HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a 2 LAUSUNTO ALOITTEESTA JA KIRJEESTÄ, JOTKA KOSKEVAT RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMISTA ALKUPERÄISEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA Kslk EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Kirje ja Ruskeasuon liikuntapuiston ja ratsastuskeskuksen yleissuunnitelma -raportti kaupunginhallitukselle, jäljennös kirjeestä Pro Olympiamaneesi Oy:lle Lisätiedot: Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Valokuva Ruskeasuon maneesista luvulta Liite 3 Ruskeasuon liikuntapuiston ja ratsastuskeskuksen yleissuunnitelma -raportti Liite 4 Pro Olympiamaneesi ry:n ym. aloite Liite 5 Pro Olympiamaneesi ry:n kirje ESITTELIJÄ Pro Olympiamaneesi ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja kansanedustaja Leena Harkimo ovat ( ) kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikuntalautakunnalle ja kaupunginmuseolle osoitetussa aloitteessaan esittäneet, että Ruskeasuolla sijaitseva Helsingin kaupungin omistama olympialaisia varten rakennettu Ruskeasuon ratsastushalli palautetaan alkuperäiseen asuunsa ja käyttötarkoitukseensa. Esityksen perustelut ovat seuraavat: 1 Ruskeasuon ratsastushalli pilkottiin sisäosiltaan sodan jälkeen eri käyttötarkoituksiin. Ratsastajien käytössä on tällä hetkellä noin puolet alkuperäisestä maneesitilasta; eli noin 40 m 38 m kokoinen maneesitila. Ruskeasuon talleissa on yli 100 hevosta. Tilanahtaus aiheuttaa maneesissa vaaratilanteita. Maneesissa voidaan järjestää pieniä seurakisoja, mutta kilparatsastajien valmennukseen

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 2 a ja kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen nykyinen tila on alamittainen. 2 Ratsastusharrastus on lisääntynyt voimakkaasti. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan ratsastuksen harrastajaa. Ratsastus on erityisesti aikuisten naisten ja tyttöjen suosima laji. Ratsastushallin uudistus helpottaa lisääntyneen harrastajajoukon tarpeita. 3 Kyseessä on ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen rakennus, jonka entisöiminen ja suojeleminen on tärkeää. Alkuperäinen maneesihalli oli 100 metriä pitkä ja sisälsi hengen katsomon. Sellainen tila loisi hyvät puitteet ratsastuksen eri lajien harrastus-, valmennus- ja kilpailutoiminalle sekä muidenkin tilaisuuksien järjestämiselle. Samaan kokonaisuuteen on mahdollista sijoittaa myös osa tällä hetkellä Ypäjällä sijaitsevan hevosmuseon kokoelmista. 4 Ratsastushallin toinen pää on nykyisin palloilijoiden ja nyrkkeilijöiden käytössä. Näille ryhmille on kuitenkin helpommin osoitettavissa paremmin nykyajan vaatimukset täyttävät tilat. Palloilu- ja muille lajeille on jo suunnitteilla tiloja mm. Länsisataman uuteen liikuntapuistoon. 5 Asia on ajankohtainen, koska kaupunkisuunnitteluvirastossa on vuodesta 2006 ollut käynnissä Ruskeasuon liikuntapuistoa koskeva selvitys. Tähän liittyen Suomen Ratsastajainliitto esitti yhdessä kahdeksan ratsastusseuran ja -yhtiön kanssa kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikuntavirastolle pyynnön ryhtyä toimenpiteisiin Ruskeasuon ratsastuskeskuksen kehittämiseksi laaditun selvityksen "Ratsastusurheilun kehittäminen Helsingissä Ruskeasuon maneesihanke" tavoitteiden mukaisesti. Tästä työstä asianomaiset eivät vielä ole saaneet loppuraporttia. Huomattavaa on, että maneesin palauttaminen alkuperäiseen käyttöönsä ei edellytä kaavamuutosta. 6 Em. seurat ja yhdistykset ovat perustaneet Pro Olympiamaneesi ry -nimisen yhdistyksen, jonka tarkoituksena on kehittää ratsastuksen harrastusmahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla ja tässä

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 3 a tarkoituksessa edistää Helsingin kaupungin omistaman Ruskeasuon ratsastushallin palauttamista alkuperäiseen muotoonsa ja käyttötarkoitukseensa. Pro Olympiamaneesi ry on ( ) antanut lausunnon kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston valmistelemasta Ruskeasuon liikunta- ja ratsastuskeskuksen yleissuunnitelma - luonnoksesta. Lausunnossa todetaan, että kaikissa luonnoksen vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta oleellista on, että luonnoksessa ei ole käsitelty ollenkaan vanhan maneesin palauttamista ratsastuskäyttöön. Vanhan maneesin palauttaminen kokonaan ratsastuskäyttöön on ollut alun perin ensisijainen ratkaisuvaihtoehto toimenpidepyynnössä. Suunnitelmaluonnoksen selvityksessä ei ole myöskään esitetty selkeitä perusteluja, miksi palauttaminen ei ole mahdollista ja miksi kyseinen ratkaisu on rajattu kokonaan työstä pois. Pro Olympiamaneesi ry:n mukaan selvitystyön aikana on käynyt ilmi, että minkäänlaista uutta maneesia tai katettua ulkokenttää ei alueelle voi rakentaa, sillä alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Pro Olympiamaneesi ry:n mielestä tämän vuoksi alkuperäisiä ratkaisuja tulisi pyrkiä korostamaan varsinkin, kun ne ovat olleet lähtökohdiltaan erinomaisen hyviä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan Keskuspuistoa koskevien suunnitteluperiaatteiden mukaan Keskuspuiston alue varataan ensisijaisesti luonnossa tapahtuvaan ulkoiluun ja liikuntaan, jonka edellytyksiä vahvistetaan. Pro Olympiamaneesi ry:n mukaan ratsastus on nimenomaan luonnossa tapahtuvaa liikuntaa, jolle tulee taata myös talvella sopivat ja turvalliset puitteet. Pro Olympiamaneesi ry toteaa, alkuperäisen toimenpidepyynnön liitteenä ollut selvitys on tavoitteiltaan osittain vanhentunut, sillä ratsastuksen harrastajamäärät ovat kasvaneet ja paineet lisätilojen saamiseksi ovat entisestään kasvaneet. Hevosten määrän lisääminen tai lisätallipaikkojen saaminen alueelle ei ole ollut päätavoite vaan se, että nykyiselle hevosmäärälle taataan riittävät ja turvalliset toimintapuitteet alueella niin kesä kuin talviaikanakin. Nykyisin maneesitilaa Ruskeasuolla on vain noin 13 m 2 hevosta kohden, kun esimerkiksi Tuomarinkylässä vastaava luku tällä hetkellä on noin 22 m 2. Laidun- ja jaloittelutarhojen osalta luonnos on

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 4 a Lausunto jäänyt jälkeen, sillä laiduntarhat on nyttemmin pilkottu pienemmiksi samalla kun ne on kunnostettu. Olympiakentän säilyttäminen nykyisessä käytössään on perusteltu ratkaisu ja palvelee hyvin ratsastuskouluja ja vammaisratsastusta. Baseball- ja krikettikenttien siirtämistä jousiammuntakentälle ja ratsastuskenttien laajentamista niiden paikalle Pro Olympiamaneesi ry pitää hyvänä ratkaisuna. Kävelykoneen sijoittaminen huoltorakennuksen taakse on luonteva paikka, koska se palvelee siellä kaikkia talleja hyvin eikä häiritse alkuperäistä kokonaisuutta. Suunnitelmaluonnoksessa esitetyt uudet ratsastusreitit kallioisten mäkien ylitse eivät ole turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Reittien tulisi jatkua Keskuspuiston läpi Tuomarinkylään asti ja reittien tulisi olla valaistuja. Esitetyt liikennejärjestelyt näyttävät yleisesti ottaen toimivilta. Jos maneesi saadaan kokonaan ratsastajien käyttöön, tulee huomioida maneesirakennuksen eteläpäätyyn huoltomahdollisuus sekä mahdolliset televisiointiautojen paikat. Pro Olympiamaneesi ry haluaa korostaa, että hankkeen perusedellytyksenä on, että hallissa nykyisin toimiville sisäurheilulajeille löydetään korvaavat tilat. Kyseisten tilojen löytäminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin hevosten siirtäminen uusiin tiloihin. Hankkeen rahoitukseen tullaan aikanaan hakemaan myös valtion apua, koska kyseessä on koko valtakuntaa koskeva urheilu- ja kulttuuriprojekti. Ruskeasuon ratsastushallin historia Ratsastushalli ja tallit sijaitsevat Ruskeasuon kaakkoisnurkassa Keskuspuiston alueella. Ruskeasuon ratsastushallin rakentaminen oli osa vuoden 1940 olympialaisvalmisteluja. Hallin oli tarkoitus palvella kilpailijoiden valmistautumis- ja harjoittelutilana. Rakennusten sijainnin ratkaisi luonteva yhteys Laakson ratsastuskentälle. Pääsuunnittelijana oli yliarkkitehti Martti Välikangas, ja rakennesuunnittelusta vastasi DI Yrjö Oksanen. Rakennukset valmistuivat kesällä Ratsastushalli oli pohjoismaiden suurin ja sen katsomoissa oli tilaa hengelle. Ruskeasuon maneesi ehti toimia ratsastuskäytössä kuitenkin vain lyhyen aikaa.

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 5 a Sodan aikana halli toimi varastona. Vuonna 1946 hallin eteläpää muutettiin raitiovaunuhalliksi. Tällöin eteläpäätyyn avattiin suuret oviaukot. Ratsastajille jäi nykyisin käytössä oleva osa ratsastushallista. Vuoden 1952 olympialaisissa halliin sijoitettiin tilapäiset tallit olympialaisiin osallistuville hevosille. Olympialaisten jälkeen hallissa tehtiin useita muutoksia ja hevosurheilukäyttö oli suhteellisen vähäistä luvulla hallin eteläpää otettiin liikuntakäyttöön luvulla tiloihin tehtiin mittava remontti, joka valmistui v Liikuntatiloihin kuuluu palloiluhalli, nyrkkeilysali, voimailusali, pöytätennissali ja kokoustila ja kahvila. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Ruskeasuon liikuntapuiston asemakaava on vuodelta Ruskeasuon ratsastuskeskuksen alue on asemakaavassa osoitettu urheilupuiston alueeksi (UY). Maneesin ja tallien rakennusalat on osoitettu olemassa olevien rakennusten mukaisesti. Asemakaava on suojelumääräysten osalta vanhentunut. Alue on osoitettu Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi kokonaisuudeksi. Alueen kehittäminen tulee yleiskaavan mukaan tehdä siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Aluetta koskevat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet, jotka on laadittu Keskuspuiston osayleiskaavan (1978) määräysten pohjalta. Keskuspuiston suunnitteluperiaatteissa todetaan mm. seuraavaa: Keskuspuiston aluetta ei pienennetä. Keskuspuiston osayleiskaavassa ja Helsingin yleiskaava 2002:ssa esitetty puiston rajaus säilyy. Keskuspuistoon ei rakenneta eikä sijoiteta sellaisia toimintoja, joista syntyy haittaa yleiselle virkistyskäytölle tai Keskuspuiston maisemalle. Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden kaavat ja Keskuspuistoa koskevat kaavamuutokset laaditaan Keskuspuiston osayleiskaavan merkintöjen ja määräysten pohjalta niitä ajanmukaistaen ja tarkentaen. Keskuspuisto on ensisijaisesti luonnossa tapahtuvaan ulkoiluun ja liikuntaan tarkoitettu ulkoilualue. Olemassa olevien virkistyskeskusten toimintaedellytyksiä Ruskeasuolla ja Pirkkolassa ja Paloheinässä vahvistetaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta vastasi Suomen Ratsastajainliitto ry ym.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 6 a allekirjoittaneiden ( ) Ruskeasuon ratsastuskeskusta koskeneeseen aloitteeseen Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen yhteydessä Suunnitteluperiaatteissa todetaan, että olemassa olevien virkistyskeskusten toimintaedellytyksiä Ruskeasuolla ja Pirkkolassa ja Paloheinässä vahvistetaan. Ratsastustoimintojen kehittämistä tutkitaan tukeutuen Laakson ratsastuskenttään ja Ruskeasuon hallien alueisiin. Vanhan maneesin jatkamista rakennuksen pohjoispuolelle on tutkittu Heikki Laherman diplomityössä ja Laakso-Ruskeasuon toiminnallisessa yleissuunnitelmassa 1995 (Liikuntaviraston julkaisuja 1995, B 18). Vanhan maneesin jatkaminen rakennuksen pohjoispuolelle on osoittautunut ongelmalliseksi. Maneesin jatkaminen edellyttäisi asemakaavan muutosta ja suojelurakennuksen laajentaminen on vaikeasti perusteltavissa. Ratsastajien mukaan ratkaisu ei tuo selkeää lopputulosta. Välitila olisi hankalasti hyödynnettävissä ja siitä muodostuisi läpikulkupaikka kumpaankin maneesin osaan. Rakennuspaikka on ahdas ja maneesin liikennejärjestelyt eivät tulisi toimimaan varsinkaan kilpailutilanteissa. Johtajistotoimikunnan