Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. Sisäisiä julkaisuja 23/2006

Transkriptio

1 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Sisäisiä julkaisuja 23/26

2

3 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Sisäisiä julkaisuja 23/26 Tiehallinto Helsinki 26

4 Kannen kuva: Markkulan silta Kihniössä on vuonna 1959 valmistunut puinen riiippuansassilta, jonka päällysrakenne on peruskorjattu vuonna Silta on museosilta. Jännepituus on 1, metriä ja hyödyllinen leveys 4,5 metriä. Sillalla on liikennemerkillä merkitty 16 tonnin telipainorajoitus ja kapeneva tie. Tiehallinnolla on yhteensä kahdeksan riippuansassiltaa, osa puisia ja osa teräksisiä. Merkittävin riippuansassilta Suomessa on valtatiellä 5 sijaitseva, vuonna 1999 valmistunut Vihantasalmen silta, nk. "Honkahimmeli", jonka kolme pääjännettä kukin on 41 metriä pitkä puinen liimattu riippuansas ja jotka muodostavat liittorakenteen teräsbetonisen siltakannen kanssa. ISSN X TIEH 4519 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH 4519-v Edita Prima Oy Helsinki 26 Julkaisua myy/saatavana: asiakaspalvelu.prima@edita.fi Faksi Puhelin TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. Helsinki 26. Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/ s + liitt. 2 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: Sillat, Siltarekisteri, Siltojen kunto, Sillantarkastus, Siltojen kantavuus Aiheluokka: 35 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää Lahti ovat tilastoissa mukana. Tiehallinnon hallinnassa oli siltaa. Siltojen jälleenhankintaarvo on noin 4,4 miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Sillanrakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 196-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 196-luvulta aina 199-luvun loppupuolelle saakka. Käytännön kokemusten perusteella silta tulee peruskorjausikään 3 4 vuoden iässä. 196-luvun sillat ovat siis tulleet peruskorjausikään, mutta korjauksia ei ole voitu rahoituksen niukkuuden vuoksi riittävässä määrin toteuttaa. Tämä on nähtävissä tämänkin julkaisun tilastoissa siltojen kunnon huononemisena. Siltojen peruskorjaustarve ja samoin tietysti myös rahoitustarve on noussut pysyvästi aikaisempaa suuremmaksi. Tähän on reagoitu vuonna 25 valmistuneen julkaisun Siltojen ylläpito Toimintalinjat mukaisesti. Siltojen ylläpidon ja korjauksen rahoitustaso on tarkoitus lähivuosina nostaa tasolle, jolla kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää sekä korjaustoiminnan jälkeenjäämää voidaan ryhtyä poistamaan. Tiehallinnon sillaston kuntoa on seurattu noin viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla 197-luvulta lähtien. Vuodesta 199 lähtien tarkastustiedot on tallennettu Siltarekisteriin. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Tiehallinnon sillaston rakennetta kuvattaessa on käytetty Siltarekisterin siltojen perustietoja ja palvelutasoa kuvattaessa niiden perustietoja lähinnä siltojen kantavuuden ja painorajoitusten osalta. Julkaisun viimeiseen kappaleeseen on kerätty siltojen korjaustietoja eli korjausten lukumääriä ja suoritteita. Korjaustiedot perustuvat tiepiirien Siltarekisteriin päivittämiin korjaustietoihin, jotka ovat kuitenkin hyvin puutteelliset eivätkä anna oikeata kuvaa korjauksista ja niihin käytetyistä varoista.

6 Vägförvaltningens broar Brobeståndet, servicenivån och tillståndet. Helsingfors 26. Vägförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer 23/ s. + bilagor 2 s. ISSN X, TIEH Nyckelord: Broar, Broregistret, Broars tillstånd, Broinspektion, Broars bärighet Änmesklass: 35 SAMMANDRAG Denna publikation innehåller statistik som beskriver Vägförvaltningens broar 1 januari 26. Broarna på avsnittet Träskända Lahtis av riksväg 4 som sköts av Nelostie Ab finns med i statistiken. Vägförvaltningen förvaltade 1 januari broar. Broarnas återanskaffningsvärde är cirka 4,4 miljarder euro utan mervärdesskatt. Det har byggts många broar i Finland sedan 196-talet. Då byggde man broar trefaldigt jämfört det föregående årtiondet om man mäter broarnas yta. Broar byggdes flitigt från 196-talet till slutet av 199-talet. Erfarenhetsmässigt vet man att en bro kräver grundlig reparation då den blivit 3 4 år gammal. Broarna som byggdes på 196-talet har nått den åldern men på grund av knapp finansiering har man inte kunnat utföra tillräckligt med reparationer. Det syns i denna statistik som en försämring av broarnas tillstånd. Behovet av grundliga renoveringar av broar har varaktigt stigit till en högre nivå än tidigare och naturligtvis också finansieringsbehovet. På detta har man reagerat enligt riktlinjerna i publikationen Siltojen ylläpito Toimintalinjat (Riktlinjer för underhåll och reparation av broar, endast på finska) som utkom 25. Finansieringen av broarnas underhåll och reparation skall under de närmaste åren höjas till en nivå på vilken man kan stoppa försämringen av brobeståndets tillstånd och påbörja avlägsnandet av eftersläpningen inom reparationsverksamheten. Vägförvaltningen har sedan 197-talet följt med broarnas tillstånd med inspektioner som utförs ungefär vart femte år. Från år 199 har inspektionsdata lagrats i Broregistret. All statistik i denna rapport baserar sig på data i Broregistret. Vid beskrivningen av brobeståndets sammansättning har man använt Broregistrets basdata och för beskrivningen av servicenivån data om broarnas bärighet och viktbegränsningar. I rapportens sista kapitel visas reparationsdata i form av reparationernas antal och reparationsinsatser. Siffrorna baserar sig på reparationsdata som vägdistriktena matat in i Broregistret. Dessa är dock mycket bristfälliga och ger inte en riktig bild av reparationerna och medlen som använts till dem.

7 Bridges of Finnish Road Administration , structure, service level and condition of the bridge stock. Helsinki 26. Finnish Road Administration. Finnra Reports 23/ p. + app. 2 p. ISSN X, TIEH Keywords: Bridges, Bridge Register, Condition of Bridges, Bridge Inspection, Load Carrying Capacity Topic Category: 35 ABSTRACT This paper deals with statistics presenting the bridges of the Finnish Road Administration at the beginning of year 26. On Finnish Road Administration possessed bridges. The reconstruction price of these bridges is approximately 4 4 million euro. In Finland bridge building has increased fairly considerably beginning in the 196's, when bridges were built three times as much as in the 195's if the increase is measured with the area of the bridges. The bridges of the 196 s have now come to the age of their first reparation. Because of the lack of finance, necessary reparations have been postponed. This can be seen in these statistics as the condition of the bridges growing worse. The need for thorough repair of bridges and the corresponding funding has permanently risen to a higher level than previously. The Road Administration has reacted to this in accordance to the principles in the publication Siltojen ylläpito Toimintalinjat (Guiding Principles for Brigde Maintenance and Repair, only in Finnish) from 25. The financing of bridge maintenance and repair will be increased to a level where the deterioration of the bridge stock can be stopped and the backlog of the needs of thorough repair can start being addressed. All bridges are inspected visually once every 5 years. The results of these inspections are stored in the Bridge Register. All statistics presented in this paper have been compiled from the Bridge Register of the Finnish Road Administration. Statistics presenting the maintenance and repair volume of the bridges of the Finnish Road Administration are also compiled from the Bridge Register. However, data on maintenance and repair is incomplete.

8

9 ESIPUHE Tiepiirit vastaavat oman alueensa siltatietojen oikeellisuudesta Siltarekisterissä. Julkaisussa esitettävien tilastojen raakadata on laadittu Siltarekisteritietojen perusteella konsulttityönä WM-data Oy:ssä. Julkaisun on kirjoittanut ja saattanut painokuntoon Magnus Veijola Morro Ky:stä. Työtä on ohjannut ja valvonut Tiehallinnon keskushallinnossa Marja- Kaarina Söderqvist. Tämä julkaisu on lähes puhdas tilasto, jossa on selittävää tekstiä vähän. Sitä on siltojen kunnon osalta enemmän julkaisussa Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 25 (Tiehallinnon selvityksiä 16/26). Toivomme julkaisun käyttäjien toimittavan ehdotuksia ja kommentteja julkaisun edelleen kehittämiseksi, mieluiten sähköpostilla osoitteeseen: Helsingissä, toukokuussa 26 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

10

11 Sillat Sisältö 1 JOHDANTO 13 2 MÄÄRITELMIÄ 14 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan Siltojen rakentamiskustannukset Museosillat 22 4 VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT Vuonna 25 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kustannukset Suurimmat vuonna 25 valmistuneet sillat 24 5 SILLASTON RAKENNE Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Sillat tiepiireittäin kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Sillat tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Suurimmat sillat 3 6 SILTOJEN KANTAVUUS Siltojen suunnittelukuormat siltatyyppiryhmittäin Siltojen suunnittelukuormat tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen kantavuusluokat suunnittelukuormittain Siltojen kantavuusluokat siltatyyppiryhmittäin Siltojen kantavuusluokat valmistumisvuoden mukaan 35 7 SILTOJEN TOIMINNALLISET PUUTTEET Painorajoitettujen siltojen lukumäärät Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan 37 8 SILTOJEN TARKASTUKSET Sillat tiepiireittäin edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen ajan mukaan Edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen keskimääräisen ajan kehitys tiepiireittäin 38

12 12 Sillat Vuosittain tehdyt siltojen yleistarkastukset tiepiireittäin Yleistarkastukset vuonna 25 tiepiireittäin tarkastusorganisaation mukaan Yleistarkastusten määrien kehitys tarkastusorganisaatioittain Vuonna 25 tehdyt sillantarkastukset tarkastustyypin mukaan Sillantarkastusten lukumäärän kehitys tarkastustyypin mukaan 41 9 SILTOJEN KUNTO Siltojen yhtenäinen kuntoluokka tiepiireittäin Siltojen yhtenäisen kuntoluokan kehitys Huonokuntoisten siltojen lukumäärän ja osuuden kehitys tiepiireittäin Siltojen kuntoluokka iän mukaan Siltojen kunto lasketun yleiskunnon perusteella Huonokuntoisimmat sillat lasketun yleiskunnon perusteella Huonokuntoisimmat varsinaiset sillat lasketun yleiskunnon perusteella Siltojen pinta-alalla painotetun lasketun yleiskunnon kehitys tiepiireittäin Vauriopistesumma tiepiireittäin Sillat, joilla on suurimmat vauriopistesummat Sillat, joilla on suurimmat korjaustarveindeksit Sillat tiepiireittäin VPS-luokan mukaan Vauriomäärät ja niiden kehitys 55 1 SILTOJEN KORJAAMINEN Sillankorjaustoimenpiteet vuonna Sillankorjaussuoritteet vuonna Korjaamalla vähennetyt vauriopisteet vuonna 25 tiepiireittäin päärakenneosan mukaan Vuonna 25 korjatut sillat tiepiireittäin Vuonna 25 korjattujen siltojen korjauskustannukset Korjaukseen käytetyt varat vuonna 25 tiepiireittäin päärakenneosan mukaan 68 LIITE 1. SILTOJEN KANTAVUUSLUOKKATAULUKKO 69 LIITE 2. SILTOJEN KUNTOLUOKITUS 71

13 Sillat JOHDANTO 1 JOHDANTO Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää-Lahti ovat tilastoissa mukana. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Pääasiassa on käytetty vuodenvaihdetietokantaa , josta on simuloitu myös vanhat vuodenvaihdetiedot trenditilastoihin. Tiehallinnon hallinnassa oli siltaa, joista varsinaisia siltoja oli ja putkisiltoja Tiehallinnon siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 4,4 miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Julkaisu on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joista ensimmäinen käsittelee Tiehallinnon sillaston rakennetta ja tämänhetkistä sillanrakentamista kuvaavia tilastoja, toinen palvelutasoa (kappaleet 6 ja 7) ja kolmannessa siltojen kuntoa sekä tarkastus- ja korjaustoimintaa.

14 14 Sillat MÄÄRITELMIÄ 2 MÄÄRITELMIÄ Silta Putkisilta Varsinainen silta Maasilta Vesistösilta Kevyen liikenteen silta Käyttötarkoitus Sillasto Sillan valmistumisvuosi Sillan ikä Painorajoitettu silta Suunnittelukuorma Kantavuusluokka Sillan pituus Sillan pinta-ala Trenditilastot Laskentaperiaate: Laskettu yleiskunto Huonokuntoinen silta Silta on liikennettä välittävä rakenne, jonka vapaa-aukko on vähintään 2, m. Tien penkereen läpi johtava kevyttä liikennettä, ulkoilua, maataloutta tai vesistöä palveleva kulkureitti. Putkisillan pääsiltatyyppi on joko teräsbetoninen putki, jännitetty betoninen putki, teräksinen putki, teräksinen holvi, säänkestävä teräksinen putki tai säänkestävä teräksinen holvi. Kaikki sillat, jotka eivät ole putkisiltoja. Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on muu kuin vesistösilta tai raittisilta. Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on vesistösilta (ajoneuvoliikenteen silta) tai raittisilta (kevyenliikenteen silta). Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on ylikulkukäytävä (maasilta) tai raittisilta (vesistösilta). Jos sillalla on useita käyttötarkoituksia, käytetään ensisijaisena käyttötarkoituksena 'Käyttötarkoitus' -parametritaulun pienimmän parametrinumeron mukaista käyttötarkoitusta. Tiehallinnon ja Nelostie Oy:n kunnossa pitämät sillat. Sillastoon eivät siten kuulu käytöstä poistetut sillat. Siltarekisteriin kirjattu valmistumisvuosi tai päällysrakenteen uusimisvuosi. Lasketaan valmistumisvuoden tai jos päällysrakenne on uusittu, niin sen perusteella. Silta on painorajoitettu, jos sillä on painorajoitusta osoittava liikennemerkki. Jos sillalla on useita suunnittelukuormia, käytetään vaativinta suunnittelukuormaa. Jos sillalla on useita kantavuusluokkia, käytetään vaativimpaan suunnittelukuormaan liittyvää kantavuusluokkaa erillisen kantavuusluokkataulukon mukaan. Sillan kokonaispituus Sillan kokonaispinta-ala Trenditilastot ovat usean vuoden kehitystä kuvaavia tilastoja. Tilastot lasketaan viimeisimmästä vuodenvaihdekannasta (1.1.26). Kukin vuodenvaihdetilanne simuloidaan käyttämällä tilannepäivänä kyseistä vuodenvaihdetta ja laskemalla halutut asiat (esim. edellisestä tarkastuksesta kulunut aika) tästä tilannepäivästä taaksepäin. Poistamalla tilannepäivän (1.1.xxxx) jälkeen tulleet uudet sillat ja ottamalla mukaan ne, jotka on merkitty poistuneeksi tilannepäivän jälkeen, voidaan vuodenvaihdetietoa 'simuloida'. Näin saadaan trenditilastot pitemmältä ajanjaksolta (vuodesta 1991). Kunnossapitäjän vaihtumista ei kuitenkaan voida tietää. Mukaan tulevat ne sillat, jotka tällä hetkellä ovat Tiehallinnon tai Nelostie Oy:n kunnossapitämiä. Tarkastajan eri päärakenneosille antamista kuntoarvioista painottamalla saatava, sillan kuntoa kuvaava tunnusluku. Sillan huonokuntoisuus voidaan määritellä kolmen eri mittarin mukaan:

15 Sillat MÄÄRITELMIÄ 1) Yhtenäinen kuntoluokka Siltojen ylläpito toimintalinjat ohjeen ( ) mukaan on erittäin huono (1) tai huono (2). 2) Laskettu yleiskunto on > 2,25 (uudenveroinen, erittäin huono 4). 3) Tarkastajan antama sillan yleiskuntoarvio on huono (3) tai erittäin huono (4). Korjaustarveindeksi (KTI) Sillan korjaustarvetta kuvaava tunnusluku, jota Hanketason Siltojenhallintajärjestelmässä eli Hanke-Sihassa käytetään valittaessa siltoja korjausohjelmiin. Vauriopistesumma (VPS) Sillan vaurioitumisen astetta ja määrää kuvaava luku, jota käytetään tiepiirien tulostavoitteen mittarina.

16 16 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.1 Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Siltojen lukumäärän kehitys yleisillä teillä Päivämäärä Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä ) ) ) ) Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä 1) Polkutiet sisältyvät paikallisteihin vuodesta 1983 alkaen. 2) Putkisillat sisältyvät yleisiin teihin alkaen. 3) on lisätty ryhmä 'sillat muilla teillä' (sisältää kevyen liikenteen tiet, levähdysalueet). 4) alkaen 'Muilla teillä' sisältää rampeilla, kauttakulkuliikenteen kaduilla, polkuteillä ja rakenteilla olevilla teillä olevat sillat.

17 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.2 Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan V 7 % KeS 6 % O 11% L 9 % U 22 % T 12 % Yhdystie 27 % Muu tie 6 % Valtatie 36 % SK 9 % H 15 % KaS 9 % Seututie 2 % Kantatie 11 %

18 18 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Putkisiltojen lukumäärä Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Putkisiltojen kokonaispinta-ala Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Putkisiltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin Putkisiltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan O 6 % L 7 % U 13 % Muu tie 1% Valtatie 26 % V 1 % T 11 % Yhdystie 41% KeS 11 % KaS 9 % Kantatie 11% SK 8 % H 25 % Seututie 21%

19 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.3 Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Siltoja yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta 1 1 Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, kpl Putkisiltojen lukumäärä Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Putkisiltoja yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta 4 4 Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä 1 1 Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta 1 1 Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, m Putkisiltojen kokonaispinta-ala Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, m Varsinaisten siltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain Putkisiltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain Ylikulkukäytävä 1 % Alikulkukäytävä 18 % Ylikulkusilta 4 % Raittisilta 2 % Muu 1 % Alikulkukäytävä 29 % Raittisilta 2 % Muu % Risteyssilta 13 % Vesistösilta 61 % Vesistösilta 68 % Varsinaisten siltojen pinta-ala käyttötarkoituksittain Putkisiltojen pinta-ala käyttötarkoituksittain Ylikulkukäytävä 1% Alikulkukäytävä 1 % Raittisilta 1 % Muu 1 % Raittisilta 1 % Muu 1 % Ylikulkusilta 6 % Risteyssilta 29 % Vesistösilta 52 % Alikulkukäytävä 36 % Vesistösilta 62 %

20 2 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.4 Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan Siltojen lukumäärä KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) Siltoja Tiepiiri > < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Siltojen kokonaispinta-ala KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) Pinta-ala Tiepiiri > < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Siltojen lukumäärien prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan Siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan < % Ei tiedossa 6 % > 6 21 % % % < % Ei tiedossa 6 % > 6 4 % % % % %

21 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.5 Siltojen rakentamiskustannukset kpl 4 Vuosina valmistuneiden siltojen lukumäärät ja rakentamiskustannukset euroa Valmistuneet sillat Vuosina valmistuneiden siltojen kokonaispinta-alat ja rakentamiskustannukset m2 14 euroa Valmistuneet sillat Merkittävä osa rakentamiskustannuksista on kirjaamatta Siltarekisteriin. Vuosina valmistuneista silloista vuosikohtaisesti vähintään 6 prosentilla on joko kokonais- tai rakennuskustannustieto olemassa. Tässä käytetään sillan kokonaiskustannusta tai, mikäli kokonaiskustannustietoa ei ole, rakennuskustannusta. Kustannukset on korjattu rakennuskustannusindeksillä. Rakentamiskustannus Rakentamiskustannus

22 22 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.6 Museosillat Museosillat , yhteensä 44 kappaletta Sillan nro Sillan nimi Sijaintikunta Valmistu- Siltatyyppi Pinta-ala Tieosoite Kunnossamisvuosi pitäjä U-127 Espoon kartanon silta no II (Sågbro) Espoo 1777 Kivinen holvisilta Tiehallinto U-669 Vårnäsin silta Kirkkonummi 1948 Puinen palkkisilta Tiehallinto U-11 Myllysilta Nurmijärvi 1966 Puinen tukiansassilta Tiehallinto T-88 Strömman kääntösilta Perniö 1897 Teräksinen kääntösilta, puukantinen Tiehallinto T-115 Halikon vanha silta Halikko 1864 Puinen tukiansassilta Tiehallinto T-754 Tulkkilan silta (Kokemäenjoen silta) Kokemäki 1918 Teräsbetoninen kaarisilta Tiehallinto T-85 Leinebergin silta Ulvila 186 Kivinen holvisilta Tiehallinto T-838 Lankosken vanha silta Merikarvia 1892 Kivinen holvisilta Tiehallinto T-193 Muntin silta Taivassalo 185 Kivinen holvisilta Muu T-1931 Lapijoen silta Eurajoki 1883 Kivinen holvisilta Tiehallinto KaS-18 Salmen silta Hamina 194 Kivinen holvisilta Kunta KaS-91 Keskikosken silta I Anjalankoski 1954 Teräksinen kaarisilta, teräsbetonikantinen Tiehallinto KaS-236 Korian silta (Vanha) Elimäki 187 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen Tiehallinto KaS-328 Mullinkosken silta Hamina 195 Jännitetty betoninen palkkisilta Tiehallinto KaS-973 Savukosken silta Pyhtää 1927 Teräsbetoninen kaarisilta Tiehallinto KaS-282 Virransalmen silta (Vanha) Mäntyharju 1937 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen Tiehallinto KaS-2853 Enonkosken silta (Vanha) Enonkoski 194 Kivinen holvisilta Tiehallinto H-31 Mierolan vanha silta Hämeenlinna 192 Teräsbetoninen holvisilta Kunta H-389 Aunessilta Tampere 1899 Kivinen holvisilta Tiehallinto H-421 Alvettulan vanha silta Pälkäne 1916 Teräsbetoninen kaarisilta Kunta H-2132 Tönnön silta Orimattila 1911 Teräsbetoninen kaarisilta Kunta H-3256 Markkulan silta Kihniö 1988 Puinen riippuansassilta Tiehallinto SK-88 Sulasalmen silta Rautalampi 1931 Teräksinen palkkisilta, puukantinen Tiehallinto SK-795 Männikön silta Sonkajärvi 1926 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Tiehallinto SK-1136 Vornan silta Lieksa 1979 Puinen liimattu palkkisilta Tiehallinto SK-1187 Haarajoen museosilta Tuupovaara 1927 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Tiehallinto KeS-14 Viherin silta Joutsa 19 Puinen tukiansassilta Kunta KeS-448 Heinäjoen silta Pihtipudas 1924 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-258 Mattilan museosilta Alahärmä 1921 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Tiehallinto V-329 Närpes nybro Närpiö 1842 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-638 Harrströmin kevyen liikenteen kivisilta Korsnäs 1898 Kivinen palkkisilta Tiehallinto V-845 Toby stenbro Mustasaari 1781 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-1782 Perttilän riippusilta Isokyrö 199 Teräksinen riippusilta, puukantinen Kunta O-38 Pattijoen museosilta Raahe 1897 Kivinen holvisilta Kunta O-639 Ponkilan silta Muhos 1931 Teräksinen riippusilta, puukantinen Kunta O-215 Möykkysenjoen silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-2153 Matarapuron silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-2193 Tonkopuron silta Ristijärvi 1935 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-224 Tervasalmen silta Kuhmo 1935 Teräsbetoninen holvisilta Tiehallinto O-375 Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 1837 Puinen tukiansassilta Tiehallinto O-3289 Kaivosojan silta Kärsämäki 1937 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-3428 Savisilta Ylivieska 1912 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta - - Kunta L-228 Ahdaskurun silta Enontekiö 1943 Kivinen holvisilta Tiehallinto L-46 Saarenputaan JK ja PT silta Rovaniemi 1925 Teräsbetoninen holvisilta Tiehallinto Yhteensä m 2 Museosiltojen lukumäärä tiepiireittäin yhteensä 44 kpl U T KaS H SK KeS V O L

23 Sillat VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT 4 VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT 4.1 Vuonna 25 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin Vuonna 25 valmistui 168 uutta siltaa ja 6 päällysrakennetta uusittiin. Uusitut päällysrakenteet ovat mukana alla olevissa tilastoissa. Toisilta omistajilta siirtyi vuonna 25 Tiehallinnolle 33 kpl siltaa ja Tiehallinnolta siirtyi toisille omistajille 6 siltaa, 89 siltaa poistettiin käytöstä. Tiehallinnon siltojen lukumäärän nettokasvu oli 16 siltaa. Siltojen lukumäärä Siltatyyppi Tiepiiri Siltoja U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta 2 2 Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta Teräsbetoninen rengaskehäsilta 1 1 Teräksinen palkkisilta Teräksinen jatkuva palkkisilta Teräksinen kiinteä kalustosilta 2 2 Puinen liimattu palkkisilta 1 1 Puinen liimattu riippuansassilta 1 1 Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta 1 1 Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Putkisillat Ei tietoa 1 1 Yhteensä, kpl Siltojen kokonaispinta-ala Siltatyyppi Tiepiiri Pinta-ala U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta Teräsbetoninen rengaskehäsilta Teräksinen palkkisilta Teräksinen jatkuva palkkisilta Teräksinen kiinteä kalustosilta Puinen liimattu palkkisilta Puinen liimattu riippuansassilta 8 8 Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Putkisillat Ei tietoa Yhteensä, m

24 24 Sillat VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT Vuonna 25 valmistuneiden siltojen lukumäärä siltatyypeittäin Muut 1 % Tb-laattasillat 17 % Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kokonaispinta-ala siltatyypeittäin Putkisillat 7 % Muut 3 % Tb-laattasillat 2 % Putkisillat 46 % Tb-palkkisillat 2 % Tblaattakehäsillat 14 % Jännitetyt betonisillat 37 % Tb-palkkisillat 3 % Terässillat 5 % Tb-laattakehäsillat 22 % Jännitetyt betonisillat 14 % Puusillat 1 % Puusillat 1 % Terässillat 7 % 4.2 Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kustannukset Alla on esitetty kustannustietoja vuonna 25 valmistuneista silloista. Niiden siltojen osalta, joilla ei ole tietoa kokonaiskustannuksista, on esitetty rakennuskustannus, mikäli se on olemassa. Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kustannukset Tiepiiri Yhteensä U T KaS H SK KeS V O L Uusia siltoja yhteensä, kpl Siltoja joilla on kokonaiskustannus, kpl Siltoja joilla kokonaiskustannus puuttuu, kpl näistä rakennuskustannus olemassa, kpl Siltoja, joilla ei mitään kustannustietoa, kpl Kokonaiskustannus, euroa Ei kok.kust, rak.kust olemassa, euroa Kustannus yhteensä, euroa Alla olevassa taulukossa ovat 25 valmistuneista silloista mukana vain sellaiset sillat, joille löytyy kokonaiskustannus. Varsinaisille silloille pitää lisäksi löytyä kokonaispinta-ala. Putkisilloille lasketaan keskimääräinen hinta siltaa kohden. Vuonna 25 valmistuneiden siltojen yksikkökustannukset joillekin siltatyyppiryhmille Lkm Kokonaiskustannus, euroa Pinta-ala, m 2 Kokonaiskustannus, euroa/yksikkö Yksikkö Teräsbetoniset laattasillat m 2 Teräsbetoniset laattakehät m 2 Jännitetyt betoniset jatkuvat palkit m 2 Putkisillat, joilla on pinta-alatieto kpl Putkisillat, joilla ei ole pinta-alatietoa ei tietoa kpl Yhteensä

25 Sillat VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT 4.3 Suurimmat vuonna 25 valmistuneet sillat Sillan pituuden mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Kokonaispituus [m] Tieosoite U-2194 Gubbackan ylikulkusilta Vantaa Teräsbetoninen laattakehäsilta 225, KaS-2857 Joroisvirran ylikulkusilta Joroinen Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 139, U-31 Pajarinteen risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 138,8 - - U-35 S Lieviön risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 138, V-1815 Kankkosen kevyen liikenteen siltakokkola Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräskantinen 91, U-329 Suurlohjankadun risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 9, H-266 Alakosken ponttoonisilta Kuru Teräksinen kiinteä kalustosilta, puukantinen 89, KaS-1165 Lammin silta Valkeala Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 79, U-327 Pultin ylikulkusilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 79, U-331 Keskilohjantien risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 77, Sillan pisimmän jänteen mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne [m] Tieosoite H-263 Hiedan varasilta Vammala Teräksinen kiinteä kalustosilta, teräskantinen 53, KaS-2857 Joroisvirran ylikulkusilta Joroinen Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 5, U-329 Suurlohjankadun risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 35, U-35 S Lieviön risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 34, KaS-2864 Kuvansin risteyssilta Joroinen Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 33, U-327 Pultin ylikulkusilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 32, H-266 Alakosken ponttoonisilta Kuru Teräksinen kiinteä kalustosilta, puukantinen 3, U-319 Lehmuston risteyssilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 3, - - KaS-1165 Lammin silta Valkeala Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 3, U-31 Pajarinteen risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 3, - - Sillan kokonaispinta-alan mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pinta-ala [m2] Tieosoite U-2194 Gubbackan ylikulkusilta Vantaa Teräsbetoninen laattakehäsilta U-328 Lohjan satamaradan ylikulkusilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-35 S Lieviön risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta KaS-2857 Joroisvirran ylikulkusilta Joroinen Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen U-331 Keskilohjantien risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-329 Suurlohjankadun risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-32 Lehtomaan risteyssilta Lohja Teräsbetoninen rengaskehäsilta U-31 Pajarinteen risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta KaS-1165 Lammin silta Valkeala Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta KaS-2864 Kuvansin risteyssilta Joroinen Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta

26 26 Sillat SILLASTON RAKENNE 5 SILLASTON RAKENNE 5.1 Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Siltojen lukumäärä Valmistumis- Varsinaiset sillat Putkisillat Ei tietoa Sillat vuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Teräs Muu yhteensä Ei tietoa < Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen lukumäärien ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Puu Kivi Teräs Jännitetty betoni Teräsbetoni 2 Ei < t iet oa

27 Sillat SILLASTON RAKENNE Putkisiltojen lukumäärien ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Muu Teräs 1 Ei < tietoa Siltojen kokonaispinta-ala Valmistumis- Varsinaiset sillat Putkisillat Ei tietoa Pinta-ala vuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Teräs Muu yhteensä Ei tietoa < Yhteensä, m

28 28 Sillat SILLASTON RAKENNE Varsinaisten siltojen kokonaispinta-alojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Puu Kivi Teräs Jännitetty betoni Teräsbetoni Ei tietoa < Putkisiltojen kokonaispinta-alojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Muu Teräs 5 Ei tietoa <

29 Sillat SILLASTON RAKENNE 5.2 Sillat tiepiireittäin kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä pituusluokan ja putkisiltojen lukumäärä pituus-tyyppiluokan mukaan Tiepiiri Varsinaiset sillat Putkisillat Siltoja 2 m 2-6 m > 6 m Ei tietoa va 4 m va 4 m va > 4 m va > 4 m Ei tietoa vesi kuiva vesi kuiva v/k yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Kaikkien siltojen lukumäärä kokoluokan mukaan Tiepiiri Kokoluokka Siltoja <= 2 m2 2-6 m2 > 6 m2 Ei tietoa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Putkisiltojen lukumäärä ikä-tyyppiluokan mukaan Tiepiiri Putkisillat Yhteensä 15 v. > 15 v. (vesi) > 15 v. (kuiva) U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl

30 3 Sillat SILLASTON RAKENNE 5.3 Sillat tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Siltojen lukumäärä tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Tiepiiri Päärakennusmateriaali Siltoja Teräsbetoni Jänn. bet. Teräs Kivi Puu Putkisilta, Putkisilta, Ei tietoa yhteensä Kansimateriaali Yht. Kansimat. Yht. teräs teräsbetoni Tb Teräs Puu Tb Puu U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Siltojen pinta-ala tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Tiepiiri Päärakennusmateriaali Yhteensä Teräsbetoni Jänn. bet. Teräs Kivi Puu Putkisilta, Putkisilta, Ei tietoa m2 Kansimateriaali Yht. Kansimat. Yht. teräs teräsbet. Tb Teräs Puu Tb Puu U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Siltojen lukumäärän jakauma päärakennusmateriaaleittain Siltojen pinta-alan jakauma päärakennusmateriaaleittain Kivi 1,3 % Puu 4,5 % Teräs 18,1 % Kivi,7 % Puu 1,8 % Teräs 26,9 % Teräsbetoni 59,9 % Jännitetty betoni 2,5 % Teräsbetoni 59, % Jännitetty betoni 7,3 % 5.4 Suurimmat sillat Sillan pituuden mukaan Sillan Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Kokonais- Valmistumisvuosi Tieosoite numero pituus [m] V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 1 45, H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 924, KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 787, KaS-29 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 781, U-93 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen 598, KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräsbetonikantinen 556, L-1574 Tervolan silta Tervola Säänkestävä teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen 493, U-1271 Kirjavanjärven silta Vihti Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 481, T-1885 Kaitaisten silta Taivassalo Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 477, U-118 Tattarisuon silta Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, puolielementtirakenteinen 47,

31 Sillat SILLASTON RAKENNE Sillan pisimmän jänteen mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne [m] Valmistumisvuosi Tieosoite V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 25, KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 24, T-155 Kirjalansalmen silta Kaarina Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 22, H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 165, H-75 Sääksmäen silta Valkeakoski Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 155, L-1915 Saamen silta Sami saldi Utsjoki Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen 155, KeS-666 Louhunsalmen silta Jyväskylä Teräksinen nivelpalkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 14, KaS-29 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 14, KaS-2635 Kirkonvarkauden silta Mikkeli Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 138, T-1975 Norrströmmenin silta Nauvo Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta 135, Sillan kokonaispinta-alan mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pinta-ala [m2] Valmistumisvuosi Tieosoite H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen U-118 Tattarisuon silta Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, puolielementtirakenteinen KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräsbetonikantinen V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen U-93 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen KaS-29 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen L-19 Jätkänkynttiläsilta Rovaniemi Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen SK-1713 Pekkalan silta Joensuu Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen L-1614 Tornion silta Tornio Säänkestävä teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen Suurimmat sillat pituuden mukaan [m] Raippaluodon silta Tähtiniemen silta Kärkisten silta Puumalansalmen silta Lapinlahden silta Mansikkakosken silta Tervolan silta Kirjavanjärven silta Kaitaisten silta Tattarisuon silta Suurimmat sillat pisimmän jänteen mukaan [m] Raippaluodon silta Kärkisten silta Kirjalansalmen silta Tähtiniemen silta Sääksmäen silta Saamen silta Sami saldi Louhunsalmen silta Puumalansalmen silta Kirkonvarkauden silta Norrströmmenin silta Suurimmat sillat kokonaispinta-alan mukaan [m 2 ] Tähtiniemen silta Tattarisuon silta Mansikkakosken silta Raippaluodon silta Lapinlahden silta Puumalansalmen silta Kärkisten silta Jätkänkynttiläsilta Pekkalan silta Tornion silta