S ä ä n n ö t ( )

Transkriptio

1 - 1 - Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry. S ä ä n n ö t ( ) 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry. Sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kieli yhdistyksen sisäisissä asioissa on saksa, muutoin suomi. Kaikilla asianosaisilla tulee olla mahdollisuus käyttää muita kieliä, jos yhdistyksen toiminta ei siitä häiriinny eikä se aiheuta lisätyötä henkilökunnalle tai lisäkustannuksia. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoitus on lisätä saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin molemminpuolista tuntemusta. Tätä tarkoitusta varten yhdistys ylläpitää Helsingin Saksalaista koulua, joka pääasiassa omistamallaan kiinteistöllä Malminkatu 14:ssä, toimii kohtaamiskouluna perehdyttäen suomalaiset oppilaat erityisellä tavalla saksan kieleen ja saksalaiseen kulttuuriin tarjoten samanaikaisesti saksalaisille oppilaille mahdollisuuden koulun käyntiin saksan kielellä kaikilla luokka-asteilla sekä kanssakäymiseen suomalaisten oppilaiden kanssa. Yhdistys voi myös tarjota esikouluopetusta tämän päämäärän saavuttamiseksi. 3 Jäsenyys (1) Koulun rehtoria, opettajia, henkilökuntaa ja oppilaita lukuun ottamatta yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi tulla jokainen täysi-ikäinen luonnollinen henkilö ja jokainen juridinen henkilö, joka on valmis edistämään yhdistyksen toimintaa ja maksamaan vuosittaisen jäsenmaksun. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät, mikäli henkilö on jäseneksi ottamisen jälkeen tullut koulun rehtoriksi, opettajaksi, henkilökuntaan tai oppilaaksi. Yhdistys pyrkii saamaan varsinaisiksi jäsenikseen etenkin Helsingin Saksalaisen koulun oppilaiden huoltajia ja muita saksalais-suomalaisista suhteista kiinnostuneita henkilöitä. (2) Hallitus päättää varsinaiseksi jäseneksi ottamisesta kirjallisten hakemusten perusteella. Hallitus voi hylätä hakemuksen syytä ilmoittamatta. (3) Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat toimineet erityisen ansiokkaasti Helsingin Saksalaisen koulun hyväksi. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Muuten heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisilla jäsenillä. (4) Jäsenyys lakkaa koulun sen lukuvuoden lopussa, jonka aikana erosta on ilmoitettu yhdistyslain mukaisesti.

2 - 2 - Jäsen erotetaan välittömästi, jos hän ei suorita velvollisuuksiaan tai vahingoittaa yhdistyksen päämääriä. Erottaminen maksamattoman jäsenmaksun vuoksi edellyttää ainakin yhtä tuloksetonta maksukehotusta. Hallitus päättää jäsenen erottamisesta tätä kuultuaan ja ilmoittaa jäsenelle erottamisesta ja sen perusteista kirjallisesti. Jäsenmaksua ei jäsenyyden loputtua palauteta. 4 Tilikausi ja tilintarkastus (1) Tilikausi on (2) Hallituksen laatima tilinpäätös on annettava tilintarkastajille viimeistään joka vuoden syyskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on luovutettava yhdistyksen hallitukselle tilintarkastuskertomuksensa lokakuun loppuun mennessä. 5 Yhdistyksen kokous (1) Vuosittain pidetään Helsingissä kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous viimeistään 31. toukokuuta ja syyskokous viimeistään 30. marraskuuta. Hallitus esittää kokouskutsun, joka sisältää esityslistan. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjeitse viimeistään 21 päivää ennen kokousta. Jäsenille on kutsussa ilmoitettava, että he voivat tehdä hallitukselle kirjallisia esityksiä kokouksessa käsiteltäviksi asioiksi viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. (2) Hallitus voi kutsua kokoon yhdistyksen ylimääräisiä kokouksia saman menettelytavan mukaisesti. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä viiden viikon kuluessa, jos vähintään 1/10 osa äänivaltaisista jäsenistä tekee siitä hallitukselle kirjallisen esityksen ilmoittaen käsiteltäväksi haluamansa asian. (3) Yhdistyksen kokouksiin on kutsuttava Saksan liittotasavallan Suomen suurlähettiläs tai lähetystön valtuuttama edustaja, koulun rehtori sekä hallintojohtaja, jos hallitus on sellaisen valinnut. Heillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus. (4) Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu. (5) Jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Yhdistyksen sääntöjen muuttamiseen tarvitaan 3/4 ääntenenemmistö annetuista äänistä. Päätökseen yhdistyksen purkamisesta tarvitaan 3/4 ääntenenemmistö annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toinen pidetään aikaisintaan kuukausi ensimmäisen jälkeen ja joka pidetään ainoastaan yhdistyksen purkamisen käsittelyä varten. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni; vaaleissa ratkaisee näissä tapauksissa arpa.

3 - 3 - Vaalit voidaan suorittaa avoimina ainoastaan, jos kaikki läsnäolevat siihen suostuvat. (6) Yhdistyksen kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta - kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen - kahden pöytäkirjantarkastajan ja tarvittaessa kahden ääntenlaskijan valinta - päätökset kokouskutsussa mainituista asioista, jäsenten käsiteltäviksi ilmoittamista esityksistä ja muista asioista - kokouksen päättäminen. (7) Kevätkokouksessa käsitellään kohdassa 6 mainittujen kohtien lisäksi seuraavat asiat: - päätös jäsenmaksusta, joka voi olla erisuuruinen luonnollisille ja juridisille henkilöille sekä yksin eläviltä ja samassa taloudessa asuville pariskunnille - päätös hallituksen esittämästä seuraavan tilikauden toimintasuunnitelmasta ja talousarvioesityksestä - vuorottelevasti kahden tai kolmen hallituksen jäsenen vaali yhdistyksen jäsenten joukosta seuraaviksi kahdeksi tilikaudeksi; jos enemmän kuin kolme hallituksen jäsentä valitaan yhdellä kertaa, ovat ne kolme ehdokasta, jotka saavat eniten ääniä, valitut kahdeksi vuodeksi, muut valitut ehdokkaat yhdeksi vuodeksi. Uudelleenvalinta on mahdollista. - yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan vaali, joiden molempien on oltava Suomen Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Jos tilintarkastajaksi valitaan Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita. Vanhempainneuvoston edustajat eivät voi kuulua hallitukseen. (8) Syyskokouksessa käsitellään kohdassa 6 mainittujen kohtien lisäksi seuraavat asiat: - hallituksen esittämän tilinpäätöksen käsittely - tilintarkastajan laatiman tilintarkastuskertomuksen käsittely - tilinpäätöksen vahvistaminen - vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle sekä - koulun rehtorin toimintakertomuksen käsittely

4 - 4-6 Yhdistyksen hallitus (1) Hallituksessa on viisi jäsentä, jotka kevätkokous valitsee kahdeksi vuodeksi. Jäsenistä 2-3 on vuosittain erovuorossa. Helsingin Saksalaisen koulun rehtoria, opettajaa, työntekijää tai oppilasta ei saa valita hallituksen jäseneksi. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja rahastonhoitajan. Hallitus voi tarvittaessa jakaa myös muut tehtävänsä jäsentensä kesken. (2) Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtaja lähettää viimeistään neljä päivää ennen kokousta hallituksen muille jäsenille esityslistan sisältävän kutsun. Kiireisissä tapauksissa voi kutsu tapahtua myös suullisesti tai puhelimitse. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle yhden hallituksen jäsenen sitä pyytäessä. Puheenjohtaja voi kutsua hallituksen koolle Saksan liittotasavallan Suomen suurlähettilään tai lähetystön valtuuttaman edustajan sitä pyytäessä. (3) Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi muuta hallituksen jäsentä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Päätöksiin, jotka vaikuttavat Saksan liittotasavallalta saatavan tuen laatuun tai määrään, tulee mikäli mahdollista pyytää lausunto Saksan liittotasavallan Suomen suurlähettiläältä tai lähetystön valtuuttamalta edustajalta. Päätökset on merkittävä pöytäkirjaan. (4) Hallituksen kokouksiin on kutsuttava Saksan liittotasavallan Suomen suurlähettiläs tai lähetystön valtuuttama edustaja, koulun rehtori sekä hallintojohtaja jos hallitus on sellaisen valinnut. Heillä on kokouksissa puheoikeus. Muita ilman äänioikeutta olevia henkilöitä voidaan kutsua hallituksen kokouksiin, jos käsiteltävä asia sitä vaatii. (5) Hallitus hoitaa näissä säännöissä mainitut tehtävät ja panee täytäntöön yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset sekä kaikki yhdistyksen asiat, joiden hoitamiseen ei tarvita yhdistyksen kokouksen päätöstä. Hallitus huolehtii siitä, että sen laatimaa johtosääntöä noudatetaan. Johtosääntöä laadittaessa tulee ottaa huomioon suomalaiset ja mikäli mahdollista saksalaiset säännökset. Laatiessaan johtosääntöä hallituksen on kuultava myös koulun johtokuntaa. Johtosäännöstä tulee ilmetä etenkin yhdistyksen hallituksen, koulun johtokunnan ja rehtorin tehtäväalueiden rajaukset, mikä mahdollistaa heille tehtäviensä hoitamisen itsenäisesti vastuualueensa mukaan. (6) Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi muuta hallituksen jäsentä yhdessä.

5 - 5-7 Hallintojohtaja Hallitus voi nimittää toistaiseksi voimassa olevaan toimisuhteeseen hallintojohtajan avustamaan hallitusta sen tehtävien hoitamisessa. 8 Koulun johtokunta (1) Kouluyhdistys antaa koulutyötä koskevat asiat koulun johtokunnan hoidettavaksi. Johtokunnan muodostavat yhdistyksen hallitus, rehtori, vanhempainneuvoston edustaja, luottamusopettajien edustaja sekä yksi hallituksen joka toinen vuosi valitsema henkilö. Johtokunnan kokouksiin on kutsuttava Saksan liittotasavallan Suomen suurlähettiläs tai lähetystön valtuuttama edustaja. Hänellä on kokouksissa puheoikeus. (2) Koulun johtokunnan tehtävät käyvät ilmi johtosäännöstä. (3) Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat samalla koulun johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. (4) Koulun johtokunnan puheenjohtaja lähettää koulun johtokunnan jäsenille yleensä kerran kuukaudessa esityslistan sisältävän kokouskutsun. Kutsu on lähetettävä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisessä tapauksessa voi kutsu tapahtua myös suullisesti tai puhelimitse. Johtokunta on kutsuttava kokoon kun vähintään kaksi johtokunnan jäsentä sitä vaatii. (5) Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, rehtori ja vähintään kolme muuta jäsentä. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee johtokunnan puheenjohtajan ääni. Päätökset on merkittävä pöytäkirjaan. (6) Hallintojohtajalla, jos hallitus on sellaisen valinnut sekä saksalaisella ja suomalaisella vararehtorilla on oikeus osallistua johtokunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus. Muita ilman äänioikeutta olevia henkilöitä voidaan kutsua kokouksiin tarvittaessa. 9 Yhdistyksen purkaminen (1) Yhdistys puretaan, jos yhdistyksen kokous niin päättää. (2) Yhdistyksen on huolehdittava siitä, ettei Helsingin Saksalaista koulua purkamisen aikaan käyville oppilaille aiheudu purkamisesta haittaa. Tarvittaessa on koulun ylläpitoa jatkettava ottamatta uusia oppilaita, kunnes nuorin ikäluokka on poistunut.

6 - 6 - (3) Purkamisen jälkeen jäljellä oleva yhdistyksen omaisuus siirtyy Suomen Saksalaiselle evankelisluterilaiselle seurakunnalle, jonka tulee, mikäli mahdollista, perustaa Helsinkiin uusi saksankielinen koulu yhdistyksen päämäärien mukaisesti. Jos uudelleenperustaminen ei onnistu kymmenen vuoden kuluessa, on omaisuus käytettävä yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jotka ovat yhdistyksen päämäärää lähellä.