Akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkehoito
|
|
- Aimo Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkaistu Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Anna-Kaisa Talka LL Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta Kirsti Kumpulainen LT, lastenpsykiatrian professori Itä-Suomen yliopisto KYS, lastenpsykiatrian klinikka Akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkehoito Lähtökohdat Lasten psyykenlääkehoidot ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana, ja lääkkeitä käytetään usein virallisista käyttöaiheista poiketen. Tutkimustietoa useista psyykenlääkeryhmistä lasten mielenterveysongelmien hoidossa on vähän, samoin lasten psyykenlääkkeiden käytöstä Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkitystä sekä lääkkeiden käytön yleisyyttä suhteessa oireiluun. Menetelmät Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikassa kolmen vuoden aikana hoidettujen kriisiosastopotilaiden lääkehoito ja hoitoon ohjautumisen syy selvitettiin osastohoidon alussa. Tutkimus tehtiin retrospektiivisesti potilaskertomuksista. Tulokset Kolmen vuoden aikana toteutui 209 osastojaksoa. Tavallisimmat syyt akuutisti osastohoitoon ohjaamiseen olivat aggressiivisuus, itsetuhoisuus ja masentuneisuus. Psyykenlääkitys oli käytössä 39 %:lla potilaista. Yleisimmin lääkityksenä oli risperidoni. Pojille lääkehoitoa määrättiin useammin kuin tytöille. Päätelmät Akuutisti osastohoitoa tarvitsevilla lapsilla on usein käytössä psyykenlääkitys. Psyykenlääkkeiden käyttöä lapsilla, samoin kuin lääkehoidon käyttöaiheita ja vaikuttavuutta, olisi tärkeää tutkia. Vertaisarvioitu VV Lastenpsykiatrinen lääkehoito on pääosin lääkkeiden virallisista käyttöaiheista poikkeavaa, ns. off-label-käyttöä (1), koska tutkimustietoa aiheesta on vähän. Virallisista käyttöaiheista poikkeaminen on ongelma kaikessa lasten lääkehoidossa: jopa % lasten lääkkeiden käytöstä arvioidaan olevan off-label-käyttöä (2), ja vuonna 2000 EU-maissa yli puolet lapsille määrätyistä lääkkeistä oli sellaisia, joiden käyttöä oli tutkittu ainoastaan aikuisilla (3). Lasten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuoden aikana (4,5,6), mutta erot maittain ovat suuria (7). Psyykenlääkkeitä alaikäisille määräävät merkittävästi myös muut kuin lasten- ja nuorisopsykiatrit (8,9), eikä potilailla ole välttämättä kontaktia mielenterveyspalveluihin. Potilaat eivät tällöin saa lääkehoidon lisäksi muita terapeuttisia hoitoja, mitä pidetään huolestuttavana (8). Psyykenlääkkeiden käytön on todettu olevan Yhdysvalloissa yli kaksi kertaa yleisempää kuin Alankomaissa ja yli kolme kertaa yleisempää kuin Saksassa (10). Yhdysvalloissa on myös todettu, että lääkkeitä määrätään sijoitetuille lapsille useammin kuin muille (11). Farmakologista ja erityisesti psykofarmakologista tutkimusta lääkkeiden vaikutuksista lapsiin on tehty vähän. Erityisen vähän on tutkittu alle kouluikäisiä lapsia (12). Yleisimpien lastenpsykiatristen häiriöiden lääkehoidosta on joitakin kontrolloituja tutkimuksia (13), mikä vähitellen mahdollistaa tutkimukseen perustuvat lääkehoitosuositukset. Suomessa virallinen suositus on olemassa vain ADHD:n lääkehoidosta (14), joka on tutkituin lastenpsykiatrinen lääkehoito (15). Muiden psyykenlääkehoitojen pitkän aikavälin vaikutuksista sekä hoitojen optimaalisesta toteuttamisesta ja yksilöllistämisestä tarvitaan lisätietoa (13). Lasten psykofarmakologisessa tutkimuksessa yhtenä ongelmana on rahoitus. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on tullut voimaan säädöksiä, joilla pyritään parantamaan lääkkeiden turvallisuutta lapsipotilaille. Tutkimusta yritetään edistää erilaisilla kannustimilla, kuten patenttisuojan pidentämisellä, jos asianmukainen 33
2 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN Kirjallisuutta 1 Tan JOA, Koelch M. The ethics of psychopharmacological research in legal minors. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2008;2:39. 2 Zito JM, Derivan AT, Kratochvil CJ, Safer DJ, Fegert JM, Greenhill LL. Off-label psychopharmacologic prescribing for children: History supports close clinical monitoring. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2008;2:24. 3 Auby P. Pharmaceutical research in paediatric populations and the new EU Paediatric Legislation: an industry perspective. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2008;2:28. 4 Wong ICK, Murray ML, Camilleri- Novak D, Stephens P. Increased prescribing trends of paediatric psychotropic medications. Arch Dis Child 2004;89: Hsia Y, Maclennan K. Rise in psychotropic drug prescribing in children and adolescents during : a population-based study in the UK. Eur J Epidemiol 2009;24: Domino ME, Swartz M. Who are the new users of antipsychotic medications? Psychiatric Services 2008;59: Vitiello B. An International perspective on pediatric psychopharmacology. Int Rev Psychiatry 2008;20: Clavenna A, Andretta M, Pilati P ym. Antidepressant and anti psychotic use in and Italian pediatric population. BMC Pediatrics 2011;11:40. 9 Comer JS, Olfson M, Mojtabai R. National trends in child and adolescent psychotropic polypharmacy in office-based practice, J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2010;49: Zito JM, Safer DJ, de Jong-van den Berg LTW ym. A three-country comparison of psychotropic medication prevalence in youth. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2008;2: dosreis S, Yoon Y, Rubin DM, Riddle MA, Noll E, Rothbard A. Antipsychotic treatment among youth in foster care. Pediatrics 2011;128: Vitiello B. Psychopharmacology for young children: clinical needs and research opportunities. Pediatrics 2001;108: Vitiello B. Research in child and adolescent psychopharmacology: recent accomplishments and new challenges. Psychopharmacol 2007;191: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus ( päivitetty ) Airaksinen E, Airaksinen MM. Nuorten aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriön lääkehoidon perusteet. Duodecim 2003;119: pediatrinen lääketutkimus on tehty (16). Uuden lainsäädännön myötä lääkeyhtiöiden rahoittama tutkimus on lisääntynyt, vaikka siihen liittyy eettisiä ja käytännöllisiä ongelmia (3,7). Psyykenlääkkeet lasten hoidossa Yleensä lääkkeen määrääminen perustuu tutkimustietoon lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta, mutta lääkkeiden määrääminen käyttöaiheista poikkeavasti perustuu ammattikunnan yhteiseen näkemykseen, määrääjän henkilökohtaiseen kliiniseen kokemukseen lääkkeen käytöstä (1), tapausselostuksiin ja aikuisilla tehtyihin tutkimuksiin (2). Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA sekä Euroopan lääkevirasto EMA ovat virallisesti hyväksyneet vain muutaman psykotrooppisen lääkeaineen käytön psykiatrisin perustein lapsipotilaiden hoidossa (17,18). EMA on hyväksynyt alaikäisten masennuksen hoitoon fluoksetiinin sekä pakko-oireisen häiriön hoitoon fluoksetiinin, sertraliinin ja fluvoksamiinin (18). Risperidonille on hyväksytty käyttöaiheeksi kehitysvammaisten käytöshäiriöihin liittyvä pitkäkestoisen aggressiivisuuden hoito (19). Kliinikot joutuvat kuitenkin lääkkeitä määrätessään turvautumaan riski-hyötysuhteita punniten virallisista käyttöaiheista poikkeavaan käyttöön, kunnes lääkkeitä on riittävästi tutkittu kaikissa ikäryhmissä (2). Mikäli näin ei toimita, lapset jäävät vaille lääkehoidon hyötyjä myös silloin, kun hyötyjä voitaisiin saavuttaa. Lapsipotilaiden psyykenlääkehoito kohdistetaan joko tiettyyn psyykkiseen sairauteen tai tiettyihin kohdeoireisiin kuten aggressiivisuuteen, käytösoireisiin, impulsiivisuuteen tai pelkoihin (12). Lääkettä määrättäessä on huomioitava farmakokinetiikka, sillä siihen vaikuttavat ikään liittyvät kehon koostumuksen sekä lääkeaineen metaboliaan ja eliminaatioon osallistuvien elinten toiminnan vaihtelut (20). Lasten psyykenlääkkeiden käytön yleistyessä on lisääntynyt myös useamman kuin yhden lääkeaineen samanaikainen käyttö (9). Haittavaikutuksia ei toistaiseksi lapsilla tunneta riittävän tarkasti edes yksittäisistä psykotrooppisista lääkeaineista, joten monilääkitys vaatii erityistä huomiota ja tarkkaavaisuutta (21). Suomessa lasten psyykenlääkkeiden käyttöä on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella psyykenlääkkeiden käyttöä niillä lapsilla, jotka ohjataan päivystyspotilaina lastenpsykiatriseen osastohoitoon. Päivystyksellistä lastenpsykiatrista toimintaa on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Aiemmin päivystykselliseen lastenpsykiatriseen sairaalahoitoon ohjaaminen oli vähäistä eikä sitä pystytty muun muassa osastopaikkojen puuttuessa toteuttamaan (22), mutta nykyisin sairaalahoitoa tarvitaan ja toteutetaan myös päivystyksellisesti (23). Aiempien selvitysten perusteella yleisimpiä lasten ja nuorten päivystykselliseen osastohoitojaksoon johtavia syitä ovat itsetuhoisuus, väkivaltaisuus ja psykoottinen oireilu (22,23). Aineisto ja menetelmät Kuopion yliopistollisen sairaalan kriisiosasto on syksyllä 2005 perustettu kuusipaikkainen ympärivuorokautinen osasto, joka tarjoaa hoitoa alle 15-vuotiaille lapsille kiireellistä hoitoa vaativissa mielenterveyden ongelmissa. Siellä hoidetaan Itä-Suomen neljän sairaanhoitopiirin alueelta tulevia lapsipotilaita. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti kriisiosastolla hoidettujen lasten sairauskertomuksista. Mukaan otettiin hoitojaksot välillä Sairauskertomuksista kerättiin tieto lääkityksestä, joka lapsella oli tullessaan osastolle. Lääkkeet jaettiin neljään ryhmään: antipsykootit, masennuslääkkeet, muut lääkkeet ja tarvittaessa annettavat lääkkeet. Mukaan otettiin varsinaiset psyykenlääkkeet sekä sellaiset muut lääkkeet, joita käytetään ensisijaisen käyttöaiheensa ohella myös psyykkisten oireiden hoidossa eikä niiden käyttö sairauskertomuksen mukaan perustunut muuhun syyhyn. Lähetteistä kerättiin tieto lapsen hoitoon ohjautumisen syystä, ICD-10-diagnoosi ja lähettäjätaho. Sairauskertomuksista kirjattiin lapsen sukupuoli ja ikä, tieto lastensuojelun tekemästä huostaanotosta, toimintakykyä kartoittava C- GAS-pistemäärä (Children s Global Assessment Scale) (24), jakson pituus ja kotiutusdiagnoosit. Tilastolliset analyysit on tehty SPSS Statistics -ohjelman versiolla Tulokset Kolmen vuoden aikana lastenpsykiatrian kriisiosastolla oli 209 hoitojaksoa ja 191 eri potilasta, joista 126 oli poikia (taulukko 1). Tavallisimmat lähettäjätahot olivat lastenpsykiatrinen avohoito (54,5 %) ja terveyskeskus (31 %). Lähettämisen syitä oli lasta kohti keskimäärin kaksi. Yleisin syy oli aggressiivisuus (57 %) ja 34
3 tieteessä 16 Mehler-Wex C, Kölch M, Kirchheiner J, Antony G, Fegert JM, Gerlach M. Drug monitoring in child and adolescent psychiatry for improved efficacy and safety of psychopharmacotherapy. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2009;3: Fanton J, Gleason MM. Psychopharmacology and preschoolers: A critical review of current conditions. Child Adolesc Psychiatric Clin North Am 2009;18: Foulon V, Svala A, Koskinen H, Chen TF, Saastamoinen LK, Bell JS. Impact of regulatory safety warnings on the use of anti depressants among children and adolescents in Finland. J Child Adolesc Psychopharmacol 2010;20: Nevels RM, Dehon EE, Alexander K, Gontkovsky ST. Psychopharmacology of aggression in children and adolescents with primary neuropsychiatric disorders: A review of current and potentially promising treatment options. Exp Clin Psychopharmacol 2010;18: Van den Anker J. Developmental pharmacology. Dev Disabil Res Rev 2010;16: Zonfrillo MR, Penn JV, Leonard HL. Pediatric psychotropic polypharmacy. Psychiatry (Edgmont) 2005;2: Rüth U, Freisleder FJ, Heinrich H. Outpatient emergency admissions to a child and adolescent psychiatry hospital, and following immediate hospitalization. German J Psychiatry 2013;16:1 6. taulukko 2. taulukko 1. Kriisiosastojaksot KYS:n lastenpsykiatrian klinikassa sekä potilaiden sukupuoli- ja ikäjakauma. n (%) Kriisiosastojaksoja yhteensä 209 (100) tytöt 69 (33) pojat 140 (67) Potilaiden ikä osastojaksolla, v yli (57) 7 10 vuotta 81 (39) alle 7 vuotta 9 (4) Potilaita yhteensä 191 (100) tytöt 65 (34) pojat 126 (66) Psyykenlääkehoidot kriisiosastojakson (n = 209) alussa KYS:n lastenpsykiatrian klinikassa hoidetuilla. Lääke Kaikki Pojat Tytöt n (%) n (%) n (%) Säännöllinen psyykenlääkitys 1 82 (39,2) 63 (45,0) 19 (27,5) Antipsykootti 1 46 (22,0) 37 (26,4) 9 (13,0) Masennuslääke 2 39 (18,7) 31 (22,1) 8 (11,6) Muu psyykenlääke 2 16 (7,7) 11 (7,9) 5 (7,2) Tarvittaessa käytettävä psyykenlääke 2 19 (9,1) 13 (9,3) 6 (8,7) Useampi säännöllinen psyykenlääkitys 2 18 (8,6) 15 (10,7) 3 (4,3) antipsykootti ja masennuslääke 8 (3,8) antipsykootti ja muu psyykenlääke 8 (3,8) masennuslääke ja muu psyykenlääke 1 (0,5) antipsykootti, masennuslääke ja muu psyykenlääke 1 (0,5) 1 Tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten kesken, p < 0,05 2 p = ns seuraavaksi yleisimmät itsetuhoisuus (33,5 %) ja masentuneisuus (31 %). Poikia lähetettiin useammin kuin tyttöjä aggressiivisuuden (69 % vs. 35 %; p < 0,001) ja keskittymisongelmien (19 % vs. 4 %; p < 0,05) takia. Muissa lähettämisen syissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten kesken. Suurin osa (68 %) oli ollut psykiatrisessa hoidossa välittömästi ennen lähettämistä. Lähes viidenneksellä (17 %) osastohoitoon ohjaaminen oli kuitenkin ensimmäinen kontakti psykiatrisiin palveluihin. Psykiatrinen diagnoosi oli kirjattu 69 potilaan lähetteeseen (33 %). Osastojakson alkaessa 82 potilaalla (39 %) oli säännöllisessä käytössä vähintään yksi psyykenlääke (taulukko 2). Pojilla oli lääkitys useammin kuin tytöillä. Yksi kymmenestä käytti kahta psyykenlääkettä samanaikaisesti. Antipsykootti ja masennuslääke oli samanaikaisesti käytössä yhtä usein kuin antipsykootti ja muu psykotrooppinen lääke. Tarvittaessa otettava psykotrooppinen lääke oli lähes joka kymmenennellä. Kaikista säännöllistä psyykenlääkitystä käyttäneistä 22 %:lla oli käytössään useampi kuin yksi säännöllisesti käytettävä psyykenlääke. Monen psyykenlääkkeen samanaikainen käyttö oli yhtä yleistä pojilla ja tytöillä. Eniten säännöllisesti otettavia psyykenlääkkeitä oli yli 10-vuotiailla (44,5 % ikäryhmästä). Nuoremmista (7 10-vuotiaista) lääkityksiä oli kolmanneksella (35 % ikäryhmästä) ja alle 7-vuotiaista vain yhdellä. Säännöllistä psyykenlääkitystä käyttäneiden ikä oli keskimäärin 10,9 vuotta (keskihajonta 1,9 vuotta) eikä tyttöjen ja poikien kesken ollut eroa. Antipsykoottia ja masennuslääkitystä käyttäneiden keski-iässä ei ollut eroa. Lapsista 42 oli osastolle tullessaan sijoitettuna. Sijoitettujen lasten lääkkeiden käyttö (n = 17, 40,5 %) ei eronnut tilastollisesti muista lapsista (n = 65, 39 %) Toimintakykyä kartoittava C-GAS-pistemäärä oli tulovaiheessa keskimäärin 20,2 (keskihajonta 7,3), eivätkä lääkettä käyttäneet (C-GAS 19,2) eronneet tilastollisesti lääkitystä käyttämättömistä (C-GAS 20,9). Kahta tapausta lukuun ottamatta lapset, joilla oli psyykenlääkitys ennen osastohoitoa, olivat olleet psykiatrisessa hoidossa. Mainitut kaksi potilasta tulivat lastentautien poliklinikalta, ja lääkityksen oli aloittanut lastenlääkäri. Taulukossa 3 on esitetty lääkeryhmittäin lapsilla käytössä olleet psykotrooppiset lääkkeet. Antipsykooteista yleisimmin käytössä oli risperidoni. Masennuslääkkeistä yleisin oli sitalopraami, mutta lähes yhtä yleinen oli fluoksetiini. Pojilla oli antipsykootti käytössä tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin tytöillä (p < 0,05). Muissa lääkeryhmissä eroja sukupuolten kesken ei ollut. Psyykenlääkitys oli käytössä aggressiivisuuden tai muun syyn takia ohjatuilla lapsilla yhtä usein (38 % vs. 40,5 %; p = ns). Aggressiivisuuden vuoksi hoitoon ohjatuilla antipsykootti oli 35
4 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN 23 Kumpulainen K, Pietikäinen E, Räsänen E. Lastenpsykiatrian osastolle päivystysluonteisesti hoitoon ohjatut lapset ja varhaisnuoret. Suom Lääkäril 1999;54: Shaffer D, Gould MS, Brasic J ym. Children s global assessment scale (CGAS). Arch Gen Psychiatry 1983;40: Manelius P, Piha J. Lasten akuuttien psykiatristen häiriöiden tutkimus ja hoito: Tyksin akuuttihoitomalli. Suom Lääkäril 2006;61: Edelsohn G, Braitman L, Rabinovich H, Sheves P, Melendez A. Predictors of urgency in a pediatric psychiatric emergency service. J Am Acad Child & Adolesc Psychiatry 2003;42: Leslie LK, Raghavan R, Zhang J, Aarons GA. Rates of psychotropic medication use over rime among youth in child welfare/child protective services. J Child Adolesc Psychopharmacol 2010;20: Patten SB, Waheed W, Bresee L. A review of pharmacoepidemiologic studies of antipsychotic use in children and adolescents. Canadian J Psychiatry 2012;57: Pappadopulos E, Rosato NS, Correll CU ym. Experts recommendations for treating maladaptive aggression in youth. J Child Adolesc Psychopharmacol 2011;21: Vitiello B, Correl C, van Zwieten- Boot B, Zuddas A, Parellada M, Arango C. Antipsychotics in children and adolescents: Increasing use, evidence for efficacy and safety concerns. Eur Neuropsychopharmacol 2009;19: Acquaviva E, Legleye S, Auleley AR, Deligne J, Carel D, Falissard B. Psychotropic medication in the French child and adolescent population: prevalence estimation from health insurance data and national self-report survey data. BMC Psychiatry 2009;9: Hazell P, O Connell D, Heathcote D, Henry DA. Tricyclic drugs for depression in children and adolescents. Cochrane Database of Systematic Reviews 2002;2:CD Usala T, Clavenna A, Zuddas A, Bonati M. Randomised controlled trials of selective serotonin re-uptake inhibitors in treating depression in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Eur Neuropsychopharmacol 2008;18: Sourander A, Ellilä H, Välimäki M, Aronen E. Psychopharmacological treatment of child and adolescent psychiatric inpatients in Finland. J Child Adolesc Psychopharmacol 2002;12: Autti-Rämö I, Seppänen J, Raitasalo R, Martikainen JE, Sourander A. Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Suom Lääkäril 2009;64: Ray WA, Chung CP, Murray KT, Hall K, Stein M. Atypical antipsychotic drugs and the risk of sudden cardiac death. N Engl J Med 2009;360: Pohdinta Tämän tutkimuksen aineisto muodostui kolmen vuoden aikana päivystyksellisesti osastohoitoon ohjatuista lapsista. Lapsista suurin osa oli poikia, kuten myös aiemmissa lastenpsykiatrista osastohoitoa selvittäneissä tutkimuksissa (23,25). Yleisimmät lähettämisen syyt olivat samat kuin muissa vastaavantyyppisissä tutkimuksissa (23,26), joskin aggressiivisuus lähettämisen syynä oli selvästi yleisempi kuin kymmenen vuotta aiemmin (23). Suurempi osa lapsista tuli lastenpsykiatrisilta poliklinikoilta ja terveyskeskuksesta kuin noin kymmenen vuotta aiemmin samalla alueella tehdyssä selvityksessä (23). Suurimmalla osalla oli ollut psykiatrinen hoitokontakti ennen osastohoitoon ohjaamista. Hälyttävää kuitenkin on, että lähes viidennekselle akuutisti osastohoitoon lähettäminen oli ensimmäinen kontakti psykiatriseen hoitojärjestelmään. Heidän kohdallaan oli siis selvästi epäonnistuttu varhaisessa psyykkisen oireilun huomioinnissa, kun ainoana mahdollisena toimenpiteenä tilanteessa nähtiin lapsen lähettäminen lastenpsykiatrian osastolle. Aineisto ei anna mahdollisuutta luotettavasti tarkastella, oliko lapsella ollut muita kontakteja terveydenhuoltoon ennen lähettämistä tai oliko muissa toimintaympäristöissä kuin lasten mielenterveyspalveluissa tehty jotakin tilanteen hoitamiseksi. Aiempia tutkimuksia, joissa olisi raportoitu päivystyspotilaina osastohoitoon ohjattujen lastaulukko 3. Kriisiosastohoitojakson (n = 209) alussa käytössä olleet lääkkeet KYS:n lastenpsykiatrian klinikassa hoidetuilla. Lääke n (osuus lääkeryhmästä, %) ANTIPSYKOOTIT Risperidoni 31 (67) Ketiapiini 9 (20) Aripipratsoli 3 (6,5) Haloperidoli 2 (4) Olantsapiini 1 (2) MASENNUSLÄÄKKEET Sitalopraami 16 (41) Fluoksetiini 13 (33) Essitalopraami 8 (20,5) Klomipramiini 1 (3) Fluvoksamiini 1 (3) MUUT PSYYKENLÄÄKKEET Metyylifenidaatti 8 (47) Melatoniini 5 (29) Oksatsepaami 2 (12) Natriumvalproaatti 1 (6) Pimotsidi 1 (6) TARVITTAESSA OTETTAVA LÄÄKE Oksatsepaami 14 (74) Hydroksitsiini 2 (10,5) Diatsepaami 1 (5) Klooriprotikseeni 1 (5) Risperidoni 1 (5) yleisin lääke (24 % vs. 19 % muun syyn vuoksi tulleista; p = ns). Käytetyin antipsykootti oli risperidoni (16 %). Masennuslääke oli aggressiivisuuden vuoksi hoitoon ohjatuilla lapsilla käytössä selvästi harvemmin kuin muilla (13 % vs. 26 %; p < 0,05). Itsetuhoisuuden tai masentuneisuuden takia tulleista lapsista psyykenlääkitys oli 34,5 %:lla (n = 36), ja lääkkeenä myös tässä ryhmässä oli tavallisimmin risperidoni (n = 13, 12 %). Osastojakson päättyessä 198 (95 %) lapselle oli kirjattu vähintään yksi psykiatrinen diagnoosi. Joka toisella (n = 102, 48,8 %) oli vähintään kaksi ja 30 lapsella vähintään kolme diagnoosia. Yleisimpiä diagnooseja sekä lääkettä käyttäneiden ryhmässä että koko aineistossa olivat mielialahäiriöt (F30 F39) sekä diagnoosit ryhmästä Muut lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytöstai tunnehäiriöt (F91 F98). Mielialahäiriö oli kotiutettaessa diagnoosina 87 lapsella ja heistä 44 %:lla oli käytössään jokin säännöllinen psykotrooppinen lääkitys, yleisimmin masennuslääke (25 %), mutta lähes yhtä usein antipsykootti (22 %). Muu lapsuus- tai nuoruusiässä alkava käytös- tai tunnehäiriö oli diagnoosina 91 lapsella, ja jokin säännöllinen psyykenlääkitys oli heistä 41 %:lla. Yleisimmin käytössä oli antipsykootti (26 %) ja seuraavaksi yleisimmin masennuslääke (15 %). Älyllisen kehitysvammaisuuden diagnoosi (F70 F79) oli kolmella potilaalla, ja heistä yhdellä oli käytössään lääkitys (olantsapiini). Hyperkineettisen häiriön diagnoosi oli 32 lapsella, ja heistä 72 %:lla oli osastojaksolle tullessa psyykenlääkitys, tavallisimmin antipsykootti (56 %). Stimulanttilääkitys (metyylifenidaatti) oli hyperkineettistä häiriötä sairastavista 19 %:lla. 36
5 tieteessä 37 Neuhut R, Lindemayer JP, Silva R. Neuroleptic malignant syndrome in children and adolescents on atypical antipsychotic medication: a review. J Child Adolesc Psychopharmacol 2009;19: Sidonnaisuudet Anna-Kaisa Talka: Ei sidonnaisuuksia. Kirsti Kumpulainen: Osallistumiskulut kongressiin (Shire). ten psyykenlääkitystä, ei ole tiedossamme, ja sen vuoksi lääkehoitojen määrälle ei ole vertailukohdetta. Tämän tutkimuksen mukaan kahdella viidestä oli säännöllinen psyykenlääkitys, mikä kertonee siitä, että ongelmia on kaikin keinoin, myös lääkehoidolla, pyritty ratkaisemaan ennen lapsen ohjaamista lastenpsykiatrian osastolle. Kriisiosastolle ohjataan tyypillisesti lapsia, jotka oireilevat voimakkaasti psyykkisesti ja joiden perhe ja lähiaikuiset eivät oireilun takia selviydy lapsen hoidosta. Tämä selittänee sen, että psyykenlääkkeitä oli tutkitussa joukossa käytössä näin yleisesti. Pojilla psyykenlääkkeitä oli käytössä useammin kuin tytöillä, kuten myös aiemmin on todettu (27). Useamman psyykenlääkkeen yhtäaikaisessa käytössä ei sukupuolten kesken ollut merkitsevää eroa. Useampaa psyykenlääkettä käyttävien osuus oli samaa luokkaa kuin Comerin ym. (2010) Yhdysvalloissa tekemässä tutkimuksessa, mutta heidän tutkimuksensa kohdistui lääkärien vastaanotolla aloittamiin lasten psyykenlääkehoitoihin (9). Oletettavasti avohoidossa olevilla lapsilla useamman psyykenlääkkeen samanaikainen käyttö on huomattavasti harvinaisempaa Suomessa. Tätä oletusta tukevat havainnot, joiden mukaan lasten psyykenlääkehoidot ja monilääkitys ovat Yhdysvalloissa yleisempiä kuin Euroopassa (10). Tässä tutkimuksessa esitetty lääkehoitojen määrä ja käyttö kuvaavat siis vain tutkitun potilasryhmän hoidossa käytettyjä lääkehoitoja. Käytetyin lääkeryhmä tässä tutkimuksessa olivat antipsykootit ja käytetyin lääke risperidoni, jota sai kaksi kolmesta antipsykoottia käyttäneistä potilaista. Tulos on samansuuntainen kuin aiemmissa selvityksissä (9,28). Risperidonilla on hyväksytty käyttöaihe kehitysvammaisten käytöshäiriöihin liittyvän pitkäkestoisen aggressiivisuuden hoidossa, ja sitä käytetään varsin yleisesti aggressiivisuuden ollessa vaikeaa ja muilla keinoilla hallitsematonta (19). Antipsykoottien käyttö tutkitussa potilasaineistossa ei kuitenkaan selvästi ollut yhteydessä aggressiivisuuteen lähettämissyynä eikä myöskään kehitysvammadiagnoosiin. Antipsykoottien käyttöä aggression hallinnassa on myös kritisoitu ja on epäilty, että se johtaa muiden terapeuttisten lähestymistapojen vähenemiseen (29). Viime aikoina onkin korostettu muiden lähestymistapojen, kuten käyttäytymisterapian ja vanhempien ohjauksen, ensisijaisuutta aggressiivisen käytöksen hallinnassa. Mikäli lääkehoitoa tarvitaan, asiantuntijat suosittelevat yhden lääkkeen käyttöä (29). Klassisista antipsykooteista haloperidoli oli käytössä kahdella lapsella. Muilla käytössä oli vain uudempia antipsykootteja. Lääkkeen siedettävyys, turvallisuusnäkökohdat ja määrääjän kliininen kokemus ohjaavat useimmiten antipsykootin valintaa (30). Masennuslääkkeiden osuus tutkimuksessa oli lähes yhtä suuri kuin antipsykoottien. Niiden käyttö lisääntyi iän myötä, kuten on todettu tapahtuvan muuallakin (31). Kaikki käytetyt masennuslääkkeet olivat SSRI-ryhmän (selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä) lääkkeitä. Masennuslääkkeiden suurta osuutta selittänee se, että osastolle ohjaamisen tavallisimpia syitä olivat itsetuhoisuus ja masentuneisuus. Trisykliset masennuslääkkeet eivät lasten masennuksen hoidossa ole osoittautuneet merkittävästi lumelääkettä tehokkaammiksi (32), ja suomalaiseen kliiniseen käytäntöön ne siis tämän tutkimuksen mukaan eivät kuulu ainakaan tutkitussa ikäryhmässä. Tulosten mukaan sitalopraamia käytettiin hieman enemmän kuin fluoksetiinia, vaikka lasten masennuksen hoidossa ainoastaan fluoksetiinin tehosta on tutkimusnäyttöä (33) ja vakuuttava näyttö sitalopraamin tehosta lapsipotilaiden hoidossa puuttuu kokonaan (18). Clavennan ym. (2011) mukaan sitalopraami oli myös Italiassa samana ajankohtana tehdyssä tutkimuksessa alaikäisten hoidossa eniten käytetty SSRI-ryhmän lääke (8). Löydös on yhteneväinen myös Foulonin ym. tutkimuksessa, jossa sitalopraamin ja essitalopraamin yhteenlaskettu käyttö ylitti fluoksetiinin käytön Suomessa lapsilla ja nuorilla vuonna 2005 (18). Kliinisen kokemuksen merkitys ja jonkin lääkkeen käyttöön tottuminen saattavat vaikuttaa yksittäisen lääkärin valintoihin enemmän kuin tieteellisen tutkimuksen kautta saatu tieto ainakin silloin, kun näyttö ei ole vakuuttavaa. Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat yksi yleisimmistä lääkehoitoa vaativista häiriöistä lapsuudessa (15), ja stimulanttilääkityksen teho hoidossa on osoitettu. Tutkitussa potilasryhmässä stimulanttien käyttö oli vähäistä verrattuna muiden lääkkeiden käyttöön, ja stimulanttilääkitys oli käytössä varsin pienellä osalla niistä lapsista, joilla oli hyperkineettisen häiriön diagnoosi. Tämä johtunee tutkitusta potilasjoukosta eikä kuvaa stimulanttien ja mui- 37
6 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN Psyykenlääkkeiden käyttö lasten hoidossa perustuu kliiniseen kokemukseen ja harkintaan. den lääkkeiden käytön välistä suhdetta yleisesti. Tuloksesta ei myöskään voi tehdä päätelmiä siitä, kuinka yleisesti stimulanttilääkitys on käytössä näillä potilailla. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kuvailemaan päivystyksellisesti osastohoitoon ohjattujen lasten lääkitystä. Sekä sairauskertomukseen kirjaamisessa että tietojen keräämisessä voi olla puutteellisuutta ja tulkinnanvaraisuutta. Lääkehoitojen kirjaamiseen kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota ja oletettavaa on, ettei kirjauksissa ole suuria virheitä. Kerättyjen lääkitystietojen, lähettämiseen johtaneiden syiden ja kotiutusdiagnoosien perusteella voidaan päätellä, että suurimmaksi osaksi psyykenlääkkeiden käyttö oli virallisista käyttöaiheista poikkeavaa. Olisi mielenkiintoista arvioida myös lääkehoitojen tehoa, mutta tästä aineistosta sitä ei voi tehdä. Lääkkeen vaikuttavuuden tutkiminen on varsin vaikeaa, koska lastenpsykiatriseen hoitoon kuuluu aina muitakin terapiamuotoja. Tämän tutkimuksen kaltaisen asetelman avulla vaikuttavuuden arviointi on mahdotonta. Lapsipotilaiden psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi kaikkialla maailmassa (4), myös Suomessa (18,34,35). Myös alan tutkimus on lisääntynyt, mutta se on edelleen vähäistä ja lääkkeiden käyttö perustuu kliiniseen kokemukseen ja harkintaan. Lisäksi tutkimus on pääasiassa reaktiivista eikä tutkimustiedon siirtyminen kliiniseen toimintaan ole itsestäänselvyys. Vaatii erityisiä ponnisteluja, jotta tieteellinen näyttö oikealla tavalla hyödynnetään kliinisessä toiminnassa. Psyykenlääkitykseen voi liittyä vakavia sivuvaikutuksia, jopa äkkikuolema (36) ja pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä (37). Lasten psyykenlääkehoitojen pitkän aikavälin vaikutuksista sekä hoitojen optimaalisesta toteuttamisesta ja yksilöllistämisestä tarvitaan lisää tietoa. Lapsipotilaat altistuvat sekä liika- että vajaa-annostelun riskeille ja mahdollisesti vielä tuntemattomille, myöhemmin ilmaantuville sivuvaikutuksille. Psyykenlääkkeiden käyttö virallisista käyttöaiheista poikkeavasti ja toisaalta myös kielteinen suhtautuminen lasten lääkehoitoon tutkimusten vähäisyyden vuoksi ovat merkittäviä eettisiä ongelmia. Koska riittävää tutkimustietoa lastenpsykiatriassa käytettyjen lääkitysten tehosta, turvallisuudesta, annostelusta ja haittavaikutusprofiilista lapsilla ei toistaiseksi ole, psyykenlääkkeitä käyttäviä lapsipotilaita on seurattava kliinisesti tarkasti mahdollisten haittavaikutusten havaitsemiseksi sekä lääkehoidon ja annostusten optimoimiseksi (16). n Tästä asiasta tiedettiin Lasten ja nuorten psyyken lääkehoidot ovat nykyisin yleisempiä kuin aiemmin. Maiden välillä on selviä eroja. Lasten lääkehoito yleensä, kuten myös psyykenlääkehoito, pohjautuu kliiniseen kokemukseen ja harkintaan, tapausselostuksiin ja aikuisilla tehtyjen tutkimusten soveltamiseen. Tieteellistä tutkimusnäyttöä lasten psyykenlääkehoidon vaikutuksista ja tehosta on niukasti, lukuun ottamatta psyko stimulanttilääkityksiä. Lasten lääkehoidon tutkimusta on pyritty lisäämään asetusten ja kannustimien avulla. Tämä tutkimus opetti Yleisimmät akuuttiin lasten psykiatriseen osasto hoitoon ohjaamisen syyt ovat aggressiivisuus, itse tuhoisuus ja masentuneisuus. Ennen päivystyksellisesti alkavaa osastohoitoa yli kolmasosalle lapsista oli annettu lääkehoitoa muun hoidon ohella. Lääkehoito oli pääasiassa virallisista käyttöaiheista poikkeavaa. Lasten psyyken lääkehoidoista tarvitaan sekä farmakologista että kliinistä tutkimusta, jossa huomioidaan hoito kokonaisuudessaan. English summary > in english Psychotropic medication use in children in urgent psychiatric inpatient care 38
7 tieteessä english summary Anna-Kaisa Talka Licentiate of Medicine University of Eastern Finland Kirsti Kumpulainen Psychotropic medication use in children in urgent psychiatric inpatient care Background There has been a significant increase in psychotropic medication use in children and adolescents in recent years. The increased trend in psychotropic drug prescription has been seen in several countries, including Finland. Since most psychotropic drugs are not licensed for use in children, the child psychiatric medical use is primarily off-label. Research in psychopharmacology for children has also increased following the increased off-label use. There is very little published information on psychotropic drug use in children in Finland. Methods We studied all inpatient treatment periods of children who had been referred to Kuopio University Hospital for urgent psychiatric inpatient care in a period of three years. Each patient s thencurrent medication was recorded on arrival at the hospital. The study was done retrospectively using patient records. Results There were 209 treatment periods in the three-year period between and The most common reasons for urgent child psychiatric inpatient care in this population were aggressiveness, suicidal behaviour and depression. 39.2% of these children were prescribed psychotropic medication. The most commonly used psychotropic drug was risperidone. Boys received psychotropic medication significantly more often than girls. Conclusions Children requiring urgent psychiatric inpatient care are often on psychotropic medication. More research is needed to investigate the efficacy and safety and possible long-term adverse effects of psychotropic medications in children. 38a
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotLasten psykiatristen häiriöiden lääkehoito ja tavallisimmat lääkkeet
KATSAUS TEEMA Anita Puustjärvi, Hannu Raunio, Anne Lecklin ja Kirsti Kumpulainen Lasten psykiatristen häiriöiden lääkehoito ja tavallisimmat lääkkeet Psyykenlääkkeitä annetaan lapsille aiempaa useammin,
LisätiedotTyöryhmä. Taustaa TAUSTAA: OSASTOHOITO KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA
KATSAUS LAPSI-JA NUORISOPSYKIATRISEEN OSASTOHOITOON SUOMESSA Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto lastenpsykiatrianlaitos ja hoitotieteenlaitos 27 Heikki Ellilä ESH, TtM, FT, Yliopettaja Turun amk Terveysala
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotLasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käyttö kasvussa
Tieteessä alkuperäistutkimus Leena K. Saastamoinen FaT, dosentti Kelan tutkimus Ilona Autti-Rämö dosentti, johtava ylilääkäri Kela, vakuutuslääketieteellinen yksikkö Annamari Tuulio-Henriksson FT, dosentti,
LisätiedotNuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla
TIETEESSÄ ILONA AUTTI-RÄMÖ lastenneurologian dosentti, terveystutkimuksen päällikkö ilona.autti-ramo@kela.fi JOHANNA SEPPÄNEN FT, erikoistutkija RAIMO RAITASALO lääketieteellisen psykologian dosentti,
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotPsyykenlääkehoito nuorisopsykiatriassa
Katsaus Jani Penttilä, Kari Moilanen, Pertti Rintahaka ja Erkka Syvälahti Psyykenlääkehoito nuorisopsykiatriassa Nuorisopsykiatriseen lääkehoitoon liittyy vaikeita kysymyksiä, sillä psyykenlääkkeiden vaikutuksia
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotLÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA
LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta
LisätiedotPÄIVYSTYSLUONTOISET OSASTOHOIDOT KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTENPSYKIATRIAN KLINIKASSA 2006 2008
PÄIVYSTYSLUONTOISET OSASTOHOIDOT KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTENPSYKIATRIAN KLINIKASSA 2006 2008 Inkeri Partanen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Kliininen laitos,
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotKoulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi
Koulun tukitoimet Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus 12. 10. 1017 Vesa Närhi ADHD ja koulu koulussa suoriutuminen, sekä akateemisesti että sosiaalisesti, on keskeistä elämässä myöhemmin suoriutumiselle
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotLääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena
Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotSuomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys 10.11.2016 Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Keskivaikean tai vaikean pakko-oireisen ensisijaiseen psykoterapeuttiseen (CBT) hoitoon voidaan
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPsyykenlääkehoidon hyödyt ja haasteet nuorisopsykiatriassa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Psyykenlääkehoidon hyödyt ja haasteet nuorisopsykiatriassa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Minna Aalto ja Jenni Tuuli 2012 Otaniemi 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Psyykenlääkehoidon hyödyt
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotPsykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina
Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotMaria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri
RONNIN KYLÄLLÄ TEHDYSTÄ TUTKIMUKSEST A TYÖKALUJA ARJEN KEHITYSVAMMA TYÖHÖN Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri MIKSI TARVITAAN TUTKIMUSTA? 1. jotta ymmärrämme ihmisiä, joiden
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotNuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen
Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotKenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?
Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotLastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus YTM Kaisa-Elina Kiuru, Tampereen yliopisto YTT Anna Metteri, Tampereen yliopisto III
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus YTM Kaisa-Elina Kiuru, Tampereen yliopisto YTT Anna Metteri, Tampereen yliopisto III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät Hotari
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Osa I: Lapset ja ADHD ADHD:n lääkehoito lapsilla
ADHD:n Käypä hoito suositus Osa I: Lapset ja ADHD ADHD:n lääkehoito lapsilla Arja Voutilainen LKT lastenneurologi 12.10.2017 Lasten neuropsykiatrian yksikkö, HYKS Sidonnaisuudet (3v) HYKS Lastenneurologia
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotHelsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 2012
Helsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 212 Helsinkiläisten avohoitopotilaiden määrä säilyi ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Käyntien määrä hieman väheni. helsinkiläisten
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotHoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)
16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki
Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 19.11. 2018 Terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisfokukset OT:ssa OT keskus sijaitsee terveydenhuollon
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen
LisätiedotAlzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit
Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit Sirpa Hartikainen, LT, Geriatrisen lääkehoidon professori Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Miltä suomalaisen Alzheimerin tautia sairastava
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotNuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?
Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotStimulantti vai atomoksetiini?
Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial Treatment
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria
PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotLiite II. Tieteelliset päätelmät
Liite II Tieteelliset päätelmät 14 Tieteelliset päätelmät Haldol, jonka vaikuttava aine on haloperidoli, on butyrofenonien ryhmään kuuluva psykoosilääke. Se on vahva keskeinen tyypin 2 dopamiinireseptorin
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotJulkaisuluettelo Päivitetty Kirjat
Julkaisuluettelo Päivitetty 18.2.2013 Kirjat Lahnajärvi L. Reseptien uusiminen miten pitkäaikaislääkitystä toteutetaan terveyskeskuksissa? Repeat prescribing How is long-term medication implemented in
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
Lisätiedot