10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 20 tontin 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORKEAKOSKENTIE 30 KAAVATUNNUS 10: / KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 20 tontin 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORKEAKOSKENTIE 30 KAAVATUNNUS 10: /

2 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 10. kaupunginosan korttelin 20 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 20 tontit 24 ja 25. Kaavan nimi KORKEAKOSKENTIE 30 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan tunnus 10:062 Kaavan päiväys Kaavan laatija Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö/ Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireilletulo: Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti Hyväksymispäivämäärät Ltk Ltk Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskustasta noin 2 km lounaaseen, Keljon asuinalueella. Suunnittelualueena on osoitteessa Korkeakoskentie 30 sijaitseva tontti. Kaavan nimi ja tarkoitus Yksityinen maanomistaja hakee asemakaavan muutosta voimassa olevan kaavan mukaiselle AO - alueelle. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uudisrakentaminen, sekä tarkistaa kaavamääräyksiä.

3 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (3) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS EI VAIKUTA NIMISTÖÖN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 14

4 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutos (pienennös) 3) kaavan viitteellinen havainnekuva 4) asemakaavan seurantalomake 5) tonttijakokartta Viistokuva asemakaavan muutosalueen lähiympäristöstä (Blom Pictometry 2009)

5 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (5) TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskustasta noin 2 km lounaaseen, Keljon asuinalueella. Suunnittelualueena on osoitteessa Korkeakoskentie 30 sijaitseva tontti. Aluetta rajaavat pientalotontit, puistoalue sekä Korkeakoskentie. Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on lisärakentamismahdollisuuden ja rakentamistavan tutkiminen. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Kaavamuutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaava kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on suunniteltu tapahtuvaksi kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Tontti sijaitsee Keljon koulun aluetta vastapäätä Korkeakoskentien ja kevyen liikenteen reittinä olevan Kyöpelinkujan risteyksessä. Tontilla on sijainnut asuinrakennus, joka on purettu v Tontilla ei tällä hetkellä sijaitse rakennuksia, eikä alueella ole todettavia luontoarvoja Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alueen korkeuserot ovat varsin suuria, enimmillään Korkeakoskentien ja tontin korkeusero on n. 13m. Tontti kohoaa varsin jyrkästi Korkeakoskentieltä luoteeseen, ja mäen päällä maisemakuvassa näkyvät Valkolantien pientalot. Tontin pohjoispuolella kulkee jyrkkäprofiilinen Kyöpelinkujan kevyenliikenteen väylä.

6 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (6) Asemakaavan muutosaluetta etualalla Luonnonolot Alue on pinnanmuodoltaan kaakkoisrinne, korkeuseroa on koko alueella noin 13 metriä. Alueen maaperä on moreenia. Kasvillisuus on pääosin entistä piha -alueeen kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. Tontin keskellä on entisen asuinrakennuksen kohdalla kasvillisuudeltaan avoin alue. Luonnon monimuotoisuus Alueella ei esiinny uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Pienilmasto Alue suuntautuu kaakkoon ja pohjoisilta ilmavirtauksilta suojaavat maaston muodot Rakennettu ympäristö Tontilla ei sijaitse rakennuksia. Tontilta on purettu asuinrakennus v Yhdyskuntarakenne Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen korttelialueita sekä virkistysaluetta. Aluetta vastapäätä sijaitsee Keljon koulu. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 1, 5km:n päässä suunnittelualueelta (Jyväskylän keskustan palvelut). Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Korkeakoskentien varren pientaloasutuksesta sekä koulun ympäristöstä. Asuminen Kaava-alueen lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloasutusta. Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Jyväskylän keskustan palveluihin, jotka sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Suunnittelualue rajoittuu kapeaan lähivirkistysalueeseen sekä kevyen liikenteen väylään, joka on yhteysreittinä merkittävä. Liikenne Kaavoitettavaa aluetta sivuaa Korkeakoskentie ja alueen pohjoispuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on tärkeä yhdysreitti Keljon koululle.

7 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (7) Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen koillis- ja eteläpuolella Kyöpelinkujan ja Korkeakoskentien yhteydessä kulkevat jäte ja sadevesiviemärilinjat. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Sosiaalinen ympäristö Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenne-, yksityisautoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteyksien varrella pientaloympäristössä Maanomistus Suunnittelualueen tontti on yksityisen maanomistajan omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n 1 momentin nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaava Vuonna 1984 vahvistuneessa oikeusvaikutuksettomassa Jyväskylän yleiskaavassa 1982 kiinteistö on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi AP.

8 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (8) Karttaote yleiskaavasta. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava (10:007), jossa alueen käyttötarkoitukseksi määrätään omakotirakennusten ja muiden enintään yhden perheen talojen korttelialue. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on tullut Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä

9 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (9) 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Vireilletulo Asemakaavan muutoshakemus on tullut Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallisille ja viranomaisille on ilmoitettu kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kirjeellä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2013) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kevät 2013) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajalle tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2013) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ja asettaa sen nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena Jyväskylän kaupungin kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2013) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

10 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (10) Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken pitäisi järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Osallisten sekä Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan toisen asuinrakennuksen rakentaminen kaavan salliman yhden asuinrakennuksen lisäksi. Perusteluina asemakaavamuutokselle esitetään tontin lähiympäristössä jo toteutuneet asemakaavan muutokset, joilla on mahdollistettu tonttien jakaminen kahden asuinrakennuksen rakentaminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös asemakaavamerkintöjen ajanmukaistaminen sekä alueen luonteeseen soveltuvan uudisrakentamisen mahdollistaminen. 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavissa vaihtoehdoissa tarkasteltiin tontin uudisrakentamisen sijoittelua sekä ulkoasua sekä kaavamerkintöjä. Valittu kaavaratkaisu päätettiin yhteistyössä maanomistajan ja rakennusvalvontaviranomaisen kanssa Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty vaikutusten arviointisuunnitelma antaa pohjan kaavaselostukseen liitettävälle vaikutusten selvittämiselle, arvioinnille ja vertailulle. Valitun kaavaratkaisun vaikutusten arviointi on selvitetty kohdassa Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajan ehdotuksen pohjalta laadittiin alueen ensimmäinen kaavaluonnos, jonka rakennusaloja sekä kerrosalan määrää ja kerroslukua on muokattu maanomistajan, rakennusvalvontaviranomaisen sekä muiden osallisten tavoitteiden mukaan. Liittymä on kaavassa sijoitettu olemassa olevaan paikkaan Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Luonnosvaiheessa palautetta saatiin lausuntoina Jyväskylän Energia Oy:ltä ja Jyväskylän kaupunki/ liikenne ja viheralueet -vastuualueelta. Mielipiteinä palautetta saatiin yksityisiltä maanomistajilta. Luonnosvaiheessa saatu palaute sekä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa käydyt keskustelut on suurelta osin otettu huomioon kaavaratkaisussa muokattaessa kaavaa ehdotusvaihetta varten. Palautteen perusteella on muutettu useita kaavan rakenteellisia yksityiskohtia, mm. rakennusaloja on pienennetty, kerroskorkeutta on muutettu rinnemaastoon sopivaksi, rakennusten harjansuuntia on tarkistettu ja istutettavan alueen osuutta on lisätty tontin takaosassa.

11 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (11) Lausuntojen ja mielipiteiden pääkohdat ja kaavoittajan vastine: Lausunnot: Jyväskylän kaupunki/ liikenne ja viheralueet -vastuualueella ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisuun. Jyväskylän energia huomautti vesi ja jätevesiviemäriverkostoon liittymisestä, joista tulee sopia erikseen Jyväskylän Energia Oy:n liittymispalvelun kanssa. Lisäksi Asemakaavan määräyksiin tulee lisätä teksti Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppauksin. Vastine: Kaavan selostukseen ja määräyksiin tehdään lausunnon mukaiset lisäykset. Mielipiteet: Eira Nykänen, Marita Björn ja Juha Kolu Mielipiteen mukaan Tuleva suunnitelma laittaisi rakennukset kolmeen tasoon ahtaasti ja sekavasti, kaupunkikuva olisi pilalla. Lisäksi mielipiteessä puututaan paloturvallisuuteen sekä ikkunanäkymiin, savukaasujen kulkeutumiseen ja kahden 200kem2 kokoisen asuinrakennuksen rakentamisen vaikutuksiin olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Vastine: Keljon alueen asemakaavaa on kuluneen vuosikymmenen aikana muutettu pienissä osissa, joka on jo aiheuttanut alueen asuinrakennuskannan hajasijoittumisen myös tonttien sisäosiin. Yhden tai kahden tontin kokoisten asemakaavan muutosten seurauksena on jo syntynyt useita, suuruudeltaan m2 kokoisia asuinrakennusten tontteja, joiden kerrosalat vaihtelevat 180 ja 220kem2 välillä. Laadittavana oleva asemakaavaluonnos vastaa tältä osin jo tapahtunutta asuinrakentamisen kehitystä alueella. Myös alueen kaupunkikuva on jo ennen Korkeakoskentie 30 asemakaavan muutosta muuttunut pirstoutuneemmaksi uuden rakennuskannan sijoittumisen, koon, materiaalien ja värimaailman suhteen. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty kaksi tonttia, joista ylempänä rinteessä olevan rakennusala ulottuu 5 m:n etäisyydelle naapuritonttien rajasta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan paloturvallisuuden turvaamiseksi rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta tulee olla vähintään 4m, joka toteutuu jo kaavaluonnoksessa. Kaavaluonnoksen mukaisen tontin 25 naapuritontilla sijaitseva asuinrakennus on v tehdyn, kahta tonttia koskevan asemakaavan muutoksen jälkeen rakennettu tontin rakennusalan rajaan 4m:n etäisyydelle tontin rajasta. Asemakaavan luonnoksesta on käyty keskustelua maanomistajan, osallisten ja rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, ja kaavaa on muutettu siten, että tontin 25 vähimmäisetäisyys naapuritontin rajaan alueen luoteispuolella on 7m. Tällöin rakennusten välinen etäisyys on vähintään 11m, joka on jo 3m enemmän kuin lain vaatima paloturvallisuusetäisyys. Lisäksi kaavamuutoksen tonttien kerrosluku on muutettu siten, että rakennukset sopeutuvat maaston muotoihin, eivätkä nouse maastosta kohtuuttoman korkealle. Tontti (nro 25) nousee maastossa rakennusalan rajan jälkeen vielä noin neljä metriä, ja naapurirakennuksen pääikkunat ovat vähintään 8 metriä korkeammalla, joten näköesteitä ei korkeuserojen vuoksi tule. Lisäksi savukaasujen suunta, määrä ja laatu riippuu myös rakennusten lämmitysmuodosta, poistoluukun sijainnista ja tuulen suunnasta jolloin kaasujen ei voida katsoa aiheuttavan naapureille kohtuutonta haittaa. Laadittavana olevan asemakaavan rakennusalan raja luonnosvaiheen muutosten jälkeen sijoittuu noin 5m ylärinteen suuntaan verrattuna voimassa olevan asemakaavan rakennusalan rajaan. Myös Kyöpelinkujan pohjoispuolella olevan asuinrakennustontin rakennusala ulottuu topografiassa lähes yhtä korkealle. Laadittavana olevaa asemakaavaa on muutettu keskustelujen perusteella myös harjan suuntien ja rakennusalojen muutosten suhteen, jolloin rakennukset soveltuvat maisemaan ja ympäristöön ja

12 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (12) muuttavat jo pusikoituneen ja epämääräisen Korkeakoskentien ja Kyöpelinkujan kulmauksen osaksi viihtyisää asuinympäristöä. Anneli ja Jouko Lampinen Mielipiteen mukaan Korkeakoskentie 30 on alaosastaan sopiva uudisrakentamiselle, mutta rinteen jyrkkyys ja uudisrakennusta varten tapahtuva mahdollinen kaivutyö voivat aiheuttaa ongelmia. Mielipiteessä puututaan myös tontin 25 rakennusalan etäisyyteen naapuritontin rajasta sekä rakentamistapaan tontin 25 luoteisreunassa. Vastine: Asemakaavan luonnokseen on merkitty kaksi tonttia, joista tontin 25 rakennusala sijoittuu 5m:n etäisyydelle tontin luoteisrajasta rinnemaastoon. rakennusaloista eteläisempi sijoittuu lähemmäksi Korkeakoskentietä tasaisemmalle alueelle. Kaavaluonnoksen laatimisen jälkeen on käyty keskustelua maanomistajan, osallisten ja rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, ja kaavaa on ehdotusvaihetta varten muutettu siten, että etäisyys naapuritontin rajaan alueen luoteispuolella on 7m. Lisäksi kaavamuutoksen tonttien kerrosluku on muutettu siten, että rakennukset sopeutuvat maaston muotoihin, eivätkä nouse maastosta kohtuuttoman korkealle. Näin ollen myös mahdollisen uudisrakennuksen aiheuttama kaivutyö ei aiheuta haittaa alueen luoteispuolen tonteille. Laadittavana olevan asemakaavan rakennusalan raja luonnosvaiheen muutosten jälkeen sijoittuu noin 5m ylärinteen suuntaan verrattuna voimassa olevan asemakaavan rakennusalan rajaan. Myös Kyöpelinkujan pohjoispuolella olevan asuinrakennustontin rakennusala ulottuu topografiassa lähes yhtä korkealle. Laadittavana olevaa asemakaavaa on muutettu palautteen ja keskustelujen perusteella myös harjan suuntien ja rakennusalojen muutosten suhteen, jolloin rakennukset soveltuvat maisemaan ja ympäristöön. Kaavoitusprosessin alkuvaiheessa tutkittiin myös paritalon sijoittumista alueelle, mutta kahden erillisen, pienimittakaavaisen asuinrakennuksen todettiin soveltuvan alueen omakotiympäristöön paremmin kuin pituudeltaan ja leveydeltään suuremman paritalomassan Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Asemakaavaluonnos MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan Asemakaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaan on luonnosvaiheen jälkeen tehty seuraavat muutokset: Rakennusalan rajaa on siirretty tontin 25 luoteisreunassa Kerroskorkeus on muutettu tonttikohtaisesti rinnemaastoon sopivaksi Rakennusten harjansuuntaa on muutettu tontilla 24 Istutettavan alueen osuutta on lisätty tontin 25 luoteisosassa. Asemakaavamääräyksiin on lisätty seuraavat tekstit, Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppauksin, Tonttien jätehuolto tulee järjestää Korkeakoskentien varteen yhteisen liittymän välittömään läheisyyteen, ja Tonteille 24 ja 25 kulku tulee järjestää yhden liittymän kautta Korkeakoskentieltä. Kaavaselostukseen on lisätty teksti Kaavaehdotuksen mukaisten tonttien 24 ja 25 vesi ja jätevesiviemäriverkostoon liittyminen tulee toteutusvaiheessa sopia erikseen Jyväskylän Energia Oy:n liittymispalvelun kanssa.

13 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (13) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava mahdollistaa alueelle kaksi erillispientalotonttia Mitoitus Alueelle muodostuu 2 asuintonttia, joiden koot ovat n. 620m2 ja 609m2. Korttelialue Koko (m2) Rakennusoikeus (kem2) Kerrosluku AO yht /4k I, I u 3/ Palvelut Kaavamuutoksella muodostuu asuinrakennusten aluetta. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Jyväskylän keskustan alueen kaupalliset sekä julkiset palvelut. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on luoda viihtyisä ja turvallinen asumis- ja liikkumisympäristö. Uusien asuinrakennusten rakentamisen myötä tapahtuva maan muokkaaminen muuttaa alueen näkymää, kunnes istutettu ja säästetty kasvillisuus kasvavat sekä uudisrakennukset valmistuvat. Asemakaavan muutos on Jyväskylän ilmasto-ohjelman tavoitteisiin nähden myönteinen. Asemakaavan muutos eheyttää yhdyskuntarakennetta. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Korttelialueen AO koko on 1 229m2. Rakennusoikeus on esitetty tonttikohtaisesti, 200kem2. Kerrosluku on 3/4k I ja I u 3/4. Tonteille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap/ asunto Tonteille kulku tulee järjestää yhden liittymän kautta Korkeakoskentieltä lisäksi korttelialueelle on osoitettu istutettava alue 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus jatkossa 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää ja säilyttää olevan yhdyskuntarakenteen ja kohentaa elinympäristön laatua huolellisen rakennussuunnittelun avulla. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavaratkaisussa ympäristön virkistyskäyttö ja luonnonympäristö säilyvät ennallaan. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla parannetaan yhteysverkoston toimintaedellytyksiä eheytyvän yhdyskuntarakenteen suhteen

14 10:062 / Korkeakoskentie 30 / ASEMAKAAVASELOSTUS / (14) 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityiskysymyksiin 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet; Kaavoitettavan alueen vieressä sijaitseva Keljon koulun alue ei kuulu kaavan muutosalueeseen. Kaavaratkaisulla pyritään säilyttämään alueen pienimittakaavainen viihtyisä asuinympäristö Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä vaikutusselvitysten ja arvioinnin johtopäätökset Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista merkitystä kaupunkikuvaan. Kaava-alueen maisema muuttuu osittain, kun alueelle rakennetaan uudet asuinrakennukset. Kaavaratkaisun määräyksillä vaikutetaan rakennuskohteiden huolelliseen suunnitteluun. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen tai kulttuuriympäristöön Kaavaratkaisu ei vaikuta alueen palveluihin tai työpaikkoihin. Liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä; Kaavan alueelle muodostuu yhden olevan lisäksi yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka, jonka liittymä sijaitsee olemassa olevassa tonttiliittymässä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuuden kannalta ei alueen rakentamisella ole vaikutusta. Kaavamääräykset mahdollistavat alueen luonnonympäristön säilymisen asuintonteille merkityillä istutusalueilla. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan tultua lainvoimaiseksi. 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole tarpeellista laatia erillisiä rakentamistapaohjeita. Rakennussuunnittelun yhteydessä tonteilta laaditaan asemapiirrokset, joista selvenevät myös pihajärjestelyt. Lisäksi Kaavaehdotuksen mukaisten tonttien 24 ja 25 vesi ja jätevesiviemäriverkostoon liittyminen tulee toteutusvaiheessa sopia erikseen Jyväskylän Energia Oy:n liittymispalvelun kanssa. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen käynnistyy asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen.

15 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KORKEAKOSKENTIE 30 ASEMAKAAVAN MUUTOS 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 20 TONTILLE 1 Kaavatunnus 10: 062 Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava (10:007), jossa tontin käyttötarkoitukseksi on määrätty omakotirakennusten ja muiden enintään yhden perheen talojen korttelialue (AO1). Rakennusoikeutta tontilla on voimassa olevan asemakaavan mukaan 200 kem2. 4. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalue on sen lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. Alue tukeutuu Jyväskylän keskustan ja Keljonkeskuksen palveluihin. 5. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus tehdään, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan edetessä tarpeelliseksi. 1. Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskustasta noin 2 km lounaaseen, Keljon asuinalueella. Suunnittelualueena on osoitteessa Korkeakoskentie 30 sijaitseva tontti. Aluetta rajaavat pientalotontit, puistoalue sekä Korkeakoskentie. 2. Suunnittelun tavoitteet ja sisältö Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on lisärakentamismahdollisuuden ja rakentamistavan tutkiminen. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Lähtökohdat Tontti sijaitsee Keljon koulun aluetta vastapäätä Korkeakoskentien ja kevyen liikenteen reittinä olevan Kyöpelinkujan risteyksessä. Tontilla on sijainnut asuinrakennus, joka on purettu v Tontilla ei tällä hetkellä sijaitse rakennuksia, eikä alueella ole todettavia luontoarvoja. Yleis- ja asemakaavatilanne Vuonna 1984 vahvistuneessa oikeusvaikutuksettomassa Jyväskylän yleiskaavassa 1982 tontti sijaitsee pientalovaltaisella alueella AP. 6. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62 Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet 7. Viranomaisyhteistyö Kaavaa valmisteltaessa kaavahanke käsitellään kaupungin sisäisessä asemakaavan aloituspalaverissa. Asemakaavan muutostyö ei edellytä MRL 66 2 mom. mukaista viranomaisneuvottelua Keski-Suomen ELY- keskuksen kanssa. 8. Selvitettävät vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin. Tällä asemakaavanmuutoksella ei alustavan tarkastelun perusteella ole merkittäviä vaikutuksia.

16 Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2012) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kevät 2013) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajalle tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kesä 2013) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ja asettaa sen nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena Jyväskylän kaupungin kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. 10. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Työn kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 11. Yhteystiedot Nana Pentti, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö/ Asemakaavoitus Postiosoite Käyntiosoite PL 233, Jyväskylä Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puhelin (014) Sähköposti internet Hyväksymisvaihe (syksy 2013) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

17

18

19 k Ajorasite m Korkeakoskentie 30, Asemakaavan muutos Viitteellinen havainnekuva, Jyväskylän kaupunki/ Kaavoitus

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELI 20 TONTTI 1 (Korkeakoskentie 30) Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 20 TONTIT 24 JA 25 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :062 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1229 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1229 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,33 0, A yhteensä 0, , ,33 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

21 Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

22 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,33 0, A yhteensä 0, , ,33 0, AO 0, , ,33 0, AO-1-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

23