LEMPÄÄLÄN METSÄSTYSSEURA LEMBOIS JAKTFÖRENING r.f. Vuosikokous Huhtikuu :00-21:00. Tampere Ravintola Laterna Puutarhakatu 11.

Transkriptio

1 Vuosikokous Tampere 1(24) LEMPÄÄLÄN METSÄSTYSSEURA LEMBOIS JAKTFÖRENING r.f. Vuosikokous Huhtikuu :00-21:00 Tampere Ravintola Laterna Puutarhakatu 11. Vuosikertomus

2 Vuosikokous Tampere 2(24) 1.0 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA Lempäälän metsästysseuran 114. toimintakausi HALLINTO Hallituksen kokoonpanona on ollut: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Varainhoitaja Sihteeri Varajäsen Seppo Tahvonen Jussi Laanikari Jussi Kurikka Martti Pirhonen Ingmar Jaatinen Lennart Schulman Lasse Laanikari Muut toimihenkilöt: Tilintarkastajat Varatilintarkastajat Isännöitsijä Kennel-vastaava Riistapäällikkö Hirvipäällikkö Varahirvipäällikkö Ampumatoimen päällikkö Ampumatoimen varapäällikkö Hirvikoevastaava Fredrik Landgren Henrik Björklöf Eero Pirhonen Jorma Trygg Jorma Trygg Ingmar Jaatinen Reino Laanikari ja Jussi Laanikari Jussi Kurikka Seppo Tahvonen Lasse Laanikari Samu Hällfors Esko Halme ja Seppo Tahvonen 1.02 EDUSTUKSET Seuran edustusta ovat hoitaneet eri yhteisöissä seuraavat henkilöt: Pohjois-Hämeen kennelpiiri SML P-H vuosikokousedustaja Ajokoirajärjestö Rainer Nilsson ja Martti Pirhonen Ekku Laanikari Gunnar Jaatinen

3 Vuosikokous Tampere 3(24) Pystykorvajärjestö Multian rhy Esko Halme ja Seppo Tahvonen Martti Pirhonen 1.03 JÄSENISTÖ Seurassa oli toimikaudella 41 jäsentä ja yksi kunniajäsen. Heidän ikäjakauma oli seuraava: 1.04 HALLITUKSEN TOIMINTA Seuran vuosikokous oli paikkana Ravintola Vanajanlinna Hämeenlinna. Hallitus on kokoontunut toimikautenaan 5 kertaa. Kaksi kertaa Multialla Kallion kämpällä ja kaksi kertaa Tampereella sekä yhden kerran on pidetty s- postikokous. Hallituksen kokouspöytäkirjat ovat olleet jäsenten nähtävillä seuran www sivuilla KALLION KÄMPPÄ JA SEN YLLÄPITO Seura omistaa tilan nimeltä Kallion Kämppä Rn:o 8:15, jonka pinta-ala on 5370m2. Tilalla sijaitsee seuran omistama asuinkiinteistö ja varasto- /saunarakennus. Kuluneen toimintakauden aikana tehtiin kämpällä normaaleja huolto- ja ylläpitotöitä. Tähän kuuluvat mm. polttopuut ja yleinen siivous. Tämän lisäksi uusittiin lämmitysjärjestelmä, korjattiin vesijohto, muotoiltiin piha ja sorastettiin se, asennettiin lisää valoja ja saunaan asennettiin uusi kiuas. Lisäksi rakennettiin uusi puucee kämpän päätyyn. Edellä mainitut korjaus- ja rakennustoimenpiteet tehtiin pääosin kevät- ja syystalkoiden aikana siten, että kevättalkoissa keskityttiin siivoamiseen ja polttopuihin ja syystalkoiden yhteydessä keskityttiin lämmitysjärjestelmään, vesijohtoon ja pihan korjaukseen. Jahtikauden aikana asennettiin uusi kiuas, josta erityiskiitos puuhamiehille.

4 Vuosikokous Tampere 4(24) Isännöitsijä 1.06 KÄMPÄN KÄYTTÖ Kämpälle tehtyjä yöpymisiä oli kuluneella kaudella edelliskauteen verrattuna hieman enemmän. Kämppää käytettiin yhteensä 562 (494) yöpymisvuorokautta, joista jäsenet 455 (373) ja vieraat 107 (121). Ahkerampia kämpän käyttäjiä olivat Rainer Nilsson. 45, Seppo Tahvonen 43, Keijo Olkinuora 29, Lennart Schulman 28, Tero Ronkonen 26, Meiri Tuurna 26, Martti Pirhonen 25, Jussi Kurikka 25 ja Ekku Laanikari 24 yöpymistä AMPUMATOIMINTA Kuluneen vuoden aikana ampumatoimi on jatkanut samaa kehityskaarta, jolla se on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan. Vanhat tutut kilpailut ovat olleet ohjelmassa ja niiden lisäksi vielä vanhempiin on puhallettu uutta henkeä yhdessä tuumin. Pytty-90 ja Ezzo-malja ammuttiin vanhojen perinteiden mukaisesti syystalkoiden yhteydessä, johon ne itseoikeutetusti kuuluvatkin. Osanotto oli taattu ja kilpailu sai enemmän jännitystä mihin on lähivuosina totuttu. Draamaa oli luvassa jälleen kun hiekkakuopan tutut pasaatituulet puhaltelivat ja ampujien kootut selitykset saivat jälleen muutamat lisäsivut entisten seuraksi. Ampujat kilvoittelivat mitalinkiilto silmissä, kunnes tuli Ihmepoika Jussi ja korjasi pöytähopeat parempiin suihin voittaen molemmat kilpailut rehellisellä pelillä. Hietasen ammunnoissa hirviviikon tiimellyksessä, ei sen sijaan rehellisestä pelistä ollut tietoakaan. Ammunnoissa tulokset lähtivät syöksykierteeseen heti ensimmäisen ampujan jälkeen, eikä häntäpään kilpailijoilla ollut osumisen mahdollisuuksia, johtuen sabotaašista tahi muusta sen kaltaisesta vilunkipelistä. Lieneekö asialla ollut vanha tuttu tähtäimien ruuvailu-ryhmä, tai joku uusi epäterveen kilpailuhengen etujärjestö, mutta hyvin samankaltaisia merkkejä oli ilmassa kuten entivanhaan hiekkakuopalla. Tällä kertaa ei tähtäimiin koskettu, mutta ilmakivääristä löysättiin tukkiruuveja sen verran, että osumat heittivät noin 15 senttiä alavasemmalle. Sanomattakin lienee selvää, että pahvihirven sarvet ja peräpää saivat kärsiä tulituksesta eniten, ellei lukuun oteta mukaan muutamien tark'ampujien itsekunnioitusta ja mielenrauhaa. Syyllisiä ei koskaan saatu tilille, mutta kilpailun voitti Rami Nieminen. Hirvenhiihto joutui tänä vuonna ilmaston lämpenemisen uhriksi ja helmikuun viimeiselle viikonlopulle tarkoitettu mittelö jouduttiin perumaan vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi. Suurin syy peruutukseen oli liian kovat pakkaset, mutta koettiin myös sivakoiden joutuvan liian kovalle koetukselle, Kimmo Lehtomäen kertoessa UPM-Kymmene:n hiekoittaneenlumiset metsäautotiet. Pytty-90, Ezzo, Hietanen sekä hirvenhiihto ovat kaikille tuttuja kilpailuja, joihin osallistuminen on useimpina vuosina ollut runsasta, vaikka viimeisten vuosien

5 Vuosikokous Tampere 5(24) aikana osanotto on levännyt yksien ja samojen harteilla ehkä hivenen liikaakin. Nyt onkin oiva aika koittaa uusilla resepteillä aktivoida jäsenistöä ampumaharrastuksen pariin, sillä Skyttemaster on päättänyt jättää tehtävänsä uusiin käsiin monen mukavan yhteisen vuoden jälkeen. Uusi Skyttemaster varmasti saa puhallettua henkeä näihin hienoihin yhteisiin tapahtumiin ja seuran ampumatoimella on toinen toistaan parempia vuosia edessään. Väistyvän Skyttemaster:in ominaisuudessa, haluaisin lausua kiitokseni saatuani toimia tässä kunniakkaassa luottamustehtävässä näinkin pitkään. Sydneyssä Skyttemaster 1.08 METSÄSTYS JA RIISTANHOITO Liite HIRVENMETSÄSTYS Liite KARHUN METSÄSTYS Seuran jäsenet olivat osallisina karhun metsästystapahtumissa Pohjois- ja Itä- Suomessa KENNNELTOIMINTA 1.12 VUOSIJAHTI Seuramme pitkäaikainen osallistuminen P-H kennelpiirin myöntämiin Tampereen Kansainväliseen Koiranäyttelyyn päättyi kennelpiirin päätöksen mukaisesti. Kennelpiiri ei pitänyt seuraamme paikallisena toimijana ja myönsi järjestelyvastuuosuutemme toiselle Tamperelaiselle yhdistykselle. Ajokoirakokeita ei pidetty. Hirvenhaukkukokeet pidettiin Multialla. Keskuspaikkana oli Kallion kämppä. Kokeisiin osallistui viisi koiraa. Ylituomarina oli Esko Halme, koetoimisijana ja sihteerinä oli Seppo Tahvonen. Lisäksi jäsenistä oli paikalla Tero Ronkonen ja keittiömestarina toimi Sirkka Halme. Vuosijahti pidettiin METSÄSTYSMAAT Maat yhteensä 3199 hehtaaria.

6 Vuosikokous Tampere 6(24) UPM-Kymmene Oy Yhteyshenkilönä yhtiössä on Jari Peltonen, Multia. Metsästysvuokrasopimus on tehty viideksi vuodeksi kerrallaan ja se on maksettu etukäteen kunkin vuokrajakson alussa. Kuluva vuokrakausi päättyy sopimuksen mukaan Metsästysvuokrasopimus koskee pienriistan, hirven ja peuran metsästystä. Vuokrasopimuksen mukaan seura on velvollinen järjestämään alueella metsästyksen valvonnan, huolehtimaan riistanhoidosta ja säännöstelemään metsästystä niin, että riistakanta alueella säilyy. Rajoituksina metsästysalueella ovat: moottorikelkan käyttö ilman yhtiön lupaa on kielletty, taimikoita tai kasvavia puita ei saa vahingoittaa, erityisesti on suojeltava keloja, metsästystornit tulee tehdä siisteiksi ja maisemaan sopiviksi, puuston kaatamiseen on saatava yhtiön lupa, muovin jättäminen maaston ja käyttö merkkaukseen on kielletty, teräshaulien käyttö on kielletty lukuun ottamatta vesilinnun metsästystä. Lisäksi hirven nuolukiviä ei saa laittaa koivun- ja männyntaimikoihin eikä niiden välittömään läheisyyteen. METSÄHALLITUS, Villi Pohjola 94 hehtaaria/lampuodin suo. Lampuodinsuon alueesta on 82 hehtaaria Natura 2000 verkoston alueena. Alueen suojeluperusteena on keidassuo eikä alueen eläimistö. Lempäälän metsästysseuralla on metsähallituksen kanssa toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Aluetta voidaan käyttää hirvieläinten, pienriistan ja suurpetojen metsästykseen. Rajoituksena alueella on kuitenkin, että sitä ei saa käyttää kaupallisiin metsästystapahtumiin ilman vuokranantajan lupaa. 2.0 TULOSLASKELMA JA TASE