asettama työryhmä pohti olympiarakennusten korjausperiaatteita vuonna Työryhmän tulokset on esitetty Olympiarakennuksia koskevat korjausperiaatteet -nimisessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa 1996:8. Raportin mukaan Ruskeasuon maneesin laajentaminen vaatii suurta harkintaa ja se tulisi ensisijaisesti tehdä rakennuksen sisällä maneesirakennuksen alkuperäistä käyttöä vastaavalla tavalla. Kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot Museovirasto on arvottanut Helsingin 1940 olympialaisiin rakennetut Ruskeasuon ratsastushallin ja hevostallit ympäristöineen valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi osana Helsingin olympiarakentamista (Museoviraston tarkistettu luettelo valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ). Hiekkakentän laidalla sijaitseva keskiakselin suhteen symmetrinen, teräsbetonirakenteinen, kaarikattoinen Ruskeasuon ratsastushalli edustaa komeasti Suomen 1930-luvun modernismia, funktionalismia. Kaksi tallia kentän pohjoislaidalla kuuluvat alkuperäiseen sommitelmaan. Helsingin olympiarakennusten asema maamme arkkitehtuurihistoriassa

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 7 a on vakiintunut ja tunnustettu. Ne ovat esimerkki funktionalismin arkkitehtuurin soveltamisesta ja soveltumisesta tiettyihin rakennustyyppeihin ja toimintoihin. Olympiarakennusten suurta arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista merkitystä osoittaa se, että ne on liitetty Suomen modernismin arkkitehtuurin merkkikohteina kansainväliseen do.co.mo.mo-listaan (Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of Modern Movement). Tehdyistä muutoksista huolimatta ratsastushallirakennuksineen on ulkoasultaan erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus. Ratsastushallirakennuksessa on myös hyvin säilyneitä arvokkaita sisätiloja kuten porrashuone ja eteisaulatilat. Säilyneisiin rakennusosiin kuuluvat myös maneesitilojen betonirakenteet. Ruskeasuon ratsastushallin suhde maisemaan on säilynyt pääpiirteissään alkuperäisen luontoisena laidunalueiden umpeenkasvua lukuun ottamatta. Alueen keskeisiin näkymiin kuuluu mm. rakennusten lähestymissuunnassa avautuva, olympiarakentamiselle tyypillinen, ratsastushallin eteläinen valkea kaaripääty mäntymetsikköineen. Pohjoisessa aluetta rajaavat tallirakennukset. Länsiosastaan rakennukset rajautuvat Ruskeasuon kerrostaloalueeseen ja muodostavat yhdessä etelämpänä sijaitsevien koulurakennusten kanssa Helsingissä 1950-luvun rakentamista edustavan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden. Ruskeasuon ratsastushallikokonaisuus on tällä hetkellä tärkeä ja keskeinen osa Helsingin olympialaisten rakentamiseen liittyvää rakennus- ja kulttuuriperintöä yhdessä olympiastadionin ja muiden olympialaisia varten rakennettujen rakennusten kanssa. Kaupunginmuseon muistion ( ) mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, historiallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit ympäristöineen tulee varustaa suojelumerkinnöin asemakaavassa. Ruskeasuon liikunta- ja ratsastuskeskuksen yleissuunnitelma Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikuntavirasto ovat teettäneet konsulttityönä vuonna 2008 Ruskeasuon liikunta- ja ratsastuskeskuksen yleissuunnitelman, jossa on selvitetty Ruskeasuon ratsastuskeskuksen ja liikuntapuiston kehittämisvaihtoehtoja. Suunnittelutyö aloitettiin Suomen ratsastajainliitto ry:n ym. aloitteesta.

