Lemminkäinen Infra Oy:n jätteiden hyödyntämistoimintaa koskeva ympäristölupahakemus,

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 11 /2012/1 Dnro ESAVI/586/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy:n jätteiden hyödyntämistoimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Pori. Lemminkäinen Infra Oy Kiviainestoiminta Salmisaarenaukio Helsinki Y-tunnus: LAITOS Jätteen murskauslaitos Parkanontie Söörmarkku TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen, puhtaiden ylijäämämaiden sekä risu- ja kantojätteen vastaanottoa, varastointia ja murskausta. Kyseessä on uusi toiminta. Kierrätysmateriaaleja otetaan vastaan maksimissaan t/a. Hyödyntämispaikka sijaitsee Porin kaupungin Söörmarkun kylässä kiinteistöillä Erkinkallio RN:o 35:1 ja Erkinkallio I RN:o 4:128 (Kiinteistötunnukset: ja ). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohta 13 g) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiinteistöä koskevat luvat, päätökset ja sopimukset Kaavoitus Lemminkäinen Infra Oy:llä on samalla alueella voimassa Noormarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa kivenlouhintaan ja murskaamon ja asfalttiaseman toimintaan sekä Noormarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa betoniaseman toimintaan. Maa-ainesluvan on myöntänyt Noormarkun kunnan kunnanhallitus Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Alue on lainvoimaisessa seutukaavassa merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (eo). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Toiminta sijoitetaan alueelle, jossa Lemminkäinen Infra Oy harjoittaa samanaikaisesti kiviaineksen louhintaa ja murskausta. Alueelle on liittymä valtatieltä 23 ja se sijaitsee noin 200 metrin päässä tiestä. Valtatieltä alueelle johtavan tien varrella ei ole asutusta. Lähin asutus on hankealueen pohjoispuolella lähimmillään noin 200 metrin päässä alueen rajasta Sudensuolen alueella. Lisäksi asutusta on alueen itäpuolella noin 500 metrin päässä alueen rajasta. Lähin asuinalue sijaitsee noin 900 metrin päässä alueesta koilliseen. Alueesta 500 metrin etäisyydellä sijaitsee noin 3 asuintaloa sekä joitakin teollisuusrakennuksia. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Noin 200 metrin päässä alueesta lounaaseen sijaitsee Lempiönjärvi. Järven pinta-ala on 2,3 hehtaaria (vesiala) ja sen rantavyöhyke on puutonta soistumaa. Alue ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvalla alueella tai muun luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä eikä sen välittömässä läheisyydessä ole havainnoituja muinaismuistoja tai suojeltuja eläin- tai kasvilajeja. Alueen luoteisreunassa kiinteistön rajalla kulkee sähkölinja. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus ja toiminta-aika Kiinteistöllä on ennestään kalliokiviaineksen ottotoimintaa sekä kivenmurskausta. Jätejakeiden murskaustoiminta eroaa aiemmasta kivenmurskaustoiminnasta vain vähän. Kiinteistöllä on ympäristöluvat myös liikuteltavan asfaltti- ja betoniaseman sijoittamiselle. Kiinteistöllä ei tällä hetkellä ole asfaltti- tai betoniasemaa. Tällainen laitos sijoitetaan kiinteistölle tarvittaessa. Tarve laitosten sijoittamiseen kiinteistölle on kuitenkin varsin harvoin.

3 Jätteiden vastaanotto Nyt haettavan luvan mukaisessa tilanteessa kiinteistölle otetaan aikaisemman toiminnan lisäksi vastaan yhteensä t erilaisia kierrätettäviä jätejakeita. Toiminta käsittää jätejakeiden varastoinnin alueelle sekä niiden käsittelyn materiaalien kierrättämiseksi. Pääasiallinen käsittelymuoto on materiaalien murskaus. Alueelle tuodaan rakennuskohteista asfaltti-, betoni- ja tiilijätettä, käytöstä poistettua ylijäämälouhetta sekä risu- ja kantojätettä ja puhtaita kaivumaita. Jätemateriaalia murskataan, kun sitä on saatu kerättyä riittävästi. Murskausta tehdään noin 4 10 päivänä vuodessa. Murskauspäivien määrä riippuu vastaanotettavan jätteen määrästä, päivittäisen murskausajan pituudesta ja vastaanotettavan materiaalin ominaisuuksista. Murskausta tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo Toimintaan liittyy raskasta liikennettä arkisin klo Ympäristölupahakemuksen mukaisia vastaanotettavia jätejakeita ovat: Jätelaji EWC-koodi Maksimi vastaanottomäärä (t/a) Betoni Tiili Asfalttijäte Puhtaat kaivumaat Ylijäämälouhe Puu (risut ja kannot) Yhteensä Vastaanotettavat jätemäärät punnitaan ja kirjataan. Vaakatositteesta selviää kuorman laatu, paino, päivämäärä, tuoja ja vastaanottaja. Kuorma puretaan louhoksen ylätasanteelle, jossa kuorman laatu tarkastetaan silmämääräisesti. Kaikki alueelle tuodut kuormat punnitaan ennen niiden sijoittamista varastoalueelle. Kierrätysasfalttia tuodaan Lemminkäisen työmailta ja vastaanotetaan myös muualta. Uusiokäytettävää asfalttia syntyy, kun poistetaan vanhaa asfalttia piha- ja katualueiden pohjatöitä tehtäessä tai esim. poistettaessa asfalttia uutta päällystettä tehtäessä. Päällystyskautena vanhaa asfalttia kertyy koko ajan. Kohteittain vanhaa asfalttia poistetaan suhteellisen vähän. Vastaanotettavat materiaalit luokitellaan koon ja laadun mukaan. Jätemateriaalit eivät saa sisältää epäpuhtauksia tai muita materiaaleja. Betonijätteessä saa olla mukana betonin sisältämiä betoniteräksiä ja tiilijätteen mukana muurauslaastia. Puhtaita pintamaita vastaanotetaan alueelle Porin seudun rakennushankkeista. Alueelle vastaanotetaan ainoastaan puhtaita ylijäämämaita, joista ei liukene vesiin haitallisia aineita. Puhtaita ylijäämämaita syntyy rakennettaessa taloja, katuja, teitä, vesihuoltolinjoja, maanalaisia tiloja yms. eikä maa-aineksissa ole ihmisen toiminnasta aiheutuneita haitta-aineita. 3

4 Murskaus ja varastointi Vakituisesti jätejakeiden vastaanotossa työskentelee yksi henkilö, joka hoitaa materiaalien vastaanoton. Lisäksi vaa alla on oma työntekijänsä, joka kirjaa saapuneet kuormat. Alueelle pääsy on estetty työajan ulkopuolella. Materiaalit siirretään louhoksen pohjalle niiden omille varastopaikoille. Jätteet varastoidaan niille osoitettuihin paikkoihin jätelajeittain. Jätteille on osoitettu hankealueella omat varastointipaikkansa kiinteistön Erkinkallio RN:o 35:1 alueelle louhintaseinämän viereen. Toiminta käsittää pääasiassa jätejakeiden käsittelyä murskaamalla. Ylijäämälouhetta sekä asfaltti- ja tiilijätettä voidaan murskata samalla laitteistolla, jota käytetään paikanpäällä louhitun kiven murskauksessa. Kierrätysbetoni murskataan iskupalkkimurskaimella, jossa on voimakkaat magneetit betoniraudoitusten poistamiseksi. Murskatusta betonista erotetaan sen sisältämä raudoitusmetalli tehokkaiden magneettierottimien avulla murskauksen jälkeen. Tiilijäte voidaan murskata joko iskupalkkimurskaimella tai kivenmurskaukseen käytettävällä murskaimella. Murskauslaitteisto voi olla ns. kiinteä tai tela-alustainen mobiilimurskain. Pintamaasta erotetaan puuaines sekä isoimmat kivet. Humuspitoinen maaaines varastoidaan ja käytetään alueen maisemointiin. Puujätteen varastoinnissa kasoja käännellään kuivumisen nopeuttamiseksi. Puujäte haketetaan tarkoitukseen sopivalla liikkuvalla laitteistolla ulkopuolisen urakoijan toimesta. Vanhoilta pihoilta poistettu asfaltti murskataan kiviaineksen murskaamiseen käytettävällä kalustolla. Murskaus pyritään toteuttamaan mahdollisimman lähellä varastokasoja. Materiaaleihin ei ennen tai jälkeen murskauksen lisätä eikä niistä poisteta mitään. Olosuhteet ovat samat kuin materiaalien ollessa käyttökohteissaan. Murskauslaitokselta materiaalit siirretään jälleen omiin varastokasoihinsa odottamaan niiden hyödyntämistä lukuunottamatta asfalttimursketta sekä risujätettä, jotka kuljetetaan hyödynnettäviksi heti käsittelyn jälkeen. Materiaali murskataan, kun sitä on saatu kerättyä riittävästi. Murskauslaitteisto tulee paikalle jokaisella murskauskerralla erikseen ja poistuu urakan jälkeen toisiin kohteisiin. Jätteiden toimittaminen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi Kierrätysmateriaaleista asfalttimurske kuljetetaan pääosin Lemminkäinen Infra Oy:n omaan käyttöön, jossa siitä valmistetaan uusioasfalttia asfalttiasemalla. Murskattua betonia käytetään maanrakennuskohteiden rakennekerroksiin, johon myös osa kierrätysasfaltista voidaan hyödyntää. Asfalttimursketta voidaan hyödyntää uusioasfaltin valmistuksen sekä työmailla kantaviin rakennekerroksiin. Murskattua betonia voidaan käyttää maanrakennukseen. Siitä erotettu rautajäte toimitetaan hyötykäyttöön. 4

5 Puujäte ohjataan hyötykäyttöön, kuten energiantuotantoon, välittömästi käsittelyn jälkeen. Puhtaita ylijäämämaita käytetään hankealueen verhoiluun ja maisemointiin. Puujäte myydään edelleen alueen teollisuuden tarpeisiin, esimerkiksi lämmöntuotantoon käytettäväksi. Laitosalueen rakennukset, rakenteet, varastointialueet ja laitteistot Alueella on kivenlouhintaa, murskausta, kiviainesmyyntiä sekä näihin kuuluvia oheistoimintoja. Sen lisäksi alueella on luvat siirrettävän asfalttiaseman ja betoniaseman toimintaan. Kiinteistöllä Erkinkallio RN:o 35:1 sijaitsee toimistorakennus (toimisto- ja sosiaalitilat), huoltorakennuksia ja vaaka. Siirrettävä murskauslaitos tuodaan alueelle tarvittaessa. Kaikki koneet ja laitteet ovat Lemminkäinen Infra Oy:n omistamia. Erkinkallion louhoksen pohjataso kohdassa, johon jätteet sijoitetaan ja käsitellään on tällä hetkellä +13,00. Maanpinnan taso ympäristössä on noin tasolla +30,00. Asfaltti- ja tiilijätettä sekä ylijäämälouhetta voidaan murskata samalla laitteistolla, jota käytetään paikanpäällä louhitun kiven murskauksessa. Murskauslaitteisto koostuu useasta osaprosessista. Siihen kuuluu esimurskaus siirrettävällä kokoluokan 125 laitoksella sekä välimurskain (Lokomo 4214 tai vastaava). Lisäksi laitokseen kuuluu kuljettimia ja Lokomon 2- tai 3-tasoseuloja. Murskauslaitos voi myös mahdollisesti olla telaalustainen ns. Lokotrack -tyyppinen laitos, joka koostuu samoista osaprosesseista. Raudoitetun betonin murskaukseen käytetään ns. iskupalkkimurskausta. Murskauslaitteisto voi olla ns. kiinteä tai tela-alustainen mobiilimurskain. Murskatusta betonista erotetaan sen sisältämä raudoitusmetalli tehokkaiden magneettierottimien avulla murskauksen jälkeen. Polttoaineet ja kemikaalit Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin 9 m 3 kerrallaan kaksoisvaipallisessa tai kiinteällä suoja-altaalla varustetussa säiliössä. Murskauslaitoksen polttoöljysäiliö kulkee siirrettävän laitoksen mukana ja on kiinteistöllä ainoastaan murskausjaksojen aikana. Työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan myös kaksoisvaippasäiliöissä tai kiinteillä suoja-altaalla varustetussa säiliöissä. Työkoneiden kevyt polttoainesäiliö on tilavuudeltaan 5 m 3. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Voiteluaineita säilytetään omissa astioissaan, jotka sijoitetaan katettuihin suoja-altaisiin. 5

6 6 Energian käyttö Murskauslaitteisto toimii joko verkosta otettavalla sähköllä tai sen käyttämä sähkö tuotetaan konttiin sijoitetulla aggregaatilla. Aggregaatti käyttää polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitteisto käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä tai sähköä riippuen käytettävästä laitteistosta. Kaikki koneet ja apulaitteet murskausyksikköön on valmistettu tai peruskorjattu aivan viime vuosina eikä saatavilla ole merkittävästi parempia laitteita. Korjausten ja huoltojen yhteydessä uusitaan asemien varustelutasoa sitä mukaan kun tekniikka kehittyy. Vedenhankinta ja viemäröinti Alueen käyttö- ja kasteluvesi hankitaan kaupungin vesijohtoverkosta tai toimitetaan alueelle säiliöissä. Kasteluvesi imeytyy valmiiseen tuotteeseen. Muut alueen pintavedet johdetaan alueen avo-ojiin. Pölynpoistoa voidaan suorittaa kesällä vesikastelulla. Tämä vesi otetaan mahdollisuuksien mukaan maastosta. Talousvesi tulee alueelle vesijohtoverkosta. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Alueen mahdolliset valumavedet, jotka eivät imeydy maahan, johdetaan pois alueen eteläosasta, josta ne purkautuvat alueen eteläpuoleisiin ojiin ja niitä pitkin edelleen Lempiönjärveen. Alueelle ei keräänny pohjavesiä, vaan ainoastaan sadevesiä. Autoja ei huolleta eikä pestä työmaalla. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kaikki kiviaines tuodaan alueelle yleisiä teitä ja tietä 23 pitkin. Alueelle käännytään tieltä 23. Raskasta liikennettä on arkisin n. klo keskimääräisesti n. 30 käyntiä vuorokaudessa. Alueen liikenne vaihtelee huomattavasti kiviaineksen kysynnän mukaan. Raskaan kaluston käyntejä saattaa olla vilkkaimpina aikoina noin 100 käyntiä vuorokaudessa ja hiljaisempina aikoina ainoastaan muutama. Kierrätystoiminnan liikennemäärää kasvattava vaikutus riippuu siitä, pystytäänkö kierrätysmateriaaleilla korvaamaan neitseellisten kiviainesten tarvetta. Tiet on päällystetty murskeella. Mikäli haitallista pölyämistä esiintyy, voidaan teitä kastella. Työntekijöiden ajoneuvojen paikoitus tapahtuu tätä varten tasoitetussa kohdassa varasto-alueella. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta ja ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP) Lemminkäinen Infra Oy noudattaa toiminnassaan omaa laatujärjestelmää ISO 9001, ympäristöjärjestelmää ISO sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmää OHSAS

7 Hakemuksessa on arvioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista seuraavasti: Kaikki koneet ja apulaitteet murskausyksikköön on valmistettu tai peruskorjattu aivan viime vuosina eikä saatavilla ole merkittävästi parempia laitteita. Korjausten ja huoltojen yhteydessä uusitaan asemien varustelutasoa sitä mukaan kun tekniikka kehittyy. 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin Melupäästöt ja tärinä Laitosaluetta ja teitä voidaan kastella, mikäli haitallista pölyämistä tapahtuu. Hakijan mukaan toiminta ei aiheuta päästöjä vesiin eikä se myöskään muuta pinta- tai pohjavesiolosuhteita alueella. Kierrätysmateriaalien murskaus ei aiheuta jätevesiä, eikä muusta toiminnasta eroavia jätevesiä synny. Materiaalit ovat puhtaita eikä niistä liukene haitallisia aineita maaperään tai vesiin. Käsiteltävien jätemateriaalien kierrätystoiminnalla ei ole merkitystä pohjaveden kannalta eikä alueen läheisyydessä sijaitse pohjavedenottamoa. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Melua aiheuttaa kierrätysmateriaalien kuormaus sekä murskaus. Kierrätysmateriaaleja ei murskata samanaikaisesti alueelta otettavan kalliokiviaineksen kanssa. Melu ei lisäänny alueella merkittävästi, sillä ylijäämälouheen, asfaltti- ja tiilijätteen murskaaminen kivenmurskaukseen käytettävällä murskaimella sekä betonijätteen murskaaminen kestävät kumpikin noin 2 päivää. Koska betonimurskaa voidaan käyttää neitseellistä kiviainesta korvaavana materiaalina, murskataan kiveä vastaava määrä vähemmän. Kierrätystoimintaan ei liity louhinta-, poraus- ja rikotustoimintaa. Murskauslaitos sijaitsee ympäristöään alemmalla tasolla, mikä vaimentaa melua erittäin tehokkaasti. Erkinkallion louhoksen pohjatason ja ympäristön maanpinnan tason korkeusero on noin 17 metriä ja louhoksen seinämät ovat pystysuorat, mikä estää melun leviämistä tehokkaasti. Murskauslaitteiston koteloinneilla pystytään estämään sekä toiminnan aiheuttamaa pölyämistä, että melua. Kierrätysmateriaalien murskaus aiheuttaa kivenmurskausta pienemmän melun. Toiminnan aiheuttama tärinä on vähäistä ja tärinää esiintyy ainoastaan murskauslaitoksen välittömässä läheisyydessä. Melumittaukset Alueella harjoitetun kivenmurskaustoiminnan aiheuttamaa melua on tutkittu melumittauksella vuonna 2003 (SCC Viatek). Melumittauksen aikana toiminnassa on ollut kivenmurskaus sekä rikotus. Kierrätystoimintaan ei kuulu kallion räjäyttämistä, poraamista tai iskuvasaran käyttöä. Toiminnan aihe-

8 Päästöt ilmaan uttamaa melua on mitattu kahdessa pisteessä, joissa molemmissa keskiäänitaso on alittanut ohjearvotason 55 db. Tiili-, ylijäämälouhe- ja asfalttijäte murskataan kivenmurskaukseen käytettävällä murskauslaitoksella, kun murskauslaitos tulee alueelle. Betonijätteen murskaukseen puolestaan käytetään iskupalkkimurskainta, sillä kivenmurskaukseen käytettävässä laitoksessa ei ole riittävän tehokkaita magneetteja betoniraudoitusten poistamiseksi. Kanto- ja risujätteen haketukseen käytetään siirrettävää haketuslaitteistoa. Kierrätystoimintaan käytettävien laitteiden aiheuttamat melutasot eivät ole mittaustilanteen melutasoa suurempia. SCC Viatek Oy on lisäksi mitannut betonimurskauksen melua ja mallintanut murskaustoiminnan melua Forssassa Lemminkäinen lnfra Oy:n Forssanportin murskaamolla vuonna Alueella olevia toimintoja ovat kalliokiviaineksen, betonijätteen sekä asfalttijätteen murskaus. Toiminnassa on käytössä samanlaiset laitteistot kuin Erkinkallion louhoksella. Selvityksen mukaan betonin murskaus aiheuttaa louheen murskausta pienemmän melutason. Erkinkallion tapauksessa kiinteistöllä ei toimi samanaikaisesti kahta murskauslaitosta, vaan betonin murskaus suoritetaan eri aikaan kivenmurskauksen sekä muiden jätejakeiden murskauksen kanssa. Hakkurin äänitaso on muita laitteita huomattavasti matalampi. Erkinkallion osalta melu vaimenee maaston muodoista johtuen Forssanportin työmaata selkeästi paremmin. Tältä osin mallinnusraportin tuloksia ei voi vertailla Erkinkallion louhoksen kanssa. Forssanportin työmaalla maaston korkeusvaihtelut eivät ole suuria, mutta Söörmarkun tapauksessa murskaus tapahtuu jopa 17 metriä ympäröivän maaston alapuolella. Etenkin asutuksen suuntaan korkeusero on suuri. Edellä esitettyjen tietojen ja selvitysten perusteella Lemminkäinen lnfra Oy katsoo, että uuden luvan mukainen lupaharkinta voidaan melun osalta tehdä olemassa oleviin tietoihin perustuen, eikä lisäselvityksiä tarvita. Uusi toiminta ei nosta toiminnasta aiheutuvaa melutasoa altistuvissa kohteissa. Pölyä syntyy kierrätysmateriaalin kuljetusliikenteestä, joka aiheuttaa pölyä ja pakokaasupäästöjä, materiaalin kuormauksesta ja sen murskauksesta. Pölypäästöjä ehkäistään sijoittamalla välivarastot kalliolouhokseen. Koska kierrätystoiminta tapahtuu ympäristöön nähden huomattavan syvällä louhoksessa, pölyn leviäminen estyy tehokkaasti. Murskauksessa pölyä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla materiaalia. Paljon pölyä tuottavia osia voidaan myös koteloida. Mikäli tiet ja työmaa-alue pölyävät, voidaan niitä kastella. Mikäli murskauslaitoksen energia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä, siitä aiheutuu polttoaineen palamisesta johtuvia ilmapäästöjä (CO 2, SO 2, NO x, hiukkaset). Mikäli murskaukseen käytetään sähköä, ovat syntyvät päästöt huomattavasti vähäisempiä. Sähkön käytettävyys riippuu kullakin murskauskerralla käytettävästä laitoksesta. 8

9 9 Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole muita alueen ilmanlaatuun vaikuttavia toimijoita. Toiminnassa syntyvät jätteet Metalliromua syntyy noin 2,5 t vuodessa, kun betonista poistetaan betoniraudoitukset murskauksen yhteydessä. Raudat varastoidaan siirtolavalla, josta ne menevät hyötykäyttöön. Mikäli jätekuormien mukana tulee muuta vähäistä jätettä, toimitetaan se siirtolavalla kaatopaikalle. Kaikki ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle eikä muita kuin puhtaita jäte-eriä oteta vastaan. Ongelmajätteet (jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot) toimitetaan ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteistä voimassa olevan jätelain ja -asetuksen mukaisesti. Kierrätystuotteita voidaan hyödyntää omassa toiminnassa neitseellistä kiviainesta korvaavana materiaalina. Asfalttimurske viedään käsittelyn jälkeen suoraan Lemminkäinen Infra Oy:n omalle asfalttiasemalle uusioasfaltin valmistukseen käytettäväksi. Alueelle tuotavia pintamaita voidaan käyttää louhosalueen maisemointiin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksessa on arvioitu toiminnan ympäristövaikutuksia seuraavasti: Toiminnalla ei sijainnista johtuen ole vaikutusta ihmisten viihtyisyyteen tai terveyteen. Alueelle vievän liittymän varrella ei sijaitse asuntoja tai muita häiriintyviä kohteita. Alue ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvalla alueella tai muun luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä eikä sen välittömässä läheisyydessä ole havainnoituja muinaismuistoja tai suojeltuja eläin- tai kasvilajeja. Toiminnalla ei ole vaikutuksia vesistöihin. Laitoksen lähimaastossa saattaa pölyä laskeutua sekä murskaustoiminnan, että liikenteen vaikutuksesta. Kierrätettävien jätemateriaalien kokoluokan ollessa näin pieni, ei ilmaan johtuvia päästöjä tule ajallisesti kuin korkeintaan muutamana päivänä vuodessa. Kierrätystoiminnasta ilmaan johtuvilla päästöillä ei ole merkitystä. Materiaalin kierrätystoiminnalla ei ole vaikutusta alueen pohja- tai pintavesiolosuhteisiin. Kaikki materiaalit ovat puhtaita, eivätkä aiheuta päästöjä maaperään tai vesiin. Lemminkäinen Infra Oy katsoo toisella jäteasfaltin kierrätysalueella tehdyn tutkimuksen perusteella (Ramboll 2008), että jätemateriaalista ei liukene haitallisia aineita. Melu (55 db) leviää louhinnasta ja murskauksesta keskimäärin 500 metrin päähän. Murskauslaitos sijaitsee louhoksessa ympäristöään alemmalla tasolla, mikä estää melun leviämistä ympäristöönsä edelleen. Asutukselle ei siis aiheudu melusta haittaa kyseisessä kohteessa. Kiinteistöllä on teetetty melumittaus Tällöin toiminta käsitti kivenmurskausta sekä riko-

10 tusta. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot alittuivat lähimpien häiriintyvien kohteiden luona. Kierrätysmateriaalien murskaamisesta ei aiheudu louheen murskausta kovempaa äänitasoa eikä toimintaan kuulu iskuvasaran käyttö. Työmaalla ei toimi samanaikaisesti kahta murskauslaitosta. Tällä perusteella melumittauksen voidaan katsoa antavan riittävä selvyys toiminnan meluvaikutuksista, eikä jokaista osatoimintaa tarvitse tutkia erikseen. Toiminnan välittömässä läheisyydessä ei ole muita merkittäviä melun aiheuttajia. Rintaus estää myös pölyn leviämistä. Melutilanne voidaan tarkistaa mittauksin toiminnan alettua, mikäli haittaa aiheutuu. Lähiasutukselle ja ympäristölle ei aiheudu pysyvää haittaa toiminnasta. Toimilla ei ole merkittäviä ristikkäisvaikutuksia. Vaikka murskauksen yhteydessä materiaaleja kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi ei se synnytä jätevesipäästöjä, sillä kasteluun käytettävä vesi sitoutuu tuotteisiin. 10 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailu Alueelle vastaanotetuista jätekuormista pidetään kirjaa, josta ilmenee milloin ja mistä kuorma on tuotu, sekä kuorman koko ja laatu. Vastaanotetuille massoille tehdään alueelle tuotaessa silmämääräinen tarkastus, jotta voidaan varmistua jätteen olevan ennalta sovittua laatua. Eri jätejakeiden paikat alueella on merkitty. Mikäli jäte sisältää jotain siihen kuulumatonta, kuten roskia (>1 p-%) tai ongelmajätteitä (esim. saumausmassat) ei jätettä oteta vastaan, vaan se toimitetaan sen käsittelyyn luvat omaavalle toimijalle. Murskauslaitoksen käyttötarkkailua suoritetaan päivittäin ja työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, josta ilmenee päivittäin valmistetut tonnimäärät, aseman toiminta-aika, tuotantolajikkeet, käytetyt raaka-aineet sekä ongelmajätetiedot. Työmaapäiväkirjaan kirjataan merkittävät häiriöt. Alueelta poiskuljetetuista jätteistä pidetään myös kirjaa, mistä selviää poisvietyjen jätteiden laatu ja määrä, kohde johon jäte toimitetaan sekä poisviennin ajankohta. Maanrakennuskäyttöön toimitettavan betoni- ja tiilijätteen ympäristökelpoisuus varmistetaan ennen niiden luovuttamista tai hyödyntämistä. Betoni-, tiili- ja asfalttijätettä toimitetaan ainoastaan laitoksiin tai paikkoihin, joiden ympäristöluvassa tai muussa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Suuri osa kierrätysmateriaaleista hyödynnetään Lemminkäinen Infra Oy:n omassa toiminnassa. Mikäli tuotteita luovutetaan muille, huolehditaan, että vastaanottajalla on asianmukaiset luvat ottaa vastaan tuotteita. Lemminkäinen Infra Oy on tietoinen vaatimuksista kierrätysmateriaalin hyödyntämisen suhteen. Hakija esittää, että koska tämän hakemuksen mukainen kierrätystoiminta muodostaa varsin pienen osan kiinteistön toiminnasta on ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailu (kuten ilmanlaadun, pinta- ja pohjavesi-

11 Tarkkailusuunnitelma en seuranta) tarkoituksenmukaisempaa ratkaista asfaltin valmistusta, kivenlouhimoa ja -murskaamoa koskevassa ympäristöluvassa. Tuotantoa ja polttoainemääriä seurataan. Polttoainemäärien perusteella voidaan laskennallisesti arvioida ilmapäästöjä. Melupäästöjä voidaan mitata tarvittaessa. Mikäli mittauksia tehdään, suoritetaan ne ulkopuolisten konsulttien toimesta. Mahdollinen melumittaus suoritetaan ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaisesti. Toiminnan vaikutuksia kuten melu- ja pölytilannetta sekä alueen yleistä siisteyttä ja laitteiden kuntoa seurataan toiminnan yhteydessä. Hakija on toimittanut päivätyn tarkkailusuunnitelman hakemuksen liitteeksi. Tarkkailusuunnitelma esittää Lemminkäinen lnfra Oy:n näkemyksen toiminnan tarkkailusta päästölajeittain. Toiminnan merkittävimpiä päästöjä ovat melu- ja pölypäästöt. Melupäästöjen tarkkailu Lemminkäinen lnfra Oy katsoo, että melua tulee tarkkailla tarvittaessa, mikäli melu aiheuttaa häiriötä, kertaluontoisella mittauksella. Mikäli aiemman melumittauksen ei katsota vastaavan toiminnasta aiheutuvaa melua, voidaan aiemmassa tutkimuksessa saatuja tuloksia vastaavasti tarkistaa uudella melumittauksella. Toistuvalle melumittaukselle ei nähdä tarvetta kyseisessä kohteessa. Murskauslaitos sijoitetaan louhokseen, joka vähentää tehokkaasti melun leviämistä. Aiemman melumittauksen mukaisesta tilanteesta louhos on syventynyt noin 10 metrillä, jonka johdosta toiminnasta aiheutuva melu leviää entistä vähemmän ympäristöönsä. Kierrätysmateriaalien murskaus aiheuttaa joko saman tai jopa kivenmurskausta pienemmän melupäästön, jonka johdosta päiväaikaiset ekvivalenttimelutasot eivät poikkea nykytilanteesta, vaikka kierrätysmateriaalinen murskaus saattaa lisätä toimintaa louhoksella muutamalla päivällä vuodessa. Mahdollinen asfaitti- tai betoniasema aiheuttaa muuta toimintaa huomattavasti vähäisemmän melupäästön eikä ole merkittävä. Pölypäästöjen tarkkailu Syntyvää pölyä tarkkaillaan silmämääräisesti aina murskattaessa. Murskauslaitoksella voidaan käyttää pölyn vähentämiseksi kastelua ja lisätä kotelointeja pölypäästön vähentämiseksi. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöstä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Murskauslaitos sijaitsee syvällä louhoksessa, joka estää tehokkaasti pölyn leviämistä ympäristöönsä. Toimintaa on myös hyvin lyhyt aika vuosittain (kaiken kaikkiaan murskaustoimintaa noin 1,5 kk), jonka johdosta hiukkasmittauksia ei pidetä tarkoituksenmukaisina. Murskaustoiminnan hiukkaspäästöjen tutkimisessa leviämismallilaskelmia ei pidetä luotettavina. Murskaustoiminnan pölypäästöjä voidaan siis luotettavasti arvioida ainoastaan hiukkaspitoisuusmittausten avulla (hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuusmittaus). Hiukkasmittauksia pidetään tarpeellisina ainoastaan toiminnan alettua tilanteessa, jossa pölystä epäillään aiheutuvan haittaa tai raja-arvojen ylityksiä. 11

12 12 Tärinämittaukset Tärinää tarkkaillaan aiemman maa-ainesluvan puitteissa, eikä tarkkailuun esitetä muutoksia. Päästöt pinta- ja pohjaveteen Louhokseen kerääntyy vettä hyvin vähän. Vettä kertyy pumpattavia määriä ainoastaan keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä runsaiden sateiden aikana. Louhoksesta pois johdettavia vesiä ei ole tarkkailtu. Alueen mahdolliset valumavedet johdetaan pois alueen eteläosasta, josta ne purkautuvat alueen eteläpuoleisiin ojiin ja niitä pitkin edelleen Lempiönjärveen. Lemminkäinen lnfra Oy katsoo, etteivät poispumpattavat vedet aiheuta päästöjä purkupaikassaan. Mikäli katsotaan, että pintavesiä tulee tarkkailla, Lemminkäinen lnfra Oy:n mielestä pintaveden laadun kannalta kuvaavia parametreja: - ph - Kokonaistyppi - COD Mn - Sähkönjohtokyky - Kiintoaine - Öljyhiilivedyt (aistinvaraisesti) Tällöin tutkittava vesinäyte tulee ottaa purkuojasta louhoksesta pumpatusta vedestä keväällä tai syksyllä, kun vettä louhokseen kertyy. Tarkkailua suoritetaan tasaisin väliajoin, esimerkiksi 1-3 vuoden välein tilanteen tarkastamiseksi. Pohjavesien tarkkailua ei nähdä tarpeelliseksi. Hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle, eikä sellaisen läheisyyteen, eikä toiminnan katsota aiheuttavan riskiä pohjavesille. Lupahakemuksen liitteenä on Lemminkäinen lnfra Oy:n toisella kiinteistöllä tehty tutkimus jäteasfaltin kierrätysalueella, jonka perusteella katsomme, ettei jätemateriaaleista liukene haitallisia aineita. Kaikki vastaanotettavat jätemateriaalit ovat puhtaita ja pilaantumattomia. Muu tarkkailu Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjojen avulla. Käyttöpäiväkirjaan merkitään päivittäiset tuotantomäärät, toiminta-ajat ja mahdolliset häiriöt. Lisäksi kirjaa pidetään polttoaineen ja energian kulutuksesta ja syntyneistä jäte- ja ongelmajätemääristä sekä niiden toimituspaikoista, jotka raportoidaan vuosittain tehtävän ympäristöraportin yhteydessä. Toiminnan tarkkailuun kuuluvat myös yrityksen toimintajärjestelmän mukainen laatu- ja turvallisuustavoitteiden seuraaminen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Toiminnasta aiheutuvana riskinä on mahdollisen konerikon yhteydessä tapahtuva moottoriöljyn vuoto. Mikäli näin tapahtuu, imeytetään öljy välittömästi imeytysaineeseen ja siivotaan imeytysaine. Käytetty öljynimeytysaine toimitetaan ongelmajätelaitokselle.

13 13 Päästöjä maaperään saattaa aiheutuu ainoastaan onnettomuustilanteissa esimerkiksi öljyvuodon yhteydessä. Tällaista riskiä ehkäistään kaksoisvaipallisilla tai kiinteillä suoja-altailla varustetuilla öljysäiliöillä, joissa on ylitäytönestimet. Alueella säilytetään myös imeytysainetta, joita käytetään mikäli onnettomuus sattuu. Onnettomuustilanteissa tehdään välittömästi ilmoitus viranomaisille. Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Ympäristön suojeluun ja työturvallisuuteen liittyvää kalustoa uusitaan annettujen määräysten ja asetusten sekä yrityksen oman toimintapolitiikan mukaisesti. VAKUUS Lemminkäinen Infra Oy esittää laitoksen ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiseksi vakuudeksi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , (tarkkailusuunnitelma), ja Neuvottelut ja tarkastukset Lupahakemuksesta on neuvoteltu ja paikalle on tehty maastokäynti Muistio on liitetty asiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Lupahakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Porin kaupungin ilmoitustaululla Kuulutuksesta on ilmoitettu Luoteisväylä nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, terveydensuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassa lausunnossaan (VARELY/239/07.00/2011) seuraavaa: Nyt kyseessä olevalle kiinteistöille on Noormarkun rakennus- ja ympäristölautakunta antanut betoniaseman ympäristöluvan sekä kivilouhimon, murskaamon ja asfalttiaseman ympäristöluvan Noormarkun kunnanhallitus on myöntänyt maa-aineslain mukaisen kallioaineksen ottoluvan Hakemus koskee jäteasfaltin, betonin, tiilijätteen, puhtaiden ylijämämaiden sekä risu- ja kantojätteiden vastaanottoa, varastointia ja murskausta. Maksimivastaanottomäärä on tonnia vuodessa. Hakija on esittänyt, että

14 aiemmin myönnetystä ympäristöluvasta (2002) siirretään jäteasfaltti nyt haettavan luvan yhteyteen ja samalla jäteasfaltin vastaanottomäärä laskee (8000 t -> 2000 t). Näin ollen alueella käsiteltävien jätemateriaalien lisäys on noin tonnia vuodessa. Lemminkäinen lnfra Oy:n hakema ympäristölupa olisi kolmas ympäristölupa kyseiselle toiminta-alueelle. Ympäristönsuojelulain 35 : Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupa. ELY -keskus katsoo, että kyseessä olevan ympäristölupahakemuksen mukaiset toiminnot ovat senkaltaisia, ettei niistä kyseisessä paikassa ole merkittäviä ympäristövaikutuksia ja haettu ympäristölupa voidaan myöntää. ELY -keskus katsoo kuitenkin, että alueen ympäristöluvanvaraiset toiminnot ja niiden ympäristövaikutukset tulisi käsitellä yhdessä ympäristöluvassa, koska olemassa olevista luvista ja ympäristölupahakemuksesta käy ilmi, että samalla murskauslaitoksella murskataan vuoroin louhetta ja kierrätysmateriaaleja ja toiminta käyttää muutoinkin yhteisiä olemassa olevia rakenteita ja henkilökuntaa. Ympäristövaikutuksia ja niiden tarkkailua ei voida erottaa eri toimintojen välillä ja toiminnanharjoittajakin on hakemuksessaan esittänyt, että koska tämän hakemuksen mukainen kierrätystoiminta muodostaa varsin pienen osan kiinteistön toiminnasta on ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailu tarkoituksenmukaisempaa ratkaista asfaltin valmistusta, kivenlouhimoa ja -murskaamoa koskevassa ympäristöluvassa. Ympäristölupaa ei tulisi myöntää siten, että ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailu ratkaistaan muussa luvassa. Alueella olisi kaksi eri valvontaviranomaista ja tarkkailu ja raportointi tulisi tehdä kahdelle valvontaviranomaiselle. Voimassa olevat luvat ovat vuodelta 2000 ja 2002 ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Niissä ei ole määrätty jättämään lupahakemusta lupamääräysten tarkistamista varten, mutta lähes poikkeuksetta ympäristöluvissa on määrätty lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettäväksi 10 vuoden kuluttua luvan antamisesta. Asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan mm. fysikaaliskemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Tämä mitoitus tulee ottaa huomioon uutta toimintaa luvitettaessa. Jos katsotaan, että toiminnan kokonaisvaikutukset muodostuvat merkittäviksi, ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen olemassa olevan ja uuden toiminnan yhteisvaikutuksiin edellyttää harkinnanvaraista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ELY -keskuksen erillisellä päätöksellä. ELY -keskuksella ei ole muuta lausuttavaa kyseessä olevasta ympäristö lupahakemuksesta. 14

15 15 2) Porin kaupungin ympäristövirasto toteaa lausunnossaan /2011 seuraavaa: Kyseessä oleva Lemminkäinen Infra Oy:n Söörmarkussa sijaitseva alue on sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään toiminnan ympäristövaikutusten kannalta hyvä. Alueella on pitkä historia muun muassa maa-aineksen otto- ja murskausalueena ja ainoat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulleet yhteydenotot ovat koskeneet tehtyjä räjäytyksiä. Alue on vahvistettavana olevassa Satakunnan maakuntakaavassa merkitty maa-aineksen ottoalueeksi (EO-2) ja lähimmät muut merkityt alueet teollisuus- ja varastotoimintojen alueiksi (T). Alue kuuluu vireillä olevaan Noormarkku-Toukarin oikeusvaikutteiseen osayleiskaava-alueeseen. Hakemuksen mukaan alueen valumavedet johdetaan eteläosasta ojiin. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vesistövaikutusten selvittämiseksi poisjohdettavasta vedestä tulee ottaa kertaluonteisesti näyte, josta määritetään tarkkailusuunnitelmassa esitetyt analyysit. Tulosten perusteella tulee harkita jatkuvan tarkkailun tarve. Kivenmurskaamon toiminnasta on vuonna 2003 laadittu mittauksiin perustuva meluselvitys. Toiminnan laajentuessa on tarpeen laatia nykytilannetta vastaava meluselvitys, joka perustuu melua aiheuttavien laitteiden lähtömelutasoihin. Tällainen melumallinnus on myös toiminnanharjoittajan kannalta hyödyllinen esimerkiksi aluetta kaavoitettaessa. Muilta osin hakemukseen ei ole huomautettavaa. 3) Porin kaupungin kaupunginhallitus on antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kaupunkisuunnittelun kirjeen (kirje nro KA-87) mukaisen seuraavan lausunnon Alue sijaitsee Söörmarkussa valtatien nro 23 kaakkoispuolella asemakaavoittamattomalla alueella. Tilojen koko on yhteensä noin 25 ha. Alueella on maa-aineslupa vuoteen 2015 asti ja toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat betoniasemalle, asfalttiasemalle, louhimolle ja murskaamolle. Molemmat tilat ovat kauttaaltaan olleet käytössä, mutta joka suuntaan metsäalueen ympäröimänä. Alueen nykyinen toiminta on otettu huomioon kaavoituksessa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan seutukaava 5:ssä, joka nykyisin toimii maakuntakaavana ja uudessa Satakunnan maakuntakaavassa, joka on ympäristöministeriössä vahvistettavana, alue on osoitettu maa-aineksen ottoalueeksi. Noormarkun keskustan osayleiskaava 2010, joka on Turun ja Porin lääninhallituksen vahvistama yltää hakemusalueen koillisreunaan noin 200 m leveällä maa- ja metsätalousvaltaisella vyöhykkeellä. Yleiskaavan muutos ja laajennus lounaaseen Toukarille asti on vireillä. Länsimetsän asemakaava-alue on yleiskaavan mukaisesti 200 metrin päässä kohteesta koillisessa ja Palstakallion asemakaava-alue on kohteesta länteen 400 metrin etäisyydellä, valtatien toisella puolella. Länsimetsän lähimmät asuntotontit ovat 500 metrin päässä ja Palstakallion asuntotontit 800 metrin päässä kohteesta. Sitä lähempänä on teollisuusja varastorakennusten korttelialueita. Palstakallion yritysalue laajenee maakuntakaavan mukaan valtatien vartta koilliseen päin. Asutuksen etäi-

16 syys pysyy likimain nykyisenlaisena. Kohdealueelle ei liikennöidä asemakaava-alueiden kautta. Kierrätysmateriaalin käsittely soveltuu alueelle, jolla tehtyjä maastonmuotoja voidaan hyödyntää ympäristöhaittojen, lähinnä melun ja pölyn leviämisen estämiseen. Alueen nykyisen toiminnan lisäys on hyväksyttävää edellyttäen, että se ei yhdessä olevan toiminnan kanssa aiheuta ympäristöönsä lisääntyvää pölyhaittaa eikä valtioneuvoston päätöksen mukaisten melun ohjearvojen ylitystä. 4) Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 16 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lemminkäinen Infra Oy toteaa saapuneessa vastineessaan seuraavaa: (1) Porin kaupungin ympäristöviraston lausunto Nyt haettavan kierrätysmateriaalien varastointi, vastaanotto ja murskaus eivät laajenna murskaustoimintaa. Kierrätysmateriaalia ja kalliolouhetta tullaan yhteensä murskaamaan enintään myönnetyn ympäristöluvan mukaisen maksimimäärän verran. Tämän takia toiminnanharjoittaja ei katso melumallinnuksen tekemistä tarpeelliseksi. Kertaluontoinen melumittaus voidaan tehdä kierrätysmateriaalia murskattaessa vertailutuloksen saamiseksi. Mikäli tulos antaa epäilyn melun ohjearvojen ylittämisestä lähimpien asuntojen välittömässä läheisyydessä, melumittauksia tehdään erikseen sopimalla myös siellä. (2) Porin kaupunginhallituksen lausunto Pölyhaitta ei tule lisääntymään haettavan kierrätystoiminnan kautta. Koska murskaustoiminta ei tule lisääntymään kierrätysmateriaalien murskauksen kautta, vaan kokonaismäärät pysyvät nykyisen kaltaisena eikä kierrätystoimintaan liity porausta eikä louhintaa, on kuljetus ainoa, joka voisi aiheuttaa lisääntyvää pölyhaittaa. Sitä voidaan kuitenkin torjua kastelulla. Meluasiaan on vastattu kohdassa 1. (3) Varsinais-Suomen ELY -keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen lausunto Toiminnanharjoittajan tarkoituksena on kokeilla kierrätystoiminnan toimivuutta aloittamalla pienimuotoisella toiminnalla. Jos tämä todetaan hyväksi ja tarpeelliseksi, on kierrätystoimintaa tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa. Lausunnossa esitetyt asiat koskien murskauslaitoksen ja olemassa olevien rakenteiden käyttöä sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailun osalta pitävät paikkaansa. Nämä asiat eivät kuitenkaan muutu, riippumatta

17 siitä, käsitelläänkö eri toiminnot samassa luvassa. Toiminnan kokonaisvaikutukset eivät tämän hakemuksen mukaisen toiminnan myötä kasva. Nyt haettava ympäristölupa on jätetty käsiteltäväksi Hakemalla nyt uudestaan yhteistä ympäristölupaa kaikille alueen toiminnoille, jäisi lupapäätöksen saaminen oletettavasti vähintään vuoden päähän. Koska toiminnanharjoittajalla ei ole varmuutta, myönnettäisiinkö lupaa silloinkaan, ei toiminnanharjoittaja pidä lupien yhdistämistä tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. Toiminnanharjoittaja esittää, että kierrätystoiminnalle haettavaan lupaan saataisiin päätös, että itse toiminnan kokeilu voitaisiin aloittaa. Toiminnanharjoittaja esittää, että nyt haettavaan lupaan määrätään lupamääräysten tarkastus samaan ajankohtaan, kun alueen maa-aineslupa vanhenee vuonna Edelleen esitetään, että kierrätystoiminta, mikäli sitä jatketaan, yhdistetään alueen muiden toimintojen kanssa yhteiseen ympäristölupaan samassa yhteydessä. 17 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristöluvan jätteen ammattimaista ja laitosmaista hyödyntämistä koskevalle toiminnalle Porin kaupungissa Söörmarkun kylässä kiinteistöille Erkinkallio RN:o 35:1 ja Erkinkallio I RN:o 4:128 (kiinteistötunnukset ja ). Lupa myönnetään edellyttäen, että tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muutoin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jätteiden vastaanotto ja käsittely 1. Laitoksella voidaan ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksen mukaisia jätejakeita vuosittain yhteensä enintään tonnia. Muiden jätteiden vastaanotto ja käsittely laitoksella on kielletty. Vastaanotettava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää vaarallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä eikä asbestia tai jätettä, joka on likaantunut öljyllä tai on muutoin luokiteltu ongelmajätteeksi. 2. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jokaisen jäte-erän vastaanottoa varmistua sen vastaanottokelpoisuudesta. Jätteen luovuttajalta on tarvittaessa pyydettävä selvitys, josta käyvät ilmi asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi tarvittavat tiedot jätteestä ja sen laadusta. Mikäli laitokselle tuotavien jätteiden joukossa on muita kuin määräyksessä 1 mainittuja jätteitä, on jäte-erä palautettava välittömästi jätteen tuottajalle tai toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain tai jätelain perusteella hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Mikäli jätteen vastaanotto- ja hyödyntämiskelpoisuudesta ei voida varmistua, ei jätettä saa ottaa vastaan.

18 18 Jätteiden varastointi ja edelleen toimittaminen 3. Eri jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan ja niille on oltava oma tarkoitukseen soveltuva varastointipaikka. Eri varastointipaikat tulee merkitä erikseen ja erottaa selvästi toisistaan. Mikäli laitokselle vastaanotettujen jätteiden joukosta löytyy muita kuin määräyksessä 1 mainittuja jätteitä, on ne välivarastoitava asianmukaisesti lajiteltuina erillään muista jätteistä ennen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimittamista. 4. Kaikki laitokselle vastaanotetut ja toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet ja hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Kaikkia laitoksella vastaanotettavia ja hyödynnettäviä sekä toiminnassa muodostuvia jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten, että toiminnasta ei aiheudu epäsiisteyttä eikä roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. 5. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 edellytetyt tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä vähintään neljä vuotta ja ne on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaisille. Meluntorjunta ja pölypäästöjen ehkäisy 6. Murskauslaitteistot tulee sijoittaa kiinteistöillä siten, että etäisyys lähimpien naapureiden asuinrakennuksiin on vähintään 300 metriä. 7. Lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva melu, yhdessä alueella harjoitettavan muun toiminnan kanssa, ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asuntojen piha-alueella ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä kello välisenä aikana eikä 50 db yöllä kello välisenä aikana. 8. Toiminnanharjoittajan on teetettävä selvitys laajennetun toiminnan aiheuttamasta ekvivalenttimelutasosta lupamääräyksen 14 mukaisesti. Mikäli melutaso selvityksen perusteella ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. 9. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa toiminta-alueen ulkopuolelle. Jätteen murskauksesta tai muusta käsittelystä lähiympäristölle aiheutuvat pölyhaitat on estettävä koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Alueen kulkuväylät on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Pölyävät varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava. Pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on lai-

19 toksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Päästöjen estäminen maaperään ja vesiin 10. Polttonesteiden ja muiden vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskauspaikka ja jäteasfaltin vastaanottopaikka on sijoitettava siten, että alueen pohjarakenne on tiivis tai alue on asfaltoitu. Polttonestesäiliöt on varastoitava kaksoisvaippasäiliöissä tai varustettava katoksilla ja valuma-altailla. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta ja ne on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueiden, joilla tankataan ajoneuvoja tai työkoneita on oltava nestetiiviiksi päällystettyjä ja varustettuja nestevuotojen keräysjärjestelmällä esimerkiksi siten, että hulevedet näiltä alueilta voidaan johtaa ojaan öljynerottimen kautta. 11. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on varastoitava lukitussa tilassa kutakin ongelmajätejaetta varten tarkoitetuissa ja merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten nestetiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava suoja-altain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa valumat saadaan kerätyksi talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään saman suuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitoksella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja talteenottovälineitä saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet tai muut nestemäiset vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen tarkoituksenmukaisiin astioihin. Vahinkoja onnettomuustilanteissa on ryhdyttävä viivytyksettä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. 13. Alueella tapahtuneista häiriö-, vahinko- tai onnettomuustilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa tai haittaa terveydelle on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 14. Ekvivalenttimelutaso (LAeq) on tarkistettava lähimpien naapurien asuinrakennusten piha-alueilla uuden toiminnan alkamisen jälkeen vuoden 2012 loppuun mennessä. Lemminkäinen Infra Oy:n on esitettävä melumittaussuunnitelma vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten suorittamista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Melumittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti siten että 19

20 tulokset ovat vertailukelpoisia alueella tehtyjen aikaisempien mittausten kanssa. Mittaukset on tehtävä ajankohtana, jolloin toiminta alueella on normaalia ja melua aiheuttavat toiminnot ovat käynnissä. Mittauksessa tulee selvittää kaikkien eri toimintojen ja melulähteiden vaikutus melutasoon. Mittausraporttiin on liitettävä kartta, johon on merkitty mittauspisteet sekä murskainten, lähimpien häiriintyvien kohteiden ja mahdollisten jäte- tai tuotekasojen sijainti ja kasojen korkeudet. Lisäksi on esitettävä sääolosuhteet mittauksen aikana sekä arvioitava niiden vaikutusta melutasoihin. Mittaustulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 15. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminta-alueelta ojaan johdettavien pintavesien laatua. Toiminta-alueella kertyvistä kiinteistöltä ojaan johdettavista valumavesistä on otettava näyte kertaluonteisesti vuoden 2012 syksyllä ja 2013 keväällä ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä näytteenoton kannalta. Näytteistä on analysoitava ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, kokonaistyppi, kiintoaine ja mineraaliöljypitoisuus. Tämän jälkeen näyte tulee ottaa kolmen vuoden väliajoin syksyisin. Alueelta Lempiönjärveen johtavista ojista näyte tulee ottaa vuosittain. Näytteenotto ja analysointi on annettava julkisen valvonnan alaisen laitoksen tehtäväksi. Vesinäytetulokset ja niiden analyysi on niiden valmistuttua ja vuosittain viimeistään helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Maarakentamisessa hyödynnettäväksi tarkoitetun betoni- ja tiilimurskeen laatua ja ympäristökelpoisuutta tulee seurata eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) edellyttämällä tavalla. Hakijan tulee esittää jätteen vastaanottajalle kyseisen asetuksen liitteen 1 kohdan 1 taulukon mukaisten haittaaineiden pitoisuudet luovutettavassa jätteessä. Yhteenveto murskausjaksokohtaisista laadunvalvontatuloksista on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseessä olevaa vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Tiedot murskeiden laadusta ja ympäristökelpoisuudesta on annettava murskeen vastaanottajalle. 17. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 18. Tarkkailumääräyksiä ja tällä päätöksellä hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolosta huolimatta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisellä päätöksellä edellyttäen, että tarkkailun tasoa ei heikennetä. 19. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjanpitoa, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat asiat: - tiedot tuotannosta ja käyntiajoista 20