminen ja soranotto on kielletty merkinnän osoittamilla alueilla.

11 4.4.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; Uusi rakennus sijoittuu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, joten kaavamuutoksessa syntyvän tontin rakennus on merkitty olevan kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeällä alueella. Uudisrakennusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen sopeutuvat ympäristöönsä. Lähimpiin rakennuksiin on etäisyyttä 110 metriä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnittelualueelle on jo rakennettu uusi uimareitten pukukoppirakennus yhdyskuntalautakunnan myöntämällä poikkeuksella. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen osoittamat muutokset on rakennushankkeen osalta jo toteutettu poikkeamisluvalla. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä