JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Sivu 292 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Aika klo 14:00-16:20 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 292 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston pidettävän kokouksen esityslistan tarkastaminen 295 Joensuun kaupungin kuulutukset, työpaikkailmoitukset ja muu maksettu viestintä Karjalan Apu ry:n avustushakemus Tarja Hallikaisen eronpyyntö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän valtuuston jäsenyydestä 298 Uuden jäsenen esittäminen Pohjois-Karjalan alueelliseen maahanmuuttoasiain toimikuntaan Juhani Rouvisen tilalle 299 Mirja Kälviäisen eronpyyntö liiketoiminnan johtokunnan jäsenyydestä 300 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista 301 Uimaharjun koulun peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarviomuutos Tilakeskuksen rakennuttamisen uudelleenjärjestelyt Suomen Seniorikodit ry:n vuosikokous Ilmoituksia lähiajan tapahtumista ja tilaisuuksista Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 28

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Törmälä Anssi jäsen poistui klo Wihonen Jussi jäsen poistui klo Tolkki Jaana varajäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. saapui klo varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Poissa Tahvanainen Roope jäsen Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Pentti Keskisalo pöytäkirjan tarkastaja Saara Paukku pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) klo 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 292 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 293 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Pentti Keskisalon ja Saara Paukun. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston pidettävän kokouksen esityslistan tarkastaminen KH 294 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset siten muu tettuin kuin korjausluettelo osoittaa. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja, ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo tulee esittelemään valtuuston kokouksen alussa Karelia ammattikorkeakoulua ja sen toimintaa. Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Kaupunginvaltuusto

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin kuulutukset, työpaikkailmoitukset ja muu maksettu viestintä 3574/ /2014 KH Kuntalain 64 :ssä säädetään kunnan ilmoituksista seuraavaa: Kunnan il moi tukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Kaupunginhallitus päätti , että kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuu lu tuk set julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja sähköisesti kaupungin inter net-si vus toil la sekä sanomalehdissä Karjalainen ja Viikko Pohjois-Karjala. Kaupunginhallitus päätti samalla, että valmisteilla olevan viestintästrategian yh tey des sä otetaan huomioon tarve lisätä lehti-ilmoittelun tehokkuutta ja vaikut ta vuut ta ja toiminnalla pyritään jo vuoden 2012 aikana säästöihin, jotka täsmen ty vät talousarviokäsittelyn yhteydessä. Edelleen kaupunginhallitus päätti julkaista kaupungin avoimet työpaikat pääsään töi ses ti vain sähköisesti kaupungin internet sivuilla sekä työvoimahallinnon verkkosivuilla Tarvittaessa yksittäiset työ paikat ilmoitetaan em. lisäksi ammattialan mukaan valituissa verkkomedioissa ja muis sa tiedotusvälineissä. Kaupunginhallituksen hyväksymässä Joensuun kaupungin vies tin tästra te gia ja -ohjeet asiakirjassa todetaan mm. seuraavaa: "Kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan kaupungin il moi tustau lul la ja sähköisesti kaupungin internetsivuilla sekä kaupunginhallituksen päät tä mis sä sanomalehdissä. Virallisiksi tulkitaan kaupungin toimintaan la ki säätei ses ti kuuluvat ilmoitukset ja kuulutukset. Kaikkea kaupungin palveluihin liit tyvää ilmoittelua ei ole pakko julkaista kaikissa kaupunginhallituksen päättämissä sa no ma leh dis sä, vaan asia voidaan harkita tapauskohtaisesti. Kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaulu sijaitsee kaupungintalolla, kaupunginkansliassa, osoitteessa Rantakatu 20, 2. kerros." Asiaa koskevan päätöksen mukaiset ilmoituskustannukset lehdissä olivat v (Karjalainen n ja Viikko Pohjois-Karjala n ). Lisäk si lehti-ilmoituksia on jossain määrin julkaistu myös Helsingin Sanomissa, Kar ja lan Heilissä ja erityisesti rekrytointiin liittyen eri ammattijulkaisuissa. Nämä il moi tus kus tan nuk set tulevat edellä mainittujen lisäksi. Kaupungin mark ki nointiin ja tapahtumiin liittyviä ilmoituksia on jossain määrin vuoden aikana. Vuoden 2014 ilmoituskulut ovat tilanteessa kirjanpidon mukaan yhteen sä n Joensuussa ilmestyvien lehtien levikkipeitosta on seuraavia tietoja: Karjalainen il moit taa omassa ilmoittajilleen suunnatussa Mediatiedot-kortissaan (voimassa