7 Vuosikokous Tampere 7(24)

8 Vuosikokous Tampere 8(24)

9 Vuosikokous Tampere 9(24) Liitteet Liite 1. RIISTANHOITO JA PIENRIISTANMETSÄSTYS Yleistä Toimikauden aikana Kallionikarassa oli taas kunnon vanhanajan talvi. Lunta oli ja pakkasia joulukuusta helmikuulle välillä -25 astetta, toisinto viime kaudesta, mutta lunta ehkä vielä enemmän. Metsästystä häiritsi jäniksen ajossa n. 60 sentin jauholumi, jossa koirat uivat ja vain pää näkyi. Lumi tuli marraskuun -joulukuun vaihteessa. Lumipeite oli korpulla osan tammi-helmikuuta, joka sekin vaikeutti jänismetsästystä. Viime kevät oli vaihteeksi lämmin ja suosi erikoisesti metsäkanalintujen pesintää ja poikuiden kehittymistä meillä. Koko maassa metsäkanalintujen pesintä sujui suotuisasti lämpimän kevään johdosta. Pitkästä aikaa havaittiin todella runsaasti kanalintujen poikueita. RIISTAKANTOJEN SEURANTA RIISTAHAVAINNOT- menetelmä otettiin käyttöön kaudella ja on täyttänyt nyt 14 vuotta ja on ollut antamassa tietoa riistakannoista verotussuunnitelmien (kestävä käyttö) pohjaksi ja jäsenkohtaisten saaliskiintiöiden määräämiseksi. Rajoituksena oli kaudella 5 metsoa/seura ja 40 teertä/seura/ 4 /jäsen -suositus samoin kuin se, että vieraiden ampumat kanalinnut ovat pois seuran/ jäsenen kiintiöstä. Kuten hyvin muistetaan, aikanaan otettiin yhteyttä prof. Harto Lindéniin ja kysyttiin, onko kaavailemallamme menetelmällä hyötyä kannanarvioinnissa sekä luotettavuutta kestävän kehityksen sallivaan metsästykseen. Vastaus oli, että Norjassa metsästyskiintiöt perustuvat samantapaiseen menetelmään, jossa metsäammattilaiset pitävät tilastoja havainnoistaan työtehtävien ohessa liikkuessaan metsissä ja tuntureilla. Mainittakoon vielä, että edistyksellinen kolmiolaskenta on käytössä vain Suomessa ja johon emme pysty jäsenistön hajasijoittumisen vuoksi ( Ahvenanmaalta Sallaan ja Posiolle). Kun riistahavaintoja on tehty nyt 14 vuotta ja vaikka havaintoja tehdään vain pieni osa vuodesta (mutta aina samaan aikaan) saadaan niistä jo aika hyvä kuva kanalintukantojen vuotuisista määristä. RIISTAHAVAINNOT- vihkon antamaa tilastotietoa tulevia päätöksiä varten: - jäsenistö, jäsenten vieraat ja perheenjäsenet ovat merkinneet muistiin havaintojaan Havaintopäiviä Havaintorivejä Hlöä

10 Vuosikokous Tampere 10(24) HAVAINNOT Merkitään, että syöttöalueen teeriä ei ole laskelmissa. TEERI Teerihavainnot uros naaras yht Teeri poikue Metsohavainnot uros naaras yht METSO poikue

11 Vuosikokous Tampere 11(24) RIEKKO nähty yksi ainoa Riekko Riekko nähtiin 1 poikue, 2006 poikueita 3 PYY Pyy Pyy nähty 43 pyytä ja 3 poikuetta

12 Vuosikokous Tampere 12(24) Haapana Heinäsorsa Lehtokurppa Sepelkyyhky Tavi nähty 17 sorsaa ja 3 lehtokurppaa TELKKÄ 2010 nähty 32 telkkää 60 Telkkä Telkkä HANHI 300 Hanhi Hanhi osin yli lentäviä muuttoparvia 2010 nähty 56 hanhea

13 Vuosikokous Tampere 13(24) JÄNIS Jänis Jänis -Havaintovihkossa 12 jänistä Useita näköhavaintoja hirvistä on tullut metsästyskauden ulkopuolelta, jotka ovat omia hirviä eivät talvimuuttajia. Joutsenista on lukuisia havaintoja ja kaikkihan tietävät, että Kangasjärvellä on pesinyt joutsenpariskunta jo useamman vuoden. Kotkista on pari havaintoa samoin kurjista kuten joka vuosi ja Lampuodin suolla on kurki pesinyt pari vuotta sitten. Erikoisuutena täytyy mainita Martti Pirhosen havaitsemat valkohäntäpeuraemä ja vasa. Myös havaintoja kanahaukoista ja supeista runsaasti (valitettavasti). METSÄSTYS Lintukannat ovat kohtuulliset ja se näkyy saalistilastossa. Jäniskanta ruokinnasta johtuen on runsas, mutta ei huonojen kelien takia näy saalistilastosta. Päiväkirja kertoo hyvistä ajoista alkutalvesta. Korppuhanki tammi- helmikuussa teki koirille kelit pahoiksi. Linnustajiakin oli syksyllä liikkeellä tavanomainen määrä, jos saalistilastoa vertaa vanhoihin 80-luvun lukuihin. Aamusuometsästys kärsii eniten kanahaukoista, ne ovat oppineet päivystämään soilla esimerkkinä Tavisuo eräänä syysaamuna neljä kanahaukkaa päivysti reunapuissa ei teeren teertä koko aamupäivänä. SAALISTILASTO ( suluissa viime kausia ) Saalistilasto koskee vain pienriistaa. ( Hirvipäällikön asiat erillisessä selostuksessa hirvenmetsästyksestä ) SAALIS JÄNIS METSO TEERI PYY HANHI SUPI TELKKÄ 1 2 LEHTOKURPPA 1 TAVI 1 2 KETTU 1 MÄYRÄ 1

14 Vuosikokous Tampere 14(24) Pienriistaa sai 15 jäsentä, 3 vierasta ja 1 perheenjäsentä. Kuten tilastosta havaitaan metsäkanalintujen osuus saaliista näyttää kasvaneen ja siitä voidaan päätellä, että meillä on kanalintukanta kohtuullinen. Jänisten osalta aiempiin vuosiin nähden vaatimaton saalis selittynee vaikeilla lumiolosuhteilla. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näin suppeasta aineistosta voi tehdä, mutta luvut antavat kuitenkin suunnan mihin ollaan menossa. Näin ollen, kun havaintoja tehdään vielä tulevana kesänä ollaan syyskokouksessa jo hieman viisaampia tekemään mm. kestävän käytön takaavia saaliskiintiöpäätöksiä. Merkitään hyvänä uutisena, että aamusuolla vältetään vanhojen kukkojen ampumista teeritutkija Miina Kovasen ohjeiden mukaan. Yllä olevista teeristä oli vain 3 vanhoja lintuja ja vain yksi kukko. RIISTAN RUOKINTA Teeren ruokinta- automaatteja ( 4 kpl ) on ollut Lauttasuolla vuodesta Rehukauran kulutus on vaihdellut huippuvuosista (1500 kg ) kannan alamäkivuosiin (700 kg ) välillä. Kuluneen talvikauden kulutus on ollut n kg ynnä viime kevään täytöt eli 1500 kg luomukauraa ( Kimmo Lehtomäki ), ja kulutus on nousussa. Automaatit ovat muovitynnyreitä, jotka vetävät 150 kg kukin. Ensimmäiset 550kg täytettiin marras-joulukuun vaihteessa. Uuden vuoden tienoilla Kimmo Lehtomäki täytti pöntöt jolloin kulutus oli 5 säkkiä. Tammi-helmikuun täytöt vetivät muutaman säkin. Alueemme teerikanta runsastui lämpimän kevään ansiosta. Hirvijahdissa ja jo lintuaikana on nähty taas yli 40 teeren parvia (kaikki mustia). Teerille on hankittu taas lisää: NFQ- KVARTSIRAKEITA, koon 2-3:n asemesta kokoa 2-5, SP- MINERALS OY: ltä. Koon muutos johtuu siitä, että säkistä voi täyttää suoraan eri tarkoitukseen tulevat automaatit. Lintujen lihasmaha tarvitsee uusia jauhinkiviä maan ollessa jäässä ja paksun lumen peittämänä. Tutkimukset ( Suomen Riista 45: 7-15 ( 1999 ), Arto Marjakangas & Jerina Puhto ) ovat osoittaneet, että teeret pesivät 1-3 km päässä ruokinta- alueesta, joten ensi syksynä on toivottavasti alueellamme jälleen useita teeripoikueita. Ruokinnan tärkeys korostuu pakkaskauden lisäksi näin myös kevätkaudella, jotta naarasteeret saavat lisäravintoa ennen pälviin tulevaa kevätvihantaa. Jäniksille edellä mainitun luomukauraerän ( 1500 kg ) lisäksi on mennyt talvikautena (9 ruokintaautomaattia) n. 500 kg. Lisäksi on viety vähän heinää. Nuolukiviä ( KNZ ) on jänisten ruokintapaikoilla täydennetty sitä mukaan kun tarvetta on ilmennyt. Teerien syöttöalueelle ei nuolukiviä ole viety tarkoituksella ( hirvet ). KNZ- nuolukiviä on syöttöpaikkojen lisäksi viety maastoon hirviä varten n. 25 kpl. Jokaisen nuolukiven paikka on mustalla mullalla n. 15 m säteellä, joten mieluisia ovat. Esko Halme porukoineen on vuosittain hoitanut pääosan nuolukivistä paikoilleen. Kova urakka kivi painaa 10 kg ja matkaa voi olla tieltä kilometrejä. TEERITUTKIMUS Kuten taas hyvin muistetaan teeritutkimus ei ole mikään pikku homma, helmikuuhun 2007 mennessä on rengastettu tai radiopannoin varustettu n teertä. Riistapäällikkö Ekku Laanikari oli yhteydessä Miina Kovaseen maaliskuussa 2011 kysymyksellä mitä jatkossa. Vastauksena oli, että tutkimus jatkuu samalla volyymillä kuin ennenkin, vaikka FM Miina Kovanen hoitaa osuuttaan etätyönä Lappeenrannasta käsin. Hän keskittyy aamusoilta tuleviin teerinäytteisiin itse, mutta tutkimus yllä

15 Vuosikokous Tampere 15(24) olevan tasoisena jatkuu edelleen ja me tulemme saamaan tietoja sitä mukaan kuin ilmoitettavaa valmistuu. Tutkimuksessa on ollut 100 radiopannoin varustettua tai rengastettua naarasteertä, joista saadut kuolleisuustiedot kertovat, että nuorista naaraista kuolee puolet talviaikana, vanhat kanateeret menestyvät parhaiten. Nuorista linnuista on aikaisemminkin ollut samansuuntaista tietoa, mutta nyt se on tieteellisesti todistettu. Samassa yhteydessä tiedustelin Miinan mielipidettä naarasteerien vähäiseen esiintymiseen riistahavainnoissa. Kysyin lisäksi, kun tiedän, että poikueisiin syntyy sadasta untuvikosta n. suhteessa uros 56/44 naarasta missä naaraat syksyllä ovat? Vastaus oli, että kyllä ne kanateeret siellä ovat metsän siimeksessä piilottelevat suojavärinsä turvin ja parveutumisvietti ei ole samanlainen aikuisilla kanoilla kuin uroksilla. Kanateeret eivät esimerkiksi käy kuin silloin tällöin syyssoidinta tarkkailemassa ja urokset ovat läsnä lähes päivittäin. Kanat viihtyvät joko yksin tai muutaman naisen porukoissa. Alkuvuodesta 2011 uutisoitiin, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) radiotelemetriaseurannan mukaan kuolinsyy ainakin 68 prosentilla aikuisista metsäalueiden riekoista oli kanahaukka. RKTL merkitsi Utajärvellä 61 riekkoa vuosina Miina Kovaselta saadun tiedon mukaan Keski-Suomen teeritutkimuksessa teerien kuolinsyistä ei ole vielä tarkkoja lukuja, mutta totesi kanahaukan aiheuttaman kuolleisuuden olevan 40-60% luokkaa. TUOREREHU Lehmille tarkoitettua tuorerehua on tänäkin talvikautena ripoteltu Kimmon toimesta teiden varsille ja muutamien jänisautomaattien ympäristöön 150 kg. Tänäkin talvena on todettu, että se kelpaa jäniksille jopa paremmin kuin heinät ja näin ollen tulee tulevaisuudessa korvaamaan pihaheinät. METSON KIVIAUTOMAATIT EVOn riistantutkimusaseman koesarja 1956 ja kemiläisen riistanhoitaja Risto Viljasen käytännön kokeet ovat osoittaneet, että metsolle sopivin jauhinkivien raekoko on 3-5 mm. Kuten aiemmin on mainittu me LMS:ssa olemme yksinkertaistaneet asian niin, että tilaamme jatkossakin jauhinkivet raekokoja 2-5 mm samassa säkissä, jolloin kivet käyvät pikkulinnusta metsoon. Itse automaatti on vain suurennettu koko pikkulintujen jyväautomaatista. N. puolen metrin viemäriputki kansineen ja alustoineen asennettuna lumirajan yläpuolelle puun runkoon puhelinjohdolla. Keijo Olkinuora ja Ekku Laanikari tekivät niitä kaikkiaan 10 kpl Kepun verstaalla 2006 ja Rake Sandelinin avustuksella ne saatiin maastoon, jossa ne edelleen ovat täydessä toiminnassa. JÄSENKOHTAINEN RIISTANHOITO Vuosikokous päätti, että ne jäsenet, jotka käyttävät kämppää ja jahtimaita, velvoitetaan tekemään riistanhoitoa riistapäälliköiden ohjeiden mukaan niin, että kertyy 40 pistettä / jäsen (vastaa 4:n tunnin työtä/ vuosi). Asiasta selviää tietysti myös rahalla, jos on työn tai muun syyn vuosi estynyt tekemään osuuttaan s.o 20 euroa.

16 Vuosikokous Tampere 16(24) Perinteiset riistanhoitotalkoot pidettiin osallistui 18 henkilöä ja hommat saatiin tehtyä suunnitelman mukaan. Riistatalkoisiin osallistuminen näyttäisi hitaasti, mutta varmasti paranevan Riistanhoitotalkoiden osanottajat. Kuva: Keijo Olkinuora Riistanhoitotalkoissa Näsijärvestä saadun rapusaaliin tarjosi talkooporukalle Ekku Laanikari. Kuva: Keijo Olkinuora

17 Vuosikokous Tampere 17(24) Vesilinnuille on kaksi syöttö- ja lepolauttaa, jotka sijoitettiin Kangas-ja Lauttajärville 2009 talkoissa talkoissa todettiin Lauttajärven lautan kadonneen ja syksyn etsinnöistä huolimatta sitä ei ole löydetty. RIISTANHOITOKILPAILU Metsästysseuramme osallistui kolmatta kertaa Keski-Suomen riistanhoitopiirin riistanhoitokilpailuun. Vuoden 2010 sijoittuminen ei ole vielä tiedossa. Voitimme 2008 ns. arvotun palkinnon ja olimme pisteissä neljäs alle 50 jäsenen sarjassa. Pieni yllätys oli, kun riistanhoitopiiri ilmoitti 2009 tulokset, olimme toinen alle 50 jäsenen sarjassa pistemäärällä Seppo Tahvonen kävi pokkaamassa palkintomaljan Jyväskylän Vapaa-aikamessuilla. Riistanhoitokilpailuun osallistui kaikkiaan 327 metsästäjää/riistanhoitajaa. Oheisessa taulukossa on seuramme riistanhoitajat ja vuosien luvut. Riistapäällikön tietoon on saatettu seuraavat riistatalkootyöt: Keijo Olkinuora Lennart Schulman Keijo Schlobohm 50 Rainer Sandelin Anna Orava 140 Ekku Laanikari Martti Pirhonen Meiri Pirhonen Lasse Laanikari Marko Halme Jussi Laanikari Jorma Trygg 120 Helge Lindblad Rainer Nilsson Petteri Tuominen Esko Halme Markku Halme Jukka Ämmälä Ingmar Jaatinen 50 Seppo Tahvonen 80 Rami Nieminen(koejäsen) Yhteensä 1420* *2710 pistettä vastaa 271 tuntia riistanhoitotyötä

18 Vuosikokous Tampere 18(24) Seuramme osallistui Keski-Suomen riistanhoitopiirin riistanhoitokilpailuun 2008 pistemäärällä 3020,josta 2055 pistettä oli yllä olevia henkilökohtaisia- loput koostuivat kauroista, nuolukivistä ja riistanhoitotalkoopisteistä. Riistanhoitokilpailun pisteet 2009 olivat 2155 henkilökohtaisesta työstä loput kauroista, nuolukivistä, lepo- ja syöttölauttojen sekä teerensyöttöpönttöjen uusimistarvikkeista ynnä Nilsiän kvartsirakeista. Kuten tilastosta näkyy henkilökohtainen riistanhoitopanos oli samaa luokkaa kuin viime kaudella, mutta korjaukset ja uusimiset lisäsivät merkittävästi pisteitä seuran rahallisen sijoituksen myötä. RIISTANHOITOKARTTA Toimintasuunnitelman mukaisesti Kallionikaran kämpän käytävän seinälle ilmestyi aikanaan riistanhoitokartta, jonka n.90 nastaa osoittaa jonkin asteista riistanhoitotoimenpidettä. Vaikka alueellamme ei ole peltoa lainkaan ja jäsenistä suurin osa asuu yli km:n päässä metsästys- ja riistanhoitomaista on kartan mukaan saatu sentään hyvät luvut (vrt. riistanhoitokappale). Kuten hyvin tiedetään riistanhoitotöitä melkein tässä laajuudessa on hoidettu jo 30 vuotta, mutta yksiin kansiin koottuna se hämmästyttää jopa joitakin seuran jäseniäkin. Mainittakoon erikseen, että seuran alueella on nykyisin 28 telkänpönttöä. Lisäksi on metsäautoteitten varsiin asennettu kymmeniä pikkulinnun pönttöjä. MUU RIISTANHOITO Heinäkuussa pidettiin perinteiset riistanhoitotalkoot, kuten aikaisemmin on todettu, jolloin mm. pihaheinät Lennun toimesta taas kerran niitettiin. Muilta osin riistanhoitoa on suoritettu jäsenistön vapaaehtoisen aktiviteetin muodossa mm. kaatamalla tuoreita haapoja jäniksille. Merkitään, että riistapellosta on tehty alustava sopimus Lehtomäen Erkin kanssa siten, että he hoitavat ja me osallistumme vain rahallisesti muokkauksen ja istutuksen kuluihin. Pelto on Arpiomäessä ja rajoittuu meidän maihin. HUOMIONOSOITUKSET RIISTANHOIDOSTA Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Hämeen piiri on myöntänyt seuraaville LMS-LJF:n jäsenille riistanhoidon ansiomerkkejä: Keijo Olkinuora pronssinen ansiomerkki Jussi Laanikari Rainer Sandelin Lasse Laanikari Martti Pirhonen Reino Laanikari hopeinen KALASTUS Nikaranperän kalastuskunnalta on tavan mukaan lunastettu 5 kpl kalastusyksikköä seuran jäsenten yksityiseen käyttöön ( päätarkoituksena vesilinnustus ). Kalastusta ei päiväkirjassa erikseen mainita (saisi kyllä ). Kuten aikaisemmin todettiin seuran käytössä Lautta- ja Kangasjärvellä ovat vene ja jolla ja pihassa jolla siirrettäväksi tarpeen mukaan. Kaikissa on spray-maalilla isot LMS-kirjaimet kyljissä.

19 Vuosikokous Tampere 19(24) SUURPETOHAVAINNOT Karhu ym. suurpetohavainnot on ilmoitettu Multian riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdysmiehelle. Karhuja metsästysalueellamme havaittiin useita mm. emo kolmen pennun kanssa. Ohessa karhu kämpän pihassa. Kuva: Johannes Lehtomäki PORVOON LOUKUT (KA-NU) Kimmo Lehtomäki hoitaa Takasen lammin maastossa yhtä loukkua. Yksi on kotikuusten suojassa ja toinen nuotiopaikan lähellä. Jos joku jäsenistä pitää loukkua viikonlopun vireessä saa siitä heti koko vuoden riistanhoitopisteet eli 40 pojoa. Kuten aiemmin mainittiin saalis 2 supia, mäyrä ja kettu. RAUHOITUSALUEET Teeren aamusoidinmetsästykseltä on ollut aiempina vuosina rauhoitettuna Tavisuo ja Silmä- ja Korvasuo. Rauhoitus poistettiin, koska Miina Kovasen suositus, että ensimmäisiä suolle tulevia lintuja parhaina suvunjatkajina säästetään, katsottiin riittäväksi teerikannan hoitamiseksi. Kuten aikaisemmin tässä kertomuksessa todettiin, olemme onnistuneet säästämään vanhoja kukkoja. Tätä asiaa kampanjoi tällä hetkellä akatemiatutkija, dosentti Heli Siitari, joka johtaa aikaisemmin mainittua teeritutkimusta ja esitelmöi maan erilaisissa metsästäjien kokouksissa aamusuometsästyksen haitoista ja samaa tekee Miina Kovanen. Teerien syöttöalueen rauhoitus 300 metriä suuntaansa Antinahontien ja pönttöjen välissä on edelleen voimassa. MUU LUONTOYSTÄVÄLLISYYS Kämpän pihapiirin pikkulintupöntöt on huollettu. Sini- ja talitiaisen sekä kirjosiepon pesinnät ainakin ovat onnistuneet. Tampereella Riistapäälliköt Ekku Laanikari ja Jussi Laanikari

20 Vuosikokous Tampere 20(24) Liite 2. HIRVIJAHTI Arvoisat metsästystoverit. Seuraavassa lyhyesti jahtikauden 2010 hirvijahtiin liittyviä asioita hirvipäällikön silmin katseltuna. Luvat Metsästimme toista kertaa yhteisluvalla sekä Jyväskylän Metsästys- ja Kalastusseuran että Sahrajärven hirviseurueen kanssa ja yhteislupamäärämme oli 19 kpl, josta meidän osuutemme suositusjaon mukaan oli 3 aikuista ja 5 vasaa. Pankkihirviä ei sovittu jätettäväksi. Välilaskenta suoritettiin joulukuun alussa. Tällöin päätettiin metsästyksen jatkosta ja kaatomäärien käytöstä. Osa seuroista päätti jättää käyttämättä koko kiintiötään, koska alkukauden saalis ja havainnot olivat huonoja. Vastuuhenkilöt ja säännöt hirvijahdissa Hirvipäällikkö jakoi kaikille osallistujille metsästysohjeet / -säännöt ennen jahtia, jotka käytiin läpi ensimmäisenä jahtiaamuna. Hirvipäällikkönä toimi Jussi Kurikka ja varapäällikkönä Seppo Tahvonen Ryhmäpäälliköinä (=varapäälliköinä) toimivat nimismiehelle lähetetyn ilmoituksen mukaisesti, ks. liite, suuri joukko seuran jäseniä. Varapäälliköihin laitettiin ylimääräisiäkin nimiä, jotta jahti ei keskeydy päällikön puutteeseen. Jahdin kulku Jahti aloitettiin perinteisesti hirviviikolla. Hirviviikko aloitettiin heti lokakuun alussa, eli , johon osallistui taas mukavan paljon lähes 25 henkilöä! Seuran jäseniä oli ilmoittautunut ampujiksi 22 henkilöä, joka on sekin kohtuullisen hyvä määrä. Ampujien lisäksi oli tietenkin seuran jäseniä myös aktiivisesti mukana jahdissa tehden ns. jyskyn hommia kämpillä sekä jahdissa hoitaen nuotion sytytyksen makkaratauolle. Nämä ovatkin tärkeitä töitä helpottamaan jahdin sulavaa kulkua, koska päivät ovat lyhyitä. Tänä vuonna hyödynnettiin taas hirviviikonlopun lisäksi myös pidennettyjä viikonloppuja. Ne onnistuivatkin melkoisen hyvin ja osallistujia oli useita myös lisäpäivinä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että näin saimme käyttöömme myös koiran ainakin osaksi viikonloppua. Normaaliviikonloppujen jahti oli tänä vuonna jälleen hiipuvaa loppua kohti ajatellen osallistujamääriä. Jahti alkoi hirviviikolla mukavasti ja mukavan ilmapiirin vallitessa. Kämppä oli intoa täynnä, kun hirvijahti jälleen pitkän tauon jälkeen alkoi. Saalis jäi kuitenkin tänä hirviviikkona metsään. Hirvitilanne näytti hyvältä, varsinkin vasojen osalta. Lisäksi sonneja liikkui paljon, joka olikin ajatuksemme, kun aloitimme jahdin mahdollisimman aikaisin syksyllä. Hirvijahti eteni mukavasti ja seuramme mailla oli hyvin hirvihavaintoja. Kuitenkin jahti eteni kangerrellen emmekä saaneet hirviä pysähtymään haukulle. Edellisvuoden ilmiö toistui jälleen ja hirvet ottivat ns. lojot heti koiran havaittuaan ja juoksivat pysähtymättä kauas. Oma mielipiteeni on, että kesäiset karhuhavainnot vaikuttivat selvästi hirvien käyttäytymiseen ja varovaisuuteen. Sinnikkyytemme palkittiin kuitenkin vihdoin! vanhin naisjäsenemme Meiri Pirhonen ampui lehmän ja laukauskin oli hyvä ja hirvi kaatui vajaan sadan metrin päähän!

21 Vuosikokous Tampere 21(24) Lihanjako Itse epäilen, että tämä oli Suomen ennätys sillä en usko, että Suomessa olisi kukaan toinen yli 80 vuotias naismetsästäjä ampunut hirveä!! Onnea Meirille! Loppujahdit alkoivat taas väkimäärän osalta hiipua ja pyrimme jahtaamaan muutaman vapaaehtoisen voimin myös viikolla. Lopputulos oli kuitenkin se, että saimme kaadettua 2 aikuista ja 3 vasaa. Lisäksi allekirjoittanut sai ammuttua 50. hirvensä, joka oli vasa. Kaatoilmoitus. Kaikki hirvikoiramme toimivat hyvin ja naapuriseuran miehet tulivat avuksi koirillaan silloin, kun omia koiriamme ei saatu paikalle. Siinä kuvastuu hyvät suhteemme Lehtomäen Erkin porukkaan!! Hirvenhaukkukokeet järjestettiin taas Paikalla oli tänä vuonna kohtalaisesti seuran väkeä ja saimme vietyä kokeet hyvin läpi. Lihanjako hoidettiin taas Helsingin päässä ja kaikki sujui mallikkaasti, kiitos siitä kaikille osallistujille. Varsinkin Lennun panos oli tänäkin vuonna korvaamaton kaikkine lihatilastoineen, KIITOS! Toivottavasti voimme käyttää samaa kuviota myös ensi kaudella. Kiitos kaikille mukavista hirvijahtipäivistä ja toivon, että kaikki jaksavat taas ensi kaudella osallistua yhtä mukavasti hirvijahtiin, sillä lupamäärämme tulee todennäköisesti ensikaudella olemaan sama tai hieman pienempi, joten metsästys ei tule olemaan ylivoimainen urakka! Kuten tiedossa on olin tällä erää viimeistä kertaa hirvipäällikkönä kaudella 2010 mutta johan niitä jahtivoutivuosia taisi kertyä liki 20! Kiitos kaikille yhteistyöstä näinä vuosina ja onnea seuraajalleni! HAUSKAA KESÄÄ KAIKILLE!!! Hirvipäällikkö Jussi Kurikka Liitteet: - metsästyksenjohtajailmoitus kaatoilmoitus 2010

22 Vuosikokous Tampere 22(24) Tämä ilmoitus on toimitettava ennen metsästyksen aloittamista siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toimialueeseen pääosa pyyntiluvan metsästysalueesta kuuluu. Multian riistahoitoyhdistykselle ILMOITUS HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN JOHTAJASTA JA VARAJOHTAJISTA Keski-Suomen no 2010 / riistanhoitopiirin myöntämän hirvieläinten pyyntiluvan perusteella tapahtuvassa hirvieläinten metsästyksessä toimii: Metsästyksen johtajana: (Lempäälän metsästysseura) Nimi JUSSI KURIKKA Puhelin koti Osoite Pispalanvaltatie 84 A2 Puhelin työ Postinumero ja Tampere Puhelin -toimipaikka auto Varajohtajina: Nimi: Puhelin Tahvonen Seppo (varsinainen varajohtaja) Varvio Tero-Paavo Halme Esko Jaatinen Gunnar Landgren Christer Pirhonen Martti Ingmar Jaatinen Jussi Laanikari Lasse Laanikari Ämmälä Jukka Schlobohm Keijo (varalla) (varalla) (varalla) (varalla) (varalla) (varalla) (varalla) (varalla) (varalla) (varalla) Lehtomäki Erkki Lehtomäki Johannes (varalla) (varalla) Tampereella SYYS kuun 21. päivänä 2010 Luvansaajan allekirjoitus / Erkki Lehtomäki ja LMS / Jussi Kurikka

23 Vuosikokous Tampere 23(24) LIITE: HIRVIELÄINTEN SAALISILMOITUKSEEN TIEDOT ILMOITUKSEN TÄYTTÄJÄSTÄ: Lupanumero 2010 / Luvansaajan nimi Erkki Lehtomäki Metsästysseura tai seurue Sahrajärven hirviseurue / Lempäälän metsästysseura ( Jussi Kurikka) YKSILÖIDYT ELÄINKOHTAISET TIEDOT: ELÄINLAJI HIRVI (Kunkin eläimen tiedot omalle rivilleen.) Aikuinen Vasa Pyyntipaikka Sarvipiikit 1) Nro Pvm uros naaras uros Naaras (kunta, kylä, tila ja rek.no) tarvittaessa maastokohta oikea vasen Kaataja 2) 1 26 / / / / / :14 Vattumäki 1 8:13 Kangasjärvi 1 8:14 Vattumäki 1 8:14 Vattumäki 1 8:14 Vattumäki Meiri Pirhonen Martti Pirhonen Jorma Trygg Jussi Kurikka Seppo Tahvonen

24 Vuosikokous Tampere 24(24) Liite 5 Tilintarkastuslausunto TILINTARKASTUSKERTOMUS Olemme tarkastaneet Lempäälän Metsästysseuran Lembois Jaktförening rf:n kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta. Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista sekä vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille. Helsingissä, 21.päivänä huhtikuuta 2011 Henrik Björklöf Fredrik Landgren