LOTILANMUTKA KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 34 TONTIN 11 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 21:081

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 34 TONTIN 11 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LOTILANMUTKA 10 KAAVATUNNUS 21:081 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 34 tonttia 11 sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 21. kaupunginosan kortteli 34 tontti 13. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi LOTILANMUTKA 10 Kaavan tunnus 21:081 Kaavan päiväys Kaavan laatija Nana Pentti, Asemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti vireilletulo Hyväksymis- Ltk xx.xx.201x päivämäärät Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keljonkankaalla, os.lotilanmutka 10, noin 5 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa alueen rakennusoikeus, korttelialueen ja tontin rajat sekä rakennusalueen rajaus. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

3 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS EI VAIKUTA NIMISTÖÖN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) tonttijakokartta (ehdotusvaiheessa)

4 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta omistamaansa kiinteistöä varten. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa alueen rakennusoikeus, korttelialueen ja tontin rajat sekä rakennusalueen rajaus. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.yy.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Alue on pääosin luvuilla rakennettujen asuinrakennusten aluetta. Alueen etelä- ja itäpuolella on puistoaluetta ja Lotilanmutkan itä-puolella sijaitsee hiekkapintainen pallokenttä. Alueen lähiympäristö on hoidettua pientaloympäristöä, jonka kasvillisuus on varttunutta. Aluetta sivuaa eteläpuolella maanalainen johtolinja. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 1000m2. Kaavoitettavan alueen ympäristöä

5 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alue on pinnanmuodoltaan melko tasainen, korkeuseroa alueella on noin 3 metriä. Alueen maaperä on moreenia. Kasvillisuus on pääosin piha -alueen kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. Luonnonolot Alueella ei esiinny uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen korttelialueita sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 2km:n päässä suunnittelualueelta (Keljonkeskus). Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Lotilanmutkan pientaloasutuksesta sekä puisto- ja virkistysalueista. Alueen rakennusten rakentamisvuodet ovat 1949 (päärakennus) ja 1951 (piharakennus). Kaavoitettavan alueen taajamakuvaa Asuminen Kaava-alueen lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloasutusta. Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Keljonkankaan ja Keljonkeskuksen palveluihin, jotka sijaitsevat noin 1-2 km:n etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Kaava-alue rajoittuu kapeaan lähivirkistysalueeseen. Lähialueella sijaitsee pallokenttä. Liikenne Kaavoitettavaa aluetta sivuaa Lotilanmutka ja alueen eteläpuolella kulkee polkuyhteys Tekolammentieltä Lotilanmutkaan ja edelleen pallokentälle. Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen itäpuolella kulkevat jäte ja talousvesiviemärilinjat. Alueen eteläreunaa sivuaa johtorasite, jonka rasitealue ulottuu 2,5m johdon keskilinjan molemmille puolille.

6 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Ote alueen johtokartasta Erityistoiminnat, ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole erityistoimintoja eikä ympäristöhäiriöitä Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Karttaote maakuntakaavasta. Alue on taajamatoimintojen aluetta (A)

7 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Keski-Suomen neljäs vaihemaakuntakaava on saanut ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen Kaava sai lainvoiman Yleiskaavat Keljonkankaan osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) Kaavassa alueella on merkintä AP (asuinpientalovaltainen asuntoalue). Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa, ei vielä lainvoimaa) alue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Karttaote Keljonkankaan osayleiskaavasta / Karttaote Jyväskylän yleiskaavaehdotuksesta Voimassa oleva asemakaava Asemakaavassa ( hyväksytty ) alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO). Karttaote ajantasa-asemakaavasta.

8 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) KymppiR ohjelma Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Rakennuskielto ja suojelupäätökset Alue ei ole rakennuskiellossa eikä alueelle kohdistu suojelupäätöksiä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on tullut Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Luetellaan osalliset. Osallistumisryhmiä ovat mm. maanomistajat, asukkaat ja viranomaiset. Tässä voi käyttää OAS:n listausta. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Jyväskylän Energia Oy / Vesi Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

9 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajalle tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ja asettaa sen nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena Jyväskylän kaupungin kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2016) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken pitäisipitänyt järjestää. Tarvittaessa viranomaistahojen kanssa järjestetään erillisiä työaikaisia neuvotteluja. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Osallisten sekä Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan asuintontin rajan tarkistaminen tontin olemassa oleviin rakennuksiin (Rakennusvuodet 1949 ja 1951) nähden. Lisäksi tarkistetaan

10 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) tontin rakennusoikeus vastaamaan lähialueen asuintonttien rakennusoikeuden määrää tontin kokoon perustuen. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös asemakaavamerkintöjen ajanmukaistaminen sekä alueen luonteeseen soveltuvan uudisrakentamisen mahdollistaminen. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKU- TUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos on laadittu asemakaavan muutoshakemuksen pohjalta. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Selostukseen liitetään yhteenveto kaavasta esitetyistä mielipiteistä ja kannanotoista. Näitä ovat kaavan valmistelun aikana saadut suulliset ja kirjalliset kannanotot. Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Asemakaavaluonnos MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava mahdollistaa alueelle yhden erillispientalotontin Mitoitus Korttelialue Koko (m2) Rakennusoikeus (kem2) AO n. 945 yht. 200 (e=0,21) I½ Kerrosluku Palvelut Kaavamuutoksella muodostuu asuinrakennusten aluetta. Noin 2km:n etäisyydellä sijaitsevat Keljonkankaan sekä Keljonkeskuksen alueen kaupalliset sekä julkiset palvelut. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on säilyttää alueen viihtyisä ja turvallinen asumis- ja liikkumisympäristö. 4.3 ALUEVARAUKSET Kuvataan ja perustellaan alueelle kaavoitetut toiminnot ja aluevaraukset Korttelialueet Korttelialueen (AO) koko on n. 945m2.

11 21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Rakennusoikeus on esitetty tonttikohtaisesti, 200kem2. Kerrosluku on I½. Tonteille saa rakentaa enintään yhden, korkeintaan kaksiasuntoisen asuinrakennuksen Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap/ asunto Korttelialueelle on osoitettu istutettava alue sekä nuolimerkintä, joka osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni Julkisivumateriaalin tulee olla puu tai kiviaines. Julkisivuissa tulee käyttää murrettuja värisävyjä. Kattojen tulee olla harmaan sävyisiä harjakattoja. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alue on osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista merkitystä maisema- ja taajamakuvaan. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen tai kulttuuriympäristöön Kaavaratkaisu ei vaikuta alueen palveluihin tai työpaikkoihin. Liikenteelliset vaikutukset eivät muutu nykytilanteesta. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole tarpeellista laatia erillisiä rakentamistapaohjeita. Mahdollisen rakennussuunnittelun yhteydessä tonteilta laaditaan asemapiirrokset, joista selviävät myös pihajärjestelyt. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen asemakaavan mukainen rakentaminen voi käynnistyä kaavan saatua lainvoiman. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa.