PAJANOTKO KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 27 TONTIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 46:036 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 1.11.

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 46. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 27 TONTIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS PAJANOTKO 8 KAAVATUNNUS 46:036 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan korttelin 27 tonttia 12. Asemakaavan muutoksella muodostuu 46. kaupunginosan korttelin 27 tonttia 12. Tonttijako alueelle on hyväksytty aikaisemmin. Kaavan nimi PAJANOTKO 8 Kaavan tunnus 46:036 Kaavan päiväys Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymis- Ltk xx.xx.201x päivämäärät Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Palokan Ollilassa Matinmäentien itäpuolisella alueella noin 7 km linnuntietä kaupungin keskustasta koilliseen päin. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus erillispientalojen korttelialueesta rivitalokorttelialueeksi ja muuttaa rakennusoikeus käyttötarkoituksen mukaiseksi. Maankäyttösopimus laaditaan alueelle. Tonttijako kaava-alueelle on hyväksytty aikaisemmin.

3 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS EI VAIKUTA NIMISTÖÖN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 13

4 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) seurantalomake 4) havainnekuva 5) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa alueen käyttötarkoitus ja rakennusoikeus 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.yy.201x Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.yy.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Alue on pääosin 1960 luvulla rakennettujen asuinrakennusten aluetta. Alueen pohjois- ja itäpuolella on puistoaluetta ja alueen itäpuolella sijaitsee Touruvuoren luonnonsuojelualue ja laajat ulkoilualueet. Alueen lähiympäristö on omakotitaloympäristöä, jonka kasvillisuus on varttunutta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on 3602 m2.

5 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Kaavoitettavan alueen ympäristöä Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue on pieni mäennyppylä ja korkeuseroa alueella on noin 4 metriä. Alueen maaperä on moreenikerroksen peittämää kalliota. Suunnittelualueella kasvaa vankka havupuuvaltainen metsä. Luonnonolot Alueella ei esiinny uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen korttelialueita sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 2 km:n päässä Palokan keskustassa. Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Ollilan pientaloasutuksesta sekä puisto- ja virkistysalueista. Alueen rakennusten pääosin 1960-luvulta, tosin tontin länsipuolella on melko uusi omakotitalo, jonka rakennuslupa on vuodelta 2014.

6 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Länsipuolella oleva omakotitalo Eteläpuolella oleva omakotitalo Asuminen Kaava-alueen lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloasutusta. Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Palokan palveluihin, jotka sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Kaava-alue rajoittuu lähivirkistysalueeseen pohjois- ja itäpuolelta. Liikenne Kaavoitettavaa aluetta sivuaa Pajanotko -niminen tie ja sen kääntöpaikalta on tontille liittymä. Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen eteläpuolella kulkevat vesi- ja viemärilinjat sekä hulevesiviemäri.

7 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Ote alueen johtokartasta Erityistoiminnat, ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole erityistoimintoja eikä ympäristöhäiriöitä. Tontille on haudattu maaliskuussa 1930 kuollut Meri Hartikainen. Kiinteistötietojärjestelmässä ei ole merkintää tai mahdollisesta yksityisen haudan perustamisesta asiakirjoja. Kunta on kaavoittanut alueen tonttimaaksi jo 1970-luvulla. Vuonna 2004 voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan yksityinen hauta voidaan ottaa muuhun käyttöön aikaisintaan, kun 25 vuotta on kulunut hautaamisesta. Kun kyseinen haudan koskemattomuusaika on kulunut, hauta voidaan lakkauttaa aluehallintoviraston luvalla. Aikaisempi asiasta säätänyt uskonnonvapauslaki vuodelta 1922 ei säätänyt haudan lakkauttamisesta tai merkinnästä kiinteistötietojärjestelmään. Aluehallintovirasto katsoo, ettei asiassa tarvita enää aluehallintoviraston lupaa vainajan siirtoon. Vainajan siirto kuuluu vainajan omaisille, joiden tulee olla yhteydessä seurakuntaan ja terveydensuojeluviranomaisiin. Siirto on suoritettava ennen rakennustöihin ryhtymistä Maanomistus Kaavoitettava alue on rakennusliikkeen omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena.

8 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Karttaote maakuntakaavan yhdistelmästä. Alue on taajamatoimintojen aluetta (A) Keski-Suomen neljäs vaihemaakuntakaava on saanut ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen Kaava sai lainvoiman Yleiskaavat Palokan osayleiskaavassa Kaavassa alueella on merkintä AP (asuinpientalovaltainen asuntoalue). Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa, ei vielä lainvoimaa) alue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Karttaote Palokan osayleiskaavasta Voimassa oleva asemakaava Asemakaavassa (hyväksytty ) alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO).

9 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Karttaote ajantasa-asemakaavasta. KymppiR ohjelma Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Sitova tonttijako alueelle on hyväksytty aikaisemmin.. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Rakennuskielto ja suojelupäätökset Alue ei ole rakennuskiellossa eikä alueelle kohdistu suojelupäätöksiä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta.

10 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on tullut Asemakaavan vireilletulokuulutus on sanomalehti Keskisuomalaisessa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Luetellaan osalliset. Osallistumisryhmiä ovat mm. maanomistajat, asukkaat ja viranomaiset. Tässä voi käyttää OAS:n listausta. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Jyväskylän Energia Oy / Vesi Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Vireilletulo Asemakaavan vireilletulokuulutus on sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.x Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajalle tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ja asettaa sen nähtäville nähtäville 30 tai 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena Jyväskylän kaupungin kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista

11 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken pitäisi järjestää. Tarvittaessa viranomaistahojen kanssa järjestetään erillisiä työaikaisia neuvotteluja. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Osallisten sekä Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan tontin muuttaminen erillispientalojen korttelialueesta rivitalojen korttelialueeksi. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKU- TUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos on laadittu asemakaavan muutoshakemuksen pohjalta. Suuri tontti soveltuu rivitalorakentamiseen ja yksikerroksinen rakentaminen noudattaa alueen muiden rakennusten korkeutta. Mielipiteet ja lausunnot ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituksen aloittamisesta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Asemakaavaluonnos MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.2016 välisen ajan 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava mahdollistaa alueelle yhden rivitalotontin. Alueen rakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0.30 ja kerrosluku on 1.

12 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Mitoitus Korttelialue Koko (m2) Rakennusoikeus (kem2) AR 3602 yht I Kerrosluku Palvelut Noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsevat Palokan alueen kaupalliset sekä julkiset palvelut. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on täydennys rakentaa aluetta sopivalla tavalla ympäristöön sopeutuen. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Korttelialueen (AR) koko on 3602 m2. Rakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e= Kerrosluku on I. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: AR-korttelialueella 1 ap/75 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1,3 ap/asunto. Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 2 polkupyöräpaikkaa/asunto Julkisivumateriaalin tulee olla puu- tai kiviaines. Julkisivujen tulee värisävyltään valkoisia tai vaaleita. Asuinrakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita tai mustia harjakattoja tai murrettuja harjakattoja. Autokatoksissa ja talousrakennuksissa saa käyttää myös pulpettikattoa. Yli 30 m:ä pitkissä rakennuksissa tulee olla vähintään yksi porrastus julkisivuissa. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alue on osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista merkitystä maisema- ja taajamakuvaan. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen tai kulttuuriympäristöön Kaavaratkaisu ei vaikuta alueen palveluihin tai työpaikkoihin. Liikenne lisääntyy hiukan alueen katuverkolla, mutta ei poikkea tavanomaisesta tonttikadun liikenteestä. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön.

13 46:036 / Pajanotko 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavassa on määrätty julkisivujen päämateriaalit ja värit sekä kattomuoto ja kerrosluku. Rakennussuunnittelun yhteydessä tontilta laaditaan asemapiirros, joista selviävät myös pihajärjestelyt. Havainnekuva on liitteenä. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen asemakaavan mukainen rakentaminen voi käynnistyä kaavan saatua lainvoiman. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa.

14 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAJANOTKO ASEMAKAAVAN MUUTOS 46. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 27 TONTILLE 12 Kaavatunnus 46:036 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualueen nykytilanne: Tontilla kasvaa sankka korkea kuusikko. Maaperä on moreenikerroksen peittämää kalliota. Kaava-alue on pieni mäennyppylä, jonka rinteet laskevat pohjoiseen ja kaakkoon. Kaava-alueen pinta-ala on 3602 m2. Kaava-alueen lähiympäristö on 1960-luvulla rakentunutta pientaloaluetta. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Lähimmät palvelut ovat Palokan keskustassa n. kahden kilometrin etäisyydellä. Alueella ei ole luontoarvoja. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Palokan Ollilassa Matinmäentien itäpuolisella alueella noin 7 km linnuntietä kaupungin keskustasta koilliseen päin. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Kaavan tavoitteena on suuren tontin käyttötarkoituksen tarkistaminen ja kaavan ajanmukaistaminen. Sitova tonttijako alueelle on hyväksytty aikaisemmin. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi merkinnällä A. Palokan osayleiskaavassa alue on APmerkinnällä osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavassa tontti on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Omakotirakennuspaikan sallittu rakennusoikeus on 250 m2. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Jyväskylän uudessa yleiskaavassa, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , mutta joka ei ole vielä lainvoimainen alue on kestävän liikkumisen taajamaa. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointi-

15 46:036 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) työssä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Alueelta on keväällä 2016 tehty liito-orava selvitys. Havaintoja eläimen esiintymisestä alueella ei tehty. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Ehdotusvaihe (talvi 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 tai 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen/kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17, (Rakentajantalo 3. krs) Puh. (014) pirjo.heinanen@jkl.fi Luonnosvaihe (syksy 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti.

16 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö

17 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE KORTTELIN 27 Kaavan nimi TONTTIA 12 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3602 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3602 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,30 0, A yhteensä 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,30 0, A yhteensä 0, , ,30 0, AR 0, , ,30 0, AO -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

19 ap 6 ap Jäte Var. leikki pp pp PAJANOTKO LIITE 4 HAVAINNEKUVA PARTASENTIE

20 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero Korttelin numero Tontin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta alaan. Rakennusala Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala

21 PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AR korttelialueella 1 ap/75 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1,3 ap/asunto. Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 2 polkupyöräpaikkaa/asunto Polkupyöräpaikkojen on oltava helposti käytettäviä ja vähintään puolet on oltava katettuja tiloja. RAKENTAMISTAPA Julkisivumateriaalin tulee olla puu tai kiviaines. Julkisivujen tulee värisävyltään valkoisia tai vaaleita. Asuinrakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita tai mustia harjakattoja tai murrettuja harjakattoja. Autokatoksissa ja talousrakennuksissa saa käyttää myös pulpettikattoa. Yli 30 m:ä pitkissä rakennuksissa tulee olla vähintään yksi porrastus julkisivuissa. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty sitova tonttijako.