Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, Espoo

Transkriptio

1 Kustannus Oy Maamerkki

2

3 1 Sisällys Tervehdys 2 Ensimmäinen vuoteni 4 Kalenteri 12 Imetys 40 Lähde liikkumaan synnytyksen jälkeen, jaksat paremmin 46 Itkuinen vauva ja koliikki 52 Hyvä vanhemmuus ei tunne sukupuolta 56 Lukeminen on tärkeää jo pienelle vauvalle 60 Vanhemmaksi vauvan tahtiin 66 Vauvan hampaat 72 Kuinka toimia, jos epäilee myrkytyksen mahdollisuutta 76 Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö 78 Kelan tuet ja palvelut lapsiperheelle 82 Isyyden vahvistaminen 89 Tervetuloa neuvolaan 98 Kastejuhla / ristiäiset 103 Nimiäiset 108 Vauvauinti 110 Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, Espoo info@kustannusmaamerkki.fi Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirjapaino Jaarli Kuvat: Shutterstock Paino: Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki 2014

4 2 Lisätietoa lapsen ihmisoikeuksista ja Vauva syntyy isän ja äidin mielessä Onnea Sinulle uuden ihmisen vanhemmalle! Takanasi on yksi elämäsi ikimuistoisimpia hetkiä. Edessäsi on iloinen, opettavainen ja joskus toki väsyttävältäkin tuntuva aika, jolloin saat tutustua omaan lapseesi. Vauva tarvitsee Sinua ja samalla kasvattaa Sinua ihmisenä. Sinä muutut ja parisuhde muuttuu, kun vastuullasi on uuden ihmisen elämä. Syntymäpäivää juhlitaan mutta oikeastaan vauva on syntynyt jo aikaisemmin. Suhteesi vauvaan on alkanut kehittyä jo odotusaikana mielessäsi, ajatuksina, toiveina, mietteinä, lupauksina, odotuksina. Vauva syntyy isän ja äidin mielessä, kun olet valmistautunut syntymään ja tuleviin vuosiin. Vanhempana katsot maailmaa toisenlaisin silmin. Sinä olet vanhempana lapsesi tärkein ihminen: hoivaaja, huolenpitäjä, hellijä ja kasvattaja. Myös vauvan hyödyksi on se, että pidät huolta itsestäsi, omasta jaksamisestasi sekä hyvästä suhteesta toiseen vanhempaan. Parisuhteen hyvinvointi tukee myös lapsen hyvää alkua. Sekä äidillä että isällä on oma tärkeä roolinsa lapsen kasvattajana. Tekemistä riittää molemmille lapsen saattamisessa aikuisuuteen. Äidin ja isän on tärkeä myös antaa tilaa toisilleen.

5 3 Vauva on lapsi ja ihminen. Lapsella on oikeus aikuisen suojeluun ja kaikin puolin turvalliseen elämään. Lapsi on haavoittuva, pieni ja aikuisen armoilla. Aikuisella ja vanhemmalla on velvollisuus ajatella kaikissa tilanteissa lapsen parasta. Aikuisella ja vanhemmalla on vastuu lapsen edusta ja hyvinvoinnista. Silti pienelläkin lapsella on mielipiteitä ja näkemyksiä asioista. Jo pieni vauva tietää mistä hän pitää ja mistä hän ei pidä. Kuuntele lastasi nöyrällä ja vastaanottavaisella mielellä. Hänellä on sinulle tärkeää kerrottavaa. Kuuntelemalla lastasi osaat paremmin myös tukea ja auttaa häntä eri tilanteissa. Lapsi tarvitsee aikuisen aikaa, tukea ja läsnäoloa myös vauvaiän jälkeen aina 18 ikävuoteen asti! Vanhempien avuksi ja tueksi on tarjolla monenlaisia palveluita, joista saat tietoa tästä oppaasta ja neuvolasta. Myös toiset samanikäisten lasten vanhemmat ovat korvaamaton apu, kun opettelet elämää vauvan kanssa. Vauvaperheiden vanhemmille on tarjolla monenlaista toimintaa, joissa voi luoda uusia tuttavuuksia. Niihin kannattaa mennä mukaan. Kokemuksia voi toki jakaa myös sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa. Lapsen kannalta on hyväksi, että vahvistat tukiverkostoja ja suhteita lähipiirin aikuisiin. Useimmille vanhemmille tulee eteen tilanteita, joissa tuntuu että omat neuvot eivät riitä tai jaksaminen on koetuksella. Silloin kannattaa kysyä tukea arkailematta. Neuvolassa ja muissa perhepalveluissa ammattilaiset ovat sitä varten, että he auttavat lapsia ja vanhempia. Parhainta onnea ja menestystä Sinulle, koko perheelle ja uudelle perheenjäsenelle toivottaen Maria Kaisa Aula lapsiasiavaltuutettu saakka

6 4 Nimesi Sinä synnyit: kuun päivänä, kello. Painoit ja olit pitkä. Kotiin pääsimme. Hiustesi väri oli Silmäsi olivat Synnytyksessä avustivat Kuvasi Ensimmäinen sanasi Kävelit ilman tukea Ensimmäinen hampaasi Rakkain lelusi Mieliruokasi

7 5 Kädenjälki, pv. Hiuskiehkura Jalanjälki, pv.

8 Lasten ja nuorten rokotukset Ikä Tauti, jolta rokote suojaa Rokote 2 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus Pneumokokki 3 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 5 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja Pneumokokki korvatulehdus 5 kk Rotavirusripuli Rotavirus 5 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 12 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja Pneumokokki korvatulehdus 12 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys kk Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR * 6 35 kk Influenssa (vuosittain) Influenssa 4 v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio DTaP-IPV 6 v Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä dtap Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL *THL suosittaa, että ensimmäinen MPR-rokote annetaan lapselle 12 kuukauden iässä. Tämä ohjeistus on voimassa vuoden 2013 loppuun, jolloin tilanne arvioidaan uudelleen. Sairastamasi lastentaudit Päivämäärä Taudin nimi 6

9 7 Neuvolakäynnit Päivämäärä Neuvolassa tehtiin

10 8 Ensihymysi Jokelsit ensi kerran Käännyt selältäsi vatsallesi Nousit istumaan Aloitit konttaamisen Nousit seisomaan Painon kehitys Ikä: Paino: 1 kk... kg... g 2 kk... kg... g 3 kk... kg... g 4 kk... kg... g 5 kk... kg... g 6 kk... kg... g 7 kk... kg...g 8 kk... kg... g 9 kk... kg... g 10 kk... kg... g 11 kk... kg... g Paino: 1 v.... kg... g 2 v.... kg... g 3 v.... kg... g 4 v.... kg... g 5 v.... kg... g 6 v.... kg... g 7 v.... kg... g

11 9 Lähde: Annals of Medicine -lehti, vuoden ikäisten tyttöjen ja poikien uudet kasvukäyrät Pituuden kehitys Ikä: Pituus: 1 kk... cm 2 kk... cm 3 kk... cm 4 kk... cm 5 kk... cm 6 kk... cm 7 kk... cm 8 kk... cm 9 kk... cm 10 kk... cm 11 kk... cm Pituus: 1 v.... cm 2 v.... cm 3 v.... cm 4 v.... cm 5 v.... cm 6 v.... cm 7 v.... cm

12 Sukupuu 10

13 11

14 32... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

20 38 Anna palautetta ja voita Reino ensikengät Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kpl Reino ensikenkiä Anna palautteesi Vauvan kirjasta osoitteessa

21 39 Liberokerhossa on tarjolla yli 200 artikkelia, runsaasti erilaisia lahjoja ja mahtava vanhempien verkosto Lahjat voivat vaihdella Liity osoitteessa libero.fi Liberokerho on täynnä etuja! Saat erikoistarjouksia, voit kerätä pisteitä lahjoihin ja pääset tutustumaan 30 vuoden aikana keräämäämme tietoon

22 40 imetys kätilö, IBCLC Heta Kolanen ja kätilö, IBCLC Meri Ovaskainen Imetys on luonnollinen tapa tarjota lapselle parasta mahdollista ravinto ja hoivata lasta. Äidinmaito sisältää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta juuri oikean määrän ravintoaineita. Lisäksi sillä on monia lapsen vastustuskykyä parantavia ominaisuuksia. Äidinmaito edesauttaa vauvan suoliston kypsymistä ja suojaa vauvaa infektioilta. Imettäminen edistää myös äidin terveyttä. Toisin kuin lapsen tarpeisiin mukautuva äidinmaito, on äidinmaidonkorvike luonteeltaan tasalaatuista eikä ota huomioon lapsen muuttuvia tarpeita.

23 41 Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee täysimetystä ensimmäisen kuuden kuukauden ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva saa ainoastaan äidinmaitoa ja D-vitamiinilisää, sekä mahdollisesti tarvitsemiaan lääkkeitä. Lapsentahtisesti täysimetetty vauva ei esimerkiksi tarvitse ylimääräistä vettä, koska täysimetys vastaa vauvan nestetarpeeseen. Parhaiten imettävälle äidille sopii normaali tasapainoinen ruokavalio. Kaikille imettäville äideille suositellaan D-vitamiinilisää. Eritysruokavaliota noudattavien on tärkeää huolehtia, että oma ravinto sisältää kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet. Puolen vuoden jälkeen imetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään kiinteiden ruokien ohella. Imetys edistää myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Se on luonnollinen tapa olla lähellä vauvaa. Imetyksen käynnistyminen Rinnat valmistautuvat imetykseen jo raskausaikana. Rintojen koko kasvaa ja rinnoista voi myös erittyä kolostrumia eli ternimaitoa. Kolostrumia erittyy myös ensimmäiset synnytyksen jälkeiset vuorokaudet. Määrät ovat pieniä, mutta ne riittävät yleensä vastasyntyneen vauvan tarpeisiin. Maitomäärä lisääntyy nopeasti ja runsaasti 2 5 vrk sisällä synnytyksestä. Vaikka äidin kehossa tapahtuvat hormonaaliset muutokset käynnistävät maidonerityksen, edistää vauvan tiheä imeminen maidonnousua. Noin 8 10 vrk kuluttua synnytyksestä äidin maidonerityksessä siirrytään kysynnän ja tarjonnan lakiin joka jatkuu koko lopun imetysajan. Rinnat tekevät maitoa saadun tilauksen mukaan, ja tyhjempi rinta tuottaa enemmän maitoa kuin täysinäinen. Maitoa siis muodostuu sitä enemmän mitä enemmän ja useammin sitä rinnoista poistuu vauvan imiessä. Jos vauva ei pysty imemään esim. keskosuuden tai sairauden takia, voi äiti käynnistää maidonerityksen lypsämällä. Lypsäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, mielellään jo 6 tunnin sisällä synnytyksestä. Ensimmäisinä päivinä äidin olisi hyvä lypsää kumpaakin rintaa yhteensä 20 minuuttia kerrallaan vähintään 8 10 kertaa vrk. Vähintään yhden lypsykerran tulisi ajoittua yöhön. Tärkeä ihokontakti Ihokontaktilla tarkoitetaan sitä että vauva ja vanhempi ovat iho ihoa vasten. Vastasyntyneen pitäminen vanhemman ihoa vasten tuntuu lähes ilmiselvältä ajatukselta. Esiäitimme lienevätkin käyttäneen tätä uutta menetelmää vaistonvaraisesti vuosituhansien ajan. Tutkimusten mukaan ensimmäisten kuukausien aikaisella ihokontaktin käytöllä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia vauvan kehitykseen. Ihokontakti on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, joilla imetyksen onnistumista voi edistää. Ihokontaktissa erittyvä oksitosiini saa aikaan maidon herumisen, joten ihokontakti helpottaa imetyksen käynnistymistä. Säännöllinen ihokontakti myös auttaa pitkän täysimetyksen onnistumista ja sillä voi houkutella esimerkiksi rinnalla lakkoilevaa vauvaa takaisin imemisen pariin. Riittääkö maito? Moni äiti voi kokea epävarmuutta maidon riittävyydestä. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että äiti tulee antaneeksi vauvalleen korviketta ns. varmuuden vuoksi, jolloin äiti korvaa omaa maitoaan korvikemaidolla ja tulee samalla vähentäneeksi omaa maidontuotantoaan. Vauva saa riittävästi maitoa, jos hän: kasvaa normaalisti pissaa vähintään 5 kertaa / vrk 4. vrk alkaen kakkaa vähintään kerran vuorokaudessa keltaista maitokakkaa, isommat useam-

24 42 man viikon ikäiset täysimetetyt vauvat voivat ulostaa useamman päivän jopa reilusti yli viikon välein, mutta kerralla enemmän. Ensimmäisinä päivinä vauvan kakka on tummaa lapsenpihkaa. imee rinnalla tehokkaasti vähintään 8 kertaa/vrk Myös korvikkeen antotapa sisältää riskin. Rinnalla omaan tahtiinsa käyvä vauva säätelee imemäänsä maitomäärää kylläisyydentunteensa mukaan. Tuttipullosta vauva saa maitoa helposti. Tällöin vauva tulee helposti ahmineeksi yli oman tarpeensa. Jos vauva tarvitsee lisämaitoa, voi sen tarjota tuttipullon sijaan esim. hörpyttämällä tai ruiskulla. Imetyksen ongelmatilanteet Imetyksen ongelmatilanteissa kannattaa hakea apua, sairaalassa hoitohenkilökunnalta ja kotiutumisen jälkeen neuvolan terveydenhoitajalta. Myös imetyksen vertaistuen sivuilta löytyy vinkkejä moneen ongelmaan. Yksi tyypillisimpiä haasteita imetyksen käynnistyessä on imetykseen liittyvä kipu. On tavallista että rinnanpäät aristavat imetyksen ensipäivinä. Imetyksen alkuvaiheessa rinnanpäiden rikkoutuminen johtuu lähes yksinomaan huonosta imuotteesta. Isompi vauva taas voi kokeilla upouusia hampaitaan äidin rintaan.

25 43 Vauvan hyvästä imuotteesta kertovat seuraavat merkit: Äidin imetysasento on mukava Imetys ei ole koko ajan kivuliasta Vauvan rintamasuunta on äitiin päin, kasvot, hartiat, vatsa ja lonkat samassa linjassa kohti äitiä. Vauvan nenä on äidin nännin kohdalla ennen kuin hän tarttuu rintaan Vauva hamuilee: nostaa leukaansa ylöspäin, kallistaa samalla päätään taaksepäin ja avaa suunsa ammolleen. Vauva ottaa rinnasta epäsymmetrisen otteen, ottaen suuhunsa myös nännipihaa, ei pelkkää nänniä. Nännipihaa on enemmän suussa leuan puolelta. Vauvan huulet ovat kääntyneet ulospäin ja suu suurella auki. Vauva imee rytmikkäästi ja nielee herumisen käynnistyttyä. Rinnanpää ei ole muovautunut imetyksen jälkeen. Imetys ja kiinteiden aloitus Äidinmaito on vauvan ensisijaista ravintoa ensimmäisen ikävuoden ajan myös kiinteiden aloittamisen jälkeen. Kiinteiden aloittaminen tapahtuu äidinmaidon suojassa n. kuuden kuukauden iässä vauvan valmiuksien mukaan. Kiinteiden aloittaminen on ensimmäinen askel kohti vauvan vierottumista rinnalta. Jos vain mahdollista, on imetyksen lopettaminen hyvä tehdä vähitellen. Näin se on miellyttävää sekä äidille että vauvalle.

26 44 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Imetys - paras alku elämälle Imettäminen on paras tapa ruokkia vastasyntynyttä. Äidinmaito suojaa sairauksilta ja imetys vahvistaa äidin ja vauvan välistä tunnesidettä, joka on saanut alkunsa jo odotusaikana. Imetys on luonnollinen tapa huolehtia vastasyntyneen ravinnonsaannista ja terveydestä. Se on luontoystävällistä, eikä aiheuta kuluja perheen taloudelle. Se on helppoa, säästää arkiaskareiden määrää ja lisää pitkällä tähtäimellä äidin ja lapsen yhteistä aikaa. Imetyksen sujumista voi opetella yhdessä vauvan kanssa, sillä kun lapsi harjoittelee imemistä, äiti opettelee imetystä. Kiire ja hätiköinti kannatta unohtaa, eikä itseltään pidä vaatia ihmeitä. Imetyskertojen lukumäärä muuttuu vauvan kasvun ja kehityksen myötä. Lapsentahtinen tapa on vauvalle edullisin, mutta ensimmäisinä viikkoina imetyskertoja on ainakin 8-12 krt/vrk. Monet vauvat imevät tiheimmin alkuillasta ja aamuyöstä. Se on vauvan tapa kasvattaa maitomäärää ja saada riittävästi ravintoa. Maidontuotannon voi käynnistää ja ylläpitää rintapumpun avulla Jos äiti ja lapsi joutuvat eroon toisistaan esim. ennenaikaisen syntymän tai lapsen sairauden takia, maidontuotannon voi auttaa alkuun tai sitä voi ylläpitää säännöllisen rintapumpulla lypsämisen avulla. Kuten imetys, myös lypsäminen stimuloi maidon tuotantoa. Mitä enemmän lypsetään, sitä paremmin maitoa riittää. Rintapumppua tulisikin käyttää yhtä usein kuin miten muutoinkin imettäisi, alussa ainakin 8-12 krt/vrk. Ameda ComfortGelhydrogeelisuojat suojaavat, kosteuttavat ja viilentävät aristavia tai kipeytyneitä rinnanpäitä. Kostea, geelimäinen pinta hoitaa ihovaurioita luonnollisella tavalla. ComfortGel-suojia voi käyttää jopa kuuden päivän ajan. Niiden lisäksi et tarvitse muita liivisuojia. Ameda rinnanpäänkohottajat valmistavat matalia tai sisäänpäin kääntyneitä nännejä imetykseen

27 45 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Sähköpumppu paras usein toistuvaan pumppaukseen Manuaaliset ja sähköllä toimivat rintapumput eivät ole samanlaisia. Jos rintoja pitää lypsää usein, on parempi käyttää sähköpumppua. Satunnaiseen käyttöön riittää käsikäyttöinen malli, pitkäaikaiseen tarpeeseen kannattaa hankkia sähköpumppu. Amedan sähköiset rintapumput Platinum, Elite ja Lactaline mahdollistavat molempien rintojen yhtäaikaisen pumppaamisen. Tuplapumppaus puolittaa lypsyajan ja lisää tehokkaasti maidontuotantoa. Platinum ja Elite ovat sairaala- ja ammattikäyttöön soveltuvia kestäviä ja tasokkaista pumppuja, joista Platinum edustaa tuotekehityksen viimeisintä teknologiaa. Elite on myös mainio vuokrapumppu ja Lactaline henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu pieni, paristoillakin toimiva rintapumppu. Yksilölliset säädöt matkivat vauvan rytmiä Kaikissa Amedan sähköpumpuissa on erikseen portaattomasti säädettävät imunopeus ja -teho. Säätömahdollisuus takaa äidin ja vauvan yksilöllisiin tarpeisiin mukautuvan, parhaan pumppaustuloksen. Esim. suurempi nopeus yhdistettynä matalampaan tehoon matkii vauvan imemistä, joka on alussa kevyttä ja nopeatahtista - ja käynnistää herumisrefleksin. Kun maito alkaa valua, jatketaan pumppausta nostamalla tehoa ja vähentämällä nopeutta, kunnes tahti tuntuu sopivalta. Henkilökohtainen sähköpumppu Ameda Lactaline on helppo kuljettaa mukana Amedan rintapumput ja kaikki imetystuotteet ovat WHO:n imetyskoodin mukaisia. Äidin ja vauvan tarpeet huomioiva tuoteperhe on laadukas ja turvallinen. Medi10/Rehamed myy ja vuokraa laadukkaita Ameda-rintapumppuja sekä imetystuotteita ammattilais- ja kotikäyttöön. Lisätietoja: Medi10 Oy/Rehamed Oy P , S-posti: service@rehamed.fi Ameda Platinum Ameda-sähköpumppujen patentoitu teknologia takaa yksilöllisen hienosäädön, hygienian ja turvallisuuden Ameda Elite

28 46 liikuntaa synnytyksen jälkeen jaksat paremmin Minna Aittasalo, tutkija, terveystiet. tohtori ja Eija Savolainen, tiedottaja, UKK-instituutti, Valokuvat: Kimmo Torkkeli Liikunta auttaa jaksamaan Liikunnalla on moninaisia terveyshyötyjä synnytyksen jälkeen. Se lisää fyysistä suorituskykyä ja voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta. Terveelliset liikunta- ja ravitsemustottumukset helpottavat painon palauttamista raskautta edeltäneeseen tasoon. Liikunta vähentää myös kehon rasvaprosenttia, parantaa insuliinivastetta ja lisää veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta. Lisäksi liikunta on hyvä keino rentoutua, virkistyä ja saada omaa aikaa. Yhteiset liikuntatuokiot lapsen kanssa auttavat lasta omaksumaan pienestä pitäen liikunnallisen elämäntavan. Erilaiset liikuntamuodot ovat hauska tapa viettää perheen yhteistä aikaa. Vinkkejä ajanhallintaan Parhaimmillaan liikunta voisi olla osa jokaisen synnyttäneen äidin arkipäivää. Kun aikaa on niukasti, on tärkeää suunnitella etukäteen, milloin, miten ja missä liikkuminen kulloinkin tapahtuu. Suunnittelua helpottaa puolison tai muiden läheisten myönteinen asenne ja apu liikunnan toteuttamiseen liittyvissä järjestelyissä. Joskus on tarpeen kirjoittaa viikon aikataulu ylös ja laatia kirjallinen liikuntasuunnitelma. Se voi auttaa hahmottamaan omaa ajankäyttöä ja ennakoimaan esimerkiksi lastenhoitoavun tarvetta. Pienen lapsen kanssa kaikille sattuu tilanteita, jotka estävät liikkumasta suunnitelman mukaisesti. Varaudu esteisiin miettimällä etukäteen, mitä teet, jos aikataulu muuttuu, sade yllättää tai lapsenhoito ei järjesty. Normaali synnytys normaali liikunta Synnytyksestä palautuminen on yksilöllistä, aloita liikkuminen niin pian kun tunnet siihen pystyväsi. Yleensä liikunnan voi aloittaa 6 8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen ovat voimassa yleiset aikuisia koskevat liikuntasuositukset, jotka esitellään liikuntapiirakassa (Kuva 1). Helpoin tapa aloittaa, on liittää kävely arkirutiineihin, kuten kaupassa käyntiin. Lähiympäristöstä voi myös kerätä muita samassa elämäntilanteessa olevia äitejä yhteisille vaunukävelylenkeille. Ryhmän tuki voi tehdä liikkumaan lähtemisen helpommaksi. Lihaskuntoharjoitteita voi tehdä myös kotona yhdessä vauvan kanssa. Ks. ohjeet seuraavalla aukeamalla. Aloita tutuilla ja turvallisilla liikuntamuodoilla, kuten reippaalla kävelyllä. Vaunujen työntäminen etenkin vaihtelevassa maastossa tuo kävelyyn lisää tehoa.

29 Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit 2009 Kuva 1. Liikuntapiirakka Aluksi on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa esiintyy voimakkaita hyppyjä ja nopeita suunnan muutoksia, koska nivelsiteet ovat löystyneet hormonaalisten muutosten seurauksena. Hyppyjä ja iskuja sisältävissä lajeissa, kuten tanssissa ja hölkässä, saattaa esiintyä myös enemmän virtsankarkailua. Virtsankarkailuoireita voi ehkäistä tai vähentää harjoittamalla lantionpohjalihaksia. Harjoittelun tulee olla varsin intensiivistä eli toteutua useana päivänä viikossa, mieluiten ainakin kaksi kertaa päivässä, ja sisältää paljon toistoja. Tarkempia ohjeita saat neuvolasta, terveyskeskuksen fysioterapiasta tai tutustumalla Virtsankarkailu naisilla -potilasohjeeseen sivuilla (potilaalle). Liikunta sopii imettävälle Teholtaan kohtuullinen liikunta, kuten reipas kävely, ei vaikuta rintamaidon määrään tai koostumukseen eikä imetyskykyyn. Maidon määrän turvaamiseksi nauti riittävästi nestettä liikunnan aikana. Paras imetysajankohta on ennen liikuntatuokiota: rinnat tulevat kevyemmiksi ja liikkuminen on mukavampaa. Liikkumista helpottavat myös rintoja tukevat liivit. Toisin kuin yleensä luullaan, pelkkä imetys ei laihduta. Täysimetyksen aiheuttama energiankulutuksen lisäys on noin 450 kilokaloria päivässä, mutta lisääntynyt energiankulutus korvataan yleensä syömällä enemmän. 47

30 48 Lihaksiin voimaa äiti vauvajumpalla Yhteinen liikunta vahvistaa vauvan ja äidin välistä kontaktia. Äidin ja vauvan kotijumpan voi sijoittaa joustavasti päivän rutiinien lomaan. Liikunnan voi aloittaa vauvan ollessa 2 3 kk:n ikäinen, jolloin vauva on oppinut kannattelemaan päätään ja niskaansa. Vauvalle mukanaolo äidin liikunnassa opettaa ylävartalon ja pään asentojen hallintaa. Juliste, jossa on yhdeksän äiti vauvajumpan liikettä, on tilattavissa UKK-instituutista. Juliste, samoin kuin esite Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen on tarkoitettu neuvoloiden asiakasmateriaaliksi ja niitä myydään 10 kpl nipuissa, ks