TALLI- JA HEVOSURHEILUALUEIDEN KAAVOITUS rakennuksia suunnittelevan arkkitehdin näkökulmasta, Rosemarie Schnitzler

Transkriptio

1 Hevosliikennettä Kauppakadulla Tampereella vuonna 1893 New Yorkers may be able to enjoy horseback riding in Central Park - the city is searching for a company to run a riding center TALLI- JA HEVOSURHEILUALUEIDEN KAAVOITUS rakennuksia suunnittelevan arkkitehdin näkökulmasta, Rosemarie Schnitzler Hippolis: Hevosalan näkymiä pääkaupunkiseudulla Keskustelutilaisuus

2 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen kaavoitus ohjaa alueiden käyttöä. Kaavoitusmonopoli on kunnilla, siksi mitoittavan tiedon saaminen kaavoittajien käyttöön on ensi sijaisen tärkeää. Suunnitteleva arkkitehti toimii pääkaupunkiseudulla lähes aina kaavoitetulla (asemakaava tai osayleiskaava) alueella. Asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet voivat olla suunnittelutarvealueita. Ne ovat alueita, joiden maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun. Rakentaminen perustuu silloin kaavallista harkintaa sisältävään lupaan. Suunnittelutarveratkaisun tavoitteena on tulevan kaavoituksen vaihtoehtojen turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen ohjaaminen suunnitellusti. Tietyt alueet ovat suunnittelutarvealueita suoraan MRL nojalla, mutta kunta voi myös määrittää suunnittelutarvealueet rakennusjärjestyksellä tai yleiskaavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on osa rakentamista koskevaa normijärjestelmää. Siinä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Kunnilla on harkintavaltaa sen suhteen, millaisia määräyksiä ne rakennusjärjestykseensä ottavat. Rakennusjärjestystä ei sovelleta, jos asemakaavassa ja oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksissä on määrätty asiasta toisin. Muutamissa kunnissa, kuten muun muassa Nurmijärvi, Siuntio, Tuusula, Porvoo, on otettu rakennusjärjestykseen hevostalleja koskevia määräyksiä.

3 Tuomarinkylä Asemakaavamuutos - kaikki paikalliset toimijat olivat osallisia kaavoituksessa - ratsastusalan toimijat järjestäytyivät ja perustivat Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen kehitystyöryhmän - kehtitystyöryhmä palkkasi oman konsultin tekemään mitoittavia selvityksiä tallien laajennuksista ja uudesta kisamaneesista - Ratsastajainliitto on ollut tärkeä yhteistyökumppani - kaava vahvistettiin vuoden 2013 alussa, mutta iso peltolohko irroitettiin siitä kaupunki haluaa selvittää asuntorakentamista - ratsastuskeskuksen alue noin13 ha - lisäksi ympärillä peltoja ja puistometsiä, joissa ratsastusreittejä vajaa 5 km, rakentamattomia toiset 5 km osa reiteistä asuntorakentamisselvityksen uhkaamia - toiveista huolimatta ei virallista reittiä Tuusulantien toisella puolella sijaitsevaan Haltialaan

4 Viikin Ponitalli Osalla alueetta on voimassa oleva asemakaava - kaava sallii kerhotilan rakentamisen virkitstysalueeksi merkityllä alueella sijaitsevaan vanhaan latoon - kiinteistövirasto osoitti paikan Ratsastuskeskus Karlvikille, joka ovat pitkään etsinyt ponitalliksi soveltuvaa paikkaa kaupungista - yrittäjät palkkaavat konsultin selvittämään alueen rakentamismahdollisuuksia - haettiin suunnittelutarveratkaisua, jolla on mahdollista rakentaa ilman asemakaavaa - kaupunki myöntää luvan - voitiin ryhtyä varsinaiseen toteutussuunnitteluun ja rakennusluvan hakemiseen - vuokra-alueen pinta-ala noin 1 hehtaari - lisäksi ympärillä peltoja ja puistometsiä, maastoreitti pellon ja metsäsaarekkeen ympäri ei virallisia ratsastusreittejä alueelta muualle

5 Aurinkotalli Voimassa oleva asemakaava: - kaavaan on merkitty tallirakennus pihapiirin yhteyteen ja maneesin rakennusala pihapiirin pohjoispuolella sijaitsevalle pellolle - rakennusala on liian pieni elinkelpoiselle ratsastusyritykselle - kaupunki on myötämielinen ja ohjeistaa poikkeusluvan hakemisessa - poikkeuslupa myönnetään suuremmalle kerrosalalle - nyt on käynnissä 17 hevosen maneesi- ja tallirakennuksen suunnittelu - alue on noin 3,5 hehtaaria, ympärillä puistometsää - maastolenkki vain omalla alueella - ei virallisia ratsastusyhteyksiä muualle

6 Linnan kartano, Vantaa: voimassa oleva, hevosystävällinen osayleiskaava - suunnittelutarveratkaisulla voitaisiin rakentaa yksi osa suurta ratsastuskeskusta - laajempi rakentaminen vaatii asemakaavoituksen, jonka turvin päästään paremmin arvioimaan ympäristö- yms. vaikutuksia - alue noin 35 hehtaaria metsää ja peltoa

7 Asemakaavamuutos: - kunta on kaavoittanut maneesin rakennusalan ja kaava on vahvistamista vaille valmis - tontin haltija havaitsee, että kaavaan merkitylle alalle ei pysty toteuttamaan isompaa ratsastuskeskusta - kunta on myötämielinen ja ilmoittaa, että mikäli tontin haltija osoittaa suuremman yksikön sopivuuden paikkaan, asia otetaan käsittelyyn - tontin haltija teettää selvityksen, hanke etenee

8 Ympäristöministeriön hevostallityöryhmä , jonka kokoonpanoon kuului paitsi ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiehiä, Suomen Kuntaliiton, Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Hippoksen edustajia päätyi suosittamaan seuraavaa: 1. Hevosalan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyötä lisätään 2. Hevostalous ja harrastus otetaan huomioon kaavoituksessa 3. Paikalliset tarpeet ja olosuhteet rakennusjärjestysten ja ympäristönsuojelumääräysten laadinnan lähtökohdaksi 4. Hevosella liikkumisen pelisääntöjä selkeytetään 5. Asiantuntemusta lisätään ja tietoa kartutetaan Yhteistyö eri kaavoittajien kanssa on ollut hevoshankkeille myötämielistä, mutta se mihin yhtä hanketta toteuttava arkkitehti voi vaikuttaa on vain paikallista yhteen rakennuspaikkaan liittyvää Vaikka kaavoitus on hidas keino ohjata rakentamista on se kuitenkin tärkeä mahdollisuus vaikuttaa hevosalan mahdollisuuksiin taajama-alueilla Erityisen tärkeitä ovat yleis- ja osayleiskaavat, joissa voidaan vaikuttaa alueellisesti ja esimerkiksi varata tilaa ratsastuskeskuksia yhdistäville hevosreiteille ja varata riittävän väljät alueet hevostilan ympärille. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on rakentamispaineita ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisella on tiiviin rakenteen takia korostunut merkitys, hevostalouden sijoittumis- ja toimintamahdollisuudet on otettava huomioon kaavoituksessa yhä enemmän. Kaavoituksen keinoin voidaan varmistaa riittävien vapaa-alueiden ja yhteysmahdollisuuksien jääminen alueelle, jotta hevosilla päästään liikkumaan myös tilan ulkopuolella. Samalla voidaan varmistua siitä, että nämä yhteydet eivät esimerkiksi asutuksen tiivistymisen vuoksi katkea. Suomen Ratsastajainliitolla ja Hippoksella sekä muilla yleisillä hevoalan toimijoilla on merkittävä rooli mitoittavan tiedon tuottamisessa kunnille ja tukea hevosystävällistä kaavoitusta ja kannustaa ratsastusreitistön syntymistä taajama-alueilla. Hyviä esimerkkejä: Vantaan ratsastusreittien ja -keskusten tarveselvitys, Vantaa 2004, Laura Muukka Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ehdotus, Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue. Diplomityö , Satu Siltanen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2011:13 Hevosten tulevaisuus Östersundomissa, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2011, Maria Isotupa Pohjois-Espoon ratsastusreitistö Bodom-järven ympäristössä, Pohjois-Espoon ratsastuspolut ry 2001-

9

10 JATKETAAN YHDESSÄ TYÖTÄ, JONKA TAVOITTEENA ON TERVE JA HYVINVOIVA HEVONEN SEKÄ HYVÄT HEVOSHARRASTUKSEN OLOSUHTEET MYÖS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KIITOS