ESTEETTÖMYYS - Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet

Transkriptio

1 ESTEETTÖMYYS - Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet

2 1 DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU Hyväksytty JORYssä Päivitetty Diakin johtoryhmässä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Viimeinen päivitys JORYSSÄ , ajankohtaisesti päivitetty Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa Yleistä tila Ammattikorkeakoulujen yleisenä tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea opiskelijan ammatillista kasvua. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4.) Koulutuksen järjestäjän on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti saada muiden kanssa koulutusta. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan yksilön tarpeiden lisäksi huomioon mm. mukautuksen kustannukset sekä mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 15.) Tämän periaatteen mukaisesti Diakissa toteutetaan erilaisia oppijoita ja vammaisia koskevat erityisjärjestelyt. Lähtökohtana on, että opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyviä järjestelyitä suunniteltaessa ja toteutettaessa tuetaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja kiinnitetään erityistä huomiota ohjauksen, opetuksen ja opiskelun yleiseen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Erilainen oppija voi olla opiskelija, jolla on oppimisvaikeuksia tai hän on ammattikorkeakouluopinnoissaan viivästynyt opiskelija, jonka opintojen viivästymisen syynä ovat todetut oppimisvaikeudet. Erityisjärjestelyjä voidaan toteuttaa myös silloin, kun haitta on lyhytaikainen, esimerkiksi onnettomuuden seurauksena syntynyt erityistarve. Erityisjärjestelyihin liittyvää neuvontaa antavat toimipisteiden opinto-ohjaajat ja opiskeluhyvinvointiryhmien jäsenet kuten kuraattorit. Opiskeluhyvinvointiryhmät Diakonia-ammattikorkeakoulun kaikissa toimipisteissä toimii moniammatillinen opiskeluhyvinvointiryhmä. Opiskeluhyvinvointiryhmän tavoitteena on edistää opiskelijan oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia ja sen ylläpitämistä. Lisäksi jokaisen toimipisteen opiskelijoilla on mahdollisuus Diakin kuraattoripalvelujen käyttöön. Opiskeluhyvinvointiryhmän toiminnalla pyritään luottamuksellisesti tukemaan ja auttamaan opiskelijaa jaksamaan muuttuvissa elämäntilanteissa sekä löytämään kulloinkin paras

3 2 mahdollinen ratkaisu opiskelijan voimavarat huomioiden. Toiminta on opiskelijalähtöistä. Opiskelija, jonka asioita käsitellään, on aina itse läsnä ohjauskeskusteluissa. Opiskeluhyvinvointiryhmän jäseninä ovat opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, oppilaitospastori- tai diakoni sekä opiskelija- ja opettajajäsen. Kuka tahansa ryhmän jäsen voi kutsua ryhmän koolle. Ryhmän toimintaan kuuluvat yleiset ja ennaltaehkäisevät tukitoimet, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu ja päättäminen sekä myös valmius erityisiin tukitoimiin akuuttitilanteissa. Opiskeluhyvinvointiryhmä kuulee työnsä kehittämiseksi ja laadukkaan toiminnan järjestämiseksi myös asiantuntijajäseniä, mm. opiskelijakunnan edustajia sekä opetuksen resursseista vastaavia. (Tutkintosääntö 33 ) Opiskeluhyvinvointiryhmän tehtävänä on tukea tarvittaessa erityisin tukitoimin opiskelijan selviytymistä opiskelussa. Toiminnan kokonaistavoitteena on ehkäistä opintojen merkittävää viivästymistä sekä opintojen keskeyttämistä. Opiskeluhyvinvointiryhmä tukee opetustyötä käsittelemällä opettajakunnan tai muun henkilökunnan esille nostamia asioita. Ryhmän toiminta toteutuu yhteistyössä opettajien kanssa, mutta on opetuksesta erillistä toimintaa. Opiskeluhyvinvointiryhmä ei esimerkiksi osallistu opintosuoritusten arviointiin. Onnistuneen opiskeluhyvinvointityön edellytys on riittävän tiivis yhteistyö koko henkilökunnan kesken. Opiskeluhyvinvointiryhmän toimintaan kuuluvat yleiset ja ennaltaehkäisevät tukitoimet, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu ja päättäminen sekä myös valmius erityisiin tukitoimiin akuuttitilanteissa. Keskeisinä työmenetelminä opiskeluhyvinvointiryhmällä ovat säännöllisesti lukukauden aikana pidettävät palaverit, toiminnasta tiedottaminen sekä opiskelijan ohjaus tukipalveluihin. Työnjako: Opinto-ohjaaja edustaa opintojen kokonaissuunnittelun asiantuntemusta ja keskittyy opiskelijan koko opiskelupolun suunnitteluun, opintojen edistymisen seurantaan ja tukemiseen erityistilanteissa. Opinto-ohjaaja vastaa samoin kuin opettajaedustaja yhteistyöstä eri opintokokonaisuuksien opettajien kanssa. Lisäksi opinto-ohjaaja vastaa yhteistyöstä opintotoimiston ja johdon kanssa. Opinto-ohjaaja vastaa erityisten toimien käynnistämisestä ja niiden kirjaamisesta opiskelijan opintosuunnitelmaan. Opettajaedustaja edustaa työryhmässä opettajakunnan asiantuntemusta ja keskittyy opintokokonaisuustasoisten erityistilanteiden hallintaan. Opettajaedustaja vastaa yhteistyöstä eri opintokokonaisuuksien opettajien kanssa. Kuraattori arvioi opiskelijan kokonaistilanteen ja opiskeluhyvinvointia tukevien toimien tarpeen. Kuraattorilla on mahdollisuus tarjota opiskelijoille tai opiskelijaryhmille yksilöllistä keskusteluapua. Hänen vastuualueelleen kuuluvat

4 3 myös opiskelijan asumis- tai toimeentulotilanteeseen liittyvät asiat. Hän vastaa yhteistyöstä Diakin ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tahojen kanssa. Terveydenhoitaja toimii ryhmässä terveyden edistämisen ja terveydenhuoltopalveluiden asiantuntijana. Terveydenhoitaja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksien mukaan ensimmäisen lukuvuoden aikana ajan terveyshaastatteluun, jossa kartoitetaan opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa. Terveyshaastattelun tai myöhemmin ilmenneen tarpeen perusteella terveydenhoitaja tekee tilannekartoituksen ja tarjoaa terveysneuvontaa, itsehoidon ohjausta sekä ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkoselvityksiin tai -hoitoon. Tarpeen mukaan terveydenhoitajalla on mahdollisuus tarjota opiskelijoille yksilöllistä keskusteluapua. Terveydenhoitaja vastaa yhteistyöstä Diakin ulkopuolisten terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijaedustaja edustaa ryhmässä opiskelijoiden näkemystä. Opiskelijaedustaja osallistuu ryhmän toimintaan silloin, kun käsitellään yleisiä asioita. Opiskelijaedustaja ei ole läsnä, kun käsitellään yksittäisten opiskelijoiden asioita. Erityisjärjestelyt Erityisjärjestelyiden sisältö ja toteutus määrittyvät opiskelijan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Erityisjärjestelyitä hakiessa hakijan tai opiskelijan on esitettävä lääkärintodistus, muun asiantuntijan antama selvitys tai muu selvitys erityisjärjestelyiden tarpeesta. Opiskelijan tulee anoa erityisjärjestelyjä etukäteen. Erityisjärjestelyjen tarve kartoitetaan ja toteutustavoista ja muodoista neuvotellaan opinto-ohjaajan ja opiskelijan välisissä ohjauskeskusteluissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja. Jos tarve erityisjärjestelyihin tulee kesken opintojen, esimerkiksi lukiseulasta saatujen tulosten pohjalta, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan. Mahdollisuuksien mukaan tarpeen kartoittamiseen ja ohjaukseen osallistuvat lukukausi/lukuvuosivastaavat ja/tai opiskeluhyvinvointiryhmän jäsenistä opinto-ohjaaja ja/tai kuraattori tai terveydenhoitaja. Päätöksen erityisjärjestelyistä tekee opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaajan tekemään päätökseen voi hakea muutosta vararehtorilta 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedoksi erityisjärjestelyjä koskevan päätöksen. Opinto-ohjaaja kirjaa erityisjärjestelyistä, niiden kestosta ja seurannasta tehdyt päätökset opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Erityisjärjestelyt voivat koskea valintakoetta, tentti- tai muita opetustilanteita. Erityisjärjestelyjä pyritään toteuttamaan kussakin toimipisteessä mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijan on itse varmistettava, että opetustilanteesta vastaavalla opettajalla on viimeistään viikkoa ennen tieto erityisjärjestelyjen tarpeesta. Erityisjärjestelyjä ovat esimerkiksi: Mahdollisuus saada etukäteen luentomateriaalia Mahdollisuus lisäaikaan ja /tai tietokoneen käyttöön tentissä tai tehtävän tekemisessä

5 4 Mahdollisuus äänittää opettajan pitämä luento, mikäli opettaja antaa siihen luvan. Huom! Opiskelijaryhmän tulee olla tietoinen äänityksestä. Luento-osuuteen liittyviä keskusteluja ei saa äänittää. Äänitys on pelkästään opiskelijan omaan käyttöön, eikä sitä ole luvallista jakaa muualle. Äänityksestä tehdään opiskelijan ja luennosta vastaavan opettajan kanssa kirjallinen sopimus (2 kpl). Sopimuspohja löytyy Vopasta ja opiskelija itse huolehtii sen toimittamisesta opintojaksosta vastaavalle opettajalle. Tuntien videointi ei ole Diakissa mahdollista. Mahdollisuus suulliseen tenttiin Mahdollisuus suorittaa tentti pienimmissä osissa Pidennetty tehtävän palautusaika (sovittava erikseen opettajan kanssa) Mahdollisuus käyttää henkilökohtaista avustajaa Erityisjärjestelyt tilojen suhteen Mahdollisuus äänikirjojen lainaamiseen lukivaikeuden pohjalta Pidennetty laina-aika kirjaston tenttikirjoja lainatessa Erityisjärjestelyt valintakokeessa Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. (AMK-laki 932/ ) Jos hakija hakee erityisjärjestelyjä valintakokeeseen, hänen tulee tehdä vapaamuotoinen kirjallinen hakemus tarvittavista erityisjärjestelyistä. Valintakoekutsun saatuaan hänen on välittömästi toimitettava hakemus Diakin Hakutoimistoon. Hakemuksen liitetään lääkärintodistus tai muun asiantuntijan lausunto vamman tai sairauden laadusta sekä esitys tarvittavista erityisjärjestelyistä. Ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakijalle järjestettävissä olevista erityisjärjestelyistä. Päätöksen erityisjärjestelyistä tekee opinto-ohjaaja neuvoteltuaan tarvittaessa esimiehensä sekä mahdollisen valintakokeita järjestävän yhteistyötahon kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla hakijoilla valintakokeen arvioinnissa käytetään madallettua normirajaa niissä kielellistä osaamista ja sanasujuvuutta mittaavissa testiosiossa, joissa kielitaidon merkitys on huomattava. Maahanmuuttajataustaisilla hakijoilla tarkoitetaan hakijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi ja jotka ovat suorittaneet yleissivistävän koulutuksensa muualla kuin Suomessa. Erityisjärjestelyt opetus- ja oppimistilanteissa Opetus- ja oppimistilanteissa ovat käytössä pääsääntöisesti samat erityisjärjestelyt kuin valintakokeessakin. Opetuksen pedagogisessa suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon myös vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat. Niistä on kerrottu tarkemmin opetuksen toteuttamissuunnitelmissa. Opetustilanteissa pyritään huomioimaan erilaisten oppijoiden ja vammaisten opiskelijoiden tarpeet myös tiedottamisen ja opetusmateriaalin saavutettavuuden osalta. Tiedottamisen ajantasaisuus, esimerkiksi aikataulumuutoksista informointi, on tärkeää erityisesti niille

6 5 opiskelijoille, jotka käyttävät esimerkiksi tulkki- tai kuljetuspalveluita. Opetusmateriaalin saatavuudessa pyritään huomioimaan esimerkiksi oppimisvaikeudesta johtuvat hankaluudet muistiinpanojen kirjoittamisessa. Erityisjärjestelyiden käytännön toteuttamisesta on sovittava opetustilanteesta vastaavan opettajan kanssa. Opiskelijan tulee varmistaa, että opetustilanteesta vastaavalla opettajalla on viimeistään viikkoa ennen tieto erityisjärjestelyjen tarpeesta. Erityisistä järjestelyistä aiheutuvasta lisätyöstä sovitaan erikseen opettajan työsuunnitelmassa. Erityisjärjestelyt harjoitteluissa Opiskelija on itse velvollinen olemaan yhteydessä opintokokonaisuudesta vastaavaan opettajaan ja kertomaan harjoitteluun liittyvistä erityisjärjestelyjen tarpeista. Ennen harjoittelujakson alkua kartoitetaan harjoittelupaikan soveltuvuus erilaisen oppijan harjoittelupaikaksi: mitkä ovat paikan mahdollisuudet tarjota oppimiskokemuksia, tukea ja erityisjärjestelyjä. Erityisjärjestelyjen yksityiskohdista neuvotellaan etukäteen harjoittelua ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken. Erityisistä järjestelyistä ja lisäohjauksesta aiheutuvasta lisätyöstä sovitaan erikseen opettajan työsuunnitelmassa. Erityisjärjestelyiden päättyminen Eritysjärjestelyjen voimassaoloaika määritellään päätöksessä joko määräaikaiseksi tai korkeintaan normiaika + 1 vuosi -kestoiseksi. Opinto-oikeus lakkaa, kun ns. normiaika + yksi vuosi päättyy. Opiskelija voi kuitenkin erityisestä syystä anoa lisäaikaa opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäajan myöntäminen on harkinnanvarainen ja edellyttää opintojen edistymistä. Jatko-opiskeluajan erityisistä järjestelyistä päätetään lisäajan myöntämisen yhteydessä. Erityisjärjestelyiden seuranta ja arviointi Opiskeluhyvinvointiryhmät seuraavat erilaisten oppijoiden ja vammaisten opiskelijoiden ammattikorkeakoulussa sovittujen erityisjärjestelyiden toteutumista sekä pyrkivät kehittämään mahdollisimman hyvin paikalliset olosuhteet huomioiden laadukasta opiskelijaa ja koko oppilaitosyhteisöä tukevaa opiskeluhyvinvointitoimintaa. Laadun arviointia suoritetaan seuraamalla opiskelijapalautetta vuosittain. Lisäksi opiskeluhyvinvointiryhmät arvioivat omaa toimintaansa ryhmän sisäisillä kehityskeskusteluilla.

7 6 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyväksytty JORYssä Päivitetty Diakin johtoryhmässä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Lukivaikeuden huomioiminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa Lukivaikeuden huomioonottaminen Lähtökohtana on esteettömän opiskelun mahdollistaminen ammattikorkeakoulussa. Jos opiskelijalla on lukivaikeus ja hän haluaa, että se otetaan opiskelussa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lausunto. Lausunnonantajan tulee olla koulutuksen saanut erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi, puheterapeutti tai erikoislääkäri (yleensä neurologi tai foniatri). Lukiseulaan pohjautuvan lausunnon voi kirjoittaa asiaan perehtynyt lukiseulan toteuttaja. Jos lukivaikeuteen liittyvät viitteet tulevat esille lukiseulassa, opiskelija on oikeutettu lukiseulasta saadun lausunnon pohjalta erikseen sovittaviin erityisjärjestelyihin (esim. pidennetty tenttiaika, tietokoneen käyttöoikeus, äänikirjojen lainaaminen tai suullinen tentti). Jos opiskelija hakee vapautusta kielten opinnoista, hänellä tulee olla koulutuksen saaneen erityisopettajan, asiaan perehtyneen psykologin, puheterapeutin tai erikoislääkärin lausunto, jossa lukivaikeus on todettu vaikeaksi (vaikeusaste 0-3). Opiskelijan vastuulla on kertoa opettajille etukäteen lukivaikeudesta ja sen pohjalta sovituista erityisjärjestelyistä. Opiskelijan tulee varmistaa, että opetustilanteesta vastaavalla opettajalla on viimeistään viikkoa ennen tieto erityisjärjestelyjen tarpeesta. Erityisjärjestelyiden hakeminen Tavoitteena on, että opiskelijaa, jolla on lukivaikeus, autetaan ammattikorkeakouluopinnoissa ensisijaisesti erityisjärjestelyillä eikä muuttamalla arviointia. Tämä vastaa paremmin opiskelussa ja työelämässä vallitsevia käytäntöjä. Erityisjärjestelyitä tulee hakea etukäteen opinto-ohjaajalta. Kyseeseen tulevat erityisjärjestelyt ovat lukivaikeuden luonteen mukaan erilaisia eri opiskelijoilla. Erityisjärjestelyjen toteuttamisesta sovitaan opintokokonaisuuksista ja opinnäytetyöstä vastaavien opettajien kanssa. Asian esille tuominen on opiskelijan itsensä vastuulla.