KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LUONNOS VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVATUNNUS 69: KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 106 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 106 ASEMAKAAVAN MUUTOS VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVATUNNUS 69:065 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan korttelia 106. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty sitova tonttijako. Kaavan nimi VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Kaavan tunnus 69:065 Kaavan päiväys Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) tapani.tommila@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.2017 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken keskustassa rajautuen Urheilutien, Savonmäentien, Vaaja-koskentien ja Vesmannintien väliin yhteen kortteliin. Etäisyys Jyväskylän kaupungin keskustaan on noin kahdeksan kilometriä ja alueen laajuus on noin 0,7 hehtaaria. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Vanhan Vaajalan asemakaavan muutos 2 tavoitteena on mahdollistaa korttelissa senioritalohanke sekä päivittää asemakaava vastaamaan poikkeamisen kautta toteutettavaa terveysasemahanketta.

3 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVALUONNOS Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaava nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 35

4 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavaluonnos, pienennös ( ) 4) havainnekuvia 5) asemakaavan seurantalomake Muu lähdeaineisto: 1) KymppiR2017-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. LUONNOS (KAJO)

5 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueen asemaakaava on varsin tuore ja sai lainvoiman alkuvuodesta Syy kaavamuutokseen on alkuperäisen terveysasemahankkeen muutos kaavan valmisteluvaiheista huomattavasti pienemmäksi kokonaisuudeksi. Kaava toteutettiin ajatuksella, että tuleva terveysasema olisi laajuudeltaan noin kerrosalaneliömetriä, mutta toteutusvaiheessa todelliseksi tarpeeksi todettiin noin kerrosalaneliömetriä. Terveysaseman rakennuslupaa haettiin alkuvuodesta 2017 ajantasakaavasta poiketen ja asemakaavoitus puolsi hakemusta. Aseman yhteyteen tulee vanhusten hoiva-asumista, mutta alkuperäisen laajuista kokonaisuutta ei ole syntymässä. Naapuritontilla taas olisi tarvetta kasvattaa rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetrillä, mutta tämä ei ole poikkeamismenettelyn kautta enää mahdollista. Tulevan kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelissa 106 tontin 3 senioritalohanke sekä päivittää asemakaava vastaamaan poikkeamismenettelyn kautta toteutettavaa terveys-asemahanketta tontille 2. Alkuperäiset kaupunki-kuvalliset ja muut tavoitteet ovat entiset eikä ajan-tasakaavaa muuteta kuin rakennusoikeuksien osalta sekä terveysaseman kerrosluku nousee Vaajakosken tien puolella viiteen, mutta samalla laskee Urheilutien puolella kolmeen. Rakennusoikeus koko korttelissa kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavan muutos on ilmoitettu vireille ja laitettu luonnoksena nähtäville sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy Asemakaava hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.yy.20xx.

6 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Terveysaseman rakentaminen alkaa poikkeamisluvan (käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa ) kautta keväällä Seniorikorttelin rakennussuunnittelu kaavaluonnoksen perusteella on aloitettu. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskellä Vaajakosken liikekeskustaa entisen S-marketin tontilla. Kaikki keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat kävelyetäisyyden päässä ja naapurikortteleissa sijaitsevat kirjasto, liikuntakeskus ja uimahalli. Viistokuva suunnittelualueesta on vuodelta 2015.

7 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Jyväskylän maisemarakenteen tyypillisimmät piirteet ovat voimakkaat maastonmuodot, metsäisyys sekä vesistöjen runsaus. Metsäiset selänteet ja avoimiin alueisiin rajautuvat ranta- ja reunametsät muodostavat maisemassa tärkeitä taustoja. Maiseman solmukohdat hahmottuvat parhaiten vesistöjen kautta. Vaajakosken taajama on syntynyt juuri yhteen tällaiseen solmukohtaan. Vaajakosken taustana kohoava selänne on osa maisemallisesti merkittävää Kangasvuoren-Aittovuoren yhtenäistä mäkiketjua, joka muodostaa kaupungin kaakkoisen osan tärkeimmän virkistysaluekokonaisuuden. Suunnittelualue nousee tasaisesti kaakosta kohden luodetta. Vanhan Vaajalan tontin alin kohta Vaajakoskentien kulmassa on noin +107,33 ja ylin kohta Urheilutien kulmassa noin +110,80. Vaajavirran rannalla vedenpinnan korkeus on +78,68. Korkeusasemat on ilmoitettu N2000 järjestelmässä. Maaperä Kallioperä, maaperä ja luonnonhistoria ovat luoneet tälle seudulle ominaisen korkokuvan. Maaperältään suunnittelualue on pääosin moreenia. Luonnonolot Luonnontilaista aluetta ei suunnittelualueella ole. Korttelista purettiin pois kesällä 2014 vanha Vaajalan S-market. Pienilmasto Ilmasto-oloiltaan suunnittelualue sijaitsee ihanteellisesti kaakkoon-etelään suuntautuvassa rinnemaastossa, tosin tuulille alttiilla paikalla. Jyväskylän seudun vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä, luode ja kaakko. Vesistöt ja vesitalous Alueella on sadevesiviemäriverkosto, johon pintavedet johdetaan. Suunnittelualue sijaitsee kaakkoon viettävällä rinteellä, joten pintavedet eivät jää ongelmaksi tontilla, mutta pohjaveden korkeus asettaa haasteita kellarirakentamiselle.

8 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Rakennettu ympäristö Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä puolen kilometrin etäisyydellä on noin 1200 asukasta, joista lapsia (0-14 vuotta) on noin 9 %, nuoria ja työikäisiä (15 64 vuotta) lähes 54 % ja eläkeläisiä (yli 65 vuotta) lähes 37 %. Vanhuspalvelujen yhtenä toimintaa ohjaavana keskeisenä periaatteena on kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on, että 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuonna Lähde: KymppiR2017-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. LUONNOS (KAJO)

9 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Määrällisesti ikääntyviä pientaloasuntokuntia on paljon erityisesti Vaajakoskella. Lähde: KymppiR2017-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. LUONNOS (KAJO) Yhdyskuntarakenne Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Uudessa Jyväskylässä on useita keskustoja ja kaupunki on sitoutunut kehittämään niitä kaikkia. Vaajakoski on yksi entisen Jyväskylän maalaiskunnan kolmesta suuresta taajamasta. muut kaksi ovat Tikkakoski ja Palokka. Vaajakoskella asuu noin asukasta. Vaajakoski on rakenteellisesti osa yhtenäistä taajamarakennetta, joka ulottuu Jyväskylän kaupunkiin asti. Kaupunkikuva Kaupunkikuva kaavamuutosalueella ja sen läheisyydessä on muutostilassa. S-market on muuttanut uuteen paikkaan ja osa rakennuskannasta on tulossa elinkaaressaan siihen pisteeseen, että edessä on joko purkaminen tai isot saneeraus- ja korjaushankkeet. Esimerkiksi nykyinen terveysasema muuttuu uusiin tiloihin kun kaavamuutoshankkeen mukaiset uudet tilat valmistuvat. Kaavamuutosalueen eteläpuolella Vaajakoskentien toisella puolen on kokonainen kortteli funktionalistista tyylisuuntaa edustavia asuin- ja liiketilarakennuksia, jotka muodostavat Vaajakosken keskustan arvokkaimman rakennetun ympäristön. Näiden rakennusten laadukkaan arkkitehtuurin tulee olla myös uudisrakentamisen lähtökohtana.

10 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Palvelut Karta vuodelta 2009 palveluiden sijoittumisesta suunnittelualueen (ympyröity katkoviivalla) läheisyydessä. Suunnittelualueelta kauppa on siirtynyt eteläisemmän Panda Oy:n kiinteistön yhteyteen. Virkistys Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Vaajakosken keskustan urheilustadion ja sieltä ovat yhteydet myös Savonmäen laajan virkistysalueen retkeily- ja hiihtoreiteille. Liikenne Asemakaavan muutosaluetta rajaavat kadut: Vesmannintie, Urheilutie ja Savonmäentie sekä Vaajakoskentie, joka on vanhan Vaajalan kohdalla Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima yleinen tie. Vaajakoskentie yhdistää valtatien 4 jatkeena ja rinnakkaistienä Vaajakosken Jyväskylän keskustaan. Urheilutie on Vaajakoskentien suuntainen pääkatu, joka yhdistää Leppävedentien (mt 638) Sulunperäntiehen. Savonmäentie on kokoojakatu, joka yhdistää Vaajakosken keskustan pohjoispuolen asuinalueet Vaajakoskentielle. Vesmannintie on Vaajakoskentien poikkikulkeva asuntokatu, liittymäaluetta voidaan pitää Vaajakosken keskustan keskipisteenä. Vesmanninkadulla on leveä keskisaareke, joka erottaa vastakkaiset ajosuunnat ja mahdol-

11 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) listaa u-käännöksen ennen Vaajakoskentien ja Urheilutien liittymiä. Suunnittelualueella on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Vaajakoskentien varrella on yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet ajoradan molemmin puolin. Näistä Vaajalan puolella oleva jalankulku- ja pyörätie jatkuu tärkeimpänä kävely- ja pyöräily-yhteytenä Vaajakoskelta Jyväskylän keskustan suuntaan. Leppävedentien varrella on myös yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ajorataan nähden Vaajakosken keskustan puolella, jatkuen Vaajakummun koulun suuntaan moottoritien vieressä. Sekä Vaajakoskentien että Leppäveden suuntaiset jalankulku- ja pyörätiet risteävät moottoriliikenteen kanssa eritasossa Vaajakosken kiertoliittymän kohdalla. Urheilutiellä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie uimahallin puolella ja paikoin kapea, korotettu jalkakäytävä vanhan Vaajalan puoleisella reunalla. Savonmäentiellä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie vanhan Vaajalan puoleisella reunalla ja hyvin kapea jalkakäytävä vastapäisen liikerakennuksen seinustalla vinopysäköinnin takana. Vesmannintiellä on ajoradan molemmin puolin yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet. Joukkoliikenteen reitit kulkevat Vaajakoskentietä, Urheilutietä ja Leppävedentietä pitkin. Vaajakoskentien kautta kulkee viisi linjaa, Leppävedentien kautta neljä linjaa ja Urheilutien kautta yksi linja. Suunnittelualueella joukkoliikenteen pysäkkejä on Vaajakosketiellä Vesmannintien liittymän yhteydessä ja Urheilutiellä Väkkärätien ja Vesmannintien välisellä osuudella. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Vaajakoski on merkittävä työpaikka-alue ja alueella on pitkät perinteet teollisten työpaikkojen sijaintipaikkana. Vaajakosken keskustassa on lähes 2000 työpaikkaa ja työpaikkojen määrä on säilynyt suunnilleen samalla tasolla vuodesta 2000 vuoteen 2005.

12 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Rakennettu kulttuuriympäristö Jyväskylään kulkevan maantien linjaus muutettiin kulkemaan nykyiselle paikalleen luvun lopussa. Päätien paikka muuttui näin suunnilleen korttelin verran ja Vaajakosken kauppakeskustan painopiste alkoi muuttua samalla. Tien rakennuksen yhteydessä uuden valtamaantien varteen rakennettiin heti 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa kaksi funktionalistista tyylisuuntaa edustavaa liikerakennusta. Vaajakoskentie 123 (kartalla nro 8) on 1930-luvun loppupuolella valmistunut funktionalistista tyylisuuntaa edustava rakennus, joka toimi alun perin Osuusliike Vaajalan myymälänä ja kahvilaravintolana. Rakennus on tehty SOK:n arkkitehti Arthur Elgin suunnitelmien mukaan, kuten myös Vaajakoskentie 125 (kartalla nro 7). Vaajakoskentie 125 on liike- ja asuinkiinteistö, joka valmistui vuonna Rakennus tunnetaan nimellä apteekkitalo, koska siinä toimi alun perin apteekki ja SOK:n poliklinikka. Vaajakoskentie 125 sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulla Vaajakosken teollisuusympäristön alueella. Rakennus muodostaa Vaajakoskentien varteen yhtenäisen miljöön yhdessä Vaajakoskentie 123 ja 127 kanssa. Vaajakoskentie 127 (kartalla nro 6) on vuonna 1954 valmistunut liikeja asuinkerrostalo, jossa toimi pitkään säästöpankki. Rakennuksen arkkitehtuurissa on luvun tyylipiirteitä, mutta vaaleaksi rapattu rakennus on sopusoinnussa kadunvarren luvun funkistyylisten asuinliiketalojen kanssa. Rakennukset ovat valtakunnallisesti arvokkaita ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tulee huomioida alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. (Lähteenä Vaajakosken teollisuusympäristö alueraportti, Keski-Suomen museo, Vaajakosken keskusta-alueen täydennysinventointi 2009).

13 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Edellisen sivun kartta on vuodelta 2009, mihin on merkattu keltaisella Keski-Suomen museon täydennysinventoinnin kohteita Vaajakosken keskustassa. Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka. Ympäristöhäiriöt, liikennemelu Tieliikenteen aiheuttamien melutasojen laskennallinen arviointi on tehty CadnaA 4.1 ympäristömelumalliin kuuluvalla yhteispohjoismaisella tieliikennemelumallilla (1996). Melumallinnuksessa on tarkasteltu Vaajakoskentien ja Leppävedentien tieliikenteen aiheuttaman melun voimakkuutta Vaajakosken keskustan kortteleiden alueella. Nykytilanteessa päiväja yöajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat keskimäärin n. 35 metrin etäisyydelle Vaajakoskentien keskilinjasta keskustakortteleiden suuntaan. Leppävedentien ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat n. 60 metrin etäisyydelle keskustan suuntaan.

14 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Melunmallinnusohjelma ottaa huomioon melutasojen laskennassa liikennetietojen lisäksi maaston muodot sekä katujen ja rakennusten sijainnin, korkeusaseman ja vaikutukset maastossa. Asemakaavan muutoksen kohteena olevan Vanhan Vaajalan kortteliin on mallinnettu uudisrakennukset ja pihakansi kaavasuunnitelman mukaisesti. Maaperän pilaantuneisuus Suunnittelualueelle on merkitty ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään yksi pilaantunut maa-alue Vesmannintie 1-3 eli entinen huoltoasema. Tuleva asemakaava edellyttää että saastuneet maa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä.

15 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Jyväskylän kaupunki. Maanomistuskartta. Kaupungin omistamat tontit on varattu rakentajille.

16 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen alakeskusta (ca). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Aluetta koskeva maakuntakaavan 4. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan ja vaihekaava on lainvoimainen. Myös siinä suunnittelualue on merkattu keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Karttaote maakuntakaavasta

17 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Yleiskaava Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt , tullut voimaan ) suunnittelualue on merkitty aluekeskukseksi. Karttaote yleiskaavan kartasta nro 1 eli pääkartasta.

18 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Asemakaava Asemakaavassa muutosalue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Kaava on saanut lainvoiman Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Pohjakartta on tarkistettu

19 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakentaa sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi senioriasumista ja liiketiloja. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kiinteistö Oy Vaajakosken Vesmannintie 6 Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Museo Keski-Suomen liitto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Suur-Savon Sähkö Oy Tilapalvelu Kaupunkisuunnittelu ja Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutoksesta ei olla järjestämässä yleisötilaisuutta Viranomaisyhteistyö

20 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Kaavamuutosalue on osa alueen yhdyskuntarakennetta eheyttävää suunnitelmaa. Elinympäristön laatua ja ilmastonmuutoksen hillintää palvelee alueen sijainti palveluihin, joukkoliikennereitteihin ja kevyen liikenteen reitteihin nähden edullisella paikalla. Erityistavoitteissa on myös edellytetty, että alueiden käytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Kaupungin asettamat tavoitteet Mahdollistaa uuden terveysaseman rakentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella ratkaisulla, joka samalla tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä lisää Vaajakosken keskustan vetovoimaisuutta. Samalla tulee huomioida suunnittelualueen läheisyyden arvokas rakennuskanta ja pyrkiä sovittamaan uudisrakentaminen vanhan kulttuuriympäristön funktionalistiseen arkkitehtuuriin. Suunnittelutilanteesta ja alueen olosta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueen asemaakaava on varsin tuore ja sai lainvoiman alkuvuodesta Syy kaavamuutokseen on alkuperäisen terveysasemahankkeen muutos kaavan valmisteluvaiheista huomattavasti pienemmäksi kokonaisuudeksi. Kaava toteutettiin ajatuksella, että tuleva terveysasema olisi laajuudeltaan noin kerrosalaneliömetriä, mutta toteutus-

21 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) vaiheessa todelliseksi tarpeeksi todettiin noin kerrosalaneliömetriä. Terveysaseman rakennuslupaa haettiin alkuvuodesta 2017 ajantasakaavasta poiketen ja asemakaavoitus puolsi hakemusta. Aseman yhteyteen tulee vanhusten hoiva-asumista, mutta alkuperäisen laajuista kokonaisuutta ei ole syntymässä. Naapuritontilla taas olisi tarvetta kasvattaa rakennusoikeuden määrää kerrosalaneliömetrillä, mutta tämä ei ole poikkeamismenettelyn kautta enää mahdollista. Tulevan kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelissa 106 tontin 3 senioritalohanke sekä päivittää asemakaava vastaamaan poikkeamismenettelyn kautta toteutettavaa terveysasemahanketta tontille 2. Alkuperäiset kaupunkikuvalliset ja muut tavoitteet ovat entiset eikä ajan-tasakaavaa muuteta kuin rakennusoikeuksien osalta sekä terveysaseman kerrosluku nousee Vaajakosken tien puolella viiteen, mutta samalla laskee Urheilutien puolella kolmeen. Rakennusoikeus koko korttelissa kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

22 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) 3.5 ASEMAKAAVALUONNOS Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Ajantasakaavan alkuperäinen idealuonnos ( ). Perusajatus on edelleen ajankohtainen, vaikka muutoksia onkin suunnittelun edetessä tullut.

23 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä Asemakaavaluonnoksesta saatiin Lausunnot (lyhennettyinä) Keski-Suomen ELY- keskus: xxxx Vastine: xxxx Asemakaava nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

24 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavaluonnos on ajantasakaavan mukainen pois lukien rakennusoikeuksien muutokset sekä terveysaseman tontilla kerrosluvun muutokset (neljästä viiteen ja kolmeen). Terveysaseman tontilla (2) rakennusoikeus laskee 800 kerrosalaneliömetriä ja senioritalojen tontilla (3) nousee kerrosalaneliömetriä. Yhteensä rakennusoikeus kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. Tuleva terveysaseman viisikerroksinen kulma Vesmannintien ja Vaajakoskentien risteyksessä. Matalemman siipiosan räystäslinja on toisen kerroksen korkeudessa, mutta ilmanvaihtokonehuone ja kattoterassin tilat nousevat kolmanteen kerrokseen.

25 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (25) Ote asemakaavan muutosluonnoksesta Mitoitus Asemakaavan muutosluonnoksessa on uudisrakennusoikeutta sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueella (YS) kerrosalaneliömetriä ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) kerrosalaneliömetriä eli yhteensä kerrosalaneliömetriä (kem2). Liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa saa rakentaa enintään 500 kerrosalaneliömetriä. Terveysaseman tontilla (2) rakennusoikeus laskee 800 kerrosalaneliömetriä ja senioritalojen tontilla (3) nousee kerrosalaneliömetriä. Yhteensä rakennusoikeus kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä.

26 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (26)

27 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (27) Asemakaavan seurantalomakkeen sivut 1 ja Palvelut Alue tukeutuu Vaajakosken keskustan palveluihin. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavan toteuttamisen yhteydessä suunnitellaan laajemmin katualueiden perusparantamista ja viihtyisyyden lisäämistä. Vanhaan Vaajalaan rakentuu arkkitehtonisesti korkeatasoinen viihtyisä sekoitettujen toimintojen kortteli, joka sisältää terveysaseman lisäksi senioriasumista. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL muodostaa pihakannen päälle kerrostalokorttelin. Asunnot tulevat näihin kahteen neljä- ja viisikerroksiseen kerrostaloon sekä katutasoon voi sijoittua liiketilaa Vaajakoskentien ja Savonmäentien kulmaukseen. Liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa saa rakentaa enintään 500 kerrosalaneliömetriä. Talojen kerroskorkeudet ovat eri, mutta niiden räystäät tulevat samaan vaakatasoon johtuen maanpinnan muodoista. Pysäköintikellariin ajetaan sisään Savonmäentien puolelta. Asuntojen leikki- ja oleskelupiha tulee asuinkerrostalojen väliin suojautuen samalla liikenteen melulta.

28 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (28) Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS on terveysaseman tontti Terveysaseman henkilökunnan pysäköinti tapahtuu LPA- tontilla korttelissa 104. Myös aseman huolto tapahtuu takapihan kautta eli kannen päältä. Tontti 2 on mitoitettu niin, että huolto- ja pelastustie mahtuvat omalle tontille. Kaava mahdollistaa ajon tätä kautta myös tontille Muut alueet 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. Rakentamistapaan liittyvät määräykset pyrkivät varmistamaan Vanhan Vaajalan korttelin rakentumisen arkkitehtuuriltaan korkealuokkaiseksi siten, että RKY- alueen funktionalistinen henki saisi uuden luvun tulkinnan.

29 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (29)

30 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (30)

31 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (31)

32 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (32)

33 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (33) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavamuutoksella ei ole suoraan rakenteellisia vaikutuksia vanhan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) eli Vaajakosken teollisuusympäristön arvokkaaksi luokiteltuun rakennuskantaan mutta muutos kulttuuriympäristössä on merkittävä. Sampoharjun terveysaseman rakennussuunnitelmien merkittävin poikkeama nyt muutettavasta ajantasa-asemakaavasta on yksi kerros lisää kerroslukuun neljä. Uuden terveysaseman kerrosluku Vaajakoskentien puoleisessa osassa on korkeimmillaan viisi. Toisaalta Urheilutien puolella kerroslukema laskee kolmeen. Seniorikorttelissa tontilla 3 rakennusoikeus kasvaa, mutta kerrosluvut ja kaikki määräykset säilyvät ennallaan. Terveysaseman tontin rakennusoikeus laskee melkein saman. Kokonaisrakennusoikeus kaavamuutosalueella kasvaa 200 kerrosalaneliömetriä. Tuleva terveysaseman kaksikerroksinen kulma Urheilutien ja Vesmannintien risteyksessä. Matalemman siipiosan räystäslinja on toisen kerroksen korkeudessa, mutta ilmanvaihtokonehuone ja kattoterassin tilat nousevat kolmanteen kerrokseen.

34 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (34) Muut vaikutukset 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Keskusta-asumiselle liikenne aiheuttaa meluhäiriötä. Rakennuksissa sisällä häiriö vältetään rakenteellisin ratkaisuin ja piha-alueet suojataan oikealla sijoittumisella. 4.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu uutta nimistöä.

35 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (35) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräysten lisäksi Vanhan Vaajalan yleissuunnitelma. Ote yleissuunnitelmasta. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Terveysaseman rakentamisen on tarkoitus alkaa vuoden 2017 aikana. Myös senioritalojen rakennussuunnittelu on käynnistetty. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä Liikenne- ja viheralueet -vastuualueen kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön pihakannen suunnitteluun ja toteutukseen.

36 69:065 / VANHAN VAAJALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (36) yleissuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen myös katusuunnittelun osalta. Kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.