Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2017

Transkriptio

1 Pöytäkirja Uusimaa Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2017 Paikka: Lottamuseo, Rantatie 39, Tuusula Aika: Tiistai klo Läsnä: Liite 1 Tilaisuuden esitykset 1. Kokouksen avaus ja esittäytymiskierros Puheenjohtaja Satu Pääkkönen avasi kokouksen ja kiitti Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta kutsusta Tuusulaan. Yhteistyöryhmän jäsenet esittelivät itsensä. Todettiin jäsentahoissa tapahtuneet muutokset: Toiminnanjohtaja Anu Oksanen edustaa jatkossa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistystä Bengt Nyman edustaa jatkossa SLC Nylandia Marita Honkasalo edustaa jatkossa vesilaitoksia Antti Mäntykoski toimii Uudenmaan ELYssä vesien- ja merenhoidon koordinaattorina ja Tiina Ahokas vesien- ja merenhoidon asiantuntijana 2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin kokouskutsun mukaan. 3. Vesienhoito Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminnassa Ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki esitteli ympäristökeskuksen toimintaa ja tehtyä vesienhoitotyötä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien yhteinen ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisaatio. Henkilöstöä on 44 henkilöä, joista 25 on ympäristöterveydenhuollossa. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö on siirtymässä maakuntaan, mikäli hallinnon uudistus toteutuu. Vesistöjen seuranta- ja kunnostushankkeet Keski-Uudenmaan ympäristökeskus tekee Nurmijärven järvien veden laadun seurantaa. Seurannassa mukana olevia järviä ovat Itä-ja Länsi-Herunen, Sääksjärvi, UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12B Helsinki PL Helsinki

2 2/8 Vaaksinjärvi ja Valkjärvi. Mäntsälän järvien seuranta alkoi vuonna Vesinäytteet otetaan vuosittain 3-4 järveltä neljän vuoden välein. Vuonna 2016 seurannassa olivat Pitkäjärvi, Sääksjärvi ja Joutsjärvi ja vuonna 2017 Sulkavanjärvi, Suojärvi ja Mäkijärvi. Ympäristökeskus on mukana Tuusulanjärven ja Rusutjärven kunnostuksessa. Nurmijärven vesistä Vaaksinjärven ekologinen tila on erinomainen, Itä-ja Länsi- Herusen ja Sääksjärven tila on hyvä ja Valkjärven tila tyydyttävä. Tuusulassa Tuusulanjärvi ja Rusutjärvi ovat välttävässä ekologisessa tilassa. Mäntsälän järvistä Suojärven ja Mäkijärven ekologinen tila on hyvä, Sääksjärven tyydyttävä ja Pitkäjärven, Joutsjärven ja Sulkavanjärven tila välttävä. Hyvää huonommassa tilassa olevien järvien hyvään tilaan tuskin päästään 2021 mennessä. Valkjärveen on asennettu hapettimet 1991 ja happipitoisuus ollut nousemaan päin. Pitoisuus kuitenkin vaihtelee paljon. Alusveden hapettomuuteen hapetus on auttanut. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on mukana sopijakuntiensa hule- ja pienvesiselvityksissä ja -ohjelmissa. Tuusulan pienvesiselvitys on työn alla. Kunnat tekevät selvityksiä melko erilailla. Pohjaveden suojelu Nurmijärveä lukuun ottamatta suurimmalle osalle 1. ja 2. luokan pohjavesialueista on tehty suojelusuunnitelmat. Mäntsälässä on tehty kunnan kaikille pohjavesialueille yhteinen suojelusuunnitelma. Lisäksi on tehty geologisia rakenneselvityksiä, jotka ovat oleellinen osa pohjavesien suojelutoimenpiteitä. Rantamo-Seittelin kosteikko Kesä 1997 oli Tuusulanjärven pahin leväkesä, ja sen seurauksena käynnistettiin järven kunnostussuunnittelu. Rantamon kosteikkoon liittyvät selvitykset ja suunnitelmat teetettiin Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä (KUVES) sai maisematyöluvan Kosteikko saatiin toteutettua alueelle, jossa oli tulvaongelmia pelloilla. KUVES haki luvan 2004 Rantamon kosteikon laajentamiselle ja Seittelin kosteikon rakentamiselle. Avajaisia vietettiin elokuussa VILKKU-hanke Hankevastaava Janne Heikkinen esitteli Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen 2- vuotista maatalouden neuvontaan keskittyvää VILKKU-hanketta. Jatkoa suunnitellaan pari vuotta lisää. Kyseessä on Euroopan maaseudun kehittämisrahaston tuella toteutettava tiedotushanke, jossa keskitytään viljelijälähtöisiin vesiensuojelutoimenpiteisiin, kuten pellon kasvukunnon parantamiseen. Toimialueena on Tuusula ja Mäntsälä. Hankekonsortiossa ovat mukana KUVES, Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Hanketta tehdään viljelijöiden kanssa, on järjestetty pellonpiennartilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä. Myös toimenpiteiden vaikutusten seurantaa vesistöissä tehdään. Yhteistyötä tehdään kerääjäkasvihankkeen kanssa. Hankkeessa selvitetään optimaalista ajankohtaa ja tapaa tehdä syysmuokkausta jankkuroimalla. Menetelmällä möyhennetään maata syvemmältä kuin peruskynnössä, mutta säilytetään eroosiota estävä kasvipeitteisyys. Menetelmä on tarpeen

