matkallesi 2 Vauvan kirja

Transkriptio

1 2015

2 Sisällys Tervehdys 2 Ensimmäinen vuoteni 4 Kalenteri 12 Imetys 40 Lähde liikkumaan synnytyksen jälkeen, jaksat paremmin 46 Itkuinen vauva ja koliikki 51 Hyvä vanhemmuus ei tunne sukupuolta 55 Lukeminen on tärkeää jo pienelle vauvalle 59 Vanhemmaksi vauvan tahtiin 64 Vauvan hampaat 72 Kantaminen on pieni juttu, jolla voi olla iso merkitys 74 Kuinka toimia, jos epäilee myrkytyksen mahdollisuutta 76 Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö 78 Kelan tuet ja palvelut lapsiperheelle 82 Isyyden vahvistaminen 89 Kastejuhla / ristiäiset 103 Nimiäiset 108 Vauvauinti 110 Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki info@kustannusmaamerkki.fi Vauvan kirja Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirjapaino Jaarli Kuvat: Shutterstock Paino: Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki

3 matkallesi Lapsen syntymä on ihme. Pitkän odotuksen jälkeen hän on siinä. Vaikka maailma hänen ympärillään on vauvapakkauksineen valmiina, kaikki on vielä kesken ja vaiheessa. Tästä me aloitamme, yhteisen matkamme, vauvani ja minä. Itselläni on kolme lasta. Ensimmäisen syntymä meni pari viikkoa yli, toinen syntyi vuoden ensimmäisenä päivänä ilotulituksien saattelemana, kolmas tuli sellaisella vauhdilla, että taksikuitista viralliseen synnytysaikaan kului puolisen tuntia. Onnellista ja järkyttävää samaan aikaan. Kun esikoisen kanssa matkasimme Helsingin Kätilöopistolta kotiimme Hämeentielle, matkaa muutama kilometri, tuntui tuo matka ikuisen pitkältä. Ei jännittänyt, pelotti. Onko liikaa vaatetta? Saako hän lämpöhalvauksen? Tuliko laitokselta tarvittavat asiat? Onko se kuitenkin hieman punainen? Lieneekö jo rokko, vatsatauti tai jokin trooppinen sairaus? Sama jatkui kotona. Lapsen unen varjeluun mekin antauduimme. Hengittääkö? Kun vauva söi hieman niukasti, hörppyytimme yöllä. Vielä muistikuvissani on väsymyksen keskellä keitetyt mukit. Myöhemmin kuulimme, ettei olisi tarvinnutkaan keittää. Mutta varmuuden vuoksihan sitä. Selvisimme. Minä, hän, me. Elämä on epävarmaa. Mutta helpommaksi se muuttuu, kun uskallamme tunnistaa ja tunnustaa epävarmuutta. Elämä on rankkaa. Mutta helpommaksi se muuttuu, kun uskallamme tunnistaa ja tunnustaa ajoittaisen väsymisen. Muista, ettet ole yksin, vaikka joskus siltä saattaa tuntua. 2 Vauvan kirja

4 Ja kannattaa muistaa vaippojen, astioiden, pölyhiukkasten keskellä, että elät myöhemmin arvioituna ihmiselämän onnellisinta vaihetta. Pienten lasten vanhempien elämään kuuluu huolia. Huolesi eivät ole harvinaisia, ne kuuluvat meille kaikille. Pienten lasten vanhempia huolettaa oma jaksaminen, perheen taloudellinen tilanne, parisuhteen tila, maltin menettäminen lapsen kanssa, riittämättömyyden tunne. Lisäksi äideillä korostuu tunne yksinäisyydestä. Olet siis vanhempi, mutta tunnut olevan myös ammattilainen syyllistymään ja kokemaan huonoutta. Jos tavoittelemme täydellisyyttä, me emme voi onnistua. Jos tavoittelemme riittävän hyvää, kohtuullista, pääsemme pidemmälle. Miten on mahdollista, että samaan aikaan minulle rakkain, kaunein ja täydellisin onkin yhtäältä rasittava, hermot vievä ja kaiken omani varastava? Tuo minun lapseni. Lapsi on kaikkea. Lapsi on peilisi, josta näet omat odotuksesi. Näet hänestä, miten kohtuullinen osaat olla itsellesi. Rohkaisen olemaan armollinen matkallasi vanhempana. Et ole itsekäs, kun sallit itsellesi oppimisen eli kasvamisen vanhempana ja epätäydellisenä. Olet tuolloin aikuinen, joka kasvattaa lastaan maailmaan, jossa ei tarvitse olla täydellisyyden tavoittelija, vaan kohtuullisuuden etsijä. On hyvä muistaa, että sinulla on oikeus omiin tunteisiin ja tarpeisiin. Parisuhdetta ei pidä jättää narikkaan odottamaan aikaa, jolloin taas jaksetaan kiinnostua toisesta aikuisesta perheessä. Toivon, että sinulla on aikaa sekä itsellesi että kumppanillesi. Tämä ei ole itsekästä, vaan lapsen etu. Toisinaan me aikuiset puhumme, että läpi harmaan kiven on punnerrettava. Ja mieshän tulee räkänokastakin, muttei tyhjännaurajasta. Unohda nämä kulttuurissamme olevat ankeuttamisviisaudet. Älä yritä läpi harmaan kiven. On tietysti ponnisteltava. Mutta yksin ei pidä jäädä. Kun ahdistaa ja on ikävää, etsi tukea läheltä. Perhekahvilasta, muskarista, kotipalvelusta, ystävästä, mummoista ja papoista, verkkosivujen vertaisryhmistä. Kasvatus ja lapsiperheen arki eivät ole suoritus, josta saa arvosanan. Eikä etenkään yksilösuoritus, vaikka lapsesta huolehtiminen onkin vanhemman ensisijainen tehtävä. Lapsista näemme huomenna, mikä meille aikuisille on ollut tärkeää tänään. Onnea matkallesi vanhempana. Onni tulee joskus viipyillen, mutta siinä vieressäsi se tuhisee. Kuvaaja AnnArt. Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu Vauvan kirja 3

5 Nimesi Sinä synnyit: kuun päivänä, kello. Painoit ja olit pitkä. Kotiin pääsimme. Hiustesi väri oli Kuvasi Ensimmäinen sanasi Kävelit ilman tukea Ensimmäinen hampaasi Rakkain lelusi 4 Vauvan kirja

6 Kädenjälki, pv. Hiuskiehkura Jalanjälki, pv. Vauvan kirja 5

7 Lasten ja nuorten rokotukset Ikä Tauti, jolta rokote suojaa Rokote 2 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus Pneumokokki (PCV) 3 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 5 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) Pneumokokkikonjugaatti (PCV) 5 kk Rotavirusripuli Rotavirus 5 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 12 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus 12 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) Pneumokokkikonjugaatti (PCV) Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) kk Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR * 6 35 kk Kausi-influenssa (vuosittain) Kausi-influenssa 4 v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio DTaP-IPV 6 v Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR v tytöt luokalla Kohdunkaulan syöpä HPV Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä dtap *THL suosittaa, että ensimmäinen MPR-rokote annetaan lapselle 12 kuukauden iässä. Sairastamasi lastentaudit Päivämäärä Taudin nimi 6 Vauvan kirja

8 Neuvolakäynnit Päivämäärä Neuvolassa tehtiin Vauvan kirja 7

9 Ensihymysi Jokelsit ensi kerran Käännyt selältäsi vatsallesi Nousit istumaan Aloitit konttaamisen Painon kehitys Ikä: Paino: 1 kk... kg... g 2 kk... kg... g 3 kk... kg... g 4 kk... kg... g 5 kk... kg... g 6 kk... kg... g 7 kk... kg...g 8 kk... kg... g 9 kk... kg... g 10 kk... kg... g 11 kk... kg... g Paino: 1 v.... kg... g 2 v.... kg... g 3 v.... kg... g 4 v.... kg... g 5 v.... kg... g 6 v.... kg... g 7 v.... kg... g 8 Vauvan kirja

10 Lähde: Annals of Medicine -lehti, vuoden ikäisten tyttöjen ja poikien uudet kasvukäyrät Pituuden kehitys Ikä: Pituus: 1 kk... cm 2 kk... cm 3 kk... cm 4 kk... cm 5 kk... cm 6 kk... cm 7 kk... cm 8 kk... cm 9 kk... cm 10 kk... cm 11 kk... cm Pituus: 1 v.... cm 2 v.... cm 3 v.... cm 4 v.... cm 5 v.... cm 6 v.... cm 7 v.... cm Vauvan kirja 9

11 äidinäidinisä äidinisänisä äidinäidinäiti äidinisänäiti äidinäiti äidinisä kuva Sukupuu äiti minä 10 Vauvan kirja

12 isänäidinisä isänisänisä isänäidinäiti isänisänäiti isänäiti isänisä isä Vauvan kirja 11

13 .../...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai 12 Vauvan kirja

14 .../...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai Vauvan kirja 13

39 Tähän voit kirjoittaa esim. kotiutumisesta, säästä, ensipäivistä, rytmistä, valmistautumisesta vauvan tuloon jne. 38 Vauvan kirja

40 i n aik ie i oj j n o e ä p e näp Kaikkien aikojen näppärin vaippamme! p p ä pp Kertoo kun vaippa on märkä. U T A Jotta sinun on helpompi tietää milloin on aika vaihtaa vaippa, Libero Newborn -tuotteissa on nyt kosteusindikaattori. Se kertoo kun vaippa on märkä. libero. Vauvan kirja 39

41 imetys kätilö, IBCLC Heta Kolanen ja kätilö, IBCLC Meri Ovaskainen 40 Vauvan kirja

42 Imetys on luonnollinen tapa tarjota lapselle parasta mahdollista ravinto ja hoivata lasta. Äidinmaito sisältää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta juuri oikean määrän ravintoaineita. Lisäksi sillä on monia lapsen vastustuskykyä parantavia ominaisuuksia. Äidinmaito edesauttaa vauvan suoliston kypsymistä ja suojaa vauvaa infektioilta. Imettäminen edistää myös äidin terveyttä. Toisin kuin lapsen tarpeisiin mukautuva äidinmaito, on äidinmaidonkorvike luonteeltaan tasalaatuista eikä ota huomioon lapsen muuttuvia tarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee täysimetystä ensimmäisen kuuden kuukauden ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva saa ainoastaan äidinmaitoa ja D-vitamiinilisää, sekä mahdollisesti tarvitsemiaan lääkkeitä. Lapsentahtisesti täysimetetty vauva ei esimerkiksi tarvitse ylimääräistä vettä, koska täysimetys vastaa vauvan nestetarpeeseen. Parhaiten imettävälle äidille sopii normaali tasapainoinen ruokavalio. Kaikille imettäville äideille suositellaan D-vitamiinilisää. Eritysruokavaliota noudattavien on tärkeää huolehtia, että oma ravinto sisältää kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet. Puolen vuoden jälkeen imetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään kiinteiden ruokien ohella. Imetys edistää myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Se on luonnollinen tapa olla lähellä vauvaa. Imetyksen käynnistyminen Rinnat valmistautuvat imetykseen jo raskausaikana. Rintojen koko kasvaa ja rinnoista voi myös erittyä kolostrumia eli ternimaitoa. Kolostrumia erittyy myös ensimmäiset synnytyksen jälkeiset vuorokaudet. Määrät ovat pieniä, mutta ne riittävät yleensä vastasyntyneen vauvan tarpeisiin. Maitomäärä lisääntyy nopeasti ja runsaasti 2 5 vrk sisällä synnytyksestä. Vaikka äidin kehossa tapahtuvat hormonaaliset muutokset käynnistävät maidonerityksen, edistää vauvan tiheä imeminen maidonnousua. Noin 8 10 vrk kuluttua synnytyksestä äidin maidonerityksessä siirrytään kysynnän ja tarjonnan lakiin joka jatkuu koko lopun imetysajan. Rinnat tekevät maitoa saadun tilauksen mukaan, ja tyhjempi rinta tuottaa enemmän maitoa kuin täysinäinen. Maitoa siis muodostuu sitä enemmän mitä enemmän ja useammin sitä rinnoista poistuu vauvan imiessä. Jos vauva ei pysty imemään esim. keskosuuden tai sairauden takia, voi äiti käynnistää maidonerityksen lypsämällä. Lypsäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, mielellään jo 6 tunnin sisällä synnytyksestä. Ensimmäisinä päivinä äidin olisi hyvä lypsää kumpaakin rintaa yhteensä 20 minuuttia kerrallaan vähintään 8 10 kertaa vrk. Vähintään yhden lypsykerran tulisi ajoittua yöhön. Tärkeä ihokontakti Ihokontaktilla tarkoitetaan sitä että vauva ja vanhempi ovat iho ihoa vasten. Vastasyntyneen pitäminen vanhemman ihoa vasten tuntuu lähes ilmiselvältä ajatukselta. Esiäitimme lienevätkin käyttäneen tätä uutta menetelmää vaistonvaraisesti vuosituhansien ajan. Tutkimusten mukaan ensimmäisten kuukausien aikaisella ihokontaktin käytöllä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia vauvan kehitykseen. Ihokontakti on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, joilla imetyksen onnistumista voi edistää. Ihokontaktissa erittyvä oksitosiini saa aikaan maidon herumisen, joten ihokontakti helpottaa imetyksen käynnistymistä. Säännöllinen Vauvan kirja 41

43 ihokontakti myös auttaa pitkän täysimetyksen onnistumista ja sillä voi houkutella esimerkiksi rinnalla lakkoilevaa vauvaa takaisin imemisen pariin. Riittääkö maito? Moni äiti voi kokea epävarmuutta maidon riittävyydestä. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että äiti tulee antaneeksi vauvalleen korviketta ns. varmuuden vuoksi, jolloin äiti korvaa omaa maitoaan korvikemaidolla ja tulee samalla vähentäneeksi omaa maidontuotantoaan. Vauva saa riittävästi maitoa, jos hän: kasvaa normaalisti pissaa vähintään 5 kertaa / vrk 4. vrk alkaen kakkaa vähintään kerran vuorokaudessa keltaista maitokakkaa, isommat useamman viikon ikäiset täysimetetyt vauvat voivat ulostaa useamman päivän jopa reilusti yli viikon välein, mutta kerralla enemmän. Ensimmäisinä päivinä vauvan kakka on tummaa lapsenpihkaa. imee rinnalla tehokkaasti vähintään 8 kertaa/vrk Myös korvikkeen antotapa sisältää riskin. Rinnalla omaan tahtiinsa käyvä vauva säätelee imemäänsä maitomäärää kylläisyydentunteensa mukaan. Tuttipullosta vauva saa maitoa helposti. Tällöin vauva tulee helposti ahmineeksi yli oman tarpeensa. Jos vauva tarvitsee lisämaitoa, voi sen tarjota tuttipullon sijaan esim. hörpyttämällä tai ruiskulla. Imetyksen ongelmatilanteet Imetyksen ongelmatilanteissa kannattaa hakea apua, sairaalassa hoitohenkilökunnalta ja kotiutumisen jälkeen neuvolan terveydenhoitajalta. Myös imetyksen vertaistuen sivuilta löytyy vinkkejä moneen ongelmaan. 42 Vauvan kirja

44 Yksi tyypillisimpiä haasteita imetyksen käynnistyessä on imetykseen liittyvä kipu. On tavallista että rinnanpäät aristavat imetyksen ensipäivinä. Imetyksen alkuvaiheessa rinnanpäiden rikkoutuminen johtuu lähes yksinomaan huonosta imuotteesta. Isompi vauva taas voi kokeilla upouusia hampaitaan äidin rintaan. Vauvan hyvästä imuotteesta kertovat seuraavat merkit: Äidin imetysasento on mukava Imetys ei ole koko ajan kivuliasta Vauvan rintamasuunta on äitiin päin, kasvot, hartiat, vatsa ja lonkat samassa linjassa kohti äitiä. Vauvan nenä on äidin nännin kohdalla ennen kuin hän tarttuu rintaan Vauva hamuilee: nostaa leukaansa ylöspäin, kallistaa samalla päätään taaksepäin ja avaa suunsa ammolleen. Vauva ottaa rinnasta epäsymmetrisen otteen, ottaen suuhunsa myös nännipihaa, ei pelkkää nänniä. Nännipihaa on enemmän suussa leuan puolelta. Vauvan huulet ovat kääntyneet ulospäin ja suu suurella auki. Vauva imee rytmikkäästi ja nielee herumisen käynnistyttyä. Rinnanpää ei ole muovautunut imetyksen jälkeen. Imetys ja kiinteiden aloitus Äidinmaito on vauvan ensisijaista ravintoa ensimmäisen ikävuoden ajan myös kiinteiden aloittamisen jälkeen. Kiinteiden aloittaminen tapahtuu äidinmaidon suojassa n. kuuden kuukauden iässä vauvan valmiuksien mukaan. Kiinteiden aloittaminen on ensimmäinen askel kohti vauvan vierottumista rinnalta. Jos vain mahdollista, on imetyksen lopettaminen hyvä tehdä vähitellen. Näin se on miellyttävää sekä äidille että vauvalle. Vauvan kirja 43

45 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Imetys - paras alku elämälle Imettäminen on paras tapa ruokkia vastasyntynyttä. Äidinmaito suojaa sairauksilta ja imetys vahvistaa äidin ja vauvan välistä tunnesidettä, joka on saanut alkunsa jo odotusaikana. Imetys on luonnollinen tapa huolehtia vastasyntyneen ravinnonsaannista ja terveydestä. Se on luontoystävällistä, eikä aiheuta kuluja perheen taloudelle. Se on helppoa, säästää arkiaskareiden määrää ja lisää pitkällä tähtäimellä äidin ja lapsen yhteistä aikaa. Imetyksen sujumista voi opetella yhdessä vauvan kanssa, sillä kun lapsi harjoittelee imemistä, äiti opettelee imetystä. Kiire ja hätiköinti kannatta unohtaa, eikä itseltään pidä vaatia ihmeitä. Imetyskertojen lukumäärä muuttuu vauvan kasvun ja kehityksen myötä. Lapsentahtinen tapa on vauvalle edullisin, mutta ensimmäisinä viikkoina imetyskertoja on ainakin 8-12 krt/vrk. Monet vauvat imevät tiheimmin alkuillasta ja aamuyöstä. Se on vauvan tapa kasvattaa maitomäärää ja saada riittävästi ravintoa. Maidontuotannon voi käynnistää ja ylläpitää rintapumpun avulla Jos äiti ja lapsi joutuvat eroon toisistaan esim. ennenaikaisen syntymän tai lapsen sairauden takia, maidontuotannon voi auttaa alkuun tai sitä voi ylläpitää säännöllisen rintapumpulla lypsämisen avulla. Kuten imetys, myös lypsäminen stimuloi maidon tuotantoa. Mitä enemmän lypsetään, sitä paremmin maitoa riittää. Rintapumppua tulisikin käyttää yhtä usein kuin miten muutoinkin imettäisi, alussa ainakin 8-12 krt/vrk. Ameda ComfortGelhydrogeelisuojat suojaavat, kosteuttavat ja viilentävät aristavia tai kipeytyneitä rinnanpäitä. Kostea, geelimäinen pinta hoitaa ihovaurioita luonnollisella tavalla. ComfortGel-suojia voi käyttää jopa kuuden päivän ajan. Niiden lisäksi et tarvitse muita liivisuojia. Ameda rinnanpäänkohottajat valmistavat matalia tai sisäänpäin kääntyneitä nännejä imetykseen 44 Vauvan kirja

46 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Sähköpumppu paras usein toistuvaan pumppaukseen Manuaaliset ja sähköllä toimivat rintapumput eivät ole samanlaisia. Jos rintoja pitää lypsää usein, on parempi käyttää sähköpumppua. Satunnaiseen käyttöön riittää käsikäyttöinen malli, pitkäaikaiseen tarpeeseen kannattaa hankkia sähköpumppu. Amedan sähköiset rintapumput Platinum, Elite ja Lactaline mahdollistavat molempien rintojen yhtäaikaisen pumppaamisen. Tuplapumppaus puolittaa lypsyajan ja lisää tehokkaasti maidontuotantoa. Platinum ja Elite ovat sairaala- ja ammattikäyttöön soveltuvia kestäviä ja tasokkaista pumppuja, joista Platinum edustaa tuotekehityksen viimeisintä teknologiaa. Elite on myös mainio vuokrapumppu ja Lactaline henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu pieni, paristoillakin toimiva rintapumppu. Yksilölliset säädöt matkivat vauvan rytmiä Kaikissa Amedan sähköpumpuissa on erikseen portaattomasti säädettävät imunopeus ja -teho. Säätömahdollisuus takaa äidin ja vauvan yksilöllisiin tarpeisiin mukautuvan, parhaan pumppaustuloksen. Esim. suurempi nopeus yhdistettynä matalampaan tehoon matkii vauvan imemistä, joka on alussa kevyttä ja nopeatahtista - ja käynnistää herumisrefleksin. Kun maito alkaa valua, jatketaan pumppausta nostamalla tehoa ja vähentämällä nopeutta, kunnes tahti tuntuu sopivalta. Henkilökohtainen sähköpumppu Ameda Lactaline on helppo kuljettaa mukana Amedan rintapumput ja kaikki imetystuotteet ovat WHO:n imetyskoodin mukaisia. Äidin ja vauvan tarpeet huomioiva tuoteperhe on laadukas ja turvallinen. Medi10/Rehamed myy ja vuokraa laadukkaita Ameda-rintapumppuja sekä imetystuotteita ammattilais- ja kotikäyttöön. Lisätietoja: Medi10 Oy/Rehamed Oy P , S-posti: service@rehamed.fi Ameda Platinum Ameda-sähköpumppujen patentoitu teknologia takaa yksilöllisen hienosäädön, hygienian ja turvallisuuden Ameda Elite Vauvan kirja 45

47 liikuntaa synnytyksen jälkeen jaksat paremmin Minna Aittasalo, tutkija, terveystiet. tohtori ja Eija Savolainen, tiedottaja, UKK-instituutti, Valokuvat: Kimmo Torkkeli Liikunta auttaa jaksamaan Liikunnalla on moninaisia terveyshyötyjä synnytyksen jälkeen. Se lisää fyysistä suorituskykyä ja voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta. Terveelliset liikunta- ja ravitsemustottumukset helpottavat painon palauttamista raskautta edeltäneeseen tasoon. Liikunta vähentää myös kehon rasvaprosenttia, parantaa insuliinivastetta ja lisää veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta. Lisäksi liikunta on hyvä keino rentoutua, virkistyä ja saada omaa aikaa. Yhteiset liikuntatuokiot lapsen kanssa auttavat lasta omaksumaan pienestä pitäen liikunnallisen elämäntavan. Erilaiset liikuntamuodot ovat hauska tapa viettää perheen yhteistä aikaa. Vinkkejä ajanhallintaan Parhaimmillaan liikunta voisi olla osa jokaisen synnyttäneen äidin arkipäivää. Kun aikaa on niukasti, on tärkeää suunnitella etukäteen, milloin, miten ja missä liikkuminen kulloinkin tapahtuu. Suunnittelua helpottaa puolison tai muiden läheisten myönteinen asenne ja apu liikunnan toteuttamiseen liittyvissä järjestelyissä. Joskus on tarpeen kirjoittaa viikon aikataulu ylös ja laatia kirjallinen liikuntasuunnitelma. Se voi auttaa hahmottamaan omaa ajankäyttöä ja ennakoimaan esimerkiksi lastenhoitoavun tarvetta. Pienen lapsen kanssa kaikille sattuu tilanteita, jotka estävät liikkumasta suunnitelman mukaisesti. Varaudu esteisiin miettimällä etukäteen, mitä teet, jos aikataulu muuttuu, sade yllättää tai lapsenhoito ei järjesty. Normaali synnytys normaali liikunta Synnytyksestä palautuminen on yksilöllistä, aloita liikkuminen niin pian kun tunnet siihen pystyväsi. Yleensä liikunnan voi aloittaa 6 8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen ovat voimassa yleiset aikuisia koskevat liikuntasuositukset, jotka esitellään liikuntapiirakassa (Kuva 1). Helpoin tapa aloittaa, on liittää kävely arkirutiineihin, kuten kaupassa käyntiin. Lähiympäristöstä voi myös kerätä muita samassa elämäntilanteessa olevia äitejä yhteisille vaunukävelylenkeille. Ryhmän tuki voi tehdä liikkumaan lähtemisen helpommaksi. Lihaskuntoharjoitteita voi tehdä myös kotona yhdessä vauvan kanssa. Ks. ohjeet seuraavalla aukeamalla. Aloita tutuilla ja turvallisilla liikuntamuodoilla, kuten reippaalla kävelyllä. Vaunujen työntäminen etenkin vaihtelevassa maastossa tuo kävelyyn lisää tehoa. 46 Vauvan kirja

48 Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit 2009 Kuva 1. Liikuntapiirakka Aluksi on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa esiintyy voimakkaita hyppyjä ja nopeita suunnan muutoksia, koska nivelsiteet ovat löystyneet hormonaalisten muutosten seurauksena. Hyppyjä ja iskuja sisältävissä lajeissa, kuten tanssissa ja hölkässä, saattaa esiintyä myös enemmän virtsankarkailua. Virtsankarkailuoireita voi ehkäistä tai vähentää harjoittamalla lantionpohjalihaksia. Harjoittelun tulee olla varsin intensiivistä eli toteutua useana päivänä viikossa, mieluiten ainakin kaksi kertaa päivässä, ja sisältää paljon toistoja. Tarkempia ohjeita saat neuvolasta, terveyskeskuksen fysioterapiasta tai tutustumalla Virtsankarkailu naisilla -potilasohjeeseen sivuilla (potilaalle). Liikunta sopii imettävälle Teholtaan kohtuullinen liikunta, kuten reipas kävely, ei vaikuta rintamaidon määrään tai koostumukseen eikä imetyskykyyn. Maidon määrän turvaamiseksi nauti riittävästi nestettä liikunnan aikana. Paras imetysajankohta on ennen liikuntatuokiota: rinnat tulevat kevyemmiksi ja liikkuminen on mukavampaa. Liikkumista helpottavat myös rintoja tukevat liivit. Toisin kuin yleensä luullaan, pelkkä imetys ei laihduta. Täysimetyksen aiheuttama energiankulutuksen lisäys on noin 450 kilokaloria päivässä, mutta lisääntynyt energiankulutus korvataan yleensä syömällä enemmän. Vauvan kirja 47

49 Lihaksiin voimaa äiti vauvajumpalla Yhteinen liikunta vahvistaa vauvan ja äidin välistä kontaktia. Äidin ja vauvan kotijumpan voi sijoittaa joustavasti päivän rutiinien lomaan. Liikunnan voi aloittaa vauvan ollessa 2 3 kk:n ikäinen, jolloin vauva on oppinut kannattelemaan päätään ja niskaansa. Vauvalle mukanaolo äidin liikunnassa opettaa ylävartalon ja pään asentojen hallintaa. Juliste, jossa on yhdeksän äiti vauvajumpan liikettä, on tilattavissa UKK-instituutista. Juliste, samoin kuin esite Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen on tarkoitettu neuvoloiden asiakasmateriaaliksi ja niitä myydään 10 kpl nipuissa, ks. Aukeamalla esitetyt liikkeet kehittävät äidin keskivartalon ja käsivarsien lihaskuntoa. Äidin käsien lihakset saavat harjoitusta melkein huomaamatta myös kasvavan vauvan nostelussa. Toista kutakin liikettä noin minuutin ajan. 1. Lentokoneessa (käden lihakset) Pidä vauvaa käsiesi varassa edessä. Vaihda painoa jalalta toiselle ja nosta samalla vauvaa ylös päin puolelta toiselle niin korkealle kuin jaksat. 48 Vauvan kirja

50 2. Katsotaan silmiin (vatsalihakset) Makaa selällä ja nosta vauva säärien päälle jalat 90 kulmassa. Nosta ylävartaloa ja katso vauvaa silmiin. Laske olkapäät ja pää takaisin alustalle. 3. Hyvää huomenta (selkälihakset, pakarat, reiden takaosa) Seiso haara-asennossa ja pidä vauva edessäsi. Koukista reilusti polvia ja kumarru selkä suorana eteenpäin. Nouse ylös selkä suorana ja ojenna lopuksi polvet. Vauvan kirja 49

51 50 Vauvan kirja

52 Itkuinen vauva ja koliikki Juulia Ukkonen, Väestöliitto ry, Perheaikaa.fi verkkopalvelu Kuvitus Anna Salmi Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät tai kitisevät, ja itku kuuluu vauvan elämään. Itku on vauvalle elintärkeä keino ilmaista erilaisia tarpeita, tunnetiloja ja kokemuksia sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Aluksi vauvaa voi olla hankala ymmärtää, mutta vuoropuhelu helpottuu vauvan ja vanhemman oppiessa toinen toisistaan enemmän. Vauvan kasvaessa hänen ilmaisunsa muuttuu monivivahteisemmaksi, mikä helpottaa itkun syiden ymmärtämistä. Vanhempi oppii vähitellen tunnistamaan vauvan tarpeita myös kokeilemalla erilaisia vastauksia vauvan itkuun. Vauva kertoo itkullaan: l Kehon tuntemuksista (esim. nälkä, väsymys, kuumuus, kylmyys, hankaus, kipu) l Sosiaalisista tarpeistaan (esim. toive läheisyyteen ja kontaktiin, toive rauhoittua ja jättäytyä pois vuorovaikutuksesta, ylikuormitus, pitkästyminen, pelko, oudot ihmiset ja tilanteet) l Itku on myös vauvan keino purkaa kokemaansa stressiä. Vauvojen itkuherkkyydessä on eroja ja itkuisuuteen vaikuttavat monet eri asiat. Merkittäviä tekijöitä ovat vauvan temperamentti ja hänen kykynsä itsesäätelyyn. Näiden lisäksi itkuisuuteen vaikuttavat esimerkiksi vauvan ympäristö sekä vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Vauvan itkuisuus ensimmäisten viikkojen aikana Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia ja nukkuvat paljon muutaman vuorokauden ajan. Kaikkien vauvojen itkuherkkyys lisääntyy toisesta elinviikosta alkaen toisen elinkuukauden loppuun asti. Tällöin vauvat itkevät tavallisesti kahdesta neljään tuntiin vuorokaudessa. Itkuisuus vähenee tavallisesti kolmannen ja neljännen elinkuukauden aikana. Useimmat vauvat ovat jossain määrin itkuisia ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, vaikka eivät olisikaan varsinaisia koliikkivauvoja. Ilmiön ajatellaan liittyvän vauvan voimakkaasti kehittyvään ja muokkautuvaan hermostoon sekä lähestyvään kehityspyrähdykseen. Mitä tarkoittaa koliikki? Koliikilla tarkoitetaan itku- ja rauhattomuuskohtauksia, joita ilmenee muuten terveellä vauvalla ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Koliikista puhutaan silloin, kun vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa ja vähintään kolmen viikon ajan. Koliikki-itkuun ei tavallisesti löydy yhtä selkeää syytä. Vauvan kirja 51

53 Suomessa koliikkia esiintyy noin joka kymmenennellä vauvalla. Koliikkia on yhtä paljon tyttö- ja poikavauvoilla. Koliikki-itkua itkeviä vauvoja syntyy sekä ensisynnyttäjille että uudelleensynnyttäville. Koliikkia esiintyy yhtä paljon rintaruokituilla ja korvikemaitoa saavilla vauvoilla. Äidin ikä ei myöskään ole yhteydessä koliikin esiintyvyyteen. Koliikista puhutaan kansanomaisesti vauvan vatsavaivoina, mutta koliikki-itku ei tavallisesti johdu ilmavaivoista. Koliikkivauvalla saattaa kuitenkin olla myös ilmavaivoja. Vauva säätelee itse vireyttään Vauvan fysiologinen kehitys on syntymän jälkeen vielä keskeneräistä. Yksi keskeinen kehitystehtävä tässä vaiheessa on vauvan vireystilan säätelyn kypsyminen. Vireyden säätelyllä tarkoitetaan, että vauva kykenee ylläpitämään sopivaa kiinnostustasoa ympäristöään kohtaan tietyllä hetkellä. Kun vireystilan säätely toimii hyvin, vauva on arjessa usein tyytyväinen ja osaa väsyessään vetäytyä kontaktista, kuten aikuisen juttelulta. Itkuinen vauva ja koliikki opas vanhemmille, 2014 Väestöliitto, on saatavilla pdf:nä Väestöliiton sivuilta sekä Perheaikaa.fi verkkopalvelusta. Perheaikaa.fi verkkopalvelu tarjoaa tutkittua tietoa ja turvallista vertaistukea lasta toivoville, odottaville ja vauvaperheille. Vauvat ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikkien vauvojen vireyden ja aistimusten säätelykeinot ole syntymän jälkeen pitkälle kehittyneitä. Kun järjestelmän kehitys on vielä kesken, vauva ei välttämättä osaa sulkea itseään virikkeiltä oikealla hetkellä, eikä hän osaa osoittaa, missä tilanteessa mikäkin virike on liikaa. Tämän lisäksi vauva saattaa olla ympäristöstään kiinnostunut, mutta ei osaa vielä irrottautua ympäristön tarkkailusta silloinkaan, kun väsyy. Vauva joutuu tämän takia helposti ylivirittyneeseen tilaan, mikä voi ilmetä rauhattomuutena ja itkukohtauksina. Tavallisesti vauva jaksaa olla tyytyväisenä hereillä ensimmäisen 3 kk aikana 1-2 tuntia. Tämän jälkeen vauvaa tulee auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan. Rauhoittelu itkukohtauksen aikana Mitä pienemmästä vauvasta on kyse, sitä nopeammin vauvan itkuun tulee vastata. Älä jätä itkevää vauvaa yksin, sillä vastasyntynyt vauva on täysin riippuvainen vanhempiensa avusta. Vauvan itkuisuus ei tarkoita joka kerta nälkää. Opettele tunnistamaan vauvan viestejä ja vastaamaan vauvan eri tarpeisiin eri tavoin. Se vaatii harjoittelua, joten anna itsellesi ja vauvallesi aikaa vuoropuhelun opetteluun. Jos vauva on jatkuvasti itkuinen, on tärkeää toimia rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Niin toimimalla vauva tottuu vanhemman rauhoittelutapoihin. Pysyvät 52 Vauvan kirja

54 Vauvan pyrkimystä katsella ympäristöään voi rajata sideharsoliinalla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Rauhoittele vauva rinnan päällä. Voit itse maata selälläsi tai istua rennosti sohvalla tai nojatuolissa ja silitellä vauvan selkää tai taputella peppua. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. Rauhoittelussa on tärkeää, että vauva tuntee kehosi liikkeen ja kosketuksesi sekä kuulee äänesi. Hyräile, suhise tai puhele vauvalle rauhallisesti. Voit valita itsellesi rauhoittelulauseen tai -laulun, jota toistat mantran tavoin. Myös imeminen rauhoittaa vauvaa, joten voit tarjota vauvalle imettäväksi tutin tai oman pikkusormesi. Myös kapalointi voi olla avuksi erityisesti silloin, kun vauva säpsähtelee omia liikkeitään tai jos vauvaa on vaikea pitää sylissä. ja toistuvat rauhoittelukeinot luovat vauvan elämään turvaa ja muuttuvat vähitellen tutuiksi oppimisen kautta. Vauvan rauhoitteluun ei ole patenttiratkaisua, joten vauva saattaa aluksi itkeä vanhemman ponnisteluista huolimatta. Vaikka vauva ei tyynnykään heti itkukohtauksestaan tai nukahda saman tien, älä ryhdy vaihtamaan asentoja ja rauhoittelutapoja. Valitse itsellesi pari erilaista toimintatapaa, joita käytät aina vauvaa rauhoitellessasi. Kumppanillasi voi olla pari toisenlaista tapaa, jotka sopivat hänelle. Rauhoittelutapoja voivat olla muun muassa seuraavat: Älä vaihda sylittelyasentoa jatkuvasti, vaikka vauva ei lopeta itkua. Toisinaan itku voi kestää puolesta tunnista yli tuntiin. Vauvalle ei silti voi tapahtua mitään pahaa, kun olet hänen luonaan ja jaksat ottaa vastaan hänen itkunsa, vaikka hän ei heti tyyntyisikään. l Keinuta vauvaa rauhallisesti sylissä siten, että vauvan kasvot ovat omaa kehoasi päin. Vauva on makuuasennossa ja selkä on mahdollisuuksien mukaan pyöreä, ja vauvan kädet ja jalat on kerätty kokoon. Keinuta ylävartaloasi istuessasi sängyllä, sohvalla tai tuolilla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Kanna vauvaa kantorepussa tai -liinassa siten, että vauvan kasvot ovat kehoasi päin. Vauvan kirja 53

55 54 Vauvan kirja

56 Hyvä vanhemmuus ei tunne sukupuolta Maarit Silvén, varhaiskasvatuksen professori Turun Yliopisto Tiesitkö, että lapsen aivot on viritetty sosiaaliseen kanssakäymiseen? Alusta pitäen vauva havaitsee puhettasi ja sanattomia viestejäsi. Jo pian syntymän jälkeen huomaat, että vauvasi valpastuu sylissäsi, kun puhut tai hän lopettaa itkun, kun heijaat häntä rauhoittavasti. Vauva pitää tauon, kun pahin nälkä on tyydytetty, ja katsoo sinua silmiin, jos juttelet pehmeästi ja silität häntä hellästi. Vasta sitten hän jatkaa maidon imemistä rinnasta tai pullosta. Vanhemman hoivaava puhe ja kosketus, katse ja muu tunneilmaisu jättävät muistijälkiä vauvan mieleen. Kohta jo huomaat vauvasi suosivan tuttuja kasvoja ja syliä. Toistuvat vastavuoroiset kokemukset niin äidin kuin isän kanssa johtavat pysyviin muutoksiin hermosolujen liitospinnoissa ja solujen verkostoitumiseen. Siksi vuorovaikutus arjen hoivatuokioissa laskee perustan vauvan suotuisalle kehitykselle. Vauvasi seuraa varhain, mihin kohdistat huomiosi ja toimintasi. Yhdessäolon aikana vauva harjoittelee, miten vuorovaikutusta toiseen ihmiseen ylläpidetään ja säädellään. Ensi alkuun vanhempi ylläpitää tapahtumien kulkua: hän yksinkertaistaa puhettaan, ilmehtii ja elehtii hitaammin. Hän tulkitsee vauvan pienetkin viestit vastavuoroisiksi, mikä on tärkeämpää kuin se, millä aistilla viesti välittyy. Vauvasi jokeltaa enemmän ja äänteellisesti rikkaammin, jos ajoitat hymysi ja kosketuksesi lapsen viesteihin. Vauvan kirja 55

57 Kehittyvät tunne-elämän ja yhdessäolon taidot Vauvasi havaitsee pian syntymän jälkeen eron iloisen ja surullisen ilmeen välillä, ja hän saattaa jäljitellä ilmeitäsi ja liikkeitäsi. Sinä kerrot lapsellesi sanattomasti tunnetilastasi, kun hymyilet lämpimästi ja liioittelet puheen melodisia piirteitä. Voit olla varma, että vauvasi on tavoittanut viestisi, jos hän kaksikuisena hymyilee, ääntelee ja liikuttaa rajojaan innokkaana. Kolmikuinen vauva osaa seurata hiljaa vierellä, kun vanhemmat juttelevat keskenään, mutta vastaa heti omalla vuorollaan, jos jompikumpi teistä tekee aloitteen. Iän myötä tunteiden ilmaisu rikastuu. Puolivuotiaana vauvasi osoittaa riemua ja suuttumusta, mikä osaltaan säätelee kehittyvää kanssakäymistä. Hän naurattaa sinua hassuilla ilmeillään tai ojentaa omaaloitteisesti tuttia, jos toinen vauva itkee. Yhdeksänkuisena vauvasi seuraa tarkasti, mihin huomiosi kohdistuu. Hän suuntaa katseesi kohteeseen, joka häntä kiinnostaa, osoittamalla sitä sormella. Yksivuotias osaa taitavasti lukea toisen tunnetiloja ja kiinnostuksen kohteita. Hän jopa säätelee omaa toimintaansa seuraamalla sinun tunnetilaasi. Vauva lopettaa itkemisen, jos isäkään ei näytä huolestuneelta, tai pelästyy, jos äiti säikähtää. Luottamus syntyy perhesuhteissa Lapsi hakee pelon, hädän ja huolen hetkellä lohtua äidiltä ja isältä. Kun otat hätääntyneen vauvan syliisi, kuiskuttelet ja suukottelet vauvan poskea, osoitat lapsellesi, että hänen tarpeensa tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Jos tarpeiden ilmaisu johtaa toistuvasti läheisyyteen ja hyvään mieleen, lapsellesi syntyy myönteinen käsitys omasta arvostaan. Hän oppii luottamaan itseensä ja sinuun vanhempana. Myöhemmin huomaat, kuinka luottavaisesti lapsesi suhtautuu muihinkin ihmisiin. Turvallisuuden tunteen laiminlyönti ei herätä vauvan luottamusta muihin. Jos vauva joutuu toistuvasti selviytymään yksin, hän 56 Vauvan kirja

58 oppii, ettei ole huolenpidon arvoinen. Vanhempi saattaa vastata liian myöhään, kun vauva on jo poissa tolaltaan. Hädissään vanhempi yrittää kaikenlaista, mikä ei tyynnytä vauvaa. Tällaiset karikot kuluttavat myös isän tai äidin voimavaroja, mikäli he eivät tue toisiaan tai saa muilta riittävästi tukea. Onnistumisen kokemukset sekä ilo lapsen hyvinvoinnista ja kehittyvistä taidoista kasvattavat itseluottamusta vanhempana. Vastasyntynyt havaitsee, oppii ja muistaa Ihmislapsi on luonnostaan kiinnostunut ympäristöstään. Jo kolmikuinen näyttää tietävän, mikä tekee kolmiosta kolmion ja neliöstä neliön, ja hän osaa ennakoida esineen liikeradan. Viisikuinen havaitsee, että kun kahdesta vähentää yhden, jäljelle jää yksi eikä kaksi. Vanhempana kuljet aina askeleen edellä lasta ja täydennät, jos lapsen omat taidot eivät riitä. Moni vauva kiinnostuu kuvakirjoista varhain. Voit suunnata lapsesi huomion kirjan kuviin ja keskittyä ihmisten ja esineiden nimiin ( Tässä on vauva/muki/sukka ) ja toimintoihin ( Vauva juo/syö/nukkuu ). Aluksi voit osoittaa: Kato, siin on KISSA. Toisena kertana kysyt: Missä KISSA on? ja kehut lasta: Hyvä, siin on KISSA. Keskustelu muuntuu ajan myötä, kun lapsi yhä taitavammin ottaa osaa. Jonain päivänä, kun taas kerran kysyt: Mikä tässä on?, lapsi osoittaa kuvaa innoissaan: Kih-kih-ki!. Lapsesi sosiaaliset ja älylliset taidot kehittyvät hämmästyttävän nopeasti ensimmäisen ikävuoden aikana. Vaikka puheen ja liikkumisen kehitys alkaa ennen syntymää ja jatkuu pitkälle lapsuuteen, muutos on nopeinta elämän alussa. Luonto on antanut lapsellesi valmiuden oppia mitä tahansa kieltä. Vauvasi huomio kiinnittyy pienestä pitäen puheen sävelkulun muutoksiin, rytmiin ja painotuksiin sekä äänteisiin ja niiden yhdistelmiin. Puheen kuuleminen muuttaa havaitsemista niin, että vauvasi herkistyy äänteille, jotka erottavat sanojen merkityksiä äidinkielessä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmat puhuvat johdonmukaisesti omaa äidinkieltään lapselle. Sujuva puhe edellyttää yli sadan lihaksen yhteistyötä. Vokaalimainen ääntely muuttuu tavupohjaiseksi puolen vuoden iässä, jolloin lapsi alkaa harjoitella vaativampia liikesarjoja. Tavallisesti vauva sanoo ensisanansa (ja ottaa ensiaskeleensa) vuoden iässä. Osapuolten yksittäiset teot saavat merkityksensä vasta osana vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Jos vanhempi hoivan tai leikin aikana kysyy Missä lamppu on?, jo kahdeksankuinen vauva tietää katsoa tai osoittaa sormella kohdetta. Tällaiset arjen hetket auttavat sanojen merkitysten oivaltamisessa. Kun vauvasi tavoittelee helistintä tai palloa, voit nostaa lelun lapsen ulottuville ja nimetä sen. Näin tuet lapsesi älyllistä ja kielellistä kehitystä. Vauvan kirja 57

59 Hellää hovaa vauvalle Uutuus! Apteekista. Vauva tarvitsee ympärilleen hoivaa, hellyyttä, lämpöä ja turvaa. Hyvinvoinnin tukena on tutkittu Rela Colic Drops. Sen sisältämä Lactobacillus reuteri Protectis on maailman tutkituin maitohappobakteeri vauvojen koliikin hoitoon. Rela Colic Drops ei sisällä maidon ainesosia ja se sopii tutkitusti myös vastasyntyneille. Apteekista. Mainio lahjaidea vastasyntyneelle! Vauvalle ihana ensisetti silkkivillaa Myssy, paita ja potkuhousut pakattuna kauniiseen lahjarasiaan Tilaa ilmainen tuoteluettelo ja Villavauva-esite: Vauvan kirja

60 Rakastettu runoilija Kirsi Kunnas: Lukeminen on tärkeää jo pienelle vauvalle Katariina Fleming - Aivojen kielikeskus alkaa aktivoitua puolen ikävuoden tienoilla ja kehitysvaihe kestää noin kolmevuotiaaksi. Jo lapsille tulisi lukea mahdollisimman paljon. Kaikille vanhemmille ei ehkä tule mieleen, että vauvoilla kaikki aistit ovat nupuillaan. Pienelle lapselle myös äidin tai isän ääni kaikkine vivahteineen, on tärkeä, onhan hän kuullut sitä jo kohdussa. Näin toteaa rakastettu kirjailija Kirsi Kunnas, jonka kirjoittamat ja suomentamat runot ja kirjat ovat tulleet tutuiksi lapsille 1950-luvulta asti. Kirsi Kunnas on vuosikymmeniä toiminut matkasaarnaajana lapsille lukemisen tärkeydestä. Tänä aikana, jolloin erilaiset tietokonepelit ja -laitteet kuuluvat pientenkin lasten elämään, elävän kielen kuuleminen ja oppiminen on arvokasta ja kehittävää. Kieliaisti, kielikeskus, kuuluu ihmisen perustarpeisiin siinä hän eroaa eläimestä. Läheisyys, musiikki ja lirkuttelu ovat tärkeitä asioita, mutta ellei lapsi saa elävään kieleen aitoa kosketusta, hänestä tulee puhumaton kuin sadun Kasper. Olen huomannut, että lapset ymmärtävät runoja jo ennen kuin he osaavat itse puhua. Lukeminen kannattaa aloittaa jo vauvaiässä, jolloin lapsen kielellinen kehitys alkaa. Jos lukeminen alkaa liian myöhään, se vaikuttaa suoraan lapsen sanallisen ilmaisun rikkauteen. Kirsi Kunnaksella on lasten oppimisesta omakohtaisia kokemuksia. Hän luki paljon omille lapsilleen, Martti ja Mikko Syrjälle, joista tuli kuuluisan Eppu Normaali -yhtyeen muusikoita. Heidän sanoituksissaan elämä ja sen tarinat polveilevat kosket- Vauvan kirja 59

61 Kirjailija Kirsi Kunnaksen runot ovat lasten ja aikuisten rakastamia. Hän pitää aivan pienille lapsillekin ääneen lukemista äärimmäisen tärkeänä asiana. tavasti. Poikien isä Jaakko Syrjä on myös kirjailija. Kahdenkeskeisiin lukuhetkiin Runous toimii oivallisena apuna kielen hahmottamisessa. Runot ovat usein lyhyitä ja lapset jaksavat omaksua ne helpommin kuin pitkät sadut, joiden aika tulee hieman myöhemmin. Kirsi Kunnas painottaa, että runoja pitäisi nimenomaan lukea ääneen Niiden sisältö ja rytmi avautuvat silloin parhaiten. Pidän musiikkia sinänsä tärkeänä ja Eero Koivistoinen ja Pekka Jalkanen ovat säveltäneet 1970-luvulla joitakin runojani. Minusta kielen ja eri äänteiden sävyt ovat merkittäviä ja lauluissa sanat painuvat usein taka-alalle. Siitä syystä en ole antanut säveltää kaikkia runojani. Vaikka joku Ville ja Valle tai Muusa ja Ruusa ovatkin tulleet tutuiksi myös lauluina, koen, että runot toimivat parhaiten luettuina. Olen tarkoittanut ne äidin tai isän ja lapsen kahdenkeskeiseen intiimiin lukuhetkeen. Ne auttavat myös lasten ja vanhempien välisessä viestinnässä, antavat puheenaiheita. Kielellisiä leikkejä lapsena Jo lapsena Kirsi Kunnas oppi sanojen voiman. Minulla on ollut pienestä pitäen kielellä leikkimisen tunne. Harrastimme siskoni kanssa illalla nukkumaan mennessä sanallisia leikkejä. Annoimme toisillemme 60 Vauvan kirja

62 loppusoinnun ja siitä piti keksiä runo. Myöhemmin löysin uudestaan tämän kielellä leikkimisen taidon, kun suomensin kirjaa Hanhiemon iloinen lipas. Sen jälkeen aloin aikuisille kirjoittamieni runojen jälkeen kirjoittaa myös lapsille. Ensimmäinen lastenkirjani oli Tiitiäisen satupuu vuonna 1956 ja sen jälkeen niitä on ilmestynyt lukuisia, kertoo kirjailija. Tiitiäis-kirjojen lisäksi lapsia ovat ilahduttaneet Kani Koipeliini, Puupuu ja käpypoika sekä monet muut. Koululaisille ovat tulleet tutuiksi Aikamme aapinen ja Aikamme lukukirja 1960-luvulla. Kunnas on kirjoittanut myös useita eläinaiheisia satukirjoja. Satujen aika alkaa Kunnaksen mukaan noin kolme-neljävuotiaana. Sadut antavat lapselle tiedon omasta itsestä. Voi esimerkiksi todeta, että jostakin asiasta voi sekä pitää että pelätä. Kokea siis kaksiarvoisia, ristiriitaisia tunteita pelästymättä niistä. Lapsi oppii myös kaipaamaan seikkailuja ja sitä, että saduissa voi aina tapahtua jotain jännittävää. Lastenkirjallisuuden uudistaja Kirsi Kunnas syntyi Helsingissa vuonna Vanhemmat, Sylvi ja Wäinö Kunnas olivat taidemaalareita, Tulenkantajien aktiivijäseniä. Isä kuoli vain 32-vuotiaana. Myöhemmin äiti avioitui taidekriitikko E. J. Vehmaksen kanssa. Oman lapsuuteni aikana ei ilmestynyt paljonkaan lastenkirjoja. Topeliuksen isot Lukemisia lapsille -kirjat ja muut saman tyyppiset tulivat tietysti tutuiksi kotona. Myöhemmin, vielä 1950-luvulla, lasten kirjallisuus oli kovin opettavaista ja moralisoivaa. Kunnas itse kieltäytyy kirjoittamasta opettavaisesti. Sen sijaan hän pitää ajatuksesta, että lapset saavat kirjoista tiedonmurusia, jotka he tunnistavat tiedoksi vasta aikuisina. Häntä voidaankin pitää suomalaisen lastenkirjallisuuden uudistajana. Kirsi Kunnas antoi sodan jälkeiselle sukupolvelle oman äänen ja oman kielen. Runoja lapsille ja aikuisille Aila Meriluotoa, Anja Vammelvuota, Eeva-Liisa Manneria ja Kirsi Kunnasta pidetään sodan jälkeisen runouden uudistajina Suomessa. Kunnas lähti reippaasti uudistamaan myös lasten runoutta. Suomennettuaan Hanhiemon iloinen lipas -kirjan, hän jatkoi nonsense -perinnettä kirjoittamalla Tiitiäisen satupuun. Kunnas toi lasten runoihin kielellä leikittelyä, ennaltaarvaamattomuutta ja huumoria. Ei siis ihme, että hänen runonsa ovat valloittaneet sekä aikuiset että lapset sukupolvi toisensa perään. Monet tämän päivän viisikymppisetkin osaavat ulkoa hänen runojaan. Vanha vesirotta, Haitula, Tiitiäinen metsäläinen, pieni menninkäinen palautuvat muistilokeroista helposti. Kunnas onkin kertonut, että hän on kirjoittanut runonsa myös aikuisille, aikuisessa olevalle lapselle. Hänen mielestään aikuinen ja lapsi ovat ihmisessä aina yhdessä. Kirsi Kunnasta kuunnellessa asiaan on helppo uskoa. Kesällä syntyy kuvataidetta 90 vuotta täyttänyt kirjailija on täynnä elämää ja innostusta. Uutena suunnitelmana hänellä on aloittaa taas maalaaminen. Koulusta päästyään nuori Kirsi opiskeli vuoden Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, nykyisessä Kuvataideakatemiassa, Ateneumissa. Kirjoittaminen muodostui kuitenkin tärkeämmäksi ja siitä tuli elämäntyö onneksi meille kaikille kiitollisille lukijoille. Kesällä Kirsi Kunnas aikoo nostaa maalaustelineensä parvekkeelle ja alkaa jälleen maalata. Pitkäaikainen kesäpaikka Ylöjärvellä on siirtynyt Marttipojalle, nyt on alkanut uusi vaihe kaupunkikodissa. Vauvan kirja 61

63 Kirsi Kunnas Kirsi Marjatta Kunnas-Syrjä Helsingissä, asuu Tampereella Akateemikko, runoilija, lastenkirjailija, suomentaja Puoliso: kirjailija Jaakko Syrjä Lapset:Eppu Normaali -yhtyeen muusikot Martti Syrjä ja Mikko Syrjä Vanhemmat: Tulenkantajiin kuuluneet kuvataiteilijat Sylvi ja Wäinö Kunnas, isän kuoltua kasvatusisänä taidekriitikko E.J. Vehmas Tuotanto: Runot: esikoisteos runokokoelma Villiomenapuu 1947, Uivat saaret 1950, Tuuli nousee 1953, Vaeltanut 1956, Valikoima runoja 1958, Kuun kuva meissä 1980, Kaunis hallayö 1984, Valoa kaikki kätketty 1986, Puut kantavat valoa, runot ja suomennoksia 1999 Lastenrunot ja lorut: Hanhiemon iloinen lipas, vanhojen englantilaisten lorujen aiheista vapaasti riimitellyt Kirsi Kunnas 1954, Tiitiäisen satupuu 1956, Puupuu ja käpypoika 1972, Hassut aakkoset 1975, Kani Koipeliinin kuperkeikat 1979, Sirkusjuttuja 1985, Tiitiäisen pippurimylly 1991, Tiitiäisen tuluskukkaro 2000, Tiitiäisen runolelu 2002, Tapahtui Tiitiäisen maassa, valikoima eri teoksista 2004 Satukirjat ja aapiset: Tiitiäisen tarinoita 1957, Aikamme aapinen, Kirsi Kunnas ja työryhmä 1968, Aikamme lukukirja 2-5, Kirsi Kunnas ja työryhmä Kuvakirjat: Iloinen eläinkuvasto 1-6 : Kuin kissat ja koirat, Kutut kotona, Pikku lemmikit, Terveisiä Afrikasta, Hau hau koiranpennut, Kis kis kissanpennut , Etelän eläimiä - Tiedätkö että 1-6, yhdessä Kyllikki Römanin kanssa, Lintuystävämme - Tietoa linnuista 1-6, yhdessä Kyllikki Römanin kanssa 1969, Pohjolan eläimiä - Tarua ja totta 1-6, yhdessä Kyllikki Römanin kanssa 1969 Suomennoksia: Hanhiemon iloinen lipas 1954, Peter Christen Asbörnsen: Merkillinen lipas 1955, Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä 1960, Astrid Lindgren: Saariston lapset merirosvoina 1968; Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa, yhdessä Eeva-Liisa Mannerin kanssa 1972, Maurice Sendak: Mikko maitomies 1972, Lewis Carroll:Liisan seikkailut peilimaailmassa, yhdessä Eeva -Liisa Mannerin kanssa 1974, Federico Garcia Lorca: Mustalaisromansseja 1976, Kuka on nähnyt tuulen? Runoja ja satuja maailmalta 2010 Palkinnot: Valtion kirjallisuuspalkinto 1957, 1975, 1980, 1987, Arvid Lydecken -palkinto 1973, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1957, 1972, 1979, 1984, 1986, 1991, 2000, Topelius -palkinto 1986, 1992, Suuren suomalaisen kirjakerhon palkinto 1990, Hämeen läänin tanssiva ilves 1992, Tirlittan-palkinto 1993, Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1996, Pro Cultura Tavastica et Fennica 1998, Alex Matson - palkinto 1998, Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2001, Taiteen akateemikko 2009, Väinö Linnan palkinto 2011, Aleksis Kiven palkinto 2012 Luottamustehtäviä: Kirjailijoiden sananvapausjärjestö PENin Suomen puheenjohtaja vuosina , Pirkanmaan perinnepoliittisen yhdistyksen puheenjohtaja ja myöhemmin aktiivi jäsen, Pirkkalaiskirjailijat ry:n johtokunta , Suomen Kirjailijaliiton johtokunta Käännöksiä: Kirsi Kunnaksen teoksia on käännetty muun muassa ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, unkariksi ja viroksi. Suomen Kansallisteatterissa on esitetty Kirsi Kunnaksen lastennäytelmää Tiitiäisen satupuu. 62 Vauvan kirja

Näytä lisää