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 8 a Työn pohjaksi selvitettiin alueen rakennussuojelu- ja kulttuurihistorialliset arvot sekä alueen maisemalliset ja virkistysarvot. Suomen Ratsastajainliiton tavoitteena oli ensisijaisesti vanhan ratsastusmaneesin saaminen kokonaan ratsastuksen käyttöön. Liitto esitti aloitteensa yhteydessä toisena vaihtoehtona tutkittavaksi suunnitelman, joka koski kokonaan uuden, korkeintaan k-m 2 :n suuruisen ratsastushallin rakentamista nykyiselle pallokentälle. Uuden maneesin yhteyteen oli esitetty katsomo ja lisää tallipaikkoja noin 40 hevoselle. Pallokentälle toivottiin myös kunnollista este- ja tuntiratsastuskenttää päivittäiskäyttöön. Ensiapuna nykytilanteessa nähtiin myös tallien eteläpuolella sijaitsevan ns. vahakentän kattaminen talvikuukausiksi. Ratsastajien toivelistalla oli myös yhden kunnollisen ratsastusreitin valaisu ja laidun- ja tarhatilanteen ratkaisu tasapuolisesti kaikkien osalta. Koska liikuntavirasto ilmoitti, ettei vanhan maneesin muuttaminen kokonaisuudessaan ratsastushalliksi ole mahdollista, virastojen yhteistyönä laaditussa yleissuunnitelmassa keskityttiin tutkimaan ja tarkentamaan ratsastajien esittämää uuden maneesin rakentamisen mahdollisuutta Ruskeasuon alueelle. Työssä tutkittiin myös muita Keskuspuiston virkistyskäytön tarpeita, ulkoilureittejä, mahdollisuutta siirtää pallokentän toimintoja toiseen paikkaan sekä alueen liikennettä ja pysäköintimahdollisuuksia. Uuden maneesin sijoittamista tutkittiin Ruskeasuon liikuntapuiston pääkentän eteläpuolelle Suomen Ratsastajainliiton suunnitelman pohjalta siten, että suojeltava olympiarakennusten kokonaisuus säilyisi mahdollisimman eheänä. Maneesirakennuksen koosta ja toimintojen sijoittelusta tutkittiin eri muunnelmia. Tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa maneesin sijasta rakennettaisiin talvella katettava kevytrakenteinen ulkoratsastuskenttä. Suunnittelualueen pohjoisosaan, nykyisen jousiammuntakentän paikalle suunniteltiin monitoimikenttä, joka palvelisi jousiammuntaa, krikettiä, baseballia ja muuta palloilua. Suunniteltu kenttä olisi vapauttanut Ruskeasuon liikuntapuiston kentän palloilukäytöstä ratsastuskentäksi. Suunnitelmassa esitettiin myös, että Lehtikuusentien kenttä kunnostetaan koulujen käyttöön, koska läheiset koulut käyttävät nykyisin Ruskeasuon kenttää liikuntapaikkanaan. Ruskeasuon kentän käyttöä ohjattaisiin myös Mansikkamäen kentälle. Palloilukentän käyttäjätahojen kanssa on käyty neuvotteluja, mutta selvityksiä kentän

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 9 a kehittämismahdollisuuksista jatketaan, koska kentän monipuolinen käyttö edellyttää joustavuutta käyttöaikojen jakamisessa. Suunnitelmassa esitetty Ratsastien länsipään linjauksen muuttaminen parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Palloiluhallin eteläpuolella sijaitsevan pysäköintipaikan laajentamisen noin kaksinkertaiseksi helpottaisi pulaa pysäköintipaikoista. Uuden maneesin rakentaminen Yleissuunnitelmassa arvioitiin, että uuden maneesin rakentaminen Ruskeasuolle sisältää Keskuspuiston virkistyskäytön ja maiseman sekä rakennussuojelun kannalta monia riskejä. Kansainväliset mitat täyttävän maneesin suunnittelu ja rakentaminen alueelle on erittäin vaativa tehtävä. Ratsastustoiminnan ja hevosmäärän lisääntyessä Ruskeasuon liikuntakeskuksen ulkotilat