3 3/8 tiivistyneillä savimailla. Hankkeen tulosten perusteella jankkurointia ei kannata tehdä heti puinnin jälkeen vaan monivuotinen nurmikasvusto olisi paras jankkurointiin. Uutta teknologiaa on kokeiltu ravinteiden käytön tarkempaan kohdentamiseen. Drone kuvaa lehtivihreän ja sen perusteella voidaan paremmin kohdentaa typpilannoitus. Hankkeen lähtökohta on vastakkainasettelun välttäminen. Korostetaan, että ravinteikkaan pintamaan pitäminen pellolla on viljelijän etu. Pelkästään vesistöjen kuntoon vetoaminen ei toimi yhtä hyvin viljelijän motivoimisessa. Maatalous- ja metsätalousalueiden toimijoiden yhteistyöhön on panostettu. Yhteishenkeä löytyy, kun panostetaan mahdollisimman hyvälaatuiseen peltoon, niin ei ole niin kriittistä, jos joutuu osan jättämään suojavyöhykkeisiin ja luonnonmukaisiin rakenteisiin. Sukupolvenvaihdoksen myötä ilmapiiri on Heikkisen mukaan vesiensuojelun kannalta vastaanottavainen. Esityksen jälkeisessä keskustelussa nousivat esiin viljelijän vesistökunnostusopas ja Koneviesti-lehti, joihin kannattaa tutustua. Lehdessä on viljelijöille tiedotusta ja juttuja maataloutta koskevasta tutkimuksesta (Jussi Knaapi toimittaja). Lisäksi todettiin, että olisi tärkeä saada vesienomistaja-viljelijät mukaan osakaskuntien toimintaan. Keskusteltiin myös karjatalouden ja viljelyn osuuksien merkityksestä. Karjatalous on vähentynyt, mutta pelkkä viljely ei myöskään ole hyvä. Laiduntamista tarvitaan myös biodiversiteetin näkökulmasta. 4. Ympäristöhallinnon ajankohtaiset asiat Satu Pääkkönen kertoi vesien- ja merenhoitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista ympäristöhallinnossa. Maakuntauudistuksen aikataulu on muuttunut ja uuden maakuntahallinnon aloitus siirtynyt vuoteen ELY:n palvelujen kuvaukset on tehty jo keväällä, eikä tilanne ole muuttunut sen jälkeen. Uudenmaan maakuntavalmistelua tehdään Uusimaa hankkeessa. ELYn edustajat osallistuvat hanketta vuosina ohjaavan organisaation neuvottelukuntaan, virkamiesjohtoryhmään ja henkilöstöfoorumiin. Päätösvalta on poliittisilla päättäjillä. Tällä hetkellä tehdään valmistelua ja suunnittelua. Maakuntauudistuksen (maku) etenemisen osalta ei ole tehty uusia keskeisiä linjauksia. Maku -tehtävien organisoitumista tai tarkempaa volyymiä ei ole määritelty, eikä myöskään ole tietoa siitä, millaiseksi pääkaupunkiseudun kasvupalvelu - kuntayhtymä on muodostumassa. Vuoden 2020 budjetin valmistelu on alkamassa. Vesien- ja merenhoidon, vesitalouden ja kalatalouden tehtävien hoidon maakuntien välisen yhteistyön valmistelu Yhteistyön valmistelua tehdään kolmella suuralueella, jossa Uusimaa on osa Itä- Suomen aluetta. Antti Mäntykoski edustaa ta vesien- ja merenhoidon puolelta ja Kari Rantakokko vesitalousasioissa. Kalatalouden edustajaa Uudenmaan alueelta ilmeisesti haetaan vielä. Keskusteltiin, että vesienhoitotehtävien kannalta jako on huono, vesienhoitoalueet olisi luontevampi jako. Tämä on myös YM:n näkemys. Tulosneuvottelut MMM:n kanssa käydään tänä syksynä tämän suuraluejaon mukaisesti, mikä kannattaa ottaa huomioon. Todettiin, että maakuntapäättäjät lopulta päättävät, missä muodossa ylimaakunnallista yhteistyötä

4 4/8 tehdään. Selvityksen lopputulos voi myös poiketa siitä, että maakuntien välistä yhteistyötä vesitalous-, kalatalous- ja vesienhoitotehtävissä tehdään kolmella suuralueella. Uuden valtion lupa- ja valvontaviraston (Luovan) aloittamisajankohta on vielä epäselvä; 2019 vai Päätös on poliittinen. Tämän syksyn valmisteluun kuuluu alkuperäisen aikataulun mukaan uuden toimintaympäristön edellyttämien prosessimuutosten suunnittelu mennessä, resurssin ja osaamisen jyvitys uusille prosesseille mennessä ja ehdotus organisoitumiseksi mennessä. Jos Luova aloittaa 2020, menee valmisteluaikataulu todennäköisesti uusiksi. 5. Vesienhoidon 3. suunnittelukauden työohjelma, aikataulu ja keskeiset kysymykset Tiina Ahokas esitteli tammikuussa 2018 kuultavan asiakirjan luonnosta ja elokuussa pidetyn yhteistyöryhmän työpajan antia. Työpajassa tulleita kommentteja on lisätty Uudenmaan aluetta koskevaan tekstiin ja soveltuvin osin koko vesienhoitoaluetta koskeviin keskeisiin kysymyksiin. Pohjavesimuodostumien kemiallisesta tilasta tulee Uudenmaan suunnittelualueen kartta. Pistemäistä aineistoa pohjavesiä pilaavasta toiminnasta tulee kuulemiskarttapalveluun ja linkki siihen laitetaan mm. kartan kuvatekstiin. Kommentteja ja keskustelua: Pohjavesien E-luokkien päivitys saadaan 2018 vuoden loppuun mennessä valmiiksi. Kartoitustyö Uudellamaalla on valmistumassa. Keskityttävä myös ilmastomuutoksen hillintään ei vain varautumiseen. Hiilensidonta on otettava huomioon esimerkiksi maataloudessa, turvetuotannossa ja metsätaloudessa. Tulisi kiirehtiä pohjavesien suojelua maankäytön suunnittelussa koskevan oppaan valmistelua. Vesilain muutos tärkeä vanhojen lupien avaamisen mahdollistamiseksi Tierummut on nostettava keskeisempään osaan vesienhoidon suunnittelussa. Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä tulee lisätä koskien yhdyskuntajätevesien lietteiden käyttöä maanviljelyssä. Haja-asutuksen jätevesilietteiden keräämisen tulee olla vastuullisesta ja kestävällä pohjalla. Haja-asutuksen ja vesiosuuskuntien jätevesihuollon tulisi nykyistä enemmän olla kunnallista toimintaa. Nykyinen malli ei käytännössä kovin toimiva. Haitallisten aineiden ja mikromuovien ongelmat on hyvä olla omana kohtanaan ELY-keskuksen ja kuntien kehittämiskeskusteluissa tulisi käydä keskustelua myös vesienhoidon tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta. Uudet tutkimukset (esim. metsäojituksen vaikutukset) huomioon asiakirjassa Lintu- ja luontodirektiivin suhde (esim. lintuvesi ja virtavesikunnostukset) Uudet oikeuspäätökset mahdollisuuksien mukaan huomioon (Weser-päätös) Kuulemisaineisto käsitellään Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden ohjausryhmien kokouksessa ja viimeistellään marras-joulukuussa. Kuuleminen alkaa ja silloin yhteistyöryhmän jäsenorganisaatioilla on mahdollisuus jälleen kommentoida keskeisiä kysymyksiä.

5 5/8 6. Suomen meriympäristön tila raportti Antti Mäntykoski esitteli valmisteilla olevaa Suomen meriympäristön tila raporttia. Raportti on merenhoitosuunnitelman 1. osa ja lähtee kuulemiskierrokselle Taustalla on EU:n meristrategiapuitedirektiivi, ja tavoitteena on saavuttaa meren hyvä tila vuoden 2020 loppuun mennessä. Direktiivi koskee koko Suomen merialuetta (rannikkovedet ja avomeri talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka). Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta: 1. Nykytilan arvio, hyvän tilan määritelmät ja ympäristötavoitteet Tarkistus vuosina Seurantaohjelma Tarkistus vuosina Toimenpideohjelma Tarkistus vuosina Kuuleminen järjestetään joka vaiheessa erikseen. Valtioneuvosto hyväksyy koko merenhoitosuunnitelman loppuvuonna Nyt valmisteilla olevaa Meriympäristön tila raporttia tehdään parhaillaan SYKEn Merikeskuksessa. Luonnos on niin keskeneräinen, ettei sitä ollut mahdollista lähettää kokonaisuudessaan yhteistyöryhmän kommentoitavaksi. Raportin rakenne on seuraava: Yhteenveto: Miten Itämeri voi? 1. Johdanto 2. Hyvän tilan määrittäminen ja hyvän tilan taloudellinen arvo 3. Miten meren tilaa arvioidaan? 4. Ihmisen toiminta ja vaikutukset merialueilla 5. Meriympäristön tila Itämeren käytön ja tilan kehitys 7. Yleiset tavoitteet ja keinot puhtaan ja monimuotoisen Itämeren saavuttamiseksi 8. Taustamateriaali Antti Mäntykoski esitteli lihavoituja osioita tarkemmin. Ravinnekuormituksesta tulee karttoja ja piirakkakuvioita. Merenpohjan pilaaminen ja hyödyntäminen on yksi teemoista ja se on eritelty sektoreittain. Keskusteltiin miksi rehevöitymisen aiheuttamaa pohjan pilaantumista ei ole mukana, vaikka hapettomia alueita on laajalti. Ehdotuksena

6 6/8 tuli myös trenditarkastelu, mihin suuntaan merenpohjan pilaamisessa ollaan menossa. Vedenalainen melu sijoittuu liikenneväylille Meren tila teemoittain Esim. merenpohjan tilan pohjaeläintarkastelu Merinisäkkäät: esim. norppakanta Vieraslajit: uusien lajien kasvu on tasaantunut Rehevöitymisen osalta käytetään HELCOMin indikaattoreita Roskaantuminen, Suomenlahdella tilanne huonoin rantaroskaantumisessa Vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuudet ja niiden muutokset silakassa Raportissa tarkastellaan vuonna 2012 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista, mitä paineita pitäisi vähentää tai seurata ja mitä uusia tavoitteita pitäisi asettaa. Luonnos on valmis ja kuuleminen alkaa 8.1. Tässä välissä ei ole järkevää enää käydä yhteistyöryhmien kommentointikierrosta. Kaakkois-Suomen ELY on ehdottanut Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan yhteistyöryhmien yhteistä merenhoidon työpajaa. Työpaja sai kannatusta, ehkä jo ennen joulua jos ehditään, mutta viimeistään merenhoidon kuulemisen aikana. Merenhoidon kuulemiseen kannattaa keskittyä aluksi sillä se jatkuu vain saakka. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu saakka. 7. Muut asiat 8. Seuraavasta kokouksesta, kokouspaikasta ja siellä käsiteltävistä asioista päättäminen Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi maaliskuussa. Laitetaan ehdotus tarkemmasta ajasta ja paikasta. Ainakin toimenpiteiden toteutuksen edistämistä ja seurantaa on tarve käsitellä. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen. JAKELU Yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet

7 7/8 LIITE 1. Osallistujat Puheenjohtaja Satu Pääkkönen Kaarina Rautio Uudenmaan liitto Riitta Ikäheimo Etelä-Suomen aluehallintovirasto Jari Ilmonen Metsähallitus Sanna Kotiharju Suomen metsäkeskus Jaakko Holsti MTK Uusimaa Bengt Nyman SLC Nyland Juha Helenius ProAgria Etelä-Suomi Outi Piirainen Neste Oyj, Porvoo Mari Virtanen Suomen Kalankasvattajaliitto ry Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupunki Ville Wahteristo Hangon kaupunki Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Läsnä Tanja Lamminmäki Uudenmaan liitto Erja-Riitta Tarhanen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Esko Maukonen Metsähallitus Annikka Selander Suomen metsäkeskus Lauri Tapio MTK/metsälinja Häme, Uusimaa Bjarne Westerlund SLC Nyland Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Jenni Kukkonen Sappi Kirkniemi Anu Ropponen Fortum Power and Heat Oy Eeva Nuotio Espoon kaupunki, ympäristökeskus Patrik Skult Inkoon kunta Mika Lavia Hyvinkään kaupunki Läsnä Janne Heikkinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tommi Maasilta Askolan, Pukkilan, Myrskylän ja Pornaisten kunnat Risto Murto Lohjan kaupunki Marita Honkasalo Hyvinkään Vesi Maud Östman Loviisan kaupunki Kirsi Järvinen Vihdin kunta Risto Saarinen Porvoon vesi Johanna Sahlstedt Nurmijärven Vesi Virpi Nikulainen Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus Anu Oksanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Jaana Pönni Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

8 8/8 Juha Niemi Itä Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys ry Anna Liisa Kivimäki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Jaana Rantakokko Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Mirja Rosenberg Suomen Purjehdus ja Veneily ry Aki Laitila Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry Magnus Lindholm Itäisen Uudenmaan kalastusalue Jonna Engström-Öst Ammattikorkeakoulu Novia Mikael A. Manninen Virtavesien hoitoyhdistys ry Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry Eeva-Riitta Puomio Johan Sundberg Antti Mäntykoski Tiina Ahokas Tapani Veistola Suomen Uudenmaan piiri luonnonsuojeluliiton Martti Palojärvi Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry Gabi Lindholm Eva Sandberg-Kilpi Ammattikorkeakoulu Novia Pekka Lindblad Virtavesien hoitoyhdistys ry Marcus Wikström Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry Jaana Marttila Esko Nylander