Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, Espoo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, 02630 Espoo info@kustannusmaamerkki.fi www.kustannusmaamerkki.fi"

Transkriptio

1 Kustannus Oy Maamerkki

2

3 1 Sisällys Tervehdys 2 Ensimmäinen vuoteni 4 Kalenteri 12 Imetys 40 Lähde liikkumaan synnytyksen jälkeen, jaksat paremmin 46 Itkuinen vauva ja koliikki 52 Hyvä vanhemmuus ei tunne sukupuolta 56 Lukeminen on tärkeää jo pienelle vauvalle 60 Vanhemmaksi vauvan tahtiin 66 Vauvan hampaat 72 Kuinka toimia, jos epäilee myrkytyksen mahdollisuutta 76 Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö 78 Kelan tuet ja palvelut lapsiperheelle 82 Isyyden vahvistaminen 89 Tervetuloa neuvolaan 98 Kastejuhla / ristiäiset 103 Nimiäiset 108 Vauvauinti 110 Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, Espoo Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirjapaino Jaarli Kuvat: Shutterstock Paino: Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki 2014

4 2 Lisätietoa lapsen ihmisoikeuksista ja Vauva syntyy isän ja äidin mielessä Onnea Sinulle uuden ihmisen vanhemmalle! Takanasi on yksi elämäsi ikimuistoisimpia hetkiä. Edessäsi on iloinen, opettavainen ja joskus toki väsyttävältäkin tuntuva aika, jolloin saat tutustua omaan lapseesi. Vauva tarvitsee Sinua ja samalla kasvattaa Sinua ihmisenä. Sinä muutut ja parisuhde muuttuu, kun vastuullasi on uuden ihmisen elämä. Syntymäpäivää juhlitaan mutta oikeastaan vauva on syntynyt jo aikaisemmin. Suhteesi vauvaan on alkanut kehittyä jo odotusaikana mielessäsi, ajatuksina, toiveina, mietteinä, lupauksina, odotuksina. Vauva syntyy isän ja äidin mielessä, kun olet valmistautunut syntymään ja tuleviin vuosiin. Vanhempana katsot maailmaa toisenlaisin silmin. Sinä olet vanhempana lapsesi tärkein ihminen: hoivaaja, huolenpitäjä, hellijä ja kasvattaja. Myös vauvan hyödyksi on se, että pidät huolta itsestäsi, omasta jaksamisestasi sekä hyvästä suhteesta toiseen vanhempaan. Parisuhteen hyvinvointi tukee myös lapsen hyvää alkua. Sekä äidillä että isällä on oma tärkeä roolinsa lapsen kasvattajana. Tekemistä riittää molemmille lapsen saattamisessa aikuisuuteen. Äidin ja isän on tärkeä myös antaa tilaa toisilleen.

5 3 Vauva on lapsi ja ihminen. Lapsella on oikeus aikuisen suojeluun ja kaikin puolin turvalliseen elämään. Lapsi on haavoittuva, pieni ja aikuisen armoilla. Aikuisella ja vanhemmalla on velvollisuus ajatella kaikissa tilanteissa lapsen parasta. Aikuisella ja vanhemmalla on vastuu lapsen edusta ja hyvinvoinnista. Silti pienelläkin lapsella on mielipiteitä ja näkemyksiä asioista. Jo pieni vauva tietää mistä hän pitää ja mistä hän ei pidä. Kuuntele lastasi nöyrällä ja vastaanottavaisella mielellä. Hänellä on sinulle tärkeää kerrottavaa. Kuuntelemalla lastasi osaat paremmin myös tukea ja auttaa häntä eri tilanteissa. Lapsi tarvitsee aikuisen aikaa, tukea ja läsnäoloa myös vauvaiän jälkeen aina 18 ikävuoteen asti! Vanhempien avuksi ja tueksi on tarjolla monenlaisia palveluita, joista saat tietoa tästä oppaasta ja neuvolasta. Myös toiset samanikäisten lasten vanhemmat ovat korvaamaton apu, kun opettelet elämää vauvan kanssa. Vauvaperheiden vanhemmille on tarjolla monenlaista toimintaa, joissa voi luoda uusia tuttavuuksia. Niihin kannattaa mennä mukaan. Kokemuksia voi toki jakaa myös sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa. Lapsen kannalta on hyväksi, että vahvistat tukiverkostoja ja suhteita lähipiirin aikuisiin. Useimmille vanhemmille tulee eteen tilanteita, joissa tuntuu että omat neuvot eivät riitä tai jaksaminen on koetuksella. Silloin kannattaa kysyä tukea arkailematta. Neuvolassa ja muissa perhepalveluissa ammattilaiset ovat sitä varten, että he auttavat lapsia ja vanhempia. Parhainta onnea ja menestystä Sinulle, koko perheelle ja uudelle perheenjäsenelle toivottaen Maria Kaisa Aula lapsiasiavaltuutettu saakka

6 4 Nimesi Sinä synnyit: kuun päivänä, kello. Painoit ja olit pitkä. Kotiin pääsimme. Hiustesi väri oli Silmäsi olivat Synnytyksessä avustivat Kuvasi Ensimmäinen sanasi Kävelit ilman tukea Ensimmäinen hampaasi Rakkain lelusi Mieliruokasi

7 5 Kädenjälki, pv. Hiuskiehkura Jalanjälki, pv.

8 Lasten ja nuorten rokotukset Ikä Tauti, jolta rokote suojaa Rokote 2 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus Pneumokokki 3 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 5 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja Pneumokokki korvatulehdus 5 kk Rotavirusripuli Rotavirus 5 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 12 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja Pneumokokki korvatulehdus 12 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys kk Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR * 6 35 kk Influenssa (vuosittain) Influenssa 4 v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio DTaP-IPV 6 v Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä dtap Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL *THL suosittaa, että ensimmäinen MPR-rokote annetaan lapselle 12 kuukauden iässä. Tämä ohjeistus on voimassa vuoden 2013 loppuun, jolloin tilanne arvioidaan uudelleen. Sairastamasi lastentaudit Päivämäärä Taudin nimi 6

9 7 Neuvolakäynnit Päivämäärä Neuvolassa tehtiin

10 8 Ensihymysi Jokelsit ensi kerran Käännyt selältäsi vatsallesi Nousit istumaan Aloitit konttaamisen Nousit seisomaan Painon kehitys Ikä: Paino: 1 kk... kg... g 2 kk... kg... g 3 kk... kg... g 4 kk... kg... g 5 kk... kg... g 6 kk... kg... g 7 kk... kg...g 8 kk... kg... g 9 kk... kg... g 10 kk... kg... g 11 kk... kg... g Paino: 1 v.... kg... g 2 v.... kg... g 3 v.... kg... g 4 v.... kg... g 5 v.... kg... g 6 v.... kg... g 7 v.... kg... g

11 9 Lähde: Annals of Medicine -lehti, vuoden ikäisten tyttöjen ja poikien uudet kasvukäyrät Pituuden kehitys Ikä: Pituus: 1 kk... cm 2 kk... cm 3 kk... cm 4 kk... cm 5 kk... cm 6 kk... cm 7 kk... cm 8 kk... cm 9 kk... cm 10 kk... cm 11 kk... cm Pituus: 1 v.... cm 2 v.... cm 3 v.... cm 4 v.... cm 5 v.... cm 6 v.... cm 7 v.... cm

12 Sukupuu 10

13 11

14 32... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

15 33... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

16 34... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

17 35... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

18 36... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

19 37... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

20 38 Anna palautetta ja voita Reino ensikengät Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kpl Reino ensikenkiä Anna palautteesi Vauvan kirjasta osoitteessa

21 39 Liberokerhossa on tarjolla yli 200 artikkelia, runsaasti erilaisia lahjoja ja mahtava vanhempien verkosto Lahjat voivat vaihdella Liity osoitteessa libero.fi Liberokerho on täynnä etuja! Saat erikoistarjouksia, voit kerätä pisteitä lahjoihin ja pääset tutustumaan 30 vuoden aikana keräämäämme tietoon

22 40 imetys kätilö, IBCLC Heta Kolanen ja kätilö, IBCLC Meri Ovaskainen Imetys on luonnollinen tapa tarjota lapselle parasta mahdollista ravinto ja hoivata lasta. Äidinmaito sisältää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta juuri oikean määrän ravintoaineita. Lisäksi sillä on monia lapsen vastustuskykyä parantavia ominaisuuksia. Äidinmaito edesauttaa vauvan suoliston kypsymistä ja suojaa vauvaa infektioilta. Imettäminen edistää myös äidin terveyttä. Toisin kuin lapsen tarpeisiin mukautuva äidinmaito, on äidinmaidonkorvike luonteeltaan tasalaatuista eikä ota huomioon lapsen muuttuvia tarpeita.

23 41 Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee täysimetystä ensimmäisen kuuden kuukauden ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva saa ainoastaan äidinmaitoa ja D-vitamiinilisää, sekä mahdollisesti tarvitsemiaan lääkkeitä. Lapsentahtisesti täysimetetty vauva ei esimerkiksi tarvitse ylimääräistä vettä, koska täysimetys vastaa vauvan nestetarpeeseen. Parhaiten imettävälle äidille sopii normaali tasapainoinen ruokavalio. Kaikille imettäville äideille suositellaan D-vitamiinilisää. Eritysruokavaliota noudattavien on tärkeää huolehtia, että oma ravinto sisältää kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet. Puolen vuoden jälkeen imetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään kiinteiden ruokien ohella. Imetys edistää myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Se on luonnollinen tapa olla lähellä vauvaa. Imetyksen käynnistyminen Rinnat valmistautuvat imetykseen jo raskausaikana. Rintojen koko kasvaa ja rinnoista voi myös erittyä kolostrumia eli ternimaitoa. Kolostrumia erittyy myös ensimmäiset synnytyksen jälkeiset vuorokaudet. Määrät ovat pieniä, mutta ne riittävät yleensä vastasyntyneen vauvan tarpeisiin. Maitomäärä lisääntyy nopeasti ja runsaasti 2 5 vrk sisällä synnytyksestä. Vaikka äidin kehossa tapahtuvat hormonaaliset muutokset käynnistävät maidonerityksen, edistää vauvan tiheä imeminen maidonnousua. Noin 8 10 vrk kuluttua synnytyksestä äidin maidonerityksessä siirrytään kysynnän ja tarjonnan lakiin joka jatkuu koko lopun imetysajan. Rinnat tekevät maitoa saadun tilauksen mukaan, ja tyhjempi rinta tuottaa enemmän maitoa kuin täysinäinen. Maitoa siis muodostuu sitä enemmän mitä enemmän ja useammin sitä rinnoista poistuu vauvan imiessä. Jos vauva ei pysty imemään esim. keskosuuden tai sairauden takia, voi äiti käynnistää maidonerityksen lypsämällä. Lypsäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, mielellään jo 6 tunnin sisällä synnytyksestä. Ensimmäisinä päivinä äidin olisi hyvä lypsää kumpaakin rintaa yhteensä 20 minuuttia kerrallaan vähintään 8 10 kertaa vrk. Vähintään yhden lypsykerran tulisi ajoittua yöhön. Tärkeä ihokontakti Ihokontaktilla tarkoitetaan sitä että vauva ja vanhempi ovat iho ihoa vasten. Vastasyntyneen pitäminen vanhemman ihoa vasten tuntuu lähes ilmiselvältä ajatukselta. Esiäitimme lienevätkin käyttäneen tätä uutta menetelmää vaistonvaraisesti vuosituhansien ajan. Tutkimusten mukaan ensimmäisten kuukausien aikaisella ihokontaktin käytöllä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia vauvan kehitykseen. Ihokontakti on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, joilla imetyksen onnistumista voi edistää. Ihokontaktissa erittyvä oksitosiini saa aikaan maidon herumisen, joten ihokontakti helpottaa imetyksen käynnistymistä. Säännöllinen ihokontakti myös auttaa pitkän täysimetyksen onnistumista ja sillä voi houkutella esimerkiksi rinnalla lakkoilevaa vauvaa takaisin imemisen pariin. Riittääkö maito? Moni äiti voi kokea epävarmuutta maidon riittävyydestä. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että äiti tulee antaneeksi vauvalleen korviketta ns. varmuuden vuoksi, jolloin äiti korvaa omaa maitoaan korvikemaidolla ja tulee samalla vähentäneeksi omaa maidontuotantoaan. Vauva saa riittävästi maitoa, jos hän: kasvaa normaalisti pissaa vähintään 5 kertaa / vrk 4. vrk alkaen kakkaa vähintään kerran vuorokaudessa keltaista maitokakkaa, isommat useam-

24 42 man viikon ikäiset täysimetetyt vauvat voivat ulostaa useamman päivän jopa reilusti yli viikon välein, mutta kerralla enemmän. Ensimmäisinä päivinä vauvan kakka on tummaa lapsenpihkaa. imee rinnalla tehokkaasti vähintään 8 kertaa/vrk Myös korvikkeen antotapa sisältää riskin. Rinnalla omaan tahtiinsa käyvä vauva säätelee imemäänsä maitomäärää kylläisyydentunteensa mukaan. Tuttipullosta vauva saa maitoa helposti. Tällöin vauva tulee helposti ahmineeksi yli oman tarpeensa. Jos vauva tarvitsee lisämaitoa, voi sen tarjota tuttipullon sijaan esim. hörpyttämällä tai ruiskulla. Imetyksen ongelmatilanteet Imetyksen ongelmatilanteissa kannattaa hakea apua, sairaalassa hoitohenkilökunnalta ja kotiutumisen jälkeen neuvolan terveydenhoitajalta. Myös imetyksen vertaistuen sivuilta löytyy vinkkejä moneen ongelmaan. Yksi tyypillisimpiä haasteita imetyksen käynnistyessä on imetykseen liittyvä kipu. On tavallista että rinnanpäät aristavat imetyksen ensipäivinä. Imetyksen alkuvaiheessa rinnanpäiden rikkoutuminen johtuu lähes yksinomaan huonosta imuotteesta. Isompi vauva taas voi kokeilla upouusia hampaitaan äidin rintaan.

25 43 Vauvan hyvästä imuotteesta kertovat seuraavat merkit: Äidin imetysasento on mukava Imetys ei ole koko ajan kivuliasta Vauvan rintamasuunta on äitiin päin, kasvot, hartiat, vatsa ja lonkat samassa linjassa kohti äitiä. Vauvan nenä on äidin nännin kohdalla ennen kuin hän tarttuu rintaan Vauva hamuilee: nostaa leukaansa ylöspäin, kallistaa samalla päätään taaksepäin ja avaa suunsa ammolleen. Vauva ottaa rinnasta epäsymmetrisen otteen, ottaen suuhunsa myös nännipihaa, ei pelkkää nänniä. Nännipihaa on enemmän suussa leuan puolelta. Vauvan huulet ovat kääntyneet ulospäin ja suu suurella auki. Vauva imee rytmikkäästi ja nielee herumisen käynnistyttyä. Rinnanpää ei ole muovautunut imetyksen jälkeen. Imetys ja kiinteiden aloitus Äidinmaito on vauvan ensisijaista ravintoa ensimmäisen ikävuoden ajan myös kiinteiden aloittamisen jälkeen. Kiinteiden aloittaminen tapahtuu äidinmaidon suojassa n. kuuden kuukauden iässä vauvan valmiuksien mukaan. Kiinteiden aloittaminen on ensimmäinen askel kohti vauvan vierottumista rinnalta. Jos vain mahdollista, on imetyksen lopettaminen hyvä tehdä vähitellen. Näin se on miellyttävää sekä äidille että vauvalle.

26 44 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Imetys - paras alku elämälle Imettäminen on paras tapa ruokkia vastasyntynyttä. Äidinmaito suojaa sairauksilta ja imetys vahvistaa äidin ja vauvan välistä tunnesidettä, joka on saanut alkunsa jo odotusaikana. Imetys on luonnollinen tapa huolehtia vastasyntyneen ravinnonsaannista ja terveydestä. Se on luontoystävällistä, eikä aiheuta kuluja perheen taloudelle. Se on helppoa, säästää arkiaskareiden määrää ja lisää pitkällä tähtäimellä äidin ja lapsen yhteistä aikaa. Imetyksen sujumista voi opetella yhdessä vauvan kanssa, sillä kun lapsi harjoittelee imemistä, äiti opettelee imetystä. Kiire ja hätiköinti kannatta unohtaa, eikä itseltään pidä vaatia ihmeitä. Imetyskertojen lukumäärä muuttuu vauvan kasvun ja kehityksen myötä. Lapsentahtinen tapa on vauvalle edullisin, mutta ensimmäisinä viikkoina imetyskertoja on ainakin 8-12 krt/vrk. Monet vauvat imevät tiheimmin alkuillasta ja aamuyöstä. Se on vauvan tapa kasvattaa maitomäärää ja saada riittävästi ravintoa. Maidontuotannon voi käynnistää ja ylläpitää rintapumpun avulla Jos äiti ja lapsi joutuvat eroon toisistaan esim. ennenaikaisen syntymän tai lapsen sairauden takia, maidontuotannon voi auttaa alkuun tai sitä voi ylläpitää säännöllisen rintapumpulla lypsämisen avulla. Kuten imetys, myös lypsäminen stimuloi maidon tuotantoa. Mitä enemmän lypsetään, sitä paremmin maitoa riittää. Rintapumppua tulisikin käyttää yhtä usein kuin miten muutoinkin imettäisi, alussa ainakin 8-12 krt/vrk. Ameda ComfortGelhydrogeelisuojat suojaavat, kosteuttavat ja viilentävät aristavia tai kipeytyneitä rinnanpäitä. Kostea, geelimäinen pinta hoitaa ihovaurioita luonnollisella tavalla. ComfortGel-suojia voi käyttää jopa kuuden päivän ajan. Niiden lisäksi et tarvitse muita liivisuojia. Ameda rinnanpäänkohottajat valmistavat matalia tai sisäänpäin kääntyneitä nännejä imetykseen

27 45 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Sähköpumppu paras usein toistuvaan pumppaukseen Manuaaliset ja sähköllä toimivat rintapumput eivät ole samanlaisia. Jos rintoja pitää lypsää usein, on parempi käyttää sähköpumppua. Satunnaiseen käyttöön riittää käsikäyttöinen malli, pitkäaikaiseen tarpeeseen kannattaa hankkia sähköpumppu. Amedan sähköiset rintapumput Platinum, Elite ja Lactaline mahdollistavat molempien rintojen yhtäaikaisen pumppaamisen. Tuplapumppaus puolittaa lypsyajan ja lisää tehokkaasti maidontuotantoa. Platinum ja Elite ovat sairaala- ja ammattikäyttöön soveltuvia kestäviä ja tasokkaista pumppuja, joista Platinum edustaa tuotekehityksen viimeisintä teknologiaa. Elite on myös mainio vuokrapumppu ja Lactaline henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu pieni, paristoillakin toimiva rintapumppu. Yksilölliset säädöt matkivat vauvan rytmiä Kaikissa Amedan sähköpumpuissa on erikseen portaattomasti säädettävät imunopeus ja -teho. Säätömahdollisuus takaa äidin ja vauvan yksilöllisiin tarpeisiin mukautuvan, parhaan pumppaustuloksen. Esim. suurempi nopeus yhdistettynä matalampaan tehoon matkii vauvan imemistä, joka on alussa kevyttä ja nopeatahtista - ja käynnistää herumisrefleksin. Kun maito alkaa valua, jatketaan pumppausta nostamalla tehoa ja vähentämällä nopeutta, kunnes tahti tuntuu sopivalta. Henkilökohtainen sähköpumppu Ameda Lactaline on helppo kuljettaa mukana Amedan rintapumput ja kaikki imetystuotteet ovat WHO:n imetyskoodin mukaisia. Äidin ja vauvan tarpeet huomioiva tuoteperhe on laadukas ja turvallinen. Medi10/Rehamed myy ja vuokraa laadukkaita Ameda-rintapumppuja sekä imetystuotteita ammattilais- ja kotikäyttöön. Lisätietoja: Medi10 Oy/Rehamed Oy P , S-posti: Ameda Platinum Ameda-sähköpumppujen patentoitu teknologia takaa yksilöllisen hienosäädön, hygienian ja turvallisuuden Ameda Elite

28 46 liikuntaa synnytyksen jälkeen jaksat paremmin Minna Aittasalo, tutkija, terveystiet. tohtori ja Eija Savolainen, tiedottaja, UKK-instituutti, Valokuvat: Kimmo Torkkeli Liikunta auttaa jaksamaan Liikunnalla on moninaisia terveyshyötyjä synnytyksen jälkeen. Se lisää fyysistä suorituskykyä ja voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta. Terveelliset liikunta- ja ravitsemustottumukset helpottavat painon palauttamista raskautta edeltäneeseen tasoon. Liikunta vähentää myös kehon rasvaprosenttia, parantaa insuliinivastetta ja lisää veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta. Lisäksi liikunta on hyvä keino rentoutua, virkistyä ja saada omaa aikaa. Yhteiset liikuntatuokiot lapsen kanssa auttavat lasta omaksumaan pienestä pitäen liikunnallisen elämäntavan. Erilaiset liikuntamuodot ovat hauska tapa viettää perheen yhteistä aikaa. Vinkkejä ajanhallintaan Parhaimmillaan liikunta voisi olla osa jokaisen synnyttäneen äidin arkipäivää. Kun aikaa on niukasti, on tärkeää suunnitella etukäteen, milloin, miten ja missä liikkuminen kulloinkin tapahtuu. Suunnittelua helpottaa puolison tai muiden läheisten myönteinen asenne ja apu liikunnan toteuttamiseen liittyvissä järjestelyissä. Joskus on tarpeen kirjoittaa viikon aikataulu ylös ja laatia kirjallinen liikuntasuunnitelma. Se voi auttaa hahmottamaan omaa ajankäyttöä ja ennakoimaan esimerkiksi lastenhoitoavun tarvetta. Pienen lapsen kanssa kaikille sattuu tilanteita, jotka estävät liikkumasta suunnitelman mukaisesti. Varaudu esteisiin miettimällä etukäteen, mitä teet, jos aikataulu muuttuu, sade yllättää tai lapsenhoito ei järjesty. Normaali synnytys normaali liikunta Synnytyksestä palautuminen on yksilöllistä, aloita liikkuminen niin pian kun tunnet siihen pystyväsi. Yleensä liikunnan voi aloittaa 6 8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen ovat voimassa yleiset aikuisia koskevat liikuntasuositukset, jotka esitellään liikuntapiirakassa (Kuva 1). Helpoin tapa aloittaa, on liittää kävely arkirutiineihin, kuten kaupassa käyntiin. Lähiympäristöstä voi myös kerätä muita samassa elämäntilanteessa olevia äitejä yhteisille vaunukävelylenkeille. Ryhmän tuki voi tehdä liikkumaan lähtemisen helpommaksi. Lihaskuntoharjoitteita voi tehdä myös kotona yhdessä vauvan kanssa. Ks. ohjeet seuraavalla aukeamalla. Aloita tutuilla ja turvallisilla liikuntamuodoilla, kuten reippaalla kävelyllä. Vaunujen työntäminen etenkin vaihtelevassa maastossa tuo kävelyyn lisää tehoa.

29 Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit 2009 Kuva 1. Liikuntapiirakka Aluksi on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa esiintyy voimakkaita hyppyjä ja nopeita suunnan muutoksia, koska nivelsiteet ovat löystyneet hormonaalisten muutosten seurauksena. Hyppyjä ja iskuja sisältävissä lajeissa, kuten tanssissa ja hölkässä, saattaa esiintyä myös enemmän virtsankarkailua. Virtsankarkailuoireita voi ehkäistä tai vähentää harjoittamalla lantionpohjalihaksia. Harjoittelun tulee olla varsin intensiivistä eli toteutua useana päivänä viikossa, mieluiten ainakin kaksi kertaa päivässä, ja sisältää paljon toistoja. Tarkempia ohjeita saat neuvolasta, terveyskeskuksen fysioterapiasta tai tutustumalla Virtsankarkailu naisilla -potilasohjeeseen sivuilla (potilaalle). Liikunta sopii imettävälle Teholtaan kohtuullinen liikunta, kuten reipas kävely, ei vaikuta rintamaidon määrään tai koostumukseen eikä imetyskykyyn. Maidon määrän turvaamiseksi nauti riittävästi nestettä liikunnan aikana. Paras imetysajankohta on ennen liikuntatuokiota: rinnat tulevat kevyemmiksi ja liikkuminen on mukavampaa. Liikkumista helpottavat myös rintoja tukevat liivit. Toisin kuin yleensä luullaan, pelkkä imetys ei laihduta. Täysimetyksen aiheuttama energiankulutuksen lisäys on noin 450 kilokaloria päivässä, mutta lisääntynyt energiankulutus korvataan yleensä syömällä enemmän. 47

30 48 Lihaksiin voimaa äiti vauvajumpalla Yhteinen liikunta vahvistaa vauvan ja äidin välistä kontaktia. Äidin ja vauvan kotijumpan voi sijoittaa joustavasti päivän rutiinien lomaan. Liikunnan voi aloittaa vauvan ollessa 2 3 kk:n ikäinen, jolloin vauva on oppinut kannattelemaan päätään ja niskaansa. Vauvalle mukanaolo äidin liikunnassa opettaa ylävartalon ja pään asentojen hallintaa. Juliste, jossa on yhdeksän äiti vauvajumpan liikettä, on tilattavissa UKK-instituutista. Juliste, samoin kuin esite Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen on tarkoitettu neuvoloiden asiakasmateriaaliksi ja niitä myydään 10 kpl nipuissa, ks. Aukeamalla esitetyt liikkeet kehittävät äidin keskivartalon ja käsivarsien lihaskuntoa. Äidin käsien lihakset saavat harjoitusta melkein huomaamatta myös kasvavan vauvan nostelussa. Toista kutakin liikettä noin minuutin ajan. 1. Lentokoneessa (käden lihakset) Pidä vauvaa käsiesi varassa edessä. Vaihda painoa jalalta toiselle ja nosta samalla vauvaa ylös päin puolelta toiselle niin korkealle kuin jaksat.

31 49 2. Katsotaan silmiin (vatsalihakset) Makaa selällä ja nosta vauva säärien päälle jalat 90 kulmassa. Nosta ylävartaloa ja katso vauvaa silmiin. Laske olkapäät ja pää takaisin alustalle. 3. Hyvää huomenta (selkälihakset, pakarat, reiden takaosa) Seiso haara-asennossa ja pidä vauva edessäsi. Koukista reilusti polvia ja kumarru selkä suorana eteenpäin. Nouse ylös selkä suorana ja ojenna lopuksi polvet.

32 50

33 51 Kerää pisteitä ja lunasta palkintoja! Ainukerho tuo iloa ja etuja arkeen Ainukerholaisena saat pisteitä kaikista ostamistasi Ainu-tuotteista. Pisteillä voit lunastaa hyödyllisiä tuotepalkintoja Ainukerhosta. Rekisteröidy nyt ja saat ihanan liittymislahjan! ainukerho.fi AINU-NEUVONTA AINA APUNASI Soita palvelunumeroon tai keskustele Ainu-neuvojien kanssa Facebookissa Facebook.com/Ainuneuvoja

34 52 Itkuinen vauva ja koliikki Juulia Ukkonen, Väestöliitto ry, Perheaikaa.fi verkkopalvelu Kuvitus Anna Salmi Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät tai kitisevät, ja itku kuuluu vauvan elämään. Itku on vauvalle elintärkeä keino ilmaista erilaisia tarpeita, tunnetiloja ja kokemuksia sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Aluksi vauvaa voi olla hankala ymmärtää, mutta vuoropuhelu helpottuu vauvan ja vanhemman oppiessa toinen toisistaan enemmän. Vauvan kasvaessa hänen ilmaisunsa muuttuu monivivahteisemmaksi, mikä helpottaa itkun syiden ymmärtämistä. Vanhempi oppii vähitellen tunnistamaan vauvan tarpeita myös kokeilemalla erilaisia vastauksia vauvan itkuun. Vauva kertoo itkullaan: l Kehon tuntemuksista (esim. nälkä, väsymys, kuumuus, kylmyys, hankaus, kipu) l Sosiaalisista tarpeistaan (esim. toive läheisyyteen ja kontaktiin, toive rauhoittua ja jättäytyä pois vuorovaikutuksesta, ylikuormitus, pitkästyminen, pelko, oudot ihmiset ja tilanteet) l Itku on myös vauvan keino purkaa kokemaansa stressiä. Vauvojen itkuherkkyydessä on eroja ja itkuisuuteen vaikuttavat monet eri asiat. Merkittäviä tekijöitä ovat vauvan temperamentti ja hänen kykynsä itsesäätelyyn. Näiden lisäksi itkuisuuteen vaikuttavat esimerkiksi vauvan ympäristö sekä vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Vauvan itkuisuus ensimmäisten viikkojen aikana Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia ja nukkuvat paljon muutaman vuorokauden ajan. Kaikkien vauvojen itkuherkkyys lisääntyy toisesta elinviikosta alkaen toisen elinkuukauden loppuun asti. Tällöin vauvat itkevät tavallisesti kahdesta neljään tuntiin vuorokaudessa. Itkuisuus vähenee tavallisesti kolmannen ja neljännen elinkuukauden aikana. Useimmat vauvat ovat jossain määrin itkuisia ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, vaikka eivät olisikaan varsinaisia koliikkivauvoja. Ilmiön ajatellaan liittyvän vauvan voimakkaasti kehittyvään ja muokkautuvaan hermostoon sekä lähestyvään kehityspyrähdykseen. Mitä tarkoittaa koliikki? Koliikilla tarkoitetaan itku- ja rauhattomuuskohtauksia, joita ilmenee muuten terveellä vauvalla ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Koliikista puhutaan silloin, kun vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa ja vähintään kolmen viikon ajan. Koliikki-itkuun ei tavallisesti löydy yhtä selkeää syytä. Suomessa koliikkia esiintyy noin joka kymmenennellä vauvalla. Koliikkia on yhtä

35 paljon tyttö- ja poikavauvoilla. Koliikki-itkua itkeviä vauvoja syntyy sekä ensisynnyttäjille että uudelleensynnyttäville. Koliikkia esiintyy yhtä paljon rintaruokituilla ja korvikemaitoa saavilla vauvoilla. Äidin ikä ei myöskään ole yhteydessä koliikin esiintyvyyteen. Koliikista puhutaan kansanomaisesti vauvan vatsavaivoina, mutta koliikki-itku ei tavallisesti johdu ilmavaivoista. Koliikkivauvalla saattaa kuitenkin olla myös ilmavaivoja. Vauva säätelee itse vireyttään Vauvan fysiologinen kehitys on syntymän jälkeen vielä keskeneräistä. Yksi keskeinen kehitystehtävä tässä vaiheessa on vauvan vireystilan säätelyn kypsyminen. Vireyden säätelyllä tarkoitetaan, että vauva kykenee ylläpitämään sopivaa kiinnostustasoa ympäristöään kohtaan tietyllä hetkellä. Kun vireystilan säätely toimii hyvin, vauva on arjessa usein tyytyväinen ja osaa väsyessään vetäytyä kontaktista, kuten aikuisen juttelulta. Itkuinen vauva ja koliikki opas vanhemmille, 2014 Väestöliitto, on saatavilla pdf:nä Väestöliiton sivuilta sekä Perheaikaa.fi verkkopalvelusta. Perheaikaa.fi verkkopalvelu tarjoaa tutkittua tietoa ja turvallista vertaistukea lasta toivoville, odottaville ja vauvaperheille. Vauvat ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikkien vauvojen vireyden ja aistimusten säätelykeinot ole syntymän jälkeen pitkälle kehittyneitä. Kun järjestelmän kehitys on vielä kesken, vauva ei välttämättä osaa sulkea itseään virikkeiltä oikealla hetkellä, eikä hän osaa osoittaa, missä tilanteessa mikäkin virike on liikaa. Tämän lisäksi vauva saattaa olla ympäristöstään kiinnostunut, mutta ei osaa vielä irrottautua ympäristön tarkkailusta silloinkaan, kun väsyy. Vauva joutuu tämän takia helposti ylivirittyneeseen tilaan, mikä voi ilmetä rauhattomuutena ja itkukohtauksina. Tavallisesti vauva jaksaa olla tyytyväisenä hereillä ensimmäisen 3 kk aikana 1-2 tuntia. Tämän jälkeen vauvaa tulee auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan. Rauhoittelu itkukohtauksen aikana Mitä pienemmästä vauvasta on kyse, sitä nopeammin vauvan itkuun tulee vastata. Älä jätä itkevää vauvaa yksin, sillä vastasyntynyt vauva on täysin riippuvainen vanhempiensa avusta. Vauvan itkuisuus ei tarkoita joka kerta nälkää. Opettele tunnistamaan vauvan viestejä ja vastaamaan vauvan eri tarpeisiin eri tavoin. Se vaatii harjoittelua, joten anna itsellesi ja vauvallesi aikaa vuoropuhelun opetteluun. Jos vauva on jatkuvasti itkuinen, on tärkeää toimia rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Niin toimimalla vauva tottuu vanhemman rauhoittelutapoihin. Pysyvät ja toistuvat rauhoittelukeinot luovat vauvan 53

36 54 Vauvan pyrkimystä katsella ympäristöään voi rajata sideharsoliinalla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Rauhoittele vauva rinnan päällä. Voit itse maata selälläsi tai istua rennosti sohvalla tai nojatuolissa ja silitellä vauvan selkää tai taputella peppua. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. Rauhoittelussa on tärkeää, että vauva tuntee kehosi liikkeen ja kosketuksesi sekä kuulee äänesi. Hyräile, suhise tai puhele vauvalle rauhallisesti. Voit valita itsellesi rauhoittelulauseen tai -laulun, jota toistat mantran tavoin. Myös imeminen rauhoittaa vauvaa, joten voit tarjota vauvalle imettäväksi tutin tai oman pikkusormesi. Myös kapalointi voi olla avuksi erityisesti silloin, kun vauva säpsähtelee omia liikkeitään tai jos vauvaa on vaikea pitää sylissä. elämään turvaa ja muuttuvat vähitellen tutuiksi oppimisen kautta. Vauvan rauhoitteluun ei ole patenttiratkaisua, joten vauva saattaa aluksi itkeä vanhemman ponnisteluista huolimatta. Vaikka vauva ei tyynnykään heti itkukohtauksestaan tai nukahda saman tien, älä ryhdy vaihtamaan asentoja ja rauhoittelutapoja. Valitse itsellesi pari erilaista toimintatapaa, joita käytät aina vauvaa rauhoitellessasi. Kumppanillasi voi olla pari toisenlaista tapaa, jotka sopivat hänelle. Rauhoittelutapoja voivat olla muun muassa seuraavat: Älä vaihda sylittelyasentoa jatkuvasti, vaikka vauva ei lopeta itkua. Toisinaan itku voi kestää puolesta tunnista yli tuntiin. Vauvalle ei silti voi tapahtua mitään pahaa, kun olet hänen luonaan ja jaksat ottaa vastaan hänen itkunsa, vaikka hän ei heti tyyntyisikään. l Keinuta vauvaa rauhallisesti sylissä siten, että vauvan kasvot ovat omaa kehoasi päin. Vauva on makuuasennossa ja selkä on mahdollisuuksien mukaan pyöreä, ja vauvan kädet ja jalat on kerätty kokoon. Keinuta ylävartaloasi istuessasi sängyllä, sohvalla tai tuolilla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Kanna vauvaa kantorepussa tai -liinassa siten, että vauvan kasvot ovat kehoasi päin.

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot