KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVATUNNUS 69: KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 106 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 106 ASEMAKAAVAN MUUTOS VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVATUNNUS 69:065 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan korttelia 106. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty sitova tonttijako. Kaavan nimi VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Kaavan tunnus 69:065 Kaavan päiväys Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) tapani.tommila@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk Ltk xx.xx.2017 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken keskustassa rajautuen Urheilutien, Savonmäentien, Vaajakoskentien ja Vesmannintien väliin yhteen kortteliin. Etäisyys Jyväskylän kaupungin keskustaan on noin kahdeksan kilometriä ja alueen laajuus on noin 0,7 hehtaaria. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Vanhan Vaajalan asemakaavan muutos 2 tavoitteena on mahdollistaa korttelissa senioritalohanke sekä päivittää asemakaava vastaamaan poikkeamisen kautta toteutettavaa terveysasemahanketta.

3 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN Asemakaavan muutosluonnos Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaava nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 42

4 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös ( ) 4) havainnekuvia 5) asemakaavan seurantalomake Muu lähdeaineisto: 1) KymppiR2017-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. LUONNOS (KAJO) ) Vaajakosken Teollisuusympäristö. Jyväskylä Haapaniemi (Jyväskylän MLK) alueraportti Keski-Suomen museo Vaajakosken keskusta-alueen täydennysinventointi )

5 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueen asemaakaava on varsin tuore ja sai lainvoiman alkuvuodesta Syy kaavamuutokseen on alkuperäisen terveysasemahankkeen muutos kaavan valmisteluvaiheista huomattavasti pienemmäksi kokonaisuudeksi. Kaava toteutettiin ajatuksella, että tuleva terveysasema olisi laajuudeltaan noin kerrosalaneliömetriä, mutta toteutusvaiheessa todelliseksi tarpeeksi todettiin noin kerrosalaneliömetriä. Terveysaseman rakennuslupaa haettiin alkuvuodesta 2017 ajantasakaavasta poiketen ja asemakaavoitus puolsi hakemusta. Aseman yhteyteen tulee vanhusten hoiva-asumista, mutta alkuperäisen laajuista kokonaisuutta ei ole syntymässä. Naapuritontilla taas olisi tarvetta kasvattaa rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetrillä, mutta tämä ei ole poikkeamismenettelyn kautta enää mahdollista. Tulevan kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelissa 106 tontin 3 senioritalohanke sekä päivittää asemakaava vastaamaan poikkeamismenettelyn kautta toteutettavaa terveys-asemahanketta tontille 2. Kaupunkikuvalliset ja muut tavoitteet ovat entiset eikä ajantasakaavaa muuteta kuin rakennusoikeuksien osalta sekä terveysaseman kerrosluku nousee Vaajakosken tien puolella viiteen, mutta samalla laskee Urheilutien puolella kolmeen. Rakennusoikeus koko korttelissa kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavan muutos on ilmoitettu vireille ja laitettu luonnoksena nähtäville sanomalehti Keskisuomalaisessa. Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy Asemakaava hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.yy.20xx. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Terveysaseman rakentaminen alkaa poikkeamisluvan (käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa ) kautta keväällä Seniorikorttelin rakennussuunnittelu kaavaluonnoksen perusteella on aloitettu.

6 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskellä Vaajakosken liikekeskustaa entisen S-marketin tontilla. Kaikki keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat kävelyetäisyyden päässä ja naapurikortteleissa sijaitsevat kirjasto, liikuntakeskus ja uimahalli. Viistokuva suunnittelualueesta on vuodelta 2015.

7 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Jyväskylän maisemarakenteen tyypillisimmät piirteet ovat voimakkaat maastonmuodot, metsäisyys sekä vesistöjen runsaus. Metsäiset selänteet ja avoimiin alueisiin rajautuvat ranta- ja reunametsät muodostavat maisemassa tärkeitä taustoja. Maiseman solmukohdat hahmottuvat parhaiten vesistöjen kautta. Vaajakosken taajama on syntynyt juuri yhteen tällaiseen solmukohtaan. Vaajakosken taustana kohoava selänne on osa maisemallisesti merkittävää Kangasvuoren-Aittovuoren yhtenäistä mäkiketjua, joka muodostaa kaupungin kaakkoisen osan tärkeimmän virkistysaluekokonaisuuden. Suunnittelualue nousee tasaisesti kaakosta kohden luodetta. Vanhan Vaajalan tontin alin kohta Vaajakoskentien kulmassa on noin +107,33 ja ylin kohta Urheilutien kulmassa noin +110,80. Vaajavirran rannalla vedenpinnan korkeus on +78,68. Korkeusasemat on ilmoitettu N2000 järjestelmässä. Maaperä Kallioperä, maaperä ja luonnonhistoria ovat luoneet tälle seudulle ominaisen korkokuvan. Maaperältään suunnittelualue on pääosin moreenia. Luonnonolot Luonnontilaista aluetta ei suunnittelualueella ole. Korttelista purettiin pois kesällä 2014 vanha Vaajalan S-market. Pienilmasto Ilmasto-oloiltaan suunnittelualue sijaitsee ihanteellisesti kaakkoon-etelään suuntautuvassa rinnemaastossa, tosin tuulille alttiilla paikalla. Jyväskylän seudun vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä, luode ja kaakko. Vesistöt ja vesitalous Alueella on sadevesiviemäriverkosto, johon pintavedet johdetaan. Suunnittelualue sijaitsee kaakkoon viettävällä rinteellä, joten pintavedet eivät jää ongelmaksi tontilla, mutta pohjaveden korkeus asettaa haasteita kellarirakentamiselle Rakennettu ympäristö Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä puolen kilometrin etäisyydellä on noin 1200 asukasta, joista lapsia (0-14 vuotta) on noin 9 %, nuoria ja työikäisiä (15 64 vuotta) lähes 54 % ja eläkeläisiä (yli 65 vuotta) lähes 37 %.

8 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Vanhuspalvelujen yhtenä toimintaa ohjaavana keskeisenä periaatteena on kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on, että 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuonna Lähde: KymppiR2017-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. LUONNOS (KAJO)

9 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Määrällisesti ikääntyviä pientaloasuntokuntia on paljon erityisesti Vaajakoskella. Lähde: KymppiR2017-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. LUONNOS (KAJO) Yhdyskuntarakenne Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Uudessa Jyväskylässä on useita keskustoja ja kaupunki on sitoutunut kehittämään niitä kaikkia. Vaajakoski on yksi entisen Jyväskylän maalaiskunnan kolmesta suuresta taajamasta. muut kaksi ovat Tikkakoski ja Palokka. Vaajakoskella asuu noin asukasta. Vaajakoski on rakenteellisesti osa yhtenäistä taajamarakennetta, joka ulottuu Jyväskylän kaupunkiin asti. Kaupunkikuva Kaupunkikuva kaavamuutosalueella ja sen läheisyydessä on muutostilassa. S-market on muuttanut uuteen paikkaan ja osa rakennuskannasta on tulossa elinkaaressaan siihen pisteeseen, että edessä on joko purkaminen tai isot saneeraus- ja korjaushankkeet. Esimerkiksi nykyinen terveysasema muuttuu uusiin tiloihin, kun kaavamuutoshankkeen mukaiset uudet tilat valmistuvat. Kaavamuutosalueen eteläpuolella Vaajakoskentien toisella puolen on kokonainen kortteli funktionalistista tyylisuuntaa edustavia asuin- ja liiketilarakennuksia, jotka muodostavat Vaajakosken keskustan arvokkaimman rakennetun ympäristön. Näiden rakennusten laadukkaan arkkitehtuurin tulee olla myös uudisrakentamisen lähtökohtana.

10 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Rakennettu kulttuuriympäristö Jyväskylään kulkevan maantien linjaus muutettiin kulkemaan nykyiselle paikalleen luvun lopussa. Päätien paikka muuttui näin suunnilleen korttelin verran ja Vaajakosken kauppakeskustan painopiste alkoi muuttua samalla. Tien rakennuksen yhteydessä uuden valtamaantien varteen rakennettiin heti 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa kaksi funktionalistista tyylisuuntaa edustavaa liikerakennusta. Vaajakoskentie 123 (kartalla nro 8) on 1930-luvun loppupuolella valmistunut funktionalistista tyylisuuntaa edustava rakennus, joka toimi alun perin Osuusliike Vaajalan myymälänä ja kahvilaravintolana. Rakennus on tehty SOK:n arkkitehti Arthur Elgin suunnitelmien mukaan, kuten myös Vaajakoskentie 125 (kartalla nro 7). Vaajakoskentie 125 on liike- ja asuinkiinteistö, joka valmistui vuonna Rakennus tunnetaan nimellä apteekkitalo, koska siinä toimi alun perin apteekki ja SOK:n poliklinikka. Vaajakoskentie 125 sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulla Vaajakosken teollisuusympäristön alueella. Rakennus muodostaa Vaajakoskentien varteen yhtenäisen miljöön yhdessä Vaajakoskentie 123 ja 127 kanssa. Vaajakoskentie 127 (kartalla nro 6) on vuonna 1954 valmistunut liikeja asuinkerrostalo, jossa toimi pitkään säästöpankki. Rakennuksen arkkitehtuurissa on luvun tyylipiirteitä, mutta vaaleaksi rapattu rakennus on sopusoinnussa kadunvarren luvun funkistyylisten asuinliiketalojen kanssa. Rakennukset ovat valtakunnallisesti arvokkaita ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tulee huomioida alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. (Lähteenä Vaajakosken teollisuusympäristö alueraportti, Keski-Suomen museo, Vaajakosken keskusta-alueen täydennysinventointi 2009). Edellisen sivun kartta on vuodelta 2009, mihin on merkattu keltaisella Keski-Suomen museon täydennysinventoinnin kohteita Vaajakosken keskustassa.

11 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Kaavamuutosalue sijoittuu samaan kaupunkikuvalliseen maisemakokonaisuuteen Vaajakosken teollisuusympäristön (RKY-alue) kanssa, vaikka itse tontti ei RKY-alueella ole. RKY- alue on rajattu karttaan vihreällä.

12 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Palvelut Karta vuodelta 2009 palveluiden sijoittumisesta suunnittelualueen (ympyröity katkoviivalla) läheisyydessä. Suunnittelualueelta kauppa on siirtynyt eteläisemmän Panda Oy:n kiinteistön yhteyteen. Virkistys Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Vaajakosken keskustan urheilustadion ja sieltä ovat yhteydet myös Savonmäen laajan virkistysalueen retkeily- ja hiihtoreiteille. Liikenne Asemakaavan muutosaluetta rajaavat kadut: Vesmannintie, Urheilutie ja Savonmäentie sekä Vaajakoskentie, joka on vanhan Vaajalan kohdalla Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima yleinen tie. Vaajakoskentie yhdistää valtatien 4 jatkeena ja rinnakkaistienä Vaajakosken Jyväskylän keskustaan. Urheilutie on Vaajakoskentien suuntainen pääkatu, joka yhdistää Leppävedentien (mt 638) Sulunperäntiehen. Savonmäentie on kokoojakatu, joka yhdistää Vaajakosken keskustan pohjoispuolen asuinalueet Vaajakoskentielle. Vesmannintie on Vaajakoskentien poikkikulkeva asuntokatu, liittymäaluetta voidaan pitää Vaajakosken keskustan keskipisteenä. Vesmanninkadulla on leveä keskisaareke, joka erottaa vastakkaiset ajosuunnat ja mahdol-

13 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) listaa u-käännöksen ennen Vaajakoskentien ja Urheilutien liittymiä. Suunnittelualueella on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Vaajakoskentien varrella on yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet ajoradan molemmin puolin. Näistä Vaajalan puolella oleva jalankulku- ja pyörätie jatkuu tärkeimpänä kävely- ja pyöräily-yhteytenä Vaajakoskelta Jyväskylän keskustan suuntaan. Leppävedentien varrella on myös yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ajorataan nähden Vaajakosken keskustan puolella, jatkuen Vaajakummun koulun suuntaan moottoritien vieressä. Sekä Vaajakoskentien että Leppäveden suuntaiset jalankulku- ja pyörätiet risteävät moottoriliikenteen kanssa eritasossa Vaajakosken kiertoliittymän kohdalla. Urheilutiellä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie uimahallin puolella ja paikoin kapea, korotettu jalkakäytävä vanhan Vaajalan puoleisella reunalla. Savonmäentiellä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie vanhan Vaajalan puoleisella reunalla ja hyvin kapea jalkakäytävä vastapäisen liikerakennuksen seinustalla vinopysäköinnin takana. Vesmannintiellä on ajoradan molemmin puolin yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet. Joukkoliikenteen reitit kulkevat Vaajakoskentietä, Urheilutietä ja Leppävedentietä pitkin. Vaajakoskentien kautta kulkee viisi linjaa, Leppävedentien kautta neljä linjaa ja Urheilutien kautta yksi linja. Suunnittelualueella joukkoliikenteen pysäkkejä on Vaajakosketiellä Vesmannintien liittymän yhteydessä ja Urheilutiellä Väkkärätien ja Vesmannintien välisellä osuudella. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Vaajakoski on merkittävä työpaikka-alue ja alueella on pitkät perinteet teollisten työpaikkojen sijaintipaikkana. Vaajakosken keskustassa on lähes 2000 työpaikkaa ja työpaikkojen määrä on säilynyt suunnilleen samalla tasolla vuodesta 2000 vuoteen Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka. Ympäristöhäiriöt, liikennemelu Tieliikenteen aiheuttamien melutasojen laskennallinen arviointi on tehty CadnaA 4.1 ympäristömelumalliin kuuluvalla yhteispohjoismaisella tieliikennemelumallilla (1996). Melumallinnuksessa on tarkasteltu Vaajakoskentien ja Leppävedentien tieliikenteen aiheuttaman melun voimakkuutta Vaajakosken keskustan kortteleiden alueella. Nykytilanteessa päiväja yöajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat keskimäärin n. 35 metrin etäisyydelle Vaajakoskentien keskilinjasta keskustakortteleiden suuntaan. Leppävedentien ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat n. 60 metrin etäisyydelle keskustan suuntaan.

14 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Melunmallinnusohjelma ottaa huomioon melutasojen laskennassa liikennetietojen lisäksi maaston muodot sekä katujen ja rakennusten sijainnin, korkeusaseman ja vaikutukset maastossa. Asemakaavan muutoksen kohteena olevan Vanhan Vaajalan kortteliin on mallinnettu uudisrakennukset ja pihakansi kaavasuunnitelman mukaisesti. Maaperän pilaantuneisuus Suunnittelualueelle on merkitty ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään yksi pilaantunut maa-alue Vesmannintie 1-3 eli entinen huoltoasema. Tuleva asemakaava edellyttää, että saastuneet maa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä.

15 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Jyväskylän kaupunki. Maanomistuskartta. Kaavamuutosalueen maanomistajia ovat Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy ja Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso.

16 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan, miltä osin aikaisempien kaavojen merkintöjä otetaan tarkistukseen mukaan, siirretään muuttamattomina tai päivitettyinä ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Maakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kokouksessaan Karttaote tarkistetusta maakuntakaavasta. Kaava ei ole vielä lainvoimainen.

17 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen alakeskusta (ca). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Aluetta koskeva maakuntakaavan 4. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan ja vaihekaava on lainvoimainen. Myös siinä suunnittelualue on merkattu keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Karttaote maakuntakaavasta

18 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Yleiskaava Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt , tullut voimaan ) suunnittelualue on merkitty aluekeskukseksi. Karttaote yleiskaavan kartasta nro 1 eli pääkartasta.

19 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) Asemakaava Asemakaavassa muutosalue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Kaava on saanut lainvoiman Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tarkastettu: kaupunginvaltuusto /100, voimaantulo Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Pohjakartta on tarkistettu

20 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakentaa sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi senioriasumista ja liiketiloja. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Museo Keski-Suomen liitto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Suur-Savon Sähkö Oy Tilapalvelu Kaupunkisuunnittelu ja Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutoksesta ei olla järjestämässä yleisötilaisuutta Viranomaisyhteistyö

21 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.)

22 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Kaavamuutosalue on osa alueen yhdyskuntarakennetta eheyttävää suunnitelmaa. Elinympäristön laatua ja ilmastonmuutoksen hillintää palvelee alueen sijainti palveluihin, joukkoliikennereitteihin ja kevyen liikenteen reitteihin nähden edullisella paikalla. Erityistavoitteissa on myös edellytetty, että alueiden käytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Kaupungin asettamat tavoitteet Mahdollistaa uuden terveysaseman rakentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella ratkaisulla, joka samalla tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä lisää Vaajakosken keskustan vetovoimaisuutta. Samalla tulee huomioida suunnittelualueen läheisyyden arvokas rakennuskanta ja pyrkiä sovittamaan uudisrakentaminen vanhan kulttuuriympäristön funktionalistiseen arkkitehtuuriin. Suunnittelutilanteesta ja alueen olosta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueen asemaakaava on varsin tuore ja sai lainvoiman alkuvuodesta Syy kaavamuutokseen on alkuperäisen terveysasemahankkeen muutos kaavan valmisteluvaiheista huomattavasti pienemmäksi kokonaisuudeksi. Kaava toteutettiin ajatuksella, että tuleva terveysasema olisi laajuudeltaan noin kerrosalaneliömetriä, mutta toteutus-

23 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) vaiheessa todelliseksi tarpeeksi todettiin noin kerrosalaneliömetriä. Terveysaseman rakennuslupaa haettiin alkuvuodesta 2017 ajantasakaavasta poiketen ja asemakaavoitus puolsi hakemusta. Aseman yhteyteen tulee vanhusten hoiva-asumista, mutta alkuperäisen laajuista kokonaisuutta ei ole syntymässä. Naapuritontilla taas olisi tarvetta kasvattaa rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetrillä, mutta tämä ei ole poikkeamismenettelyn kautta enää mahdollista. Tulevan kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelissa 106 tontin 3 senioritalohanke sekä päivittää asemakaava vastaamaan poikkeamismenettelyn kautta toteutettavaa terveysasemahanketta tontille 2. Alkuperäiset kaupunkikuvalliset ja muut tavoitteet ovat entiset eikä ajan-tasakaavaa muuteta kuin rakennusoikeuksien osalta sekä terveysaseman kerrosluku nousee Vaajakosken tien puolella viiteen, mutta samalla laskee Urheilutien puolella kolmeen. Rakennusoikeus koko korttelissa kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN Asemakaavan muutosluonnos Ajantasakaavan alkuperäinen idealuonnos ( ). Perusajatus on edelleen ajankohtainen, vaikka muutoksia onkin suunnittelun edetessä tullut.

24 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) Ote asemakaavan muutosluonnoksesta.