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus alkaen), että sen levikkipeitto (tilattujen lehtien määrä / alueen ta louksien määrä) on Joensuun kaupungin alueella 51,9 prosenttia. Viikko Pohjois-Karjalasta saadun tiedon mukaan lehden kokonaislevikki Joensuun kaupungin alueella on 3000 kpl, mikä tarkoittaa, että lehti tulee noin 7,5 pro sent tiin joensuulaistalouksista. Heili ilmoittaa omassa lehdessään julkaisemissaan Heili menee perille il moituk sis sa, että lehti menee koko Joensuun kaupungin alueella 89 prosenttiin talouk sis ta. Lausuntokierroksella olevassa kuntalakiluonnoksessa (voimaantulo suun ni telman mukaan ) kunnan viestintää koskevia säännöksiä ehdotetaan uu distet ta vak si siten, että se kattaisi koko kunnan toiminnan sekä siinä otettaisiin huo mi oon sähköiset toimintatavat. Sääntely jättäisi kunnille edelleen paljon toimin ta ta poi hin liittyvää harkintavaltaa. Kunnan tiedottamisvelvoite koskisi koko kun nan toimintaa eli kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kuntien yh teistoi min taa sekä palvelujen järjestämistä ostopalveluna. Tiedottamisvelvollisuus kos ki si asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjiä, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Kunnan tulisi tiedottaa asioiden valmistelun ja päätöksien lisäksi kunnan jär jes tä mistä palveluista ja kunnan taloudesta. Kunnan olisi myös tiedotettava, miten päätök sen teon valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Lakiluonnoksen 109 :n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi jul kai semal la ne yleisessä tietoverkossa sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päät tämäl lä tavalla. Julkisten kuulutusten ilmoitustaulua kuntalakiluonnos ei mainitse. Uudessa kuntalaissa pyritään korostamaan viestinnän merkitystä ja ny ky ai kaista maan käytännön toimenpiteitä siihen liittyen. Muutos on jo käytännön to del lisuut ta myös Joensuussa. Viestinnän resurssointi on kaupungin koko ja toi minnan laajuus huomioon ottaen riittämätön. Verrokkikaupunkeihin verrattuna (esim. Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Ro vanie mi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli) ollaan viestinnän henkilöstöresursseissa selvästi alim mal la tasolla (Joensuussa viestintäpäällikkö + 0,5 toimistosihteeri). Voidaan pitää hyvin perusteltuna ja välttämättömänä viestinnän resurssien uudel leen kohdentamista. Vaihtoehtoina on luopua kokonaan sanomalehtien käytös tä virallisissa kuulutuksissa tai kilpailutuksen kautta siirtyä malliin, jossa vi ralli set kuulutukset julkaistaan yhdessä kilpailutuksen kautta valittavassa lehdessä. Kau pun gin verkkoviestintää lähdetään samanaikaisesti kehittämään palk kaamal le kaupungille viestintäpäällikön lisäksi tiedottaja. Järjestelyjen avulla kaupun ki valmistautuu samalla vastaamaan viestintään liittyviiin kasvaneisiin odotuk siin ja uudistuvan kuntalain vaatimuksiin. Monissa kaupungeissa on luovuttu lähes kokonaan sanomalehtien käytöstä viral li sis sa kuulutuksissa. Vantaalla käytetään virallisten ilmoitusten osalta vi ral lista ilmoitustaulua ja kaupungin internet-sivuja. Samoin Järvenpään ja Kouvolan kau pun git julkaisevat viralliset kuulutukset kaupungin verkkosivuilla ja vain tarpeen mukaan sanomalehdissä. Kuopion kaupungin ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan ensisijaisesti kau pun-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus gin verkkosivuilla Lakimääräiset ilmoitukset ja kuulu tuk set julkaistaan lisäksi kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin virallisessa ilmoi tus leh des sä (Kuopion kaupunkilehti). Lehdessä julkaistaan tiivistettyjä ilmoi tuk sia, joissa ohjataan kaupungin verkkosivuilla olevaan laajempaan tietoon. Lappeenrannassa kaikki kuntalain 64 :n mukaiset ilmoitukset julkaistaan en si sijai ses ti vain julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla. Sa noma leh dis sä ilmoituksia julkaistaan vain asiaan liittyvään lainsäädäntöön, tie dotta mi sen tarpeeseen tai johonkin muuhun erityiseen syyhyn perustuen tar joukses sa annetuilla hinnoilla ja erikseen tehtävän tarkoituksenmukaisuusharkinnan pe rus teel la. Ilmoitus voidaan julkaista useammassa kuin yhdessä lehdessä vain pe rus tel lus ta syystä. Kustannussäästöjä Joensuun kaupunginhallituksen aikaisemman päätöksen poh jal ta ei voida merkittävästi aikaansaada. Kustannukset ovat päinvastoin yleises tä kin kustannustason noususta johtuen kasvamassa ja kaupungin talous saman ai kai ses ti on kiristynyt. Nykyistä käytäntöä ei voida enempää kustannusten va los sa kuin tiedottamisen tarpeeseen liittyen pitää perusteltuna. Edelleen tiedotuskanavana toimii Joensuun Uutiset, jonka julkaisukertoja on sääs tö jen ja tekijäresurssipulan vuoksi jouduttu vähentämään. Joensuun kaupungin hallintosäännön 9 :n mukaan kaupunginhallituksen teh tävä nä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä hy väksyä markkinoinnin, tiedottamisen ja ilmoittelun periaatteet. Tämän mukaisesti kau pun gin hal li tus ratkaisee tällä hetkelllä voimassa olevan kuntalain 64 :n mainit se man kunnan muun ilmoitusten julkaisutavan kuin julkisten kuulutusten ilmoi tus tau lun käyttämisen. Uusi menettely lukien: Kaupungin ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan ensisijaisesti kaupungin verkko si vuil la. Viralliset ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan lisäksi kaupungin kilpai lu tuk sen perusteella valittavassa yhdessä virallisessa ilmoituslehdessä. Kilpailutuksessa palstamillimetrihinnan rinnalla keskeinen kriteeri on lehden levik ki ja sen mukanaan tuoma peitto.tarkemmat kilpailutuskriteerit hal lin to yksik kö valmistelee yhteistyössä hankintatoimen kanssa. Virallisia kuulutuksia ja ilmoituksia ovat kuntalain ohella mm. maankäyttö- ja raken nus lais sa, ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa, vaalilaissa, jätelaissa ym. il moi tet ta vat ja kuulutettavat asiat. Muita kaupungin palveluihin liittyviä il moituk sia ei ole pakko julkaista kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, vaan asia voi daan harkita tapauskohtaisesti. Virallisessa ilmoituslehdessä julkaistavaan ilmoitukseen voidaan laittaa myös tiivis tet ty lyhyt teksti, josta ohjataan lisätietoihin kaupungin verkkosivuille ilmoittaja maksaa ilmoituksessa käyt tä mänsä palstamillimetrien mukaisen hinnan. Muut ilmoitukset julkaistaan ao. toi mialan harkinnan mukaan eri tiedotusvälineissä toimialan määrärahojen puitteissa.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Jos samaan lehteen tulee useampia ilmoituksia, nämä on koottava toi mi tuk sel lises ti yhteisilmoitukseksi. Voimassa olevan Kuntalain 64 :n mukaan kunnan viralliset kuulutukset saa tetaan tiedoksi myös julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kaupun gin julkisten kuulutusten ilmoitustaulu sijaitsee kaupungintalolla, osoitteessa Ran ta ka tu 20. Rekrytointimarkkinoinnissa kaupunki ei pääsääntöisesti julkaise yksittäisiä työpaik ka il moi tuk sia lehdissä. Kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan internetissä kau pun gin sivuilla sekä työvoimahallinnon verkkosivuilla Tarvittaessa yksittäiset työpaikat ilmoitetaan em. lisäksi am mat tialan mukaan valituissa verkkomedioissa ja muissa tiedotusvälineissä. Kaupungin suunnitelmista, palveluista, tapahtumista ja hankkeista tiedotetaan ak tii vi ses ti medialle ja kerrotaan ajantasaisesti kaupungin verkkosivuilla. Ajankoh tai sis ta kaavahankkeista tiedotetaan myös vuosittain kaavoituskatsauksen yh tey des sä. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä kuvatun menettelyn Joensuun kaupungin virallisten kuulutusten ja muun maksullisen ilmoittelun osalta ja antaa hallintoyksikön tehtäväksi yhteistyössä hankintatoimen kanssa järjestää kil pai lu tuk sen ilmoituslehdestä, jossa kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuu lutuk set julkaistaan alkaen ja todeta, että saakka noudatetaan virallisten ilmoituslehtien osalta aiem man päätöksen mukaista menettelyä. Asia jätettiin yksimielisesti kahdeksi viikoksi pöydälle. KH 295 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä kuvatun menettelyn Joensuun kaupungin virallisten kuulutusten ja muun maksullisen ilmoittelun osalta ja antaa hallintoyksikön tehtäväksi yhteistyössä hankintatoimen kanssa järjestää kil pai lu tuk sen ilmoituslehdestä, jossa kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuu lutuk set julkaistaan alkaen ja todeta, että saakka noudatetaan virallisten ilmoituslehtien osalta aiem man päätöksen mukaista menettelyä.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Keskustelun aikana Anssi Törmälä esitti asian jättämistä pöydälle. Saara Paukku ja Markku Kauppinen kannattivat Törmälän esitystä. Marjatta Räty esitti asian lähettämistä uudelleen valmisteltavaksi. Jussi Wihonen kannatti Rädyn esitystä Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi sen aikana tehdyt esitykset ja kannatukset. Päätettiin suorittaa ensin kättennostoäänestys asian uudelleen valmistelusta seuraavasti: Ne, jotka kannattavat asian lähettämistä uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne jotka eivät kannata uudelleen valmistelua äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA -ääntä (Räty M, Wihonen) ja 8 EI -ääntä (Kauppinen, Törmälä, Paukku, Heikura, Keskisalo, Heinonen, Räty H, Järvinen) ja 1 tyhjä (Tolkki). Kaupunginhallitus päätti siten hylätä asian lähettämistä uudelleen valmisteltavaksi koskevan esityksen. Seuraavaksi päätettiin suorittaa kättennostoäänestys asian pöydälle panosta seuraavasti: Ne, jotka kannattavat Törmälän esitystä asian pöydällepanosta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA -ääntä (Kauppinen, Törmälä, Paukku, Heikura, Keskisalo, Heinonen, Räty H) ja 4 EI -ääntä (Wihonen, Räty M, Järvinen, Tolkki). Kaupunginhallitus päätti siten jättää asian pöydälle. Juha Mustonen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Jakelu Tiedotus

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Karjalan Apu ry:n avustushakemus 3664/ /2014 KH Karjalan Apu ry hakee Joensuun kaupungilta euron suuruista toi minta-avus tus ta vuodelle Hakemuksen perusteluina yhdistys esittää seuraavaa: Karjalan Apu ry on sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tar koi tuk sena on humanitaarisen avun toimittaminen Venäjän Karjalan sosiaali- ja ter veysalan laitoksiin ja kuntien sosiaalikeskuksiin. Lisäksi yhdistys työllistää syr jäy tymis vaa ras sa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Työllistetyistä noin puolet on maa hanmuut ta jia. Myös paikallista avustustoimintaa Joensuussa on tehty. Yhdistys kierrättää käytöstä poistettua tavaraa uusiokäyttöön. Yh teis työ kumppnei ta keräyksille on ympäri maata. Kar ja lan Apua pidetään luotettavana ja sitoutumattomana toimijana.myös yhteydet Karjalan Tasavallan toimijoihin on hyvät. Tästä joh tuen vientilupia on helppo saada Moskovan humanitaarisen avun komitealta nimetyn tavaraerän toimittamiseen. Luvat haetaan yh teis työssä avun vas taan ot ta jan kanssa. Myös tälle vuodelle vientiluvat on saatu. Kierrätystoiminta on tarjonnut vastuullisia tehtäviä palkkatuella työllistetyille ja mie lek kään työpaikan kuntouttavassa työtoiminnassa oleville. Yhdityksellä on ha ke muk sen allekirjoituspäivänä töissä kuusi palkkatuella palkattua sekä kahdek san kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa. Lisäkis työkokeilussa ja työ harjoit te lus sa eri oppilaitoksista on ollut useita henkilöitä. Kolme henkilöä on palkattu täysin yhdistyksen omin varoin; toiminnanjohtaja, työn oh jaa ja ja kirp pu to rin vastaava hoitaja. Varsinaisena toimipisteenä on Joensuun kaupungilta vuokrattu Teppolan kar tano Mutalantiellä. Kirpputori toimii Teollisuuskadulla. Lisäksi on vuokrattu va rasto ti laa Liperistä Siikasalmi yhdistykseltä. Yhdistyksen talous Palkkojen ja Karjalan Avun käytössä olevien toimitilojen lisäksi rahti (tavaroiden kul je tus Suomessa ja Joensuusta Venäjälle) on merkittävä kustannuserä. Omaa ra hoi tus ta Karjalan Apu saa kirpputoritoiminnan tuotoista. Myös talkoita tehdään myyjäisten muodossa. Karjalan Apu ry:n hallitus toivoo, ettei toiminnan rahoituksen puuttumisen vuoksi joudu lopettamaan vakiintunutta, laajasti tunnettua ja rajat ylittävää luot tamus ta nauttivaa toimintaa.myös yhteistyökumppanit tavaroiden kerääjinä luotta vat toiminnan jatkuvuuteen. Vakiintuneet lahjoittajat eri puolella Suomea ja Venäjä Karjala sosiaali- ja terveys alo jen laitokset odottavat, että Karjalan Avulla on jatkossakin edellytykset

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus toi minn na jatkamiseen. Karjalan Apu ry:n vuoden 2013 tilinpäätöksen mukainen alijäämä on ,38 eu roa. Joensuun kaupunginhallitus myönsi vuonna 2013 yhditykselle euron suuruisen toiminta-avustuksen. Taseen loppusumma oli ,80 euroa ( ,31 ) oma pääoma ,65 euroa ( ,03 ). Pitkäaikaisia velkoja yh dis tyk sel lä ei ole. Taseen mukaiset lyhytaikaiset velat (lainat rahoituslaitoksilta, os to ve lat ja siirtovelat) ovat yhteensä 6.396,15. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on kustannuksia kuluvana vuonna lei kattu huomattavasti. Kirpputoritoiminnassa vahvasti lisääntynyt kaupallinen kil pailu ja samanaikaisesti venäjän ruplan heikkeneminen ovt vaikeuttanee oma ra hoituk sen hankintaa. Myös tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen vä li ti linpää tös osoittaa alijäämää (3662,09 ). Henkilöstöjohtaja : Henkilöstö- ja työllisyysjaoston hyväksymän työllisyysohjelman mukaan yh distyk sil le myönnetään työllistämiseen avustusta seuraavasti: Yhdistyksille myönnettävä työllistämislisä Henkilöstöjaoston hyväksymää työllistämislisän maksatusta järjes töil le jatketaan vuonna Työllistämislisän maksatuksen avulla on ta voittee na saada 100 henkilön työssäoloehto täyttymään ja estämään siten työ markki na tu ki las kun kasvua. Työllistämislisää voidaan siis myöntää yhdistyksille silloin, kun yhdistys palkkaa toisen vuoden palkkatuella (perustuella) tai osatyökykyisen palkkatuella yli 500 pv työttömänä olleen henkilön, jonka työsuhde on vähintään kahden (2) kuukauden mittainen. Järjestö voi toki palkata työllistetyn pidemmäksikin ai kaa, mutta kaupungin työllistämislisää myönnetään enintään em. työs sä olo eh don täyttymisen ajaksi. Toisen vuoden tuella palkattavan henkilön osalta työllistämislisä on suuruudeltaan 631 /kk. Työmarkkinatuen määrän noustua, myös työl lis tä mis lisän suuruutta on tarvetta tarkistaa siten, että toisen vuoden tuen lisäksi mak setta va työllistämislisän suuruus on 631 /kk (21,5 tpv * 29,35 /tpv). Työllistämislisän perimmäisenä tarkoituksena on mahdollistaa työttömän työnte ki jän paluu takaisin työmarkkinoille mahdollistamalla työkokemuksen jat kumi sen. Määräraha työllistämislisään vuodelle 2014 on euroa. Muu toimintatuki yhdistyksille Tuen vastineena kaupunki edellyttää yhdistyksiä tarjoamaan joensuulaisille

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus nuorille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille työkokeilupaikkoja ja kun tout ta van työtoiminnan paikkoja kaupungin toivomalla tavalla. Toimintatukea voi hakea koko vuoden ja se maksetaan 4 erässä toteutuneiden toimenpiteiden määrän ja niiden keston mukaan (täysinä kuukausina). Tu kea voi hakea, jos työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien yhteismäärä on vähintään 5 henkilöä/ kuukausi. Tuki edellyttää, että yh dis tyk sellä on käytettävissä työtehtävien ohjauksen lisäksi sellaisia oh jaus re surs se ja, jotka tukevat kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevien hen ki löiden ar jen- ja elämänhallintaa ja suuntaavat ajattelua/toimintaa kohti työ markki noi ta. Yhdistyksen tulee hakemuksessaan ilmoittaa pitkäaikaistyöttömien määrä kuukau sit tain ja toimenpiteittäin, sillä yhdistyksille myönnettävän toimintatuen myön tä mis- ja maksatusperusteeksi otetaan käyttöön seuraavat euromäärät: 10 /kk/ työkokeilija 50 /kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja 150 / kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja, joka tulee passiiviselta työmarkkinatukilistalta Toimintatuen myöntämisen ja maksatuksen ehdot ovat liitteenä. Toimintatuen hakija liittää hakemukseen selvityksen kaupungin edellyttämästä ohjausresurssista. Joulukuussa 2014 kaikkien tuen saajien pitää toimittaa kaupun gil le hyväksyttävä seuranta siitä, mihin henkilöt, joiden perusteella tu ki on maksettu, ovat sijoittuneet päättyneen työkokeilun tai kuntouttavan työ toi minnan jakson jälkeen. Muu toimintatuki yhdistyksille ratkaistaan määrärahan puitteissa hakemusten perusteella. Määräraha vuonna 2014 muihin yhdistysten toimintatukiin euroa. Yhdistyksen avustusmäärää työllistämiseen on nostettu huomattavasti tar koituk se na kannustaa yhdistyksiä työllistämään. Kaupungilla on useita merkittäviä työl lis tä viä yhdistyksiä, joita kohdellaan tässä suhteessa tasaveroisesti. Myös Kar ja lan Avulla on ollut mahdollisuus hakea edellä mainittua tukea siltä osin, kuin yhdistys täyttää edellä olevat työllistämisehdot. Asiasta antaa lisätietoja työllisyyssuunnittelija Sari Riikonen. Henkilöstöyksikkö katsoo, että työllistämisperusteella Karjalan Apu ry:lle ei voida myöntää muista yhdistyksistä poikkeavaa toimintatukea. Sen sijaan on eri asia, jos kaupunginhallitus haluaa muulla perusteella tukea yhdistystä. Nyt kaupunginhallituksen käsittelyssä oleva hakemus on yleisavustushakemus. Vuo den 2014 Joensuun kaupungin talousarviossa ei ole varauduttu esillä olevan yleis avus tuk sen myöntämiseen. Valmistelija: kaupunginsihteeri ja henkilöstöjohtaja

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä Karjalan Apu ry:n avustushakemuksen ja olla myöntämättä avustusta. Päätettiin yksimielisesti jättää asia viikoksi pöydälle ja kutsua yhdistyksen toiminnanjohtaja tällöin kaupunginhallituksen kuultavaksi. KH 296 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä Karjalan Apu ry:n avustushakemuksen ja olla myöntämättä avustusta. Keskustelun aikana Pentti Keskisalo esitti, että Karjalan Apu ry:lle myönnetään yleisavustuksena euroa. Marjatta Räty, Eila Heinonen ja Anni Järvinen kannattivat Keskisalon esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi sen aikana tehdyt esitykset ja kannatukset. Päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Keskisalon esitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 JAA -ääntä ( Wihonen, Törmälä, Paukku, Heikura)ja 7 EI -ääntä (Kauppinen, Tolkki, Räty M, Järvinen, Räty H, Heinonen ja Keskisalo). Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä Pentti Keskisalon esityksen. Merkittiin pöytäkirjaan Jussi Wihosen seuraava eriävä mielipide: " Kaikki haluavat tukea Karjalan Apu ry:n erinomaista toimintaa. Talousarviossa ei ole varattu tarkoitukseen rahaa, joten on vastuutonta esittää rahaa jota ei ole. Toinen asia on, että nyt piikki on auki kaikille yhdistyksille." Karjalan Apu ry:n sihteeri Veijo Saarelainen esitteli ennen päätöksentekoa yhdistyksen toimintaa ja taloudellista tilannetta Liitteet Liite 1 Karjalan Apu ry:n toiminta-avustushakemus Jakelu Karjalan Apu ry

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Tarja Hallikaisen eronpyyntö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän valtuuston jäsenyydestä 3740/ /2014 KH 297 Tarja Hallikainen on pyytänyt kaupungille lähettämällään sähköpostiviestillä eroa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän valtuuston jäsenyydestä. Hallikainen toimii Joensuun kaupungin vammaispalvelupäällikkönä ja kokee olevansa esteellinen toimimaan ko. luottamustoimessa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuuston jäsenet kunnan asukasluvun perusteella. Joensuun kaupunginvaltuusto on valinnut Tarja Hallikaisen yhtymävaltuuston jäseneksi kokouksessaan Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valmistelija: Kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Tarja Hallikaiselle eron Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän valtuustosta ja valita Hallikaisen tilalle uuden jäsenen yhtymävaltuustoon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Kaupunginvaltuusto

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Uuden jäsenen esittäminen Pohjois-Karjalan alueelliseen maahanmuuttoasiain toimikuntaan Juhani Rouvisen tilalle 3766/ /2014 KH 298 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valinnut Pohjois-Kar ja lan alueelliseen maahanmuuttoasiain toimikuntaan Joensuun kau pungin edustajiksi seuraavat henkilöt: Jäsen: Jaana Minkkinen Ara Hayrabedian Olli Keski-Orvola Juhani Rouvinen Varajäsen: Jere Nuutinen Suvi Korpela Aino Nevalainen Juhani Rouvinen on jäänyt eläkkeelle ja hän on pyytänyt eroa ko. toimikunnan jä se nyy des tä. Valmistelija: Kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäs ris tö kes kuk sel le että Juhani Rouviselle myönnetään ero Pohjois-Karjalan alueellisen maa hanmuut to asiain toimikunnan jäsenyydestä ja että Rouvisen tilalle ko. toimikuntaan valitaan kaupunginhallituksen ko kouk sessa nimettävä uusi jäsen. Asia jätettiin viikoksi pöydälle. Jakelu P-K:n ELY-keskus

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Mirja Kälviäisen eronpyyntö liiketoiminnan johtokunnan jäsenyydestä 3769/ /2014 KH 299 Mirja Kälviäinen on lähettänyt kaupungille seuraavan säh kö pos ti viestin: "Toiseen kaupunkiin töihin siirtymisen vuoksi joudun hakemaan eroa Lii ke toimin nan johtokunnan luottamustoimesta 1.8. lähtien." Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myön tä mi ses tä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valmistelija: Kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Mirja Kälviäiselle eron liiketoiminnan johtokunnan jäsenyydestä ja valita liiketoiminnan johtokuntaan uuden jäsenen Kälviäisen tilalle. Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Kaupunginvaltuusto

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista 3764/ /2014 KH 300 Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoja otsikossa mainituista hallituksen esityksistä mennessä. Luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle sosiaalihuoltolaista ja eräiksi sii hen liittyviksi laiksi sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laik si sosiaalihuollon asiakirjoista kaupunginhallitus toteaa seuraavaa: Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liit ty vik si laeiksi: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sosiaalihuoltolakia valmistelevan työryh män tavoitteena on ollut uudistaa sosiaalihuollon lainsäädäntöä niin, että sosi aa li huol to tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien to teu tumis ta sekä ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä. Uu distuk ses sa tavoitteena on, että sosiaalipalvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja vai kut ta vuus paranevat ja palvelut tuotetaan nykyistä tehokkaammin. Lisäksi on ha lut tu vahvistaa sosiaalihuollon ja sen erityispalvelujen sekä sosiaalihuollon ja ter vey den huol lon yhteistyö. Halutaan myös, että sosiaalihuollon edellytykset yh teis työ hön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimi joi den kanssa paranevat. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista on pohdittu työryhmässä, joka jätti lop pu ra port tin sa syksyllä Työryhmän raportti oli lausuntokierroksella ja lau sun to jen jälkeen valmistelua oli jatkettu. Valmistelu on aikataulutettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseksi valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki ja tehdään siitä aiheutuvat välttämättömät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Toises sa vaiheessa tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö ja kolmannessa ra ja pin ta lais sa. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina syksyllä 2014, ja se tulisi voimaan Uuden sosiaalihuoltolain tarkoitus on siirtää painopistettä erityispalveluista yleis pal ve lui hin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää vi ran omaisten yhteistyötä. Asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi laissa määritellään asiakkai den tuen tarpeet ja parannetaan sosiaalihuollon laatua sekä asiakkaiden oikeus tur vaa määrittelemällä asiakasprosessia. Esityksessä painottuu ra ken teel lisen sosiaalityön hyödyntäminen ja sosiaaliasiamiehen palvelujen järjestämisen sel keyt tä mi nen. Esitys toteuttaa rakennepoliittista ohjelmaa ja palvelujen vahvis ta mis ta. Esitykseen liittyy lastensuojelulain muuttaminen niiltä osin, kun ennal ta eh käi se vää ym. palvelua on tarkoitus järjestää sosiaalihuoltolain kautta. Todetaan, että esityksen pykälä 9 lisäys koskee sosiaaliasiamiehen asemaa:... ei epäedulliseen asemaan.. on tärkeä tähdennys asiamiehen omalle oi keustur val le ja myös riippumattomuuden näkökulmasta. 9 5 kohta:... siten, että sel vi tys on mahdollista ottaa huomioon kunnan talousarviota jää epäselväksi, mi tä tarkoittaa ja sitooko sosiaaliasiamiehen selvitys enemmän kunnan pää tök-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus sen te koa ja palvelujen resursointia. Tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopisteitä erityispalveluista yleis pal velui hin eri ikä- ja väestöryhmissä. Lakiesityksen taustalla on myös ajatus, että mm. lastensuojelun asiakkuuteen ym. erityislakien piiriin ei siirry jatkossa yhtä pal jon asiakkaita kuin tällä hetkellä, kun kunnat vastaavat avuntarpeeseen perus pal ve luil la. Lakiesityksessä on hyvä, että palvelutarpeen arviointia tehdään var hai sem mas sa vaiheessa. Uusina tuen tarpeisiin vastaavina sosiaalipalveluina on määritetty sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, liikkumista tu kevat palvelut sekä lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Tuen tarpeis sa on yhtenä kohtana väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta aiheutuvan tuen tarve, joka viittaa kunnan velvollisuuteen järjestää väkivaltatyötä. Osa em. so si aa li pal ve luis ta järjestetään jo kunnissa nykyisissä palveluissa. Osa uusista pal ve luis ta on varsin velvoittavia mm. perhetyön järjestäminen, joka näyttäisi ole van laissa subjektiivisena oikeutena. Lakiesityksessä on 40 koskien asiakkuuden alkamista ja päättymistä, miten tämä käytännössä toteutetaan sosiaalityön arjessa: pitääkö asiakkuuden päät tymi ses tä tehdä oma päätöksensä vai riittääkö asiakaskertomukseen merkintä. Jos kus voi olla, että asiakkuus päättyy asiakkaan siirtyessä lai tos hoi toon/ko tikun ta lain muutostilanteissa (jää kuitenkin maksuvelvollisuus lähtökuntaan eli ei voida asiakkuutta päättää, kun uudesta ko ti kun nas ta tulee laskua). Pitääkö tämä olla sosiaalihuoltolaissa, vai olisiko pa rem pi olla erityislaissa. Jos tämä merkintä tulee, lisää se hyvin paljon byrokratiaa ja työvoiman tarvetta. Miten seurataan, jos asiakas on hakenut jotakin so si aa li huol to lain palvelua tai useaa palvelua tiettynä kuukautena, tiettynä vuotena ja sit ten selviääkin ilman palvelua kenen ja minkä palvelutahon velvollisuus on seu ra ta tätä, kun palvelua järjestetään varsinkin isoissa kunnissa eri tahoilta? Esim. ikäihmiselle voi tuottaa vaikeuksia, jos tulee tieto, että asiakkuus on pois tet tu sosiaalihuollosta jostakin palvelusta. Tästä voi aiheutua pelkoa, että ei saa jo ta kin toista palvelua, jos asiakkuus päättyy jossakin toisessa esim. liikkumista tu ke vis sa palveluissa, mutta säilyy kotipalvelussa? Omatyöntekijästä säädetään lakiesityksen 47 :ssä. Pykälässä säädetään asiasta var sin väljästi. Kunnan tehtävien lisääntyessä on tärkeää, että sosiaaliohjauksen osuus kasvaa. Sosiaalityöntekijät ovat jo nyt koordinoijia ja vastuun kantajia, mut ta heistä näyttäisi tulevan lakiehdotuksen myötä sitä entistä enemmän: Sosi aa li työn te ki jöil le tullee lisää vastuuta enemmän koordinoivan roolin kautta myös sosiaaliohjaajien työstä. Kotihoidossa toimitaan useissa kunnissa niin, että ko ti pal ve lu- ja kotisairaanhoito toimii kiinteästi yhteistyössä: asiakkaan omatyön te ki jä voi olla myös sairaanhoitaja tai lähihoitaja (vrt. 3), jolloin ko ko naisuu des ta vastaava työntekijä on myös omatyöntekijä. Lakiesityksessä on kunnille uutena tehtävänä sosiaalihuollon jär jes tä mis suun nitel man laatiminen (50 ). Tässä yhteydessä olisi hyvä tarkastella ter vey den huollon ja kunnan hyvinvointisuunnitelman yhteydet ja rajapinnat, voisiko ne yh distää. Samalla tulisi huomioida sote-rakenneuudistukset ja siinä oleva sosiaali- ja ter vey den huol lon järjestäminen yhdessä. Tämä on vastoin rakennepoliittisen oh jel man tavoitetta lakisääteisten suunnitelmien vähentämistä. Asiakaslain sisällyttäminen sosiaalihuoltolakiin on hyvä asia. Asiakaslaki on ollut eril li nen arjen työtä tekeville sosiaalialan työntekijöille ja tässä muodossaan on

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus enem män mukana arjen työssä. Ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista tulisi sisällyttää ter vey den huol to la kiin, tulisi yhdenvertaisuus potilaslain ja asiakaslain osalta. Lisäk si usein sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät ovat yhdistetty: helpottaisi työn tekemistä ja potilaslain juurruttamista myös terveydenhuollon am mat ti laisil le, lisäksi potilasasiamiehellä tulisi olla tehtävänä selvityksen laatiminen vuosit tain samoin kuin sosiaaliasiamiehellä. Asiakaslain 20 :n mukainen sosiaalihuollon laaja tiedonsaantioikeus on muun muas sa ollut yksi tärkeä kulmakivi toiminnan edellytyksille. Se ei saa poistua lain sää dän nös tä, onko tarkoitus, että se korvataan jotenkin muutoin. Lain pe ruste luis sa s. 83 kerrotaan viranomaisten välisen tiedonkulun parantamisen tar peista, mutta tässä kohtaa toimitaan sen vastaisesti. Ovatko puuttuvat pykälät nykyi ses tä sosiaalihuollon asiakaslaista :t jossakin toisaalla? Muistutuksen tuleminen ensisijaiseksi kanteluun nähden selkeyttää tilannetta, kos ka nykyisin sama asia voi olla vireillä sekä muistutuksena että kanteluna. Asiak kai den oikeusturvan parantamiseksi oikaisuvaatimuksen tekemiseksi piden ne tään 14 vuorokaudesta 30 päivään, mikä on hyvä: asiakkaalle jää enemmän aikaa asian perusteiden selvittämiseen ja voi käyttää mm. sosiaali- ja po tilas asia mie hen apua. Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista: Esityksessä on ehdotettu säädettäväksi erillinen laki sosiaalihuollon asia kas asiakir jois ta. Tämä selkiyttää rekisterinpitoon ja asiakastiedon kirjaamiseen ja kä sitte lyyn liittyviä asioita. Asiakastiedon kirjaaminen rakenteisesti määrämuotoisiin asia kas asia kir joi hin parantaa tiedon hyödynnettävyyttä raportoinnin ja ti las toinnin kehittämisessä. Kansalliset luokitukset ja standardit tuovat yh den mu kaisuut ta kirjaamiseen. On muistettava, että tämä vaatii organisaatioilta toiminnan muu tok sia ja koulutukseen panostamista sekä lisäresursseja. Lakiesityksessä 9 :ssa käsitellään asiakastietojen kirjaamista sosiaali- ja ter veyden huol lon yhteisissä palveluissa. Eri rekisterien ylläpito tietojärjestelmissä on han ka laa ja vaikeuttaa tiedon käytettävyyttä. On myös tärkeää, että laissa sääde tään selkeästi moniammatillisten toimintayksiköiden asiakastietojen kir jaa minen ja käyttöoikeudet (10 ). Lakiesityksen terminologia ja käsitteet tulisi olla selkeämmin määriteltyjä sekä ym mär ret tä viä ja niitä tulisi käyttää johdonmukaisesti. Esim. lakiesityksen 16 sel vit tää rekisterinpitäjän määräytymistä ja vastuiden jakautumista. Käsitteet pal ve lun tuot ta ja, palvelunjärjestäjä ja palvelunantaja ovat ristiriitaisia ja niiden käyt tö ei ole johdonmukaista. Esim. seuraava lause on vaikeasti tulkittava: Palve lun tuot ta ja olisi vastuussa asiakasasiakirjamerkintöjen korjaamisesta, käyt töoi keuk sien antamisesta asiakastietoihin, asiakasta koskevien tietojen käytön ja luo vu tus ten valvonnasta omassa organisaatiossaan. Lisäksi palveluntuottajan on toi mi tet ta va asiakasasiakirjat palvelunjärjestäjälle viipymättä asiakassuhteen pää tyt tyä. Jos palveluntuottajalla tarkoitetaan tässä esim. yksityistä kau pungin/kun nan lukuun toimivaa yritystä, eikö silloin rekisterinpitäjän velvollisuus ole huo leh tia esim. tietojen käytön valvonnasta.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Lakiesityksen 13 :ssä käsitellään sosiaalihuollon rekisterinpitoa. Lakiesitys selkeyt tää sosiaalihuollon rekisterinpitoa jos entisen 12 rekisterin sijaan hen ki lö rekis te rei tä tulee olemaan vain kaksi (ilmoitusrekisteri ja sosiaalihuollon asia kas rekis te ri). Valittava sääntelymalli Lakiesityksessä on yhdistetty sosiaalihuoltolakiin sosiaalihuollon asiakaslaki. Uuden sosiaalihuoltolain yksi keskeinen tavoite on vahvistaa nykyisestään asia kasläh töi syyt tä. Asiakaslähtöisyyden turvaamiseksi laissa esitetään määriteltäväksi koko so si aa lihuol toa koskeva asiakkaat huomioiva asiakasprosessi. Tämän lisäksi valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakkaan kohtelua koskeviin säännöksiin. Esillä on ol lut kolme vaihtoehtoista mallia lainsäädännön uudistamiseksi: 1. Säädetään uusi sosiaalihuoltolaki ja säilytetään sosiaalihuollon asiakaslaki 2. Yhdistetään sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki 3. Siirretään sosiaalihuollon asiakaslain kohtelua koskevat säännökset uuteen so si aa li huol to la kiin ja tietosuojaa koskevat säännökset lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Joensuun kaupunginhallitus esittää sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista vaih to eh don 3 mukaisesti. Tämä mahdollistaisi tällä hetkellä hajallaan olevien tie to suo ja sään nös ten kokoamisen samaan lakiin siten kuin luonnoksessa hal lituk sen laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on tarkemmin selostettu. Lausunnon keskeinen sisältö Joensuun kaupunginhallitus esittää lausuntonaan, että lakiesityksen keskeinen uu dis tus palvelujen suuntaaminen peruspalveluihin on järkevää. Lakiesitykseen sisältyy uusia palveluja, joista osa on velvoittavia: asiakkailla olisi sub jek tii vi nen oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito se kä toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Toisaalta on hyvä, että laissa ei sää de tä yksityiskohtaisesti, miten palvelut tulee toteuttaa. Joensuun kau pun ginhal li tus esittää lausuntonaan, että lakiin tulisi säätää palvelujen järjestämiseen siir ty mä ai kaa niin kuin vanhuspalvelulain voimaantulossa oli, esim. perhetyö ja oma työn te ki jä. Sosiaalihuoltolain velvoitteiden täyttäminen edellyttää kunnilta li sä re surs se ja, eikä niitä kunnilla tällä hetkellä ole kaikkiin lain edellyttämiin palve lui hin. Lainsäätäjän tavoitteena ei liene laatia sellaista puitelakia, joka on voimas sa, mutta sitä ei noudateta esim. lapsiperheiden kotipalvelu nykyisessä so siaa li huol to lais sa! Lakiesityksessä on 40 koskien asiakkuuden alkamista ja päättymistä, miten tämä käytännössä toteutetaan sosiaalityön arjessa: pitääkö asiakkuuden päät tymi ses tä tehdä oma päätöksensä vai riittääkö asiakaskertomukseen merkintä ja mi ten huomioidaan asiakkaan asiakkuus sosiaalihuoltolain eri puolilla, kun palve lut järjestetään varsinkin isoissa kunnissa hajautetusti. Muistutuksen tuleminen ensisijaiseksi kanteluun nähden selkeyttää tilannetta, kos ka nykyisen sama asia voi olla vireillä sekä muistutuksena että kanteluna.

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Asiak kai den oikeusturvan parantamiseksi oikaisuvaatimuksen tekemiseksi piden ne tään 14 vuorokaudesta 30 päivään, mikä on hyvä. Lakiesityksessä on yhdistetty sosiaalihuoltolakiin sosiaalihuollon asiakaslaki. Uuden sosiaalihuoltolain yksi keskeinen tavoite on vahvistaa nykyisestään asia kasläh töi syyt tä. Joensuun kaupunginhallitus esittää sosiaalihuollon lainsäädännön uu dis ta mis ta vaihtoehdon 3 mukaisesti. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi tällä het kel lä hajallaan olevien tietosuojasäännösten kokoamisen samaan lakiin siten kuin luonnoksessa hallituksen laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on tarkem min selostettu. Valmistelijat: sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen, vs. hoivan ja hoidon joh ta ja Seija Karukannas, vammaispalvelujen päällikkö Tarja Hallikainen Lakiluonnokset sekä HE linkissä: Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esi tyksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luon nok ses ta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista Jakelu STM

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Uimaharjun koulun peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarviomuutos 67/ /2013 KH 301 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Uimaharjun koulun pe ruskor jauk sen ja uudisrakentamisen hankesuunnitelman. Hankeen hyväksytty kustan nus ar vio oli 7,2 milj.. Hanke sai valtionosuuksia Hankkeen toteutus käynnistyi kesällä 2012 maarakennustöillä ja jatkui keväällä 2013 varsinaisillla rakennustöillä. Aikataulun mukaisesti uudisosan on määrä valmis tua heinäkuussa 2014 ja peruskorjausosan marraskuussa Hankkeen rakennusvaiheen tarjousten ylitettyä hyväksytyn kustannusarvion mer kit tä väs ti, hylättiin tilakeskuksen johtajan päätöksellä kaikki tarjoukset ja han ke palautettiin uudelleen suun nit te luun kustannussäästöjen ai kaan saa misek si. Säästöjä saatiin ai kai sek si vajaa Uuden tarjouskilpailun jälkeen kus tan nus yli tys aleni :oon eli n. 9,5 %. Hankkeen kiireellisyydestä se kä kun nol lis ten ja ter vel lis ten tilojen saamiseksi Uimaharjun koululaisille, pää tet tiin hank keen ra ken nus vai he käynnistää, koska hankkeen kaikki ura koit si ja va lin nat oli tässä vaiheessa tehty ja hankevarauksia oli vielä jäljellä, katsottiin uhkan kustan nus ar vion 10 % yli tyk sel le olleen pieni. Kustannusylitystä ei tässä syystä myös kään tuotu kau pun gin hal li tuk sen käsittelyyn. Projektin aikana kirjasto- ja nuorisotilat päätettiin sijoittaa kouluun. Tilat ovat yh teis käyt tö ti lo ja koulun kanssa. Muutostöiden kustannukset olivat vähäiset. Täl lä ratkaisulla vältyttiin suurilta muutostyökustannuksilta, kun kirjastolle ei tar vit se saneerata tiloja Uimaharjun terveyskeskukseen. Tilakeskuksen talonrakentamisesta vastaava talonrakennuspäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö ovat vielä maaliskuun 2014 osavuosikatsauksessa en nusta neet hankkeen loppukustannukseksi 7,9 milj.. Hankkeen loppukustannuksen varmistamiseksi tilakeskuksen johtaja pyysi hankkeen projektipäällikköä toimittamaan hankkeen kon sult tien ja ura koit si joi den euromääräiset arviot lisä- ja muutostöistä men nes sä. Konsulteilta ja urakoitsijoilta saatujen arvioiden perusteella hankkeen kus tannuk set ovat edelleen kasvaneet kokonaisylityksen ollessa eli n. 21 %. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: HS loppukust.enn. Rakennuttajan kustannus Rakennustekniset työt LVIS-työt Erillishankinnat Hankevaraukset Yhteensä Tilakeskuksen johtaja on pyytänyt hankkeen projektipäälliköltä lau sun non hankkeen tilanteesta ja kustannusten ylityksestä (lausunto liitteenä). Lau sun toa talon ra ken nus pääl li köl tä ei ole saatavilla, hänen ollessa vuo rot te lu va paal la.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Projektipäällikön ilmoituksen mukaan uudisosa valmistuu aikataulun mu kai ses ti, mut ta peruskorjausosa johon nyt kustannuspaine pääsääntöisesti kohdistuu tulkee myöhästymään pääurakoitsijan ilmoituksen mukaan 4 kuukaudella. Viivästymisestä on keskusteltu käyttäjän kanssa ja käyttäjälle on oleellista, että uu dis osa valmistuu ailataulun mukaisesti. Ukkolan koulun käyttöä väistötiloina voi daan jatkaa ja liikunnan salitunnit korvata muilla liikuntamuodoilla. Myös opet ta jil le on väliaikaiset työtilat. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Uimaharjun koulun peruskorjaus- ja laa jennus hank keen muutetun kustannusarvion. Investointiohjelman muutos Ui ma harjun hankkeen osalta käsitellään syyskuussa vuoden 2014 talousarviomuutoksen yh tey des sä. Kaupunginjohtaja veti asian pois esityslistalta. Liitteet Liite 3 Projektipäällikön lausunto Uimaharjun koulun kustannuksista Jakelu Tilakeskus

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Tilakeskuksen rakennuttamisen uudelleenjärjestelyt 3774/ /2014 KH 302 Joensuun Tilakeskus vastaa Joensuun kaupungin toimitilarakentamisesta. Ku luval la vuosikymmenellä tilakeskuksen investointitaso on poikkeuksellisen korkea, mis tä johtuen rakennuttamiselta vaaditaan paljon. Tilakeskuksen rakennuttaminen ei ole pystynyt vastaamaan kasvavan in ves tointi ta son ja vaativien hankkeiden asettamiin haasteisiin. Ongelmia on ollut niin inves toin ti hak kei den projektijohtamisessa kuin hankkeiden talouden hallinnassa. Viimevuosina ongelmia on ollut mm. Pataluodon koulun pe rus kor jaus hank keessa, Tikkarinteen peruskorjauksessa ja nyt viimeisimpänä Uimaharjun koulun perus kor jaus- ja laajennushankkeessa. Kokonaisuudessa tarkasteltuna tilakeskus on tällä vuosikymmenellä pysynyt asetettujen määrärahojen puitteissa, mutta läh tö koh ta na pitää olla, että kaikissa hankkeissa pitää pystyä saavuttamaan asete tut laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Tilakeskuksen rakennuttamisorganisaatio tarvitsee uudelleenjärjestelyjä, jotta ra ken nut ta mi nen pystyy jatkossa täyttämään sille asetetut tavoitteet. Keinoja ra ken nut ta mi sen uudelleenorgasoimiselle ovat mm. nykyisen ra ken nut ta mishen ki lö kun nan työtehtävien ja vastuualueiden uudelleenjärjestely, ti la kes kuksen henkilöstösuunnitelmassa esitetyn rakennuttamisresurssin täyttäminen ja kau pun gin val tuus tos sa kin keskustellun oman valvontaresurssin hankkiminen. Kesälomakaudesta ja talonrakennuspäällikön vuorotteluvapaasta johtuen käytän nön järjestelyt voidaan käynnistää syksyllä Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää velvoittaa Tilakeskuksen johtajan käynnistämään ti la kes kuk sen ra ken nut ta mistoi min nan uudelleenjärjestelyn ja tuomaan rakennuttamisen uu den or ga ni saatio esi tyk sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi syksyn 2014 ai ka na. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kuultavana kokouksessa asiassa. Jakelu Tilakeskus

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Suomen Seniorikodit ry:n vuosikokous / /2014 KH 303 Suomen Seniorikodit ry:n varsinainen kokous pidetään keskiviikkona klo alkaen Teatteriravintolan Varpunen -kabinetissa. Kokouksessa käsitellään mm. johtokunnan laatima edellisen vuoden toi min taker to mus, esitetään edellisen vuoden tilit ja tilintarkastajien lausunto niistä sekä vah vis te taan tilinpäätös, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä joh to kunnal le ja muille tilivelvollisille, päätetään jäsenmaksun suuruudesta, käsitellään ku lu van vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan johtokunnan puheen joh ta ja kahdeksi vuodeksi kerrallaan sekä johtokunnan varsinaiset ja va ra jäse net erovuoroisten sijaan, valitaan tilintarkastajat. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on sosiaalineuvos Ahti Karttunen. Joh tokun nan jäseniä ovat valtiopäiväneuvos Matti Väistö, toimitusjohtaja Pertti Ha lonen, eversti Jouko Hälvä, kanslianeuvos Heikki Soininen, toimitusjohtaja Sep po Pu sa ja toimitusjohtaja Raimo Puustinen. Johtokunnan jäsenistä Väistö on ollut Joensuun kaupungin nimeämänä jä se nenä. Valmistelija: hallintoyksikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajan Suomen Seniorikodit ry:n varsinaiseen kokoukseen ja antaa hänelle tarvittavat evästykset. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi kokousedustajaksi kaupunginlakimies Mikko Kärkkäisen tai määräämänsä. Evästettiin valitsemaan yhdistyksen hallitukseen jatkamaan Matti Väistö. Liitteet Liite 4 Kokouskutsu Suomen Seniorikodit ry:n kokoukseen Liite 5 Suomen Seniorikodit ry:n vuosikokouksen esityslista Liite 6 Suomen Seniorikodit ry:n tasekirja Liite 7 Suomen Seniorikodit ry:n toimintakertomus Liite 8 Suomen Seniorikodit ry:n tilintarkastuskertomus Liite 9 Suomen Seniorikodit ry:n talousarvio Liite 10 Suomen Seniorikodit ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma Jakelu Edustaja