HAVUKKAKUJA 2 LLU L 50. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 20 TONTTIEN 8,9 JA 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 50:004

Transkriptio

1 LLU L A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 50. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 20 TONTTIEN 8,9 JA 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS HAVUKKAKUJA 2 KAAVATUNNUS 50:004 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 50. kaupunginosan korttelia 20 tontteja 8,9 ja 10. Asemakaavan muutoksella muodostuu 50. kaupunginosan korttelin 20 tontit 9,10, 26 ja 27. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi HAVUKKAKUJA 2 Kaavan tunnus 50:004 Kaavan päiväys Kaavan laatija Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskustan pohjoispuolella vt 4:n varressa. Etäisyys keskustaan on noin 11km. Kaavan nimi ja tarkoitus Havukkakujan asemakaavan muutoksen tavoitteena on saattaa asemakaava vastaamaan maanomistusoloja tonttien rajojen osalta sekä tarkistaa rakennusoikeus ja tonttijako. Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja tehdään Jyväskylän kaupungin maankäytön vastuualueen aloitteesta.

3 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisusta luonnoksen nähtävilläoloaikana annetut lausunnot ja mielipiteet Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 12

4 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavakartta, pienennös 4) tonttijakokartta 5) asemakaavan seurantalomake Muu lähdeaineisto - Liito-oravaselvitys 2001, 2005, täydennys Luontoselvityskartta Meluselvitys (WSP) Valtatien 4 parantaminen välillä Kirri-Tikkakoski, yleissuunnnitelma (2010) - Rakennetun ympäristön dokumentointi (kaavoitus 2011)

5 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksen tavoitteena on saattaa kaava vastaamaan maanomistusoloja tonttien rajojen osalta sekä tarkistaa rakennusoikeus ja tonttijako. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja lähinnä teknisluonteinen. Tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavoitettavalle alueelle on toteutettu kunnallistekniikka ja alueen tonteilla on jo toteutunutta pientaloasutusta. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ko. rakennuspaikoilla saattaa kaava vastaamaan maanomistusoloja tonttien rajojen osalta sekä tarkistaa rakennusoikeus ja tonttijako. Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja tehdään Jyväskylän kaupungin maankäytön vastuualueen aloitteesta. Asemakaavan muutoksella ei muodostu uusia rakennuspaikkoja eikä muutos vaikuta alueen liikennejärjestelyihin. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Asemakaavoitettavalle alueelle on toteutettu kunnallistekniikka ja alueen tonteilla on jo toteutunutta pientaloasutusta. Aluetta sivuaa länsipuolella Nelostie, jolle ei voida nykytilassa järjestää uusia liittymiä. Tienvarsialue on myös melualuetta, jolle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Alueen maasto on topografiansa ja maaperänsä puolesta rakentamiseen soveltuvaa karkeaa moreenia. Maasto viettää loivasti lännen suuntaan ja kasvillisuus on alueelle tyypillistä kulttuurivaikutteista piha-alueen kasvillisuutta sekä hoidettua tuoretta kangasmetsää.

6 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (6) Alueelta on laadittu luonto ja liito-oravaselvitys v ja Selvitystä on täydennetty keväällä Selvitysten yhteydessä kaavoitettavalta alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita. Alueen matalin kohta on n. korkeustasolla + 97 mpy ja matalin kohta n. korkeustasolla mpy. Alueen koko on n. 2,5 ha Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijoittuu Nelostien ja Havukkatien/ Havukkakujan rajaamalle alueelle. Alueella on kaksi yksityisomisteista omakotitaloa sekä varasto/ autotallirakennuksia. Yhdyskuntarakenne Kaupunkikuvallisesti alue on väljästi rakennettua asuinympäristöä. Liikenneyhteydet ovat hyvät ja alue on helposti liitettävissä julkisen liikenteen verkostoon. Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse kaupallisia tai julkisia palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 4 km:n päässä sijaitsevassa kaupallisessa keskittymässä Palokankeskuksessa. Julkiset palvelut (koulu, päiväkoti ja terveyskeskus) sijaitsevat 4-5 km:n päässä (Palokka). Suunnittelualueelle ei sijoitu työpaikka- alueita. Virkistys Suunnittelualue rajautuu länsireunastaan pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevaan Nelostiehen. Touruvuoren laaja virkistysalue sijaitsee noin 3 km:n päässä suunnittelualueelta. Alue liittyy hyvin lähiympäristön kevyen liikenteen verkostoon. Liikenne Ajoyhteys pääosalle suunnittelualuetta on Matinmäentieltä Havukkatien kautta. Suunnittelualueen länsipuolitse kulkee valtatie 4 (Nelostie E75). Nelostie on merkittävä kaupungin läpi kulkeva pohjois-eteläsuuntainen valtaväylä, jolla liikenteen määrä on suuri. Tekninen huolto Suunnittelualueen äärelle on toteutettu talousvesijohtoverkosto sekä jätevesiviemäriverkosto. Asemakaavaan on merkitty alueella kulkeva johtolinja. Alueen kiinteistöt tulee liittää vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu osittain Nelostien liikennemelualueelle. Melukysymykset otetaan huomioon alueen asemakaavamerkinnöissä. Alueelle on jo toteutettu melunsuojausta VT 4:n itäreunaan Maanomistus Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita.

7 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (7) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n 1 momentin nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueen pohjoisosassa on voimassa Puuppolan osayleiskaava (oikeusvaikutukseton, v.1997) sekä Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymä Puuppolan osayleiskaava. Osayleiskaavassa alueelle on merkitty asuinpientalojen aluetta(ap-6), suojaviheraluetta(ev) sekä pienteollisuusaluetta (TPA). Karttaote Puuppolan osayleiskaavasta.

8 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (8) Voimassa olevat asemakaavat Alueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Asemakaavaan on merkitty AO-6-korttelialuetta (Erillispientalojen korttelialue). Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 k-m2. Alueelle saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa pienteollisuus,- verstas- ja huoltotiloja. Alueella sallitaan ympäristöhäiriötä tuottamaton liiketoiminta.) sekä AO-aluetta (Erillispientalojen korttelialue). Lisäksi alueelle on merkitty johtorasite. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. KymppiR ohjelma (asuinaluekaavoissa) Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. KymppiR2009 ohjelma valmistui syyskuussa Ohjelma oli kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Alueelle hyväksytään tonttijako asemakaavan yhteydessä. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat, alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit - Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty , alue on pääosin asuinpientalojen korttelialueita sekä virkistysalueita. - Luonto- ja ympäristöselvitys, liito-oravaselvitys 2001 ja Valtatien 4 parantaminen välillä Kirri-Tikkakoski-Vehniä, yleissuunnitelma (WSP 2010) - Meluselvitykset vt 4:n kohdalta (WSP 2010)

9 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (9) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja tehdään Jyväskylän kaupungin maankäytön vastuualueen aloitteesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on saattaa kaava vastaamaan maanomistusoloja tonttien rajojen sekä rakennusoikeuden osalta ja tarkistaa tonttijako. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaava on ilmoitettu vireille Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Vireilletulo Asemakaava on ilmoitettu vireille Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja maanomistajille päivätyllä kirjeellä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

10 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (10) Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ) Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken pitäisi järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Kaupungin asettamat tavoitteet, suunnittelutilanteesta ja alueen oloista johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja tehdään Jyväskylän kaupungin maankäytön vastuualueen aloitteesta. Tavoitteena on saattaa kaava vastaamaan maanomistusoloja tonttien rajojen osalta sekä tarkistaa rakennusoikeus ja tonttijako. 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaluonnoksen vaikutukset ovat vähäiset. Asemakaavan muutos on teknisluonteinen eikä sillä muodostu uusia rakennuspaikkoja. Muutos ei myöskään vaikuta alueen liikenne ja kunnallistekniikan järjestelyihin Asemakaavaratkaisusta luonnoksen nähtävilläoloaikana annetut lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan muutos oli luonnoksena nähtävillä Luonnoksen nähtävillä olon aikana jätettiin 3 lausuntoa. Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Jyväskylän Energia Oy:n lausunnon mukaan kaavamerkintä ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa tulee merkitä johtolinjan päälle. Jyväskylän kaupungin liikenne- ja viheralueet sekä rakentaminen ja ympäristö- vastuualueiden lausunnot eivät anna aihetta kaavan muuttamiselle Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavan muutokseen on tehty Jyväskylän energia Oy:n lausunnon mukainen lisäys Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vireilletulo Kaavaluonnos nähtävillä

11 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (11) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavoitettavalla alueella on voimassa olevassa asemakaavassa pientalojen korttelialuetta. Käyttötarkoitus ei muutu asemakaavan muutoksessa Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,5 ha. Kaavan korttelialueiden koko: AO ja AO-6-alueet: Noin. 2,5ha. Rakennusoikeus Rakennusoikeus AO- ja AO-6-alueilla: Yht. n k- m Palvelut Suunnittelualueella ei ole osoitettu kaavallisia varauksia palveluille. Kaava-alue tukeutuu pääasiassa Palokan alueen palveluihin. Palokan alueen kaupalliset sekä julkiset palvelut sijaitsevat noin 5 km:n päässä. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavamuutoksen myötä ympäristön laadun voidaan ajatella kohentuvan, koska tonttien rajat ja rakennusoikeudet vakiinnutetaan ja luodaan edellytykset sitovalle tonttijaolle. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet AO ja AO-6-alueet: Noin. 2,1ha Rakennusoikeus on esitetty kerrosalaneliömetreinä. Tonttien kerrosluku on I u½ tai ½k I. - Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti; 2 autopaikkaa/ AO -tontti - Korttelikohtaisia määräyksiä julkisivujen ja kattojen väreistä ja materiaaleista sekä kattokulmasta - AO-6-alue: Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 k-m2. Alueelle saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa pienteollisuus,- verstas- ja huoltotiloja. Alueella sallitaan ympäristöhäiriötä tuottamaton liiketoiminta. - Alueelle on merkitty ohjeellinen johtorasite. - Korttelialueille on osoitettu istutettavia alueita - Alueelle on annettu määräyksiä liikennemelun torjumisesta asuinrakennuksessa sekä pihaalueilla: Rakennusalan lounais- ja länsisivun puoleisten päärakennusten seinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen nro 993/ 92 mukaiset ohjearvot. Tonttien leikki- ja oleskelualueet tulee suojata liikenteen melulta melua estävällä rakenteella siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston ohjearvoja. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen vaikutukset ovat kiinteistöteknisiä: Tonttien rajat ja rakennusoikeudet vakiinnutetaan ja luodaan edellytykset sitovalle tonttijaolle Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää ja säilyttää olevan yhdyskuntarakenteen

12 50:004 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS / (12) 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavamerkinnöillä säilytetään alueen pientaloasutus. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla parannetaan yhteysverkoston toimintaedellytyksiä. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Kaavamääräyksillä säilytetään alueen luonne asuinpientalojen ympäristönä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos ei käytännössä aiheuta muutoksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaavan vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ei sijaitse suunnittelualueella. Olemassa olevat asuintontit säilyvät ennallaan. Liikenne Alue sijaitsee hyvien joukko- ja kevyenliikenteen yhteyksien tuntumassa. Nykyisen VT4-linjauksen mahdollisesti muuttuessa rinnakkaistieksi uuden valtatielinjauksen myötä voidaan Kahlaajantien liittymä aukaista, jolloin tieyhteys Jyväskylän keskustan suuntaan paranee. Nelostien vilkkaan liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähäiriöt on otettu asemakaavamääräyksissä huomioon. Kaava-alue liittyy olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse arvokasta luonnonympäristöä. Alue on jo toteutunutta pientaloympäristöä, joka säilyy asemakaavan muutoksessa. Asemakaavalla ei ole vaikutuksia oleviin viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Nelostien vilkkaan liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähäiriöt on otettu asemakaavan määräyksissä huomioon. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan tultua lainvoimaiseksi. 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole tarpeellista laatia erillisiä rakentamistapaohjeita. Asemakaavassa on annettu rakennusten julkisivumateriaaleja ja värejä sekä kattomuotoja, - materiaaleja, -värejä ja kattokulmaa koskevia määräyksiä. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen edustajien kanssa.