25 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (25) Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutosluonnoksen vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä sähköpostitse maanomistajille ja naapureille päivätyllä kirjeellä. Samalla lehti-ilmoituksella asemakaavan muutos on laitettu luonnoksena nähtäville. Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja siitä saatiin 5 lausuntoa. Mielipiteitä ei annettu. Lausunnon antoivat Keski-Suomen Liitto, Keski- Suomen museo, Jyväskylän Energia Oy, Ympäristöterveydenhuolto ja Liikenne- ja viheralueet. Keski-Suomen Liitolla sekä Liikenne- ja viheralueilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Palautteen pääkohdat on esitetty seuraavassa tiivistelmässä. Alkuperäiset lausunnot ovat nähtävillä lautakunnassa. Lausunnot (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet Keski-Suomen museo: Asemakaavan selostuksen kulttuuriympäristöä koskevassa osuudessa tulisi tuoda esiin alueen sijoittuminen samaan kaupunkikuvalliseen maisemakokonaisuuteen Vaajakosken teollisuusympäristön RKY-alueen kanssa, vaikka itse tontti ei RKY-alueella ole. Lisäksi rakentamisen vaikutusten arviointia koskevassa osuudessa tulisi arvioida tarkemmin rakentamisen vaikutus esimerkiksi maisemasovittein tai muilla havainnekuvilla, jolloin hahmottuu kerroskorkeuden muutosten maisemavaikutus suhteessa RKY-alueen rakennuskantaan ja kaupunkimaisemaan. Vastine: Asemakaavan selostukseen on lisätty osio, missä esitetään kaavamuutosalueen sijoittuminen samaan kaupunkikuvalliseen maisemakokonaisuuteen Vaajakosken teollisuusympäristön RKY-alueen kanssa. Samoin on lisätty havainnekuvia, missä esitetään rakentamisen vaikutusta ja kerroskorkeuden muutosta suhteessa kaupunkimaisemaan. Jyväskylän Energia Oy: Vaajakosken terveysaseman kohdalla johtolinja pitää siirtää tontin rajalta Vaajakoskentien katualueelle, koska johtolinja ulottuu kaavan mukaiselle rakennusalueelle. Jyväskylän kaupungin tilapalvelun kanssa on pidetty palaveri terveysaseman kohdalla tehtävästä johtosiirrosta. Johtosiirrosta on tehty suunnitelma, jonka mukaan johtolinja siirtyy tontilta katualueelle. Suunnitelmassa on esitetty kiinteistöille tehtävien liittymien paikat ja koot. Johtolinjan siirrosta tehdään rakentamissopimus tilapalvelun kanssa. Vastine: Muutokset edistävät kaavan tavoitteiden toteuttamista. Ympäristöterveydenhuolto: Sampoharju käsittää Vaajakosken terveysaseman, ryhmäkodin sekä senioriasuntoja. Rakennuksen käyttäjäryhmässä on iäkkäitä, huonosti liikkuviakin henkilöitä, joilla käyneen jonkin verran ihmisiä kyläilemässä sekä terveysaseman asiakkaista löytyneen eri ikäisiä ja kuntoisia henkilöitä. Rakennuksen parkkipaikka on suunniteltu hieman kauemmaksi ja rakennuksen eteen muutama paikoituspaikka. Onkohan nämä muutamat parkkipaikat toimiva ratkaisu vai ruuhkautuuko rakennuksen edusta saatto- ja jättöliikenteestä?

26 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (26) Vastine: Asemakaava mahdollistaa maanalaisen rakenteellisen pysäköintitilan rakentamisen koko korttelin alueelle. Lisäksi terveysaseman tontin 2 pysäköinti on mahdollista järjestää autopaikkojen korttelialueelle (LPA) 106. Vanhan Vaajalan yleissuunnitelmassa on Vesmannintielle terveysaseman eteen osoitettu ambulanssien ajoreitti, kolme autopaikkaa asiakaspysäköinnille sekä varattu alue saattoliikenteelle. Rakennuksen Urheilutien päässä on yksi invapaikka. Ote Vanhan Vaajalan yleissuunnitelmasta Asemakaava nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaehdotus on käytännössä sama kuin luonnosvaiheessa. Asemakaavan muutoksesta ei pidetä yleisötilaisuutta.

27 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (27) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavaluonnos on ajantasakaavan mukainen pois lukien rakennusoikeuksien muutokset sekä terveysaseman tontilla kerrosluvun muutokset (neljästä viiteen ja kolmeen). Terveysaseman tontilla (2) rakennusoikeus laskee 800 kerrosalaneliömetriä ja senioritalojen tontilla (3) nousee kerrosalaneliömetriä. Yhteensä rakennusoikeus kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. Tuleva terveysaseman viisikerroksinen kulma Vesmannintien ja Vaajakoskentien risteyksessä. Matalemman siipiosan räystäslinja on toisen kerroksen korkeudessa, mutta ilmanvaihtokonehuone ja kattoterassin tilat nousevat kolmanteen kerrokseen. Arsatek Oy arkkitehtuuria.

28 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (28) Jason senioritalon julkisivut Savonmäentien ja Urheilutien suuntaan. Arkkitehtipalvelu Oy. Näkymä Savonmäentien suunnasta. Arkkitehtipalvelu Oy.

29 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (29) Ote asemakaavan muutosehdotuksesta Mitoitus Asemakaavan muutosluonnoksessa on uudisrakennusoikeutta sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueella (YS) kerrosalaneliömetriä ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) kerrosalaneliömetriä eli yhteensä kerrosalaneliömetriä (kem2). Liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa saa rakentaa enintään 500 kerrosalaneliömetriä. Terveysaseman tontilla (2) rakennusoikeus laskee 800 kerrosalaneliömetriä ja senioritalojen tontilla (3) nousee kerrosalaneliömetriä. Yhteensä rakennusoikeus kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä.

30 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (30)

31 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (31) Asemakaavan seurantalomakkeen sivut 1 ja Palvelut Alue tukeutuu Vaajakosken keskustan palveluihin. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavan toteuttamisen yhteydessä suunnitellaan laajemmin katualueiden perusparantamista ja viihtyisyyden lisäämistä. Vanhaan Vaajalaan rakentuu arkkitehtonisesti korkeatasoinen viihtyisä sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi senioriasumista. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL muodostaa pihakannen päälle kerrostalokorttelin. Asunnot tulevat näihin kahteen neljä- ja viisikerroksiseen kerrostaloon sekä katutasoon voi sijoittua liiketilaa Vaajakoskentien ja Savonmäentien kulmaukseen. Liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa saa rakentaa enintään 500 kerrosalaneliömetriä. Talojen kerroskorkeudet ovat eri, mutta niiden räystäät tulevat samaan vaakatasoon johtuen maanpinnan muodoista. Pysäköintikellariin ajetaan sisään Savonmäentien puolelta. Asuntojen leikki- ja oleskelupiha tulee asuinkerrostalojen väliin suojautuen samalla liikenteen melulta.

32 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (32) Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS on terveysaseman tontti Terveysaseman henkilökunnan pysäköinti tapahtuu LPA- tontilla korttelissa 104. Myös aseman huolto tapahtuu takapihan kautta eli kannen päältä. Tontti 2 on mitoitettu niin, että huolto- ja pelastustie mahtuvat omalle tontille. Kaava mahdollistaa ajon tätä kautta myös tontille Muut alueet 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. Rakentamistapaan liittyvät määräykset pyrkivät varmistamaan Vanhan Vaajalan korttelin rakentumisen arkkitehtuuriltaan korkealuokkaiseksi siten, että RKY- alueen funktionalistinen henki saisi uuden luvun tulkinnan.

33 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (33)

34 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (34)

35 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (35)

36 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (36)

37 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (37) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavamuutoksella ei ole suoraan rakenteellisia vaikutuksia vanhan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) eli Vaajakosken teollisuusympäristön arvokkaaksi luokiteltuun rakennuskantaan mutta muutos kulttuuriympäristössä on merkittävä. Sampoharjun terveysaseman rakennussuunnitelmien merkittävin poikkeama nyt muutettavasta ajantasa-asemakaavasta on yksi kerros lisää kerroslukuun neljä. Uuden terveysaseman kerrosluku Vaajakoskentien puoleisessa osassa on korkeimmillaan viisi. Toisaalta Urheilutien puolella kerroslukema laskee kolmeen. Seniorikorttelissa tontilla 3 rakennusoikeus kasvaa, mutta kerrosluvut ja kaikki määräykset säilyvät ennallaan. Terveysaseman tontin rakennusoikeus laskee melkein saman. Kokonaisrakennusoikeus kaavamuutosalueella kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. Tuleva terveysaseman kaksikerroksinen kulma Urheilutien ja Vesmannintien risteyksessä. Matalamman siipiosan räystäslinja on toisen kerroksen korkeudessa, mutta ilmanvaihtokonehuone ja kattoterassin tilat nousevat kolmanteen kerrokseen. Arsatek Oy arkkitehtuuria.

38 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (38) Tuleva terveysaseman kaksikerroksinen kulma Urheilutien ja Vesmannintien risteyksessä. matalamman siipiosan räystäslinja on toisen kerroksen korkeudessa, mutta ilmanvaihtokonehuone ja kattoterassin tilat nousevat kolmanteen kerrokseen. Arkkitehtipalvelu Oy.

39 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (39) Tulevat Jason senioritalot Savonmäentien varrella. Rakennusten räystäslinjat sijoittuvat samalle tasolle, vaikka kerrosluvut ovat erit. Arkkitehtipalvelu Oy.

40 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (40) Osa kortteleista on vielä idea-asteella eikä kaavamuutoksia ole näihin kortteleihin vireillä. Arkkitehtipalvelu Oy.

41 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (41) Etualalla oleva K-market Urheilutien asemakaavan muutoksen kaupunginvaltuusto hyväksyi Jos valituksia ei tule kaava saa lainvoiman Arkkitehtipalvelu Oy Muut vaikutukset 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Keskusta-asumiselle liikenne aiheuttaa meluhäiriötä. Rakennuksissa sisällä häiriö vältetään rakenteellisin ratkaisuin ja piha-alueet suojataan oikealla sijoittumisella. 4.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu uutta nimistöä.

42 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (42) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräysten lisäksi Vanhan Vaajalan yleissuunnitelma. Ote yleissuunnitelmasta. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Terveysaseman rakentamisen on tarkoitus alkaa vuoden 2017 aikana. Myös senioritalojen rakennussuunnittelu on käynnistetty. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä Liikenne- ja viheralueet -vastuualueen kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön pihakannen suunnitteluun ja toteutukseen.

43 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (43) yleissuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen myös katusuunnittelun osalta. Kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.

44 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 106 Kaavatunnus 69:065 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. laajuudeltaan noin kerrosalaneliömetriä, mutta toteutusvaiheessa todelliseksi tarpeeksi todettiin noin kerrosalaneliömetriä. Terveysaseman rakennuslupaa haettiin alkuvuodesta 2017 ajantasakaavasta poiketen ja asemakaavoitus puolsi hakemusta. Aseman yhteyteen tulee vanhusten hoiva-asumista, mutta alkuperäisen laajuista kokonaisuutta ei ole syntymässä. Naapuritontilla taas olisi tarvetta kasvattaa rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetrillä, mutta tämä ei ole poikkeamismenettelyn kautta enää mahdollista. Tulevan kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelissa 106 tontin 3 senioritalohanke sekä päivittää asemakaava vastaamaan poikkeamismenettelyn kautta toteutettavaa terveysasemahanketta tontille 2. Alkuperäiset kaupunkikuvalliset ja muut tavoitteet ovat entiset eikä ajantasakaavaa muuteta kuin rakennusoikeuksien osalta sekä terveysaseman kerrosluku nousee Vaajakosken tien puolella viiteen, mutta samalla laskee Urheilutien puolella kolmeen. Rakennusoikeus koko korttelissa kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. Kaavamuutosalueen maanomistajia ovat Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy ja Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 1. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken keskustassa rajautuen Urheilutien, Savonmäentien, Vaajakoskentien ja Vesmannintien väliin yhteen kortteliin. Etäisyys Jyväskylän kaupungin keskustaan on noin kahdeksan kilometriä ja alueen laajuus on noin 0,7 hehtaaria. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueen asemaakaava on varsin tuore ja sai lainvoiman alkuvuodesta Syy kaavamuutokseen on alkuperäisen terveysasemahankkeen muutos edellisen kaavan valmisteluvaiheista huomattavasti pienemmäksi kokonaisuudeksi. Kaava toteutettiin ajatuksella, että tuleva terveysasema olisi Kaavoitustilanne: Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan, miltä osin aikaisempien kaavojen merkintöjä otetaan tarkistukseen mukaan, siirretään muuttamattomina tai päivitettyinä ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. ASEMA

45 69:065 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) Maakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kokouksessaan Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa alue on osa keskustatoimintojen alakeskusta (ca). Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan ja vaihekaava on lainvoimainen. Maakuntakaavassa alue on osa keskustatoimintojen alakeskusta (ca). Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on merkitty aluekeskukseksi. Kaava on tullut voimaan Asemakaavassa muutosalue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Kaava on saanut lainvoiman Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se tuli voimaan Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Tehdyt selvitykset: Ajantasa-asemakaavan muutostyön yhteydessä on tehty riittävät selvitykset. Kaavamuutoksen vaikutukset ovat lähinnä kaupunkikuvallisia. Suunnittelualueen nykytilanne: Asemakaavan muutosalue sijaitsee Vaajakosken keskustassa aivan keskeisellä paikalla kirjaston ja stadionalueen vieressä. Korttelin tontilla 2 on kevään aikana alkamassa terveysaseman ja palvelutalon rakennustyöt. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan toteuttamiseksi ei tehdä maankäyttösopimuksia. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Museo Keski-Suomen liitto Elenia Lämpö Oy Elenia Oy Jyväskylän Energia Oy / Vesi Suur-Savon Sähkö Oy Elisa Oyj Tilapalvelu Kaupunkisuunnittelu ja Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on Vaajakosken keskusta. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset kaupunkikuvaan Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Suunnittelun edetessä tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. ASEMA

46 69:065 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) Luonnosvaihe (kevät 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (014) tapani.tommila@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti. Hyväksymisvaihe (2018) Jyväskylän kaupunginrakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä ASEMA

47 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:1000 Pvm: :

48 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialue. Liike ja toimistorakennusten kerrosalaa saa rakentaa enintään 500 kerrosalaneliömetriä Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Pihakannen likimääräinen korkeusasema. (N2000 korkeusjärjestelmässä). Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Maanalainen tila, jonne saa sijoittaa liike ja työtiloja sekä varastotiloja ja auton säilytystiloja. Alue johon saa rakentaa pihakannen. Maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska. Sijainti on ohjeellinen. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen ajoyhteys. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Tontin 2 pysäköinti on sijoitettu LPA kortteliin 104. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 ap/100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/75 liike ja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/150 sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. AL korttelissa tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten 2 paikkaa asuntoa kohden. Paikoista puolet tule olla katettuja. Katettu paikka voi sijaita joko asuinrakennusten yhteydessä tai erillisissä piharakennuksissa tai katoksissa. Liike ja toimistotiloissa on varattava 1 paikka polkupyörien pysäköintiä varten 100 kerrosalaneliömetriä kohti. YS korttelissa tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten 1 paikka 250 kerrosalaneliömetriä kohti. RAKENTAMISTAPA Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuksiin ei sallita ilmastointi ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle. Rungon sisään rakennetut ilmastointikonehuoneet tai muut vastaavat voidaan rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. AL korttelissa rakennusten kattomuodon tulee olla pulpetti ja/tai tasakatto. Katon tulee olla väriltään tumman harmaa. AL korttelissa rakennusten räystäskorkeus tulee olla sama. AL korttelissa rakennusten julkisivut tulee olla valkoista rapattua kiviainesta yhtenäisenä pintana. Tehostemateriaaleina julkisivuissa tulee käyttää puuta ja lasia. Piharakennusten julkisivumateriaalin tulee olla puu ja/tai valkoista rapattua kiviainesta. AL korttelissa rakennusten sisäpihan puoleinen kulma tulee toteuttaa viistettynä. AL korttelissa rakennusten ikkuna aukotus tulee sijoittaa julkisivuun epäsymmetrisesti ja pihakannen puoleiset parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä. Katujulkisivujen parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina julkisivuun epäsymmetrisesti sijoiteltuina. AL korttelissa parvekkeet tulee lasittaa. Parvekkeiden taustaseinien pintojen tulee olla puuverhoiltuja. YS korttelissa rakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto tai pulpettikatto. Katon tulee olla väriltään tumman harmaa. YS korttelissa rakennusten julkisivut tulee olla valkoista rapattua kiviainesta yhtenäisenä pintana. Tehostemateriaaleina julkisivuissa tulee käyttää kuparia ja/tai lasia. YS korttelissa rakennusten Urheilutien puoleinen pääty tulee toteuttaa viistettynä siten, että sisäpihan puoleinen pitkä julkisivu on lyhyempi kuin Vesmannintien puoleinen pitkä julkisivu. YS korttelissa sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset yms. ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Pihat, pihakansi ja pysäköintikansi tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Piha ja pysäköintikannesta johtuvia tasoeroja ja korkeita sokkeleita tulee häivyttää viherrakentamisella. Pihakannen julkisivumateriaalin tulee olla valkoinen rappaus ja köynnösseinä. Köynnösseinä tulee sijoittaa pihakannen eli pysäköintikellarin Savonmäentien puoleiselle julkisivulle Pihakannen rakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon istutusten, täyttöjen ja kasvu alustojen asettamat kantavuusvaatimukset. Sisäisiä kulkuväyliä ja toiminnallisia alueita tulee jaksottaa ja rytmittää eri materiaalein. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunnitteluhortonomi AL korttelissa pihakannelle sijoittuva jätehuollon paikka tulee toteuttaa kiinteistöjen yhteisjärjestelynä yhteen pisteeseen. AL korttelissa leikki ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 kerrosalaneliömetriä kohti. Asuinrakennuksilla tulee olla yksi yhteinen leikkialue. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Ulkovalaistusperiaatteet tulee esittää rakennuslupa asiakirjoissa. HULEVEDET AL korttelissa vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden tulee käsitellä ja viivyttää tonteilla syntyvää hulevesimäärää siten, että hulevesivirtaama tontilta on maksimissaan 45 litraa sekunnissa (l/s). Viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. YS korttelissa vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden tulee käsitellä ja viivyttää tonteilla syntyvää hulevesimäärää siten, että hulevesivirtaama tontilta on maksimissaan 13 litraa sekunnissa (l/s). Viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. YS korttelissa vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella si ten, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden tulee käsitellä ja viivyttää tonteilla syn tyvää hulevesimäärää siten, että hulevesivirtaama tontilta on maksimissaan 13 litraa sekun nissa (l/s). Viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

49 YLEISMÄÄRÄYKSET Kaavamuutosalueelle on laadi u yleissuunnitelma, jonka periaa eita tulee nouda aa. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee lii ää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä). Kor elialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liite ävä perustamissuunnitelmineen rakennuslupa asiakirjoihin. Saastuneet maa ainekset on poiste ava tai käsiteltävä vaara omiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaa massa laajuudessa. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksy y sitova ton jako.

50

51

52

53

54 Rakennuskohteen nimi Piirustuksen sisältö Mi akaava JASO / Vaajakosken Ilona 3D näkymä Rakennuskohteen osoite K.osa/Kylä Kor eli/tila Ton /Rn:o Savonmäen e VAAJAKOSKI Päiväys Projek nro Piirustuksen nro Suunni elija _L2-07 BS Tulostuspäivä klo 12:56 ARK

55 1 Savonmäentie julkisivu (kaakkoon) 1:250 2 Urheilutie julkisivu (koiliseen) 1:250 Rakennuskohteen nimi Piirustuksen sisältö Mi akaava JASO / Vaajakosken Ilona Julkisivu - osa 1 1:250 Rakennuskohteen osoite K.osa/Kylä Kor eli/tila Ton /Rn:o Savonmäen e VAAJAKOSKI Päiväys Projek nro Piirustuksen nro Suunni elija _L2-05 BS Tulostuspäivä klo 13:07 ARK

56 J V A / S A M P O H A R J U

57 J V A / S A M P O H A R J U

58 J V A / S A M P O H A R J U

59 J V A / S A M P O H A R J U

60 J V A / S A M P O H A R J U

61 J V A / S A M P O H A R J U