käyvät ahtaiksi. Hankkeeseen liittyvän palloilukentän muuttaminen ratsastuskentäksi vähentää muiden liikuntamuotojen harrastustilaa oleellisesti. Maneesin rakentamisen myötä mahdollisesti lisääntyvä hevosmäärä vaatisi myös entistä laajemmat jaloittelu- ja tarhatilat ulkona. Tällä hetkellä nykyisellä hevosmäärällä on niukasti jaloittelutarhoja ulkona ja EU:n suositusten mukaan nykyisen hevosmääränkin jaloittelualueita on lisättävä. Jaloittelutarhat levittäytyisivät laajalle alalle Keskuspuistoon ja vaikuttaisivat maisemaan ja virkistyskäyttöön. Hankkeen vaatimat ulkotilat ja maanalaiset huoltotilat sekä pysäköintitilat vaativat ratkaisuja, joiden kustannukset nousevat korkeiksi. Lisääntyvä liikenne, pysäköinti sekä hevostoimintojen vaatimat huolto- ja varastotilat ovat ristiriidassa Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden kanssa. Katettava ulkokenttä ja nykyisten ratsastusmahdollisuuksien parantaminen Selvitystyössä tuli selkeästi ilmi, että alueen ratsastustoimintojen edellytyksiä tulee parantaa. Selvityksessä päädyttiin esittämään, että nykyisiä toimintaedellytyksiä parannetaan tavalla, jota Pro Olympiamaneesi ry on esittänyt ensiavuksi nykytilanteen korjaamiseksi. Nykyisen pallokentän eteläpuolelle voidaan rakentaa uusi ratsastuskenttä, jonka kattaminen talviaikana on mahdollista. Pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä sekä hevosten ulkotarhoja ja ratsastusreittejä parannetaan. Ratsastajien toivoma Tuomarinkartanoon ulottuva ratsastusreitti on hyvin vaikea toteuttaa, koska Keskuspuiston poikki kulkevien ajoväylien yli tulisi rakentaa

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 10 a uusia siltoja. Ratsastusreitin laajentaminen Maunulanpuistoon saakka on kuitenkin mahdollista. Suunnitelmassa esitettyjen ratsastusreittien sijainti tarkistetaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Kannanotto aloitteeseen Uuden kansainväliset mitat täyttävän maneesin sijoittamista Ruskeasuolle on tutkittu Suomen Ratsastajainliiton aloitteesta. Selvitystyön aikana tuli kuitenkin selväksi, ettei uusi ratsastushalli ole ratsastajien tavoitteena vaan liitto pitää ensisijaisena tavoitteenaan Ruskeasuon maneesin ottamista kokonaan ratsastuskäyttöön. Voimassa olevan asemakaavan mukaan maneesin muuttaminen kokonaan ratsastuskäyttöön on mahdollista, mutta kaavassa osoitettu urheilupuiston alue on varsin ahdas kansallisen tason ratsastuskeskukselle. Ratsastustoiminnan laajuutta ei tulisi Ruskeasuon alueella nykyisestä olennaisesti lisätä. Vanhan maneesin otto alkuperäiseen käyttöönsä on rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta mahdollista. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että ratsastustoimintaan liittyvät ulkotilat mahtuvat nykyisen ratsastuskeskuksen alueelle siten, ettei olympiarakennusten suojeluarvoille ja Keskuspuiston yleiselle virkistyskäytölle aiheudu haittaa. Maneesirakennus on toiminut nykyisessä palloilu- ja ratsastuskäytössään useita vuosikymmeniä ja toiminta on muodostunut osaksi rakennuksen identiteettiä. Suojelutavoitteen kannalta nykyinen maneesi- ja palloiluhallikäyttö voi myös jatkua ja on rakennuksen arvon mukaista. Ruskeasuon liikuntapuistossa on vakiintunutta ulkoilu-, palloilu-, voimailu- ja koululiikuntakäyttöä, minkä takia alueen muuttamista kokonaan ratsastuskäyttöön on vaikea perustella. Nykyistä hevosmäärää ja toimintaa ei voi olennaisesti lisätä, vaan ratsastustoiminnan kehittäminen tulee sovittaa Keskuspuiston ulkoilijoiden ja muiden harrastusryhmien tarpeisiin. Laajamittainen koulutus- ja kilpailutoiminnan kehittäminen on hankalaa Ruskeasuolla ulkotilojen rajallisuuden takia, vaikka nykyinen maneesi saataisiinkin kokonaan ratsastuskäyttöön. Ruskeasuon ratsastuskeskuksen alue on jo nyt ahdas, eikä toiminnan laajentamiseen ole riittäviä edellytyksiä ilman, että Keskuspuiston muu virkistyskäyttö ja maisema siitä kärsivät. Liikuntavirasto on investoinut vuonna 2000 valmistuneiden liikuntatilojen korjaukseen ja on ilmoittanut konsulttityön lähtökohtana,

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 11 a ettei se pidä mahdollisena maneesin eteläpään palauttamista alkuperäiseen käyttöön. Palloiluhallin nykyiset käyttäjät ovat ottaneet voimakkaasti kantaa omien harrastustilojensa säilyttämisen puolesta. Maneesin ottaminen kokonaan ratsastuskäyttöön edellyttää korvaavan uuden palloilu- ja voimailuhallin rakentamista. Korvaava paikka uudelle liikuntahallille ei ole helposti löydettävissä. Liikuntavirastosta saadun tiedon mukaan Jätkäsaaren liikuntapuiston tiloilla ei voi korvata Ruskeasuon liikuntapaikkoja. Jätkäsaaren liikuntapuisto on jo varattu lähialueen koulujen ja lähialueiden asukkaiden tarpeita varten. Maneesin ratsastuskäyttöön ottamisen ohella tulisi tarve ottaa maneesin vieressä oleva nykyisin palloilukenttänä toimiva ratsastuskenttä ratsastus- ja tapahtumakäyttöön. Kilpailu- ja koulutustoiminnan laajentaminen vaatisi vähintäänkin vierastallipaikkojen sijoittamista alueelle. Tämä puolestaan edellyttää uuden kriketti-, baseball- ja jousiammuntakentän rakentamista nykyisen jousiammuntakentän paikalle ja koululiikunta- ja luistelukentän kunnostamista Lehtikuusentien kentän paikalle. Jos hevosten määrää lisätään, mikä parantaisi ratsastuskeskuksen hankkeen taloudellisuutta, joudutaan lisäämään tallitiloja ja jo entisestäänkin niukkoja jaloittelualueita ja reittejä. Jaloittelualueiden laajamittainen raivaus olisi Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden vastaista ja rajoittaisi puiston yleistä virkistyskäyttöä. Kysymys siitä kehitetäänkö Ruskeasuon aluetta paikallisena helsinkiläisiä harrastajia palvelevana ratsastuskeskuksena vai kilparatsastuksen ja kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen tapahtumapaikkana tulisi ratkaista. Samalla tulisi arvioida maneesin saneerauksesta, uuden palloiluhallin, uusien palloilu- ja luistelukenttien sekä huolto-, liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä aiheutuvat kustannukset. Nyt tehtyjen selvitysten perusteella laajaan kilpailuihin ja ratsastustoimintaan keskittyvä kansallisen tason kilpailu- ja ratsastuskeskus ei ulkotilavaatimuksineen mahdu tälle alueelle ja on liikennejärjestelyineen ja muine tilatarpeineen ristiriidassa Keskuspuiston muun virkistyskäytön ja maiseman kanssa. Sen sijaan nykyinen ratsastustoiminta ja sen kehittäminen nykyisessä laajuudessa on mahdollista ja se rikastuttaa Keskuspuiston toimintoja. Harrastusratsastukseen ja pienten seurakisojen järjestämiseen on Ruskeasuolla hyvät mahdollisuudet. Keskuspuiston kaavoitusta ohjaavat kaupunkisuunnittelulautakunnan

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 12 a hyväksymät Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet.