Liikenneviraston sillat

Transkriptio

1 Liikenneviraston tilastoja 8/2017 Liikenneviraston sillat Liikenneviraston sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Osa 1 Maantiesillat Osa 2 Rautatiesillat

2

3 Liikenneviraston sillat Liikenneviraston sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Osa 1 Maantiesillat Osa 2 Rautatiesillat Liikenneviraston tilastoja 8/2017 Liikennevirasto Helsinki 2017

4 Kannen kuva: Kiehimänjoen ratasilta ja Kiehimänjoen silta, Paltamo; kuvaaja Simo Toikkanen Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Liikenneviraston sillat Liikennevirasto. tekniikka ja ympäristö -osasto. Helsinki Liikenneviraston tilastoja 8/ sivua ja 2 liitettä. ISSN-L X, ISSN , ISBN Avainsanat: sillat, rekisterit, kunto, tarkastus, kantavuus, tilastot Tiivistelmä Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Liikenneviraston hallinnassa olevaa sillastoa. Tieyhtiö Ykköstie Oy:n hoidossa olevat valtatie 1:n sillat välillä Lohja- Muurla, Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n hoidossa olevat moottoritie E18:n sillat välillä Koskenkylä- Kotka, sekä Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n hoidossa olevat moottoritie E18:n sillat välillä Hamina- Vaalimaa ovat tilastoissa mukana. Liikenneviraston hallinnassa oli tiesiltaa ja kiskoliikenteen rautatiesiltaa. Siltojen rakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 1960-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 1960-luvulta aina 1990-luvun loppupuolelle saakka. Uusia rautatiesiltoja on rakennettu huomattavasi vielä 2000-luvun alussa, mm. Ratahanke Seinäjoki Oulu kaksoisraiteen rakentaminen sisälsi useita uusia siltoja, samoin rinnakkaisen raiteen kantavuuden nosto. Myös muut suuret ratahankkeet ovat lisänneet siltojen määrää. Käytännön kokemusten perusteella silta tulee peruskorjausikään vuoden iässä. Ikärakenteen takia siltojen korjaustarve on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien ja se tulee pysymään vähintään nykyistä vastaavalla tasolla pitkään myös tulevina vuosina. Siltojen ylläpidon ja korjauksen rahoituksen lisääntymisen myötä huonokuntoisten siltojen lukumäärän kasvu pysähtyi vuoden 2006 aikana. Liikenneviraston edeltäjän Tiehallinnon siltojen kuntoa on seurattu noin viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1990 lähtien tarkastustiedot on tallennettu Siltarekisteriin. Vuonna 2010 Ratahallintokeskuksen hallinnoimat rautatiesillat siirtyivät VR Track Oy:n ylläpidosta virastouudistuksen myötä Liikennevirastolle. Tämän jälkeen rautatiesiltojen tarkastusjärjestelmä ja tietojenhallinta on yhtenäistetty tiesiltojen kanssa. Vuonna 2012 rautatiesiltojen tarkastuksissa otettiin käyttöön sillantarkastuskäsikirjan mukaiset vauriokirjaukset sekä yhtenäinen tarkastusmenettely tiesiltojen kanssa. Tiesiltoja koskevia siltatilastoja on julkaistu vuodesta 1997 lähtien aina vuoteen 2010 asti, jolloin Liikennevirasto perustettiin. Rautatiesiltojen osalta vastaavia tilastotietoja on koottu vuodesta 2008 lähtien rautatiesiltojen hallintaraportteihin. Liikennevirasto jatkoi edeltäjiensä tilastoperinnettä julkaisemalla ensimmäisen maantiesiltoja ja rautatiesiltoja käsittelevän siltatilaston tilanteesta. Tilasto vastaa rakenteeltaan nykyistä julkaisua. Tässä julkaisussa on kaksi osaa, joista ensimmäinen käsittelee tiesiltoja ja toinen kiskoliikenteen rautatiesiltoja. Molemmissa osissa on esitetty tilastoja sillaston rakenteesta, sillanrakentamisesta, palvelutasosta ja kunnosta sekä tarkastus- ja korjaustoiminnasta. Kaikki julkaisun lähtötiedot on kerätty Liikenneviraston Siltarekisteristä. Nykykäytännöstä poikkeavan tarkastusmenettelyn vuoksi rautatiesiltojen tiedot ovat aiemmilta vuosilta puutteellisia ja tilastosta on jätetty joitain osuuksia esittämättä lähtötietojen heikon edustavuuden takia.

6 4 Trafikverkets broar Trafikverket, teknik och miljö. Helsingfors Trafikverkets statistik 8/ sidor och 2 bilagor. ISSN-L X, ISSN , ISBN Nyckelord: broar, broregistret, broars tillstånd, broinspektion, broars bärighet Sammanfattning I denna publikation presenteras statistik över de broar som förvaltats av Trafikverket Vägbolaget Ykköstie Oy:s broar på riksväg 1 mellan Lojo och Muurla, Vägbolaget Valtatie 7 Oy:s broar på motorvägen E18 mellan Forsby och Kotka och Vägbolaget Vaalimaa Oy:s broar på motorvägen E18 mellan Hamina och Vaalimaa är med i statistiken. Trafikverket förvaltade vägbroar och 2417 järnvägsbroar för spårtrafiken. Brobyggandet har varit mycket aktivt i Finland sedan 1960-talet, varvid man baserat på broarnas areal byggde nästan tre gånger fler broar jämfört med senaste årtionde. Brobyggandet fortsatte mycket kraftigt mellan 1960-talet och slutet av 1990-talet. Ännu i början av 2000-talet byggdes avsevärt många järnvägsbroar. Utifrån praktisk erfarenhet måste en bro grundrenoveras när den nått års ålder. På grund av åldersstrukturen har reparationsbehovet av broarna ökat kraftigt sedan 1990-talet och det kommer att ligga på den nuvarande nivån ännu länge under de kommande åren. Tack vare brounderhållet och den ökade finansieringen för reparationerna slutade antalet broar i dåligt skick att öka år Skicket på de broar som förvaltats av Trafikverkets föregångare Vägförvaltningen har följts upp med allmänna inspektioner som utförts med cirka fem års mellanrum sedan 1970-talet. Sedan år 1990 har inspektionsdata sparats i Broregistret. År 2010 överfördes de broar som förvaltats av Banförvaltningscentralen från VR Track Oy:s underhåll till Trafikverket genom en reform av ämbetsverken. Sedan dess har inspektionssystemet och dataadministrationen för järnvägsbroarna förenhetligats med vägbroarna. År 2012 togs skaderegistrering enligt broinspektionshandboken samt ett enhetligt inspektionsförfarande med vägbroarna i bruk för järnvägsbroarna. Brostatistiken över vägbroar har publicerats sedan år 1997 fram till år 2010, när Trafikverket grundades. För järnvägsbroarnas del har motsvarande statistiska data samlats sedan år 2008 i förvaltningsrapporterna över järnvägsbroarna. Trafikverket fortsatte med statistiktraditionen från sina föregångare genom att publicera den första brostatistiken över landsvägsbroar och järnvägsbroar för situationen den 1 januari Statistiken har samma struktur som den nuvarande publikationen. Denna publikation omfattar två delar, varav den första behandlar vägbroar och den andra järnvägsbroar för spårtrafiken. I båda delarna presenteras statistik över broarnas konstruktion, brobyggande, servicenivå och skick samt inspektions- och reparationsverksamhet. Alla utgångsdata för publikationen har insamlats från Trafikverkets Broregister. På grund av att inspektionsförfarandet avvikit från nuvarande praxis, är datan för järnvägsbroarna bristfällig för tidigare år och vissa delar har inte tagits upp över huvud taget på grund av att utgångsdatan inte har varit tillräckligt representativ.

7 5 Bridges of the Finnish Transport Agency 1 January Finnish Transport Agency, Engineering and Environment. Helsinki Statistics of the Finnish Transport Agency 8/ pages and 2 appendices. ISSN-L X, ISSN , ISBN Keywords: bridges, register, condition of bridges, bridge inspection, bridge load rating, statistics Summary This publication contains statistical data as of 1 January 2017 on bridges administered by the Finnish Transport Agency. The statistics include data on bridges of the Lohja-Muurla section of Highway 1 which are managed by Tieyhtiö Ykköstie Oy, bridges of the Koskenkylä-Kotka section of Motorway E18 which are managed by Tieyhtiö Valtatie 7 Oy, and bridges of the Hamina-Vaalimaa section of Motorway E18 which are managed by Tieyhtiö Vaalimaa Oy. As of 1 January 2017, the Finnish Transport Agency administered 15,160 road bridges and 2,417 railway bridges. In Finland, there has been a high level of bridge construction activity since the 1960s, when the construction volume - as measured by surface area - almost tripled compared to the previous decade. Construction activity remained at high levels until the late 1990s. A significant number of new railway bridges were still being built in the early 2000s. Experience has shown that the first major renovation should occur after a bridge has been in service for years. Because of the overall age structure, bridge renovation needs have been increasing considerably since the 1990s and will remain high for a number of years to come. Since more funding has become available for bridge maintenance and repairs, the number of bridges with a 'poor' rating has not risen since The condition of bridges managed by the agency's predecessor, the Finnish Road Administration, has been monitored since the 1970s by general inspections carried out at intervals of approximately five years. Since 1990, inspection data has been filed in the Bridge Register. In 2010, as a result of agency reorganisation, the responsibility for the maintenance of the railway bridges managed by the Finnish Rail Administration was transferred from VR Track Oy to the Finnish Transport Agency. The inspection and data management system of railway bridges has since been updated to correspond to the management system of road bridges. Since 2012, railway bridge inspections have included damage data collection in accordance with the bridge inspection manual and an inspection procedure harmonised with that of road bridges. Statistics on road bridges were published separately from 1997 until the establishment of the Finnish Transport Agency in Statistics on railway bridges have been compiled and presented in railway bridge management reports since Continuing the statistics tradition of its predecessors, the agency published its first statistics report on road and railway bridges based on data as of 1 January The report structure is the same as in the current publication. The publication comprises two parts: the first part deals with road bridges and the second with railway bridges. Both parts contain statistical data on the bridge infrastructure, bridge construction, service levels, condition, and inspection and repair activities. All source data are from the Bridge Register of the Finnish Transport Agency. As a result of the updated inspection procedure, the data on railway bridges are incomplete for some of the earlier years, and some sections have been omitted due to poor representativeness of source data.

8 6 Esipuhe Liikenneviraston edeltäjän Tiehallinnon siltojen kuntotietoja on kerätty 1970-luvulta lähtien. Tiesiltojen tietoja on koottu nykyistä vastaavaan muotoon tilastojulkaisuksi vuodesta 1997 lähtien aina vuoteen 2010 asti, jolloin Liikennevirasto perustettiin. Rautatiesiltojen osalta vastaavia tilastotietoja on koottu vuodesta 2008 lähtien rautatiesiltojen hallintaraportteihin. Liikennevirasto jatkoi edeltäjiensä tilastoperinnettä julkaisemalla tilanteesta siltatilaston, jossa esitettiin ensimmäistä kertaa tiesiltojen ja rautatiesiltojen tiedot samassa julkaisussa. Nyt julkaistu siltatilasto vastaa rakenteeltaan ja esitystavaltaan vuoden 2014 tilastoa. Vuonna 2010 Ratahallintokeskuksen hallinnoimat rautatiesillat siirtyivät VR Track Oy:n ylläpidosta virastouudistuksen myötä Liikennevirastolle. Tämän jälkeen rautatiesiltojen tarkastusjärjestelmä ja tietojenhallinta on yhtenäistetty tiesiltojen kanssa. Vuonna 2012 rautatiesiltojen tarkastuksissa otettiin käyttöön sillantarkastuskäsikirjan mukaiset vauriokirjaukset sekä yhtenäinen tarkastusmenettely tiesiltojen kanssa. Tässä julkaisussa on esitetty Liikenneviraston hallinnoimien tiesiltojen ja rautatiesiltojen tietoja. Tilastot perustuvat Liikenneviraston Siltarekisteriin tallennettuihin tietoihin. Tiesiltojen tietojen oikeellisuudesta Siltarekisterissä vastaavat ELY-keskukset, kukin oman alueensa osalta. Rautatiesiltojen rekisteritiedoista vastaa Liikennevirasto. Liikenneviraston sillat julkaisun ohjauksesta on vastannut Liikennevirastossa Markku Äijälä. Työn toteutuksesta on vastannut projektiryhmä, johon kuuluivat Jaakko Dietrich ja Simo Kesti Ramboll CM Oy:stä sekä Tom Sundholm CGI Oy:stä. Helsingissä elokuussa 2017 Liikennevirasto, Tekniikka ja ympäristö -osasto, Taitorakenneyksikkö

9 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MÄÄRITELMIÄ OSA 1: TIESILLAT Tiesiltojen lukumäärät Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Sillat ELY-keskuksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Sillat maakunnittain toiminnallisen luokan mukaan Sillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Sillat ELY-keskuksittain tien KVL-luokan mukaan Sillat siltatyypeittäin ja ELY-keskuksittain Avattavat sillat Museosillat Vuonna 2016 valmistuneet sillat Vuonna 2016 valmistuneet sillat ELY-keskuksittain ja siltatyypeittäin Suurimmat vuonna 2016 valmistuneet sillat Sillaston rakenne Siltojen päällysrakenteen ikäjakauma Sillat ELY-keskuksittain kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Sillat tien toiminnallisen luokan ja päärakennusmateriaalin mukaan Suurimmat sillat Siltojen kantavuus Siltojen suunnittelukuormat siltatyyppiryhmittäin Siltojen suunnittelukuormat tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen toiminnalliset puutteet Painorajoitettujen siltojen lukumäärät Painorajoitettujen siltojen lukumäärät ELY-keskuksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen tarkastukset Vuosittain tehdyt siltojen yleistarkastukset ELY-keskuksittain Vuonna 2016 tehdyt sillantarkastukset tarkastustyypin mukaan Sillantarkastusten lukumäärän kehitys tarkastustyypin mukaan Siltojen kunto Siltojen yhtenäinen kuntoluokka ELY-keskuksittain Siltojen yhtenäisen kuntoluokan kehitys Huonokuntoisten siltojen lukumäärän ja osuuden kehitys ELY-keskuksittain Siltojen kuntoluokka iän mukaan Huonokuntoisten siltojen lukumäärä ja pinta-ala siltatyypeittäin Siltojen korjaaminen Vuonna 2016 korjatut sillat ELY-keskuksittain Siltojen päällysrakenteen ikä korjaushetkellä, vuonna 2016 korjatut sillat Vuonna 2016 korjattujen siltojen kuntoluokat... 62

10 8 4 OSA 2: RAUTATIESILLAT Rautatiesiltojen lukumäärät Rautatiesillat KP-alueen mukaan Sillat käyttötarkoituksittain, varsinaiset ja putkisillat Sillat siltatyypeittäin ja KP-alueittain Avattavat rautatiesillat Museosillat Vuonna 2016 valmistuneet sillat Vuonna 2016 valmistuneet rautatiesillat KP-alueittain ja siltatyypeittäin Suurimmat vuonna 2016 valmistuneet sillat Sillaston rakenne Rautatiesiltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Rautatiesillat KP-alueittain päärakennusmateriaalin mukaan Suurimmat rautatiesillat vuonna Siltojen tarkastukset Vuosittain tehdyt rautatiesiltojen yleistarkastukset KP-alueittain Siltojen kunto Rautatiesiltojen yhtenäinen kuntoluokka KP-alueittain Rautatiesiltojen kuntoluokka valmistumisvuoden mukaan Huonokuntoisten rautatiesiltojen lukumäärä ja pinta-ala siltatyypeittäin Siltojen korjaaminen Sillankorjaustoimenpiteet vuonna Vuonna 2016 korjatut rautatiesillat KP-alueittain Rautatiesiltojen päällysrakenteen ikä korjaushetkellä, vuonna 2016 korjatut sillat LIITTEET Liite 1 Liite 2 Siltojen kantavuusluokkataulukko Siltojen kuntoluokitus

11 9 1 Johdanto Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Liikenneviraston hallinnassa olevaa sillastoa. Tieyhtiö Ykköstie Oy:n hoidossa olevat valtatie 1:n sillat välillä Lohja Muurla, Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n hoidossa olevat moottoritie E18 sillat välillä Koskenkylä Kotka sekä Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n hoidossa olevat moottoritie E18:n sillat välillä Hamina Vaalimaa ovat tilastoissa mukana. Liikenneviraston hallinnassa oli tiesiltaa ja 2417 kiskoliikenteen rautatiesiltaa. Siltojen rakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 1960-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 1960-luvulta aina 1990-luvun loppupuolelle saakka. Uusia rautatiesiltoja on rakennettu huomattavasi vielä 2000-luvun alussa. Käytännön kokemusten perusteella silta tulee peruskorjausikään vuoden iässä. Rautateillä, jossa ei ole suolarasitusta materiaalien ikääntyminen on hieman hitaampaa kuin maanteillä. Ikärakenteen takia siltojen korjaustarve on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien ja se tulee pysymään vähintään nykyistä vastaavalla tasolla pitkään myös tulevina vuosina. Siltojen ylläpidon ja korjauksen rahoituksen lisääntymisen myötä huonokuntoisten siltojen lukumäärän kasvu pysähtyi vuoden 2006 aikana. Liikenneviraston siltojen kuntoa seurataan noin viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla. Rautatiesiltojen tarkastuksissa siirryttiin yhdenmukaiseen tarkastusmenettelyyn tiesiltojen kanssa vuonna Tästä johtuen rautatiesiltojen tiedot ovat aiemmilta vuosilta puutteellisia ja tilastosta on jätetty joitain osuuksia esittämättä lähtötietojen heikon edustavuuden takia. Kaikki julkaisun lähtötiedot on kerätty Liikenneviraston Siltarekisteristä. Pääasiassa tietolähteenä on käytetty vuodenvaihdetietokantaa ja osa historiatiedoista on kerätty aiemmista siltatilastoista. Tilastoa ei julkaistu , ja Trenditilastoissa näiden vuosien vuodenvaihdetiedot on osin simuloitu vuoden 2014 vuodenvaihdetietokannasta. Julkaisussa on kaksi osaa, joista ensimmäinen käsittelee tiesiltoja ja toinen kiskoliikenteen rautatiesiltoja. Molemmissa osissa on esitetty tilastoja sillaston rakenteesta, sillanrakentamisesta, palvelutasosta ja kunnosta sekä tarkastus- ja korjaustoiminnasta.

12 10 2 Määritelmiä Alikulkukäytävä Alikulkusilta Alikäytävä Huoltotiesilta Huonokuntoinen silta Kantavuusluokka Kevyen liikenteen silta Korjaustarveindeksi (KTI) KP-alue Käyttötarkoitus Laskettu yleiskunto Maantiesilta Muu maasilta Painorajoitettu silta Peruskorjaus Silta, joka johtaa kevyen-, traktori- yms. lähiliikenteen tai karjan tien alitse. Rautatiesilta, joka johtaa tien yli. Rautatiesilta, joka johtaa kevyen-, traktori- yms. lähiliikenteen rautatien ali. Radanpidon tarkoituksiin käytettävä huoltotien silta. Huonokuntoisen sillan kuntoluokka on huono (2) tai erittäin huono (1). Sillan kuntoluokka -taulukko löytyy tämän julkaisun liitteestä 2. Jos sillalla on useita kantavuusluokkia, käytetään vahvimpaan suunnittelukuormaan liittyvää kantavuusluokkaa erillisen kantavuusluokkataulukon mukaan. Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on ylikäytäväsilta (maasilta) tai raittisilta (vesistösilta). Sillan korjaustarvetta kuvaava tunnusluku, jota Hanketason Siltojenhallintajärjestelmässä eli Hanke- Sihassa käytetään valittaessa siltoja korjausohjelmiin. Rataverkko jaetaan kahteentoista kunnossapitoalueeseen. Jos sillalla on useita käyttötarkoituksia, käytetään ensisijaisena käyttötarkoituksena 'Käyttötarkoitus'- parametritaulun pienimmän parametrinumeron mukaista käyttötarkoitusta. Tarkastajan eri päärakenneosille antamista kuntoarvioista painottamalla saatava, sillan kuntoa kuvaava tunnusluku. Tieliikennettä tai kevyttä liikennettä esteen yli välittävä silta. Maaesteen ylittävä muu silta esim. viadukti. Silta on painorajoitettu, jos sillä on painorajoitusta osoittava liikennemerkki. Sillan kokonaiskorjaus, jossa kaikki vaurioituneet ja kuluneet rakenneosat kunnostetaan tai uusitaan ja sillan rakenteellinen ja toiminnallinen kunto palautetaan olevan käyttöiän edellyttämälle tasolle.

13 11 Pehmeikkösilta Putkisilta Raittisilta Ramppisilta Ratasilta Rautatieristeyssilta Rautatiesilta Risteyssilta Rumpu Sillan ikä Sillan pinta-ala Sillan pituus Sillan valmistumisvuosi Sillasto Silta Suunnittelukuorma Maapohjan heikon kantavuuden vuoksi rakennettu silta. Putkisilta on vesistössä ja väylän alitukseen käytettävä putkirakenne, joka yleensä on valmistettu aallotetusta teräslevystä, teräsnauhasta tai betonista. Silta, joka johtaa kevyen-, traktori- yms. lähiliikenteen tai karjan vesistön yli. Kahta tietä eritasoristeyksessä yhdistävällä rampilla sijaitseva silta. Vesistön ylittämiseksi rakennettu rautatiesilta. Kahden rautatien eritasoristeyksen ylijohtavalla radalla sijaitseva silta Rautatieliikennettä esteen yli välittävä silta. Kahden tien eritasoristeykseen rakennettu, ylijohtavalla tiellä sijaitseva silta. Rumpu (RU) on siltamainen tai putkimainen rakenne, joka on vapaa-aukoltaan alle 2,00 metriä Lasketaan valmistumisvuoden tai päällysrakenteen uusimisvuoden perusteella. Sillan kokonaispinta-ala. Sillan kokonaispituus. Tässä tilastossa Siltarekisteriin kirjattu valmistumisvuosi tai päällysrakenteen uusimisvuosi. Liikenneviraston, Tieyhtiö Ykköstie Oy:n, Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n sekä Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n kunnossapitämät tie- ja rautatiesillat. Silta on rakenne, joka johtaa ajoneuvo-, juna-, henkilötai muun liikenteen esteen yli. Suomessa omaksutun käytännön mukaisesti sillaksi kutsutaan rakennetta, jonka vapaa-aukko on vähintään 2,00 m. Jos sillalla on useita suunnittelukuormia, käytetään vahvinta suunnittelukuormaa.

14 12 Tiesilta Trenditilastot Varsinainen silta Vauriopistesumma (VPS) Vesistösilta Vihersilta Ylikulkukäytävä Ylikulkusilta Ylikäytäväsilta Ylläpitokorjaus Tiesillat käsittävät Liikenneviraston omistamat ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen sillat (sisältäen entiset Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen hallinnassa olleet ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen sillat). Trenditilastot ovat usean vuoden kehitystä kuvaavia tilastoja. Kaikki sillat, jotka eivät ole putkisiltoja. Sillan vaurioitumisen astetta ja määrää kuvaava luku. Vesistön ylittämiseksi rakennettu tiesilta. Eläimille rakennettu esteen ylittävä silta (riistasilta). Silta, joka johtaa kevyen-, traktori- yms. lähiliikenteen tai karjan tien ylitse. Rautatien tai raitiotien yli rakennetulla tiellä sijaitseva silta. Silta, joka johtaa kevyen-, traktori- yms. lähiliikenteen rautatien yli. Yksittäisen vaurion ylläpitoluonteinen, sillan säilyvyyteen vaikuttava korjaus, jonka tarkoituksena on vaurion pahenemisen pysäyttäminen ja seurausvaikutusten syntymisen estäminen.

15 13 3 Osa 1: Tiesillat 3.1 Tiesiltojen lukumäärät Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Siltojen lukumäärät (kpl) Pvm. Maantie Muu tie Yhteensä ) ) ) ) ) ) Siltojen lukumäärän kehitys yleisillä teillä vuosina Maantie Muu tie Yhteensä 1) Polkutiet sisältyvät yleisiin teihin vuodesta lähtien. 2) Putkisillat sisältyvät yleisiin teihin alkaen. 3) on lisätty ryhmä Muu tie, joka sisältää kevyen liikenteen tiet sekä levähdysalueet. 4) alkaen Muu tie sisältää rampeilla, kauttakulkuliikenteen kaduilla, polkuteillä ja rakenteilla olevilla teillä olevat sillat. 5) alkaen mukana myös Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen hallinnoimat tieliikenteen sillat.

16 Sillat ELY-keskuksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä ELY-keskus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Liikennevirasto* Yhteensä * Liikenneviraston hallintaan kuuluvat, ennen Ratahallintokeskuksen (RHK) ja Merenkulkulaitoksen (MKL) hallinnassa olleet sillat. Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) ELY-keskus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Liikennevirasto Yhteensä Varsinaisten siltojen pinta-alat ELY-keskuksittain (m 2 ) UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP Liikennevirasto

17 15 Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet ELY-keskuksittain LAP 8 % Liikennevirasto 1 % POP 10 % UUD 30 % EPO 7 % KES 5 % POS 12 % VAR 12 % PIR 8 % KAS 7 % Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan Muu tie 16 % Valtatie 37 % Yhdystie 14 % Seututie 21 % Kantatie 12 %

18 16 Putkisiltojen lukumäärä ELY-keskus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Liikennevirasto 0 Yhteensä Putkisiltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) ELY-keskus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Liikennevirasto 0 Yhteensä Putkisiltojen lukumäärät ELY-keskuksittain (kpl) UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP

19 17 Putkisiltojen lukumäärien prosenttiosuudet ELY-keskuksittain POP 10 % LAP 6 % UUD 19 % EPO 11 % VAR 13 % KES 7 % KAS 7 % POS 18 % PIR 9 % Putkisiltojen lukumäärien prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan Muu tie 3 % Valtatie 19 % Yhdystie 50 % Kantatie 11 % Seututie 17 %

20 Sillat maakunnittain toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä (kpl) Maakunta Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Saimaan kanava (Venäjä) 4 4 Yhteensä Varsinaisten siltojen lukumäärät maakunnittain Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Saimaan kanava (Venäjä)

21 19 Varsinaisten siltojen kokonaispinta-alat (m 2 ) Maakunta Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Saimaan kanava (Venäjä)* 0 0 Yhteensä * Saimaan kanavan siltojen pinta-alatietoa ei ole tallennettu rekisteriin Varsinaisten siltojen pinta-alat maakunnittain (m 2 ) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Saimaan kanava (Venäjä)

22 20 Putkisiltojen lukumäärä (kpl) Maakunta Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Putkisiltojen lukumäärät maakunnittain Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

23 Sillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Taulukot sisältävät sekä ajoneuvoliikenteen, että kevyen liikenteen sillat. Kevyen liikenteen sillat on lisäksi eroteltu omaksi taulukokseen tämän luvun lopussa. Varsinaisten siltojen lukumäärä (kpl) Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Alikulkukäytävä Pehmeikkösilta 1 1 Raittisilta Ramppisilta Risteyssilta Vesistösilta Ylikulkukäytävä Ylikulkusilta Ylikäytäväsilta Muu maasilta Ei tiedossa Yhteensä Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Alikulkukäytävä Pehmeikkösilta Raittisilta Ramppisilta Risteyssilta Vesistösilta Ylikulkukäytävä Ylikulkusilta Ylikäytäväsilta Muu maasilta Ei tiedossa Yhteensä

24 22 Varsinaisten siltojen lukumäärien jakauma käyttötarkoituksittain Ylikulkukäytävä 1 % Ylikäytäväsilta Ylikulkusilta < 1 % 4 % Muu maasilta < 1 % Ei tietoa < 1 % Alikulkukäytävä 19 % Pehmeikkösilta < 1 % Raittisilta 3 % Ramppisilta 1 % Risteyssilta 15 % Vesistösilta 57 % Varsinaisten siltojen pinta-alojen jakauma käyttötarkoituksittain Ylikäytäväsilta < 1 % Ylikulkusilta 7 % Ylikulkukäytävä 1 % Muu maasilta < 1 % Ei tietoa < 1 % Alikulkukäytävä 10 % Pehmeikkösilta 1 % Raittisilta 1 % Ramppisilta 1 % Vesistösilta 48 % Risteyssilta 31 %

25 23 Putkisiltojen lukumäärä (kpl) Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä Alikulkukäytävä Pehmeikkösilta 0 Raittisilta Ramppisilta 4 4 Risteyssilta Vesistösilta Ylikulkukäytävä 0 Ylikulkusilta 0 Ylikäytäväsilta 0 Muu maasilta 0 Ei tiedossa Yhteensä Kevyen liikenteen väylien siltojen lukumäärät ja kokonaispinta-alat Varsinaiset sillat Putkisillat Yhteensä Lukumäärä Pinta-ala (m 2 ) Putkisiltojen lukumäärien jakauma käyttötarkoituksittain Ei tietoa < 1 % Alikulkukäytävä 30 % Vesistösilta 68 % Raittisilta 2 % Ramppisilta < 1 % Risteyssilta < 1 %

26 Sillat ELY-keskuksittain tien KVL-luokan mukaan Siltojen lukumäärä KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) ELY-keskus < > 6000 Ei tiedossa Yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) ELY-keskus < > 6000 Ei tiedossa Yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä

27 25 Siltojen lukumäärien jakauma tien KVL-luokan mukaan Ei tietoa 7 % > % < % % % % Siltojen pinta-alojen jakauma tien KVL-luokan mukaan Ei tietoa 6 % < % % > % % %

28 Sillat siltatyypeittäin ja ELY-keskuksittain Siltojen lukumäärä (taulukko 1/2) Siltatyyppi UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Teräsbetoninen laattasilta laattakehäsilta jatkuva laattasilta holvisilta ulokelaattasilta vinojalkainen laattakehäsilta jatkuva ulokelaattasilta jatkuva palkkisilta palkkisilta jatkuva ontelolaattasilta jatkuva kotelopalkkisilta kotelopalkkisilta ontelolaattasilta jatkuva ulokepalkkisilta ulokeontelolaattasilta rengasholvisilta ulokepalkkisilta rengaskehäsilta jatkuva laattakehäsilta palkkikehäsilta voimalaitospatosilta jatkuva ulokeontelolaattasilta kaarisilta jatkuva ontelopalkkisilta jatkuva holvisilta vinojalkainen palkkikehäsilta ulokekotelopalkkisilta seinämäkaarisilta Langer-palkkisilta nivelpalkkisilta 2 2 ontelopalkkisilta 1 1 ponttonisilta 1 1 vinoköysisilta 1 1 Jännitetty betoninen palkkisilta jatkuva palkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta ulokepalkkisilta jatkuva kotelopalkkisilta jatkuva laattasilta jatkuva ontelopalkkisilta kotelopalkkisilta ulokelaattasilta ulokekotelopalkkisilta jatkuva ulokeontelopalkkisilta jatkuva ulokelaattasilta laattasilta jatkuva ontelolaattasilta ontelolaattasilta jatkuva ulokekotelopalkkisilta kaarisilta palkkikehäsilta laattakehäsilta 1 1 jatkuva ulokeontelolaattasilta 1 1 vinojalkainen palkkikehäsilta 1 1

29 Siltojen lukumäärä (taulukko 2/2) Siltatyyppi UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Teräksinen palkkisilta jatkuva palkkisilta ristikkosilta kiinteä kalustosilta ulokepalkkisilta läppäsilta kääntösilta Langer-palkkisilta kaarisilta riippusilta vinoköysisilta jatkuva kotelopalkkisilta nivelpalkkisilta riippuansassilta 2 2 jatkuva ristikkosilta 1 1 jäykistetty palkkisilta 1 1 kotelopalkkisilta 1 1 tukiansassilta 1 1 jatkuva ulokepalkkisilta 1 1 Säänkestävä teräksinen palkkisilta jatkuva palkkisilta ulokepalkkisilta Puinen liimattu palkkisilta palkkisilta jatkuva palkkisilta jatkuva liimattu palkkisilta liimattu jäykistetty palkkisilta liimattu riippuansassilta kaarisilta liimattu ulokepalkkisilta tukiansassilta riippuansassilta jäykistetty palkkisilta 1 1 liimattu nivelpalkkisilta 1 1 Kivinen holvisilta palkkisilta Putkisillat betoni teräs muu materiaali 2 2 Ei tietoa Kaikki yhteensä

30 28 Siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) (taulukko 1/2) Siltatyyppi UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Teräsbetoninen jatkuva laattasilta laattasilta laattakehäsilta jatkuva ulokelaattasilta ulokelaattasilta jatkuva palkkisilta vinojalkainen laattakehäsilta holvisilta jatkuva ontelolaattasilta jatkuva kotelopalkkisilta palkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta kotelopalkkisilta ontelolaattasilta voimalaitospatosilta kaarisilta ulokeontelolaattasilta jatkuva laattakehäsilta jatkuva ulokeontelolaattasilta ulokepalkkisilta jatkuva ontelopalkkisilta rengaskehäsilta jatkuva holvisilta palkkikehäsilta vinojalkainen palkkikehäsilta rengasholvisilta seinämäkaarisilta ulokekotelopalkkisilta ponttonisilta nivelpalkkisilta vinoköysisilta Langer-palkkisilta ontelopalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta palkkisilta jatkuva kotelopalkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta ulokepalkkisilta jatkuva laattasilta kotelopalkkisilta jatkuva ontelopalkkisilta jatkuva ulokeontelopalkkisilta ulokelaattasilta ontelolaattasilta jatkuva ulokelaattasilta ulokekotelopalkkisilta jatkuva ontelolaattasilta laattasilta kaarisilta jatkuva ulokekotelopalkkisilta palkkikehäsilta vinojalkainen palkkikehäsilta jatkuva ulokeontelolaattasilta laattakehäsilta

31 Siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) (taulukko 2/2) Siltatyyppi UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Teräksinen palkkisilta jatkuva palkkisilta ristikkosilta jatkuva ristikkosilta jäykistetty palkkisilta kaarisilta kiinteä kalustosilta kotelopalkkisilta jatkuva kotelopalkkisilta kääntösilta Langer-palkkisilta läppäsilta nivelpalkkisilta riippuansassilta riippusilta tukiansassilta ulokepalkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta vinoköysisilta Säänkestävä teräksinen jatkuva palkkisilta palkkisilta ulokepalkkisilta Puinen liimattu palkkisilta palkkisilta jatkuva liimattu palkkisilta jatkuva palkkisilta liimattu riippuansassilta kaarisilta tukiansassilta liimattu jäykistetty palkkisilta liimattu ulokepalkkisilta riippuansassilta liimattu nivelpalkkisilta jäykistetty palkkisilta Kivinen holvisilta palkkisilta Putkisillat teräs betoni muu materiaali Ei tietoa Kaikki yhteensä

32 30 Siltojen lukumäärien jakauma siltatyypeittäin Ei tietoa < 1 % Putkisillat 21 % Kivisillat 1 % Puusillat 4 % Teräsbetoniset laattasillat 37 % Säänkestävät terässillat 1 % Terässillat 5 % Jännitetyt betonisillat 9 % Muut teräsbetonisillat 5 % Teräsbetoniset laattakehäsillat 13 % Teräsbetoniset palkkisillat 4 % Puusillat 2 % Säänkestävät terässillat 1 % Siltojen pinta-alajakauma siltatyypeittäin Kivisillat 1 % Putkisillat 3 % Ei tietoa < 1 % Terässillat 13 % Teräsbetoniset laattasillat 36 % Jännitetyt betonisillat 24 % Muut teräsbetonisillat 3 % Teräsbetoniset palkkisillat Teräsbetoniset 7 % laattakehäsillat 10 %

33 Avattavat sillat Avattavat sillat , yhteensä 31 kappaletta Silta Nimi Kunta Valm.v. Siltatyyppi m 2 Tieosoite U-1151 Pohjanlahden läntisen Raasepori 1972 Teräksinen jatkuva palkkisilta, salmen silta teräsbetonikantinen U-2530 Vääksyn kanavan silta Asikkala 1975 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen U-2724 Kellosalmen silta Padasjoki 1986 Teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. T-88 Strömman kääntösilta Salo 1897 Teräksinen kääntösilta, 196 puukantinen T-665 Reposaaren silta Pori 1956 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen T-1510 Lillholmenin silta Parainen 1982 Teräsbetoninen ponttonisilta T-1609 Strömman läppäsilta Kemiönsaari 1968 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen KaS-725 Mustolan silta Lappeenranta 1967 Teräksinen läppäsilta, teräsbetonikantinen KaS-726 Kansolan läppäsilta Lappeenranta 1967 Teräksinen läppäsilta, teräsbetonikantinen KaS-779 Soskuan läppäsilta Lappeenranta 1966 Teräksinen läppäsilta, teräsbetonikantinen KaS-1399 Saimaan kanava (Venäjä), 1968 Teräksinen läppäsilta, Pällin läppäsilta teräsbetonikantinen KaS-1400 Saimaan kanava (Venäjä), 1968 Teräksinen läppäsilta, Rättijärven läppäsilta teräsbetonikantinen KaS-1401 Saimaan kanava (Venäjä), 1968 Teräksinen läppäsilta, Särkijärven läppäsilta teräsbetonikantinen KaS-1402 Saimaan kanava (Venäjä), 1968 Teräksinen läppäsilta, Juustilan läppäsilta teräsbetonikantinen H-1004 Herraskosken kanavan Virrat 1907 Teräksinen kääntösilta, vanha silta puukantinen H-1214 Muroleen kanavan Ruovesi 1909 Teräksinen kääntösilta, kääntösilta puukantinen H-1328 Visuveden silta Ruovesi 1980 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen SK-20 Taipaleen kanavan Varkaus 1967 Teräksinen läppäsilta, läppäsilta I teräskantinen SK-169 Jännevirran silta Siilinjärvi 1995 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen SK-234 Itikan silta Iisalmi 1996 Teräksinen Langer-palkkisilta, teräsbetonikantinen SK-288 Nerkoon kanavan silta Lapinlahti 1983 Teräksinen kääntösilta, puukantinen SK-1148 Uimasalmen silta Joensuu 1972 Teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen SK-1219 Kaltimonkosken silta Joensuu 1962 Teräsbetoninen jatkuva kotelopalkkisilta SK-1630 Kuurnan kanavan Kontiolahti 1971 Teräksinen läppäsilta, läppäsilta teräskantinen SK-2319 Varistaipaleen kanavan Heinävesi 2002 Teräksinen kääntösilta, kääntösilta teräskantinen SK-2350 Virtasalmen silta Savonlinna 1983 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen SK-2430 Vihtakannan silta Savonlinna 1968 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen SK-2607 Kyrönsalmen pohjoinen Savonlinna 2000 Teräksinen läppäsilta, silta teräskantinen SK-2624 Taivallahden kanavan Heinävesi 1914 Teräksinen kääntösilta, kääntösilta puukantinen SK-2625 Kerman kanavan Heinävesi 1905 Teräksinen kääntösilta, kääntösilta puukantinen SK-2629 Kyrönsalmen eteläinen Savonlinna 2011 Teräksinen läppäsilta, silta teräskantinen

34 Museosillat Maanteiden museosillat , yhteensä 33 kappaletta Silta Nimi Kunta Valm.v. Siltatyyppi Tieosoite Kunnossapitäjä U-127 Sågbro Espoo 1777 Kivinen holvisilta ELY (Espoon kartanon silta no II) U-410 Tönnön silta Orimattila 1911 Teräsbetoninen kaarisilta Kunta U-2270 Mierolan vanha silta Hämeenlinna 1920 Teräsbetoninen holvisilta Kunta T-115 Halikon vanha silta Salo 1864 Puinen tukiansassilta ELY T-754 Tulkkilan silta Kokemäki 1918 Teräsbetoninen kaarisilta ELY (Kokemäenjoen silta) T-838 Lankosken vanha silta Merikarvia 1892 Kivinen holvisilta ELY T-1930 Muntin silta Taivassalo 1850 Kivinen holvisilta ELY T-1931 Lapijoen silta Eurajoki 1883 Kivinen holvisilta ELY KaS-18 Salmen silta Hamina 1904 Kivinen holvisilta Kunta KaS-91 Keskikosken silta I Kouvola 1954 Teräksinen kaarisilta, ELY teräsbetonikantinen KaS-236 Korian silta (Vanha) Kouvola 1870 Teräksinen ristikkosilta, ELY puukantinen KaS-328 Mullinkosken silta Hamina 1950 Jännitetty betoninen ELY palkkisilta KaS-973 Savukosken silta Pyhtää 1927 Teräsbetoninen kaarisilta ELY H-389 Aunessilta Tampere 1899 Kivinen holvisilta ELY H-3256 Markkulan silta Kihniö 1959 Puinen riippuansassilta ELY SK-1187 Haarajoen museosilta Joensuu 1927 Teräsbetoninen ELY ulokepalkkisilta SK-2174 Virransalmen silta (Vanha) Mäntyharju 1937 Teräksinen ristikkosilta, ELY puukantinen SK-2581 Enonkosken silta (Vanha) Enonkoski 1904 Kivinen holvisilta ELY KeS-140 Viherin silta Joutsa 1900 Puinen tukiansassilta Kunta KeS-448 Heinäjoen silta Pihtipudas 1924 Kivinen holvisilta ELY V-258 Mattilan museosilta Kauhava 1921 Teräsbetoninen jatkuva ELY palkkisilta V-329 Närpes nybro Närpiö 1842 Kivinen holvisilta Kunta V-638 Harrströmin kevyen Korsnäs 1898 Kivinen palkkisilta ELY liikenteen kivisilta V-845 Toby stenbro Mustasaari 1781 Kivinen holvisilta ELY V-1782 Perttilän riippusilta Isokyrö 1909 Teräksinen riippusilta, Kunta puukantinen O-38 Pattijoen museosilta Raahe 1897 Kivinen holvisilta Kunta O-639 Ponkilan silta Muhos 1931 Teräksinen riippusilta, Kunta puukantinen O-2150 Möykkysenjoen silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta ELY O-2240 Tervasalmen silta Kuhmo 1935 Teräsbetoninen holvisilta ELY O-3075 Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 1837 Puinen tukiansassilta ELY O-4063 Savisilta Ylivieska 1912 Teräsbetoninen Kunta ulokepalkkisilta L-228 Ahdaskurun silta Enontekiö 1943 Kivinen holvisilta ELY L-406 Saarenputaan Vaskurin Rovaniemi 1925 Teräsbetoninen holvisilta ELY raittisilta

35 Vuonna 2016 valmistuneet sillat Vuonna 2016 valmistuneet sillat ELY-keskuksittain ja siltatyypeittäin Vuonna 2016 valmistui 114 siltaa. Luvussa ovat mukana myös päällysrakenteen uusimistyöt. Siltojen lukumäärä Siltatyyppi UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta ulokelaattasilta jatkuva laattasilta laattakehäsilta vinojalkainen laattakehäsilta laattasilta jatkuva palkkisilta rengaskehäsilta Teräksinen palkkisilta kaarisilta 2 2 jatkuva ulokepalkkisilta 1 1 Puinen liimattu palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta palkkisilta 1 1 ulokepalkkisilta 1 1 Putkisilta teräs muu materiaali 1 1 Kaikki yhteensä Siltojen pinta-alat (m 2 ) Siltatyyppi UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta jatkuva laattasilta ulokelaattasilta vinojalkainen laattakehäsilta jatkuva palkkisilta laattakehäsilta rengaskehäsilta laattasilta Teräksinen palkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta kaarisilta Puinen liimattu palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta ulokepalkkisilta palkkisilta Putkisilta teräs muu materiaali Kaikki yhteensä

36 34 Vuonna 2016 valmistuneiden siltojen pinta-alan jakauma päärakennusmateriaaleittain Putkisilta, Teräs 4 % Putkisilta, Muu materiaali < 1 % Jännitetty betoninen 36 % Teräsbetoninen 53 % Puinen 1 % Teräksinen 6 % Suurimmat vuonna 2016 valmistuneet sillat Sillat kokonaispituuden mukaan Sillan nro. Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Kok.pituus (m) Tieosoite U-3768 Metsämäentien ylikulkusilta nro 3 Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-3767 Pohjoinen Gräsanlaakson silta Espoo Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta KaS-1366 Käyräjoen kevyenliikenteen silta Kouvola Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta T-2809 Harjakosken silta Pomarkku Teräsbetoninen 97 jatkuva palkkisilta T-2814 Nummen risteyssilta Nousiainen Teräsbetoninen 92 jatkuva ulokelaattasilta T-2797 Myllymäen risteyssilta Masku Jännitetty betoninen 83 jatkuva palkkisilta V-1863 Koiviston silta Kurikka Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta U-3774 Arolammin risteyssilta Riihimäki Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta V-1883 Nybro Kristiinankaupunki Teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta, tb-kantinen, liittorak. U-3762 Västersundomin risteyssilta C Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta

37 Sillat suurimman jännevälin mukaan Sillan nro. Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne (m) Tieosoite U-3768 Metsämäentien ylikulkusilta nro 3 Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-1094 Seutulan silta Vantaa Teräksinen palkkisilta, tb-kantinen, liittorak. KaS-1366 Käyräjoen kevyenliikenteen silta Kouvola Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta V-1863 Koiviston silta Kurikka Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta U-3774 Arolammin risteyssilta Riihimäki Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta L-2271 Köyrykönkään silta Rovaniemi Teräksinen palkkisilta, tb-kantinen, liittorak. U-3762 Västersundomin risteyssilta C Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta H-2770 Parkanon risteyssilta Parkano Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta T-2818 Luostarinkylän risteyssilta Rauma Jännitetty betoninen 25 jatkuva palkkisilta V-1883 Nybro Kristiinankaupunki Teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta, tb-kantinen, liittorak. 35

38 Sillaston rakenne Siltojen päällysrakenteen ikäjakauma Iän laskennassa on huomioitu myös päällysrakenteen uusiminen. Siltojen lukumäärä Varsinainen silta Putkisilta Sillat Valmistumisvuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Ei tiedossa Teräs Muu yhteensä Ei tiedossa Yhteensä

39 Varsinaisten siltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (kpl) Ei tiedossa < Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Ei tietoa 450 Putkisiltojen ikäjakauma (kpl) <

40 38 Siltojen kokonaispinta-alat (m 2 ) Varsinainen silta Putkisilta Pinta-ala Valmistumisvuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Ei tiedossa Teräs Muu yhteensä Ei tiedossa Yhteensä Varsinaisten siltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (m 2 ) Ei tiedossa < Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Ei tietoa

41 Sillat ELY-keskuksittain kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä pituusluokan ja putkisiltojen lukumäärä pituus-tyyppiluokan mukaan Varsinaiset sillat Putkisillat 20 m m > 60 m Ei tiedossa Vapaa aukko 4,0 m Vapaa aukko > 4,0 m Ei tiedossa ELY-keskus vesi kuiva Ei tiedossa vesi kuiva Yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Kaikkien siltojen lukumäärä kokoluokan mukaan ELY-keskus 200 m m 2 > 600 m 2 Ei tiedossa Yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Putkisiltojen lukumäärä ikä-tyyppiluokan mukaan ELY-keskus 15 v > 15 v (vesi) > 15 v (kuiva) Yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi 0 Yhteensä

42 Sillat tien toiminnallisen luokan ja päärakennusmateriaalin mukaan Siltojen lukumäärät Päärakennusmateriaali Teräs- Jännitetty Teräs Kivi Puu Putkisilta Ei Toiminnallinen betoni betoni Kansimateriaali Kansimateriaali Kansimateriaali tiedossa Siltoja luokka T.bet. Teräs Puu Yht. T.bet. Puu Yht. T.bet. Teräs Yht. yhteensä Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Katu Kaavatie Yksityistie Kevyenliikenteen tie Ramppi Muu Ei tiedossa Yhteensä Siltojen kokonaispinta-alat (m 2 ) Päärakennusmateriaali Teräs- Jännitetty Teräs Kivi Puu Putkisilta Ei Toiminnallinen betoni betoni Kansimateriaali Kansimateriaali Kansimateriaali tiedossa Siltoja luokka T.bet. Teräs Puu Yht. T.bet. Puu Yht. T.bet. Teräs Yht. yhteensä Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Katu Kaavatie Yksityistie Kevyenliikenteen tie Ramppi Muu Ei tiedossa Yhteensä

43 Suurimmat sillat Suurimmat sillat pituuden mukaan Sillan Valmistu- Kok. numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi misvuosi pituus (m) Tieosoite V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. U-3072 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. KeS-1193 Kärkisten silta Jyväskylä Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. SK-2608 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. U-930 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, tb.kantinen L-1574 Tervolan silta Tervola Säänkestävä teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen U-1271 Kirjavanjärven silta Vihti Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta T-1885 Kaitaisten silta Taivassalo Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. U-1108 Tattarisuon silta Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, puolielementtirak. Suurimmat sillat pisimmän jänteen mukaan Sillan Valmistu- Pisin numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi misvuosi jänne (m) Tieosoite V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. KeS-1193 Kärkisten silta Jyväskylä Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. T-155 Kirjalansalmen silta Kaarina Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen U-3072 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. H-750 Sääksmäen silta Valkeakoski Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen L-1915 Saamen silta Utsjoki Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen SK-2608 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. SK-2428 Kirkonvarkauden silta Mikkeli Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen T-1975 Norrströmmenin silta Parainen Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta SK-2100 Vehmersalmen silta Kuopio Teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak.

44 42 Suurimmat sillat kokonaispinta-alan mukaan Sillan Valmistu- Pintanumero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi misvuosi ala (m 2 ) Tieosoite U-3072 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. U-1108 Tattarisuon silta Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, puolielementtirak. KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, tb.kantinen V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. U-930 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen SK-2608 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. KeS-1193 Kärkisten silta Jyväskylä Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. L-1900 Jätkänkynttiläsilta Rovaniemi Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. SK-1713 Pekkalan itäinen silta Joensuu Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak. SK-2972 Pekkalan läntinen silta Joensuu Teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorak.

45 Siltojen kantavuus Siltojen kantavuusluokkataulukko on esitetty liitteessä Siltojen suunnittelukuormat siltatyyppiryhmittäin Siltojen lukumäärä Suunnittelukuorma Siltatyyppiryhmä Suun. kuorman Vuosijakso nimi Käytössä ennen t auto Käytössä 1930-luvulla 9 t auto Käytössä 1940-luvulla 12 t auto VR 1926 I-26 1 VR 1948 I-48 2 v.1953 kuormitusnormit AI v kuormitusnormit AII v.1961 kuormitusnormit AI+teli v kuormitusnormit AkI,Ek v kuormitusnormit AkI,Ek v kuormitusnormit AkII,Ek v kuormitusnormit, III-lk tie AkIII,Ek Ajoneuvoasetus Maa v RKN75 PKM71,Ek v RKN75 PKM71,Ek Ajoneuvoasetus AA TVH 1982 LkI,Ek TVH 1982 LkI,Ek TVH 1982 LkII,Ek TVH 1982 LkIII,Ek3 1 TVH 1982, TIEH 1991, TIEH 1999, Kevyenliikenteen kuorm Klk NCC1 2010, Kevyenliikenteen kuorma KL NCC1 2010, Normaali liikennekuorma LM NCC1 2010, Yksityisteiden liikennekuorma LM1 (Y) NCC1 2010, Liikennekuorma, raskas erikoiskuljetusreitti LM1,LM NCC1 2010, Rautatiesillan liikennekuorma LM NCC1 2014, Kevyenliikenteen kuorma KL NCC1 2014, Normaali liikennekuorma LM NCC1 2014, Liikennekuorma, kaikki yleiset tiet LM1,LM Luokittelematon Ei tietoa Siltoja yhteensä Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Putkisilta, teräsbetoni Putkisilta, teräs Ei tiedossa Yhteensä, kpl

46 44 Siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) Suunnittelukuorma Siltatyyppiryhmä Suun. kuorman Vuosijakso nimi Käytössä ennen t auto Käytössä 1930-luvulla 9 t auto Käytössä 1940-luvulla 12 t auto VR 1926 I VR 1948 I v.1953 kuormitusnormit AI v kuormitusnormit AII v.1961 kuormitusnormit AI+teli v kuormitusnormit AkI,Ek v kuormitusnormit AkI,Ek v kuormitusnormit AkII,Ek v kuormitusnormit, III-lk tie AkIII,Ek Ajoneuvoasetus Maa v RKN75 PKM71,Ek v RKN75 PKM71,Ek Ajoneuvoasetus AA TVH 1982 LkI,Ek TVH 1982 LkI,Ek TVH 1982 LkII,Ek TVH 1982 LkIII,Ek3 360 TVH 1982, TIEH 1991, TIEH 1999, Kevyenliikenteen kuorm Klk NCC1 2010, Kevyenliikenteen kuorma KL NCC1 2010, Normaali liikennekuorma LM NCC1 2010, Yksityisteiden liikennekuorma LM1 (Y) NCC1 2010, Liikennekuorma, raskas erikoiskuljetusreitti LM1,LM NCC1 2010, Rautatiesillan liikennekuorma LM NCC1 2014, Kevyenliikenteen kuorma KL NCC1 2014, Normaali liikennekuorma LM NCC1 2014, Liikennekuorma, kaikki yleiset tiet LM1,LM Luokittelematon Ei tietoa Siltoja yhteensä Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Putkisilta, teräsbetoni Putkisilta, teräs Ei tiedossa Yhteensä, kpl

47 Siltojen suunnittelukuormat tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen lukumäärä Suunnittelukuorma Toiminnallinen luokka Suun. kuorman Vuosijakso nimi Käytössä ennen t auto Käytössä 1930-luvulla 9 t auto Käytössä 1940-luvulla 12 t auto VR 1926 I VR 1948 I v.1953 kuormitusnormit AI v kuormitusnormit AII v.1961 kuormitusnormit AI+teli v kuormitusnormit AkI,Ek v kuormitusnormit AkI,Ek v kuormitusnormit AkII,Ek v kuormitusnormit, III-lk tie AkIII,Ek Ajoneuvoasetus Maa v RKN75 PKM71,Ek v RKN75 PKM71,Ek Ajoneuvoasetus AA TVH 1982 LkI,Ek TVH 1982 LkI,Ek TVH 1982 LkII,Ek TVH 1982 LkIII,Ek3 1 1 TVH 1982, TIEH 1991, TIEH 1999, Kevyenliikenteen kuorma Klk NCC1 2010, Kevyenliikenteen kuorma KL NCC1 2010, Normaali liikennekuorma LM NCC1 2010, Yksityisteiden liikennekuorma LM1 (Y) NCC1 2010, Liikennekuorma, raskas erikoiskuljetusreitti LM1,LM NCC1 2010, Rautatiesillan liikennekuorma LM NCC1 2014, Kevyenliikenteen kuorma KL NCC1 2014, Normaali liikennekuorma LM NCC1 2014, Liikennekuorma, kaikki yleiset tiet LM1,LM Luokittelematon Ei tietoa Siltoja yhteensä Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä

48 Siltojen toiminnalliset puutteet Painorajoitettujen siltojen lukumäärät Siltojen lukumäärät Laskentaajankohtteillteillteillä Maan- Paikallis- Polku- Muilla Siltoja teillä yhteensä Painorajoitettujen siltojen lukumäärä yleisillä teillä Yhteensä Maanteillä Paikallisteillä Polkuteillä Muilla teillä Ajoneuvoasetus muuttui vuosina 1978, 1990 ja 2013.

49 Painorajoitettujen siltojen lukumäärät ELY-keskuksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen lukumäärät ELYkeskus Painorajoitetut sillat Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yht Painorajoitettujen siltojen lukumäärä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LIVI

50 Siltojen tarkastukset Vuosittain tehdyt siltojen yleistarkastukset ELY-keskuksittain Vuosittain tehdyt siltojen yleistarkastukset ELY-keskuksittain ELY-keskus UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Koko maa Vuosien luetteloiden määrät ovat vain viitteellisiä, sillä ne on muodostettu jälkikäteen ja perustuvat nykyiseen sillastoon, eivätkä huomioi esim. ELY-rajojen muutoksia tai poistettuja siltoja Vuonna 2016 tehdyt sillantarkastukset tarkastustyypin mukaan Sillantarkastukset 2016 tarkastustyypin mukaan Yleis- Laajennettu Erikois- Sukellus- Vastaanotto- Tarkastettu ELY-keskus tarkastus yleistarkastus tarkastus tarkastus tarkastus yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi 1 1 Yhteensä Jos sillalle on tehty useita tarkastuksia vuonna 2016, huomioidaan vain viimeisin.

51 Sillantarkastusten lukumäärän kehitys tarkastustyypin mukaan Sillantarkastusten lukumäärän kehitys tarkastustyypin mukaan Yleis- Laajennettu Erikois- Sukellus- Vastaanotto- Tarkastettu Vuosi tarkastus yleistarkastus tarkastus tarkastus tarkastus yhteensä Huom. Historiatietoja vuosilta ei ollut saatavissa Tarkastettujen siltojen lukumäärän kehitys Yleistarkastus Laajennettu yleistarkastus Erikoistarkastus Sukellustarkastus Vastaanottotarkastus Huom. historiatietoja vuosilta ei ollut saatavissa

52 Tarkastettujen siltojen lukumäärän kehitys, suurennos edellisestä Laajennettu yleistarkastus Erikoistarkastus Sukellustarkastus Vastaanottotarkastus Huom. historiatietoja vuosilta ei ollut saatavissa

53 Siltojen kunto Tässä kappaleessa siltojen kunto esitetään yhtenäisen kuntoluokan mukaan. Kaikille tienpidon osa-alueille yhtenäinen tieomaisuuden kuntoluokitus perustuu julkaisuun Tieomaisuuden kunnon yhtenäinen palvelutasoluokitus (Tiehallinnon selvityksiä 32/2004) sekä Tiehallinnon johtajiston tekemään päätökseen viisiportaisen yhtenäisen kuntoluokituksen käyttöönotosta. Siltojen kuntoluokitus luokittelukriteereineen on esitetty taulukossa liitteessä 2. Luokituksen keskeinen tarkoitus on jakaa sillat ylläpitotarpeiden mukaisiin luokkiin, jotka yksinkertaistettuna voidaan kuvata seuraavasti: Erittäin hyvä ei ylläpitotarpeita Hyvä vähäistä kunnostusta Tyydyttävä peruskorjaus tulossa Huono peruskorjaus nyt Erittäin huono peruskorjaus myöhässä

54 Siltojen yhtenäinen kuntoluokka ELY-keskuksittain Siltojen lukumäärä, yhteensä Kuntoluokka ELY-keskus Ei tiedossa Siltoja yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä = Erittäin hyvä, 4 = Hyvä, 3 = Tyydyttävä, 2 = Huono, 1 = Erittäin huono Siltojen lukumäärä, varsinaiset sillat Kuntoluokka ELY-keskus Ei tiedossa Siltoja yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä = Erittäin hyvä, 4 = Hyvä, 3 = Tyydyttävä, 2 = Huono, 1 = Erittäin huono Siltojen lukumäärä, putkisillat Kuntoluokka ELY-keskus Ei tiedossa Siltoja yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi 0 Yhteensä = Erittäin hyvä, 4 = Hyvä, 3 = Tyydyttävä, 2 = Huono, 1 = Erittäin huono

55 53 Ei tietoa 1 % 5 Erittäin hyvä 11 % Kuntojakauma 1 Erittäin huono 2 % 2 Huono 3 % 3 Tyydyttävä 24 % 4 Hyvä 59 % Siltojen yhtenäisen kuntoluokan kehitys Siltojen lukumäärä Yhtenäinen kuntoluokka Siltoja Keskimääräinen Päivämäärä Ei tiedossa yhteensä kuntoluokka , , , , , , , , , , , , , , ,67 5 = Erittäin hyvä, 4 = Hyvä, 3 = Tyydyttävä, 2 = Huono, 1 = Erittäin huono

56 Siltojen yhtenäisten kuntoluokkien kehitys Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono Ei tietoa ,75 Siltojen keskimääräinen yhtenäinen kuntoluokka = Erittäin hyvä, 1 = Erittäin huono 3,70 3,65 3,60 3,55 3,50 3, Yhtenäisen kuntoluokan määrittelyä muutettiin Uusi kuntoluokitus astui voimaan

57 Huonokuntoisten siltojen lukumäärän ja osuuden kehitys ELY-keskuksittain Silta on huonokuntoinen, jos sen yhtenäinen kuntoluokka on 2 (huono) tai 1 (erittäin huono). Huonokuntoisten siltojen lukumäärä ELY-keskus Koko Päivämäärä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi maa * * * ja tiedoissa on erotettu Liikenneviraston hallintaan kuuluvat sillat omaksi kokonaisuudekseen Huonokuntoisten siltojen pinta-ala ELY-keskus Koko Päivämäärä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi maa * * * ja tiedoissa on erotettu Liikenneviraston hallintaan kuuluvat sillat omaksi kokonaisuudekseen

58 Siltojen kuntoluokka iän mukaan Siltojen lukumäärä Valmistumisvuosi Kuntoluokka Ei tiedossa Yhteensä Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono Ei tiedossa Yhteensä = Erittäin hyvä, 4 = Hyvä, 3 = Tyydyttävä, 2 = Huono, 1 = Erittäin huono Siltojen valmistumisvuosien jakauma kuntoluokittain Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono Ei tietoa < Ei tiedossa

59 Huonokuntoisten siltojen lukumäärä ja pinta-ala siltatyypeittäin Silta on huonokuntoinen, jos sen yhtenäinen kuntoluokka on 2 (huono) tai 1 (erittäin huono). Huonokuntoiset (KL = 1 tai 2) sillat siltatyypeittäin Siltatyyppi Lukumäärä Pinta-ala (m 2 ) Teräsbetoninen laattasilta jatkuva laattasilta holvisilta laattakehäsilta jatkuva palkkisilta jatkuva ontelolaattasilta jatkuva kotelopalkkisilta palkkisilta jatkuva ulokelaattasilta ontelolaattasilta ulokelaattasilta jatkuva laattakehäsilta vinojalkainen laattakehäsilta ulokeontelolaattasilta vinojalkainen palkkikehäsilta kaarisilta ulokepalkkisilta nivelpalkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta jatkuva ontelopalkkisilta kotelopalkkisilta palkkikehäsilta rengaskehäsilta 1 81 Langer-palkkisilta Jännitetty betoninen palkkisilta jatkuva palkkisilta jatkuva kotelopalkkisilta ulokepalkkisilta jatkuva laattasilta ulokelaattasilta jatkuva ontelolaattasilta kotelopalkkisilta kaarisilta Teräksinen palkkisilta jatkuva palkkisilta ristikkosilta Langer-palkkisilta läppäsilta 1 0 Säänkestävä teräksinen palkkisilta jatkuva palkkisilta Kivinen holvisilta Puinen palkkisilta jatkuva palkkisilta liimattu palkkisilta jatkuva liimattu palkkisilta Putkisillat Kaikki yhteensä

60 Siltojen korjaaminen Vuonna 2016 korjatut sillat ELY-keskuksittain Siltojen lukumäärät Ylläpitokorjaus Peruskorjaus / uusiminen Sillat ELY-keskus Varsinainen silta Putkisilta Varsinainen silta Putkisilta yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi 0 Yhteensä Siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) Ylläpitokorjaus Peruskorjaus / uusiminen Sillat ELY-keskus Varsinainen silta Putkisilta Varsinainen silta Putkisilta yhteensä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä

61 Vuonna 2016 korjattujen siltojen lukumäärä UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP Ylläpitokorjaus - Varsinainen silta Peruskorjaus / Uusiminen - Varsinainen silta Ylläpitokorjaus - Putkisilta Peruskorjaus / Uusiminen - Putkisilta Vuonna 2016 korjattujen siltojen kokonaispinta-ala (m 2 ) UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP Ylläpitokorjaus - Varsinainen silta Peruskorjaus / Uusiminen - Varsinainen silta Ylläpitokorjaus - Putkisilta Peruskorjaus / Uusiminen - Putkisilta

62 60 7% Vuonna 2016 korjattujen siltojen lukumäärän suhteellinen osuus ELY-keskuksen vastaavasta sillastosta 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP Ylläpitokorjaus Varsinainen silta Peruskorjaus Varsinainen silta Ylläpitokorjaus Putkisilta Peruskorjaus Putkisilta 16% Vuonna 2016 korjattujen siltojen pinta-alan suhteellinen osuus ELY-keskuksen vastaavasta sillastosta 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP Ylläpitokorjaus Varsinainen silta Peruskorjaus Varsinainen silta Ylläpitokorjaus Putkisilta Peruskorjaus Putkisilta

63 Siltojen päällysrakenteen ikä korjaushetkellä, vuonna 2016 korjatut sillat Tuloksissa on esitetty vain peruskorjaukset. Mukana on myös päällysrakenteen uusiminen. Vuonna 2016 peruskorjatut varsinaiset sillat Vuonna 2016 peruskorjatut putkisillat Päällysrakenteen ikä Siltojen lukumäärä Päällysrakenteen ikä Siltojen lukumäärä yli 70v. 4 yli 70v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v. 0 0v. 0 0v. 0 Ei tietoa 0 Ei tietoa 0 Yhteensä 110 Yhteensä Vuonna 2016 korjattujen siltojen päällysrakenteen ikä peruskorjaushetkellä, varsinaiset sillat 0 yli 70v v v v v v v v v v v v v. 6-10v. 1-5v. 0v. 5 Vuonna 2016 korjattujen siltojen päällysrakenteen ikä peruskorjaushetkellä, putkisillat yli 70v v v v v v v v v v v v v. 6-10v. 1-5v. 0v.

64 Vuonna 2016 korjattujen siltojen kuntoluokat Siltojen lukumäärä ELY-keskuksittain, peruskorjaus Kuntoluokka UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Ei tietoa 1 1 Yhteensä Siltojen lukumäärä ELY-keskuksittain, ylläpitokorjaus Kuntoluokka UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP LiVi Yhteensä Yhteensä

65 63 4 Osa 2: Rautatiesillat 4.1 Rautatiesiltojen lukumäärät Rautatiesillat KP-alueen mukaan Rautatiesiltojen lukumäärä, varsinaiset sillat Rautatie, Rautatie, KP-alue sähköistetty ei sähköistetty Yhteensä 1 Pääkaupunkiseutu Lounaisrannikko (Riihimäki) - Seinäjoki Rauma/Pori - (Pieksämäki) Haapamäen tähti Savon rata Karjalan rata Ylä-Savo Pohjanmaan rata Keski-Suomi (Oulu) - Kainuu (Oulu) - Lappi Yhteensä Rautatiesiltojen kokonaispinta-ala, varsinaiset sillat (m 2 ) Rautatie, Rautatie, KP-alue sähköistetty ei sähköistetty Yhteensä 1 Pääkaupunkiseutu Lounaisrannikko (Riihimäki) - Seinäjoki Rauma/Pori - (Pieksämäki) Haapamäen tähti Savon rata Karjalan rata Ylä-Savo Pohjanmaan rata Keski-Suomi (Oulu) - Kainuu (Oulu) - Lappi Yhteensä

66 64 Rautateiden varsinaisten siltojen pinta-alojen jakauma KP-alueittain Kpa 9 5 % Kpa 8 4 % Kpa 11 4 % Kpa 10 1 % Kpa 12 8 % Kpa 1 30 % Kpa 7 8 % Kpa 6 7 % Kpa 2 8 % Kpa 5 3 % Kpa 4 8 % Kpa 3 14 % Rautatiesiltojen lukumäärä, putkisillat Rautatie, Rautatie, KP-alue sähköistetty ei sähköistetty Yhteensä 1 Pääkaupunkiseutu Lounaisrannikko (Riihimäki) - Seinäjoki Rauma/Pori - (Pieksämäki) Haapamäen tähti Savon rata Karjalan rata Ylä-Savo Pohjanmaan rata Keski-Suomi (Oulu) - Kainuu (Oulu) - Lappi Yhteensä

67 65 Rautatiesiltojen kokonaispinta-ala, putkisillat (m 2 ) Rautatie, Rautatie, KP-alue sähköistetty ei sähköistetty Yhteensä 1 Pääkaupunkiseutu Lounaisrannikko (Riihimäki) - Seinäjoki Rauma/Pori - (Pieksämäki) Haapamäen tähti Savon rata Karjalan rata Ylä-Savo Pohjanmaan rata Keski-Suomi (Oulu) - Kainuu (Oulu) - Lappi Yhteensä Rautateiden putkisiltojen pinta-alojen jakauma KP-alueittain Kpa 10 1 % Kpa 11 6 % Kpa 12 5 % Kpa 1 2 % Kpa 2 14 % Kpa 3 8 % Kpa 9 29 % Kpa 4 7 % Kpa 5 1 % Kpa 6 10 % Kpa 8 7 % Kpa 7 10 %

68 Sillat käyttötarkoituksittain, varsinaiset ja putkisillat Rautatiesiltojen lukumäärä, varsinaiset sillat Luokka Rautatie, sähköistetty Rautatie, ei sähköistetty Yhteensä Alikulkusilta Alikäytävä Pehmeikkösilta 4 4 Ratasilta Rautatieristeyssilta Muu silta Yhteensä Rautatiesiltojen kokonaispinta-alat (m 2 ), varsinaiset sillat Luokka Rautatie, sähköistetty Rautatie, ei sähköistetty Yhteensä Alikulkusilta Alikäytävä Pehmeikkösilta Ratasilta Rautatieristeyssilta Muu silta Yhteensä Rautatiesiltojen lukumäärä, putkisillat Luokka Rautatie, sähköistetty Rautatie, ei sähköistetty Yhteensä Alikulkusilta Alikäytävä Ratasilta Yhteensä Rautatiesiltojen kokonaispinta-alat (m 2 ), putkisillat Luokka Rautatie, sähköistetty Rautatie, ei sähköistetty Yhteensä Alikulkusilta Alikäytävä Ratasilta Yhteensä

69 Sillat siltatyypeittäin ja KP-alueittain Rautatiesillat siltatyypeittäin ja KP-alueittain; lukumäärä (taulukko 1/2) KP-alue Siltatyyppi Yhteensä Teräsbetoninen laattakehäsilta laattasilta jatkuva laattasilta palkkisilta jatkuva ulokelaattasilta ulokelaattasilta vinojalkainen laattakehäsilta jatkuva palkkisilta kaukalopalkki jatkuva kaukalopalkki holvisilta ulokeontelolaattasilta ulokekaukalopalkki jatkuva laattakehäsilta nivellaattakehä rengaskehäsilta jatkuva ulokekaukalopalkki jatkuva ulokepalkkisilta jatkuva ontelopalkkisilta ontelopalkkisilta ulokepalkkisilta kotelopalkkisilta jatkuva kotelopalkkisilta jatkuva ulokeontelolaattasilta 1 1 nivelpalkkisilta 1 1 palkkikehäsilta 1 1 rengasholvisilta 1 1 Teräspalkkibetoninen laattasilta jatkuva laattasilta Jännitetty betoninen ulokelaattasilta ulokekaukalopalkki jatkuva palkkisilta palkkisilta jatkuva kaukalopalkki kaukalopalkki jatkuva ulokeontelolaattasilta laattasilta jatkuva laattasilta ulokepalkkisilta jatkuva ulokelaattasilta jatkuva kotelopalkkisilta jatkuva ulokekaukalopalkki kotelopalkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta laattakehäsilta 1 1 palkkikehäsilta 1 1

70 68 Rautatiesillat siltatyypeittäin ja KP-alueittain; lukumäärä (taulukko 2/2) KP-alue Siltatyyppi Yhteensä Teräksinen levypalkkisilta ristikkosilta kaukalopalkki palkkisilta kääntösilta jatkuva levypalkki jatkuva palkkisilta jatkuva ristikkosilta kaarisilta Langer-palkkisilta 2 2 ulokepalkkisilta 1 1 nostosilta 1 1 Kivinen holvisilta Putkisillat teräs betoni 2 2 muu materiaali 1 1 Ei tiedossa Kaikki yhteensä Rautatiesiltojen lukumäärän jakauma siltatyypeittäin Kivisillat 3 % Putkisillat 4 % Ei tietoa < 1 % Terässillat 12 % Teräsbetonilaattasillat 28 % Jännitetyt betonisillat 12 % Teräspalkkibetoniset sillat 3 % Muut teräsbetonisillat 2 % Teräsbetonilaattakehäsillat 25 % Teräsbetonipalkkisillat 11 %

71 69 Rautatiesillat siltatyypeittäin ja KP-alueittain; kokonaispinta-ala (m 2 ) (taulukko 1/2) KP-alue Siltatyyppi Yhteensä Teräsbetoninen laattakehäsilta jatkuva laattasilta laattasilta jatkuva ulokelaattasilta jatkuva palkkisilta palkkisilta ulokelaattasilta holvisilta jatkuva kaukalopalkki vinojalkainen laattakehäsilta kaukalopalkki jatkuva laattakehäsilta jatkuva ontelopalkkisilta ulokeontelolaattasilta nivellaattakehä jatkuva ulokekaukalopalkki ulokekaukalopalkki jatkuva ulokepalkkisilta jatkuva kotelopalkkisilta rengaskehäsilta ontelopalkkisilta ulokepalkkisilta kotelopalkkisilta nivelpalkkisilta jatkuva ulokeontelolaattasilta palkkikehäsilta rengasholvisilta Teräspalkkibetoninen laattasilta jatkuva laattasilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta jatkuva kaukalopalkki ulokelaattasilta laattasilta ulokekaukalopalkki palkkisilta jatkuva kotelopalkkisilta kaukalopalkki jatkuva laattasilta jatkuva ulokeontelolaattasilta jatkuva ulokelaattasilta ulokepalkkisilta jatkuva ulokepalkkisilta kotelopalkkisilta jatkuva ulokekaukalopalkki palkkikehäsilta laattakehäsilta

72 70 Rautatiesillat siltatyypeittäin ja KP-alueittain; kokonaispinta-ala (m 2 ) (taulukko 2/2) KP-alue Siltatyyppi Yhteensä Teräksinen ristikkosilta levypalkkisilta palkkisilta kääntösilta jatkuva ristikkosilta kaukalopalkki Langer-palkkisilta jatkuva levypalkki jatkuva palkkisilta kaarisilta nostosilta ulokepalkkisilta Kivinen holvisilta Putkisillat teräs muu materiaali betoni Ei tiedossa Kaikki yhteensä Rautatiesiltojen pinta-alajakauma siltatyypeittäin Kivisillat 2 % Terässillat 13 % Putkisillat 1 % Ei tietoa < 1 % Teräsbetonilaattasillat 28 % Jännitetyt betonisillat 24 % Teräspalkkibetoniset sillat Muut 2 % teräsbetonisillat 2 % Teräsbetonilaattakehäsillat 18 % Teräsbetonipalkkisillat 10 %

73 Avattavat rautatiesillat Avattavat rautatiesillat , yhteensä 10 kappaletta Silta Nimi Kunta Valm.vuosi Siltatyyppi m 2 Rataosoite U-4028 Pohjan ratasilta, läntinen salmi Raasepori 1972 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen T-2578 Tahkoluodon ratasilta Pori 1982 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen SK-2618 Pirtinvirran ratasilta Varkaus 1935 Teräksinen kääntösilta, (Varkauden kääntösilta) teräskantinen SK-2619 Kyrönsalmen ratasilta Savonlinna 1908 Teräksinen Langer-palkkisilta, teräskantinen SK-2621 Uimasalmen ratasilta Joensuu 1972 Teräksinen ristikkosilta, teräskantinen SK-2623 Taipaleen kanavan ratasilta Varkaus 1935 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen SK-2788 Lieksanjoen ratasilta Lieksa 1910 Teräksinen kääntösilta SK-2905 Lapinsalmen ratasilta Kiuruvesi 1925 Teräksinen kääntösilta SK-3059 Tikkalansaaren nostosilta Kuopio 2011 Teräksinen nostosilta L-2385 Tornionjoen ratasilta Tornio 1917 Teräksinen kääntösilta Museosillat Rautateiden museosillat , yhteensä 11 kappaletta Silta Nimi Kunta Valm.v. Siltatyyppi Rataosoite Kunnossapitäjä U-3871 Bobäckinpuron ratasilta Kirkkonummi 1900 Kivinen holvisilta Liikennevirasto U-4339 Hinthaaranjoen ratasilta Porvoo 1948 Teräksinen levypalkkisilta, Liikennevirasto ajorata ylhäällä U-4341 Kialan ratasilta Porvoo 1931 Teräksinen levypalkkisilta, Liikennevirasto ajorata ylhäällä T-2678 Aurajoen ratasilta Aura 1924 Teräsbetoninen holvisilta Liikennevirasto U-4373 Jyrängön ratasilta Heinola 1932 Teräksinen kaarisilta Liikennevirasto KaS-3076 Maantiealikäytävä Lappeenranta 1935 Teräspalkkibetoninen Liikennevirasto "Karjasilta" laattasilta SK-2623 Taipaleen kanavan Varkaus 1935 Teräksinen kääntösilta, Liikennevirasto ratasilta teräskantinen SK-2875 Taipaleen vanhan Varkaus 1936 Teräksinen levypalkkisilta, Liikennevirasto kanavan silta ajorata ylhäällä O-4563 Uitonsalmen alikulkusilta Kajaani 1920 Kivinen holvisilta Liikennevirasto O-4740 Kalliokosken ratasilta Ristijärvi 1935 Teräksinen ristikkosilta, Liikennevirasto ajorata ylhäällä L-2344 Aliojan ratasilta Rovaniemi 1949 Teräsbetoninen laattasilta Liikennevirasto Huom. Korian vanha silta löytyy mantiesiltojen osiosta

74 Vuonna 2016 valmistuneet sillat Vuonna 2016 valmistuneet rautatiesillat KP-alueittain ja siltatyypeittäin Luvut sisältävät myös kansirakenteen uusimiset. Rautatiesiltojen lukumäärä KP-alue Siltatyyppi Yhteensä Teräsbetoninen Jännitetty betoninen Teräksinen Teräspalkkibetoninen 1 1 Putkisillat Yhteensä Rautatiesiltojen kokonaispinta-alat (m 2 ) KP-alue Siltatyyppi Yhteensä Teräsbetoninen Jännitetty betoninen Teräksinen Teräspalkkibetoninen Putkisillat Yhteensä

75 Suurimmat vuonna 2016 valmistuneet sillat Luvut sisältävät myös kansirakenteen uusimiset. Rautatiesillat kokonaispituuden mukaan Silta Nimi Kunta Siltatyyppi Kok.pit. (m) Rataosoite KeS-1561 Jämsänjoen ratasilta Jämsä Jännitetty betoninen jatkuva ulokekaukalopalkki O-4884 Kuivajoentien alikulkusilta Ii Teräsbetoninen 47 jatkuva ulokelaattasilta KaS-3245 Hillosensalmen ratasilta Kouvola Teräksinen kaukalopalkki L-2480 Kostamontien alikulkusilta Kemijärvi Jännitetty betoninen ulokekaukalopalkki SK-3093 Suonenjoen alikulkusilta Suonenjoki Teräspalkkibetoninen jatkuva laattasilta Listalla vain kokonaispituudeltaan 30 m pitkät sillat Rautatiesillat suurimman jännevälin mukaan Silta Nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne (m) Rataosoite KeS-1561 Jämsänjoen ratasilta Jämsä Jännitetty betoninen jatkuva ulokekaukalopalkki L-2480 Kostamontien alikulkusilta Kemijärvi Jännitetty betoninen ulokekaukalopalkki KaS-3245 Hillosensalmen ratasilta Kouvola Teräksinen kaukalopalkki O-4884 Kuivajoentien alikulkusilta Ii Teräsbetoninen 14 jatkuva ulokelaattasilta SK-3093 Suonenjoen alikulkusilta Suonenjoki Teräspalkkibetoninen jatkuva laattasilta Listalla vain kokonaispituudeltaan 30 m pitkät sillat

76 Sillaston rakenne Rautatiesiltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Iän laskennassa on huomioitu myös peruskorjausvuosi. Rautatiesiltojen lukumäärä , varsinaiset sillat Valmistumisvuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräspalkkibetoni Teräs Kivi Ei tiedossa Yhteensä Ei tiedossa Yhteensä

77 75 Rautatiesiltojen kokonaispinta-alat , varsinaiset sillat (m 2 ) Valmistumisvuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräspalkkibetoni Teräs Kivi Ei tiedossa Yhteensä Ei tiedossa Yhteensä

78 Rautateiden varsinaisten siltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (kpl) Ei tiedossa Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräspalkkibetoni Teräs Kivi Ei tietoa Rautateiden varsinaisten siltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (m 2 ) Ei tiedossa Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräspalkkibetoni Teräs Kivi Ei tietoa

79 77 Maatukien ikäjakauma Valmistumisvuosi Siltojen lukumäärä Ei tiedossa 45 Yhteensä 2417 Rautateiden putkisiltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (kpl) Rautateiden putkisiltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (m 2 ) Valmistumisvuosi Teräs Muu Yhteensä Valmistumisvuosi Teräs Muu Yhteensä Yhteensä Yhteensä

80 78 25 Rautateiden putkisiltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (kpl) Putkisilta, teräs Putkisilta, muu Rautateiden putkisiltojen päällysrakenteen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (m 2 ) Putkisilta, teräs Putkisilta, muu

81 Rautatiesillat KP-alueittain päärakennusmateriaalin mukaan Rautatiesiltojen lukumäärät päärakennusmateriaalin ja kansimateriaalin mukaan, varsinaiset sillat Rakennusmateriaali Kansimateriaali KP-alue Yhteensä Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräspalkkibetoni Teräs Teräs Teräsbetoni Puu Kivi Ei tiedossa Yhteensä Rautatiesiltojen lukumäärät päärakennusmateriaalin mukaan, putkisillat Rakennusmateriaali KP-alue Yhteensä Teräsbetoni 2 2 Teräs Ei tiedossa 1 1 Yhteensä Rautatiesiltojen pinta-alat päärakennusmateriaalin ja kansimateriaalin mukaan, varsinaiset sillat Rakennusmateriaali KP-alue Kansimateriaali Yhteensä Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräspalkkibetoni Teräs Teräs Teräsbetoni Puu Kivi Ei tiedossa Yhteensä Rautatiesiltojen pinta-alat päärakennusmateriaalin mukaan, putkisillat Rakennusmateriaali KP-alue Yhteensä Teräsbetoni Teräs Ei tiedossa Yhteensä

82 80 Teräs 12 % Kivi 3 % Rautatiesiltojen lukumäärän jakauma päärakennusmateriaaleittain Putkisilta, teräsbetoni < 1 % Putkisilta, teräs 4 % Ei tietoa 0 % Jännitetty betoni 12 % Teräspalkkibetoni 4 % Teräsbetoni 65 % Kivi 2 % Teräs 13 % Rautatiesiltojen pinta-alojen jakauma päärakennusmateriaaleittain Putkisilta, teräsbetoni < 1 % Putkisilta, teräs 1 % Ei tietoa < 1 % Jännitetty betoni 23 % Teräsbetoni 59 % Teräspalkkibetoni 2 %

83 Suurimmat rautatiesillat vuonna 2016 Rautatiesillat kokonaispituuden mukaan Sillan nro. Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pituus, m Rataosoite U-4388 Ermanninsuon Humppila Jännitetty betoninen paalulaatta 3 (ja 1) laattasilta, elementtirakenteinen U-4255 Kytömaan rataristeyssilta Tuusula Jännitetty betoninen jatkuva kaukalopalkkisilta U-3656 Piijoen ratasilta Helsinki Teräsbetoninen jatkuva laattasilta U-4308 Luhdanmäen ratasilta Hollola Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta U-4446 Koivukylän rautatieristeyssilta Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva kaukalopalkkisilta KeS-1270 Markkulan alikulkusilta Jyväskylä Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta L-2385 Tornionjoen ratasilta Tornio Teräksinen kääntösilta L-2358 Ounaskosken ratasilta Rovaniemi Teräksinen jatkuva ristikkosilta, ajorata ylhäällä U-4387 Ermanninsuon paalulaatta 2 Humppila Jännitetty betoninen laattasilta, elementtirakenteinen U-4272 Pukinkallion ratasilta Mäntsälä Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Rautatiesillat suurimman jännevälin mukaan Sillan nro. Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne, m Rataosoite SK-2619 Kyrönsalmen ratasilta Savonlinna Teräksinen Langer-palkkisilta, teräskantinen L-2440 Kemijoen pääväylän ratasilta Kemijärvi Teräksinen ristikkosilta, ajorata alhaalla O-4730 Kiehimänjoen ratasilta Paltamo Teräksinen ristikkosilta, ajorata alhaalla U-4204 Vanajaveden ratasilta (vanha) Hämeenlinna Teräksinen ristikkosilta, ajorata ylhäällä U-4203 Vanajaveden ratasilta (uusi) Hämeenlinna Teräksinen ristikkosilta, ajorata ylhäällä O-4666 Iijoen ratasilta Ii Teräksinen ristikkosilta, ajorata ylhäällä L-2300 Simojoen ratasilta Simo Teräksinen ristikkosilta, ajorata alhaalla KeS-1496 Haapakosken ratasilta Jyväskylä Teräksinen ristikkosilta, ajorata alhaalla L-2358 Ounaskosken ratasilta Rovaniemi Teräksinen jatkuva ristikkosilta, ajorata ylhäällä L-2360 Suutarinkorvan ratasilta Rovaniemi Teräksinen ristikkosilta ajorata alhaalla

84 82 Rautatiesillat kokonaispinta-alan mukaan Sillan nro. Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pinta-ala, m 2 Rataosoite U-4308 Luhdanmäen ratasilta Hollola Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta U-4388 Ermanninsuon Humppila Jännitetty betoninen paalulaatta 3 (ja 1) laattasilta, elementtirakenteinen U-3656 Piijoen ratasilta Helsinki Teräsbetoninen jatkuva laattasilta U-4446 Koivukylän rautatieristeyssilta Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva kaukalopalkkisilta H-3114 Peltolammin ratasilta Tampere Teräsbetoninen jatkuva laattasilta U-4272 Pukinkallion ratasilta Mäntsälä Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-4255 Kytömaan rataristeyssilta Tuusula Jännitetty betoninen jatkuva kaukalopalkkisilta U-1704 Seppämestarin alikulkusilta Helsinki Teräsbetoninen jatkuva laattasilta U-4387 Ermanninsuon paalulaatta 2 Humppila Jännitetty betoninen laattasilta, elementtirakenteinen U-4447 Sanomatien alikulkusilta Vantaa Jännitetty betoninen palkkisilta

85 83 Suurimmat rautatiesillat pituuden mukaan Ermanninsuon paalulaatta 3 (ja 1) Kytömaan rataristeyssilta Piijoen ratasilta Luhdanmäen ratasilta Koivukylän rautatieristeyssilta Markkulan alikulkusilta Tornionjoen ratasilta Ounaskosken ratasilta Ermanninsuon paalulaatta 2 Pukinkallion ratasilta Suurimmat rautatiesillat pisimmän jänteen mukaan Kyrönsalmen ratasilta Kemijoen pääväylän ratasilta Kiehimänjoen ratasilta Vanajaveden ratasilta (vanha) Vanajaveden ratasilta (uusi) Iijoen ratasilta Simojoen ratasilta Haapakosken ratasilta Ounaskosken ratasilta Pasilan ristikkosillat (silta A, Leppäv.kaupunkirata) Suurimmat rautatiesillat kokonaispinta-alan mukaan (m 2 ) Luhdanmäen ratasilta Ermanninsuon paalulaatta 3 (ja 1) Piijoen ratasilta Koivukylän rautatieristeyssilta Peltolammin ratasilta Pukinkallion ratasilta Kytömaan rataristeyssilta Seppämestarin alikulkusilta Ermanninsuon paalulaatta 2 Sanomatien alikulkusilta

86 Siltojen tarkastukset Vuosittain tehdyt rautatiesiltojen yleistarkastukset KP-alueittain Vuosittain tehdyt rautatiesiltojen yleistarkastukset Kp-alueittain KP-alue Vuosi Yhteensä * * * Vuosina 2015 ja 2016 rautatiesilloille tehtiin selvästi vähemmän yleistarkastuksia, sillä kaikki rautatiesillat tarkastettiin kertaalleen vuosien aikana. 4.5 Siltojen kunto Tässä kappaleessa siltojen kunto esitetään yhtenäisen kuntoluokan mukaan. Kaikille tienpidon osa-alueille yhtenäinen tieomaisuuden kuntoluokitus perustuu julkaisuun Tieomaisuuden kunnon yhtenäinen palvelutasoluokitus (Tiehallinnon selvityksiä 32/2004) sekä Tiehallinnon johtajiston tekemään päätökseen viisiportaisen yhtenäisen kuntoluokituksen käyttöönotosta. Rautatiesiltojen osalta kuntoluokitusta on tarkastettu vuoden 2014 lopussa ja uusi luokitus on otettu käyttöön vuoden 2015 alussa. Siltojen kuntoluokitus luokittelukriteereineen on taulukossa liitteessä 2. Luokituksen keskeinen tarkoitus on jakaa sillat ylläpitotarpeiden mukaisiin luokkiin, jotka yksinkertaistettuna voidaan kuvata seuraavasti: Erittäin hyvä ei ylläpitotarpeita Hyvä vähäistä kunnostusta Tyydyttävä peruskorjaus tulossa Huono peruskorjaus nyt Erittäin huono peruskorjaus myöhässä

87 Rautatiesiltojen yhtenäinen kuntoluokka KP-alueittain Rautatiesiltojen kuntoluokan jakauma Kp-alueittain Kuntoluokka Kp-alue Ei tarkastettu Yhteensä 1 Pääkaupunkiseutu Lounaisrannikko (Riihimäki) - Seinäjoki Rauma/Pori - (Pieksämäki) Haapamäen tähti Savon rata Karjalan rata Ylä-Savo Pohjanmaan rata Keski-Suomi (Oulu) - Kainuu (Oulu) - Lappi Yhteensä = Erittäin hyvä, 4 = Hyvä, 3 = Tyydyttävä, 2 = Huono, 1 = Erittäin huono Rautatiesiltojen kuntojakauma Ei tarkastettu 3 % 5 Erittäin hyvä 12 % 1 Erittäin huono 1 % 2 Huono 4 % 3 Tyydyttävä 26 % 4 Hyvä 57 %

88 86 Kuntoluokkien 2 ja 1 jakautuminen Kp-alueittain Kp-alue Huono Erittäin huono Yhteensä 1 Pääkaupunkiseutu Lounaisrannikko (Riihimäki) - Seinäjoki Rauma/Pori - (Pieksämäki) Haapamäen tähti Savon rata Karjalan rata Ylä-Savo Pohjanmaan rata Keski-Suomi (Oulu) - Kainuu (Oulu) - Lappi Yhteensä Huonokuntoisten* rautatiesiltojen lukumäärä Kp-alueittain KP-alue Päivämäärä Yhteensä *Silta on huonokuntoinen, jos sen yhtenäinen kuntoluokka on 2 (huono) tai 1 (erittäin huono). 25 Huonokuntoisten rautatiesiltojen lukumäärät KP-alueittain Kpa 1 Kpa 2 Kpa 3 Kpa 4 Kpa 5 Kpa 6 Kpa 7 Kpa 8 Kpa 9 Kpa 10 Kpa 11 Kpa Huonokuntoisten* rautatiesiltojen pinta-ala Kp-alueittain KP-alue Päivämäärä Yhteensä *Silta on huonokuntoinen, jos sen yhtenäinen kuntoluokka on 2 (huono) tai 1 (erittäin huono).

89 Rautatiesiltojen kuntoluokka valmistumisvuoden mukaan Valmistumisvuodessa on otettu huomioon kansirakenteen uusiminen. Rautatiesiltojen kuntoluokka valmistumisvuoden mukaan Kuntoluokka < Ei tiedossa Yht Ei tarkastettu Yhteensä Rautatiesiltojen kuntoluokka valmistumisvuoden mukaan Ei tietoa < Ei tiedossa

90 Huonokuntoisten rautatiesiltojen lukumäärä ja pinta-ala siltatyypeittäin Silta on huonokuntoinen, jos sen yhtenäinen kuntoluokka on 2 (huono) tai 1 (erittäin huono). Huonokuntoiset rautatiesillat siltatyypeittäin Siltatyyppi Lukumäärä Pinta-ala (m 2 ) Teräsbetoninen laattakehäsilta laattasilta jatkuva laattasilta holvisilta palkkisilta jatkuva palkkisilta jatkuva kaukalopalkki kaukalopalkki vinojalkainen laattakehäsilta Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta jatkuva ulokeontelolaattasilta Teräksinen levypalkkisilta ristikkosilta palkkisilta kaarisilta Langer-palkkisilta jatkuva levypalkki Teräspalkkibetoninen laattasilta Putkisillat 2 86 Kaikki yhteensä

91 Siltojen korjaaminen Sillankorjaustoimenpiteet vuonna 2016 Rautatiesiltojen korjaustoimenpiteet 2016 KP-alue Korjaustoimenpide Yhteensä 100 Betonirakenteen korjaaminen Teräsrakenteen korjaaminen Puurakenteen korjaaminen Kivirakenteen korjaaminen Kuivatuslaitteiden korjaaminen Vedeneristyksen ja päällysteen korjaaminen Siltaan liittyvien varusteiden korjaaminen Raskaat toimenpiteet Yhteensä Vuonna 2016 korjatut rautatiesillat KP-alueittain Vuoden 2016 tilastossa ei ole merkintöjä rautateiden putkisiltojen korjauksista. Rautatiesiltojen lukumäärä, varsinaiset sillat Kp-alue Peruskorjaus Ylläpitokorjaus Yhteensä Yhteensä

92 Rautatiesiltojen päällysrakenteen ikä korjaushetkellä, vuonna 2016 korjatut sillat Putkisilloilta ei ole korjaustietoja vuodelta Mukana ovat myös päällysrakenteen uusimiset. Vuonna 2016 korjatut varsinaiset sillat Ikä Siltojen lukumäärä 1-5v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v. 2 Yhteensä 42 7 Vuonna 2016 korjattujen rautatiesiltojen päällysrakenteen ikä korjaushetkellä, varsinaiset sillat, (kpl) v v v v v v v v v v v v v v v v v v v. 6-10v. 1-5v.

93 Siltojen kantavuusluokkataulukko LIITE 1

94

95 Siltojen kuntoluokitus LIITE 2 / 1 (2)

96 LIITE 2 / 2 (2)

97

98 ISSN-L X ISSN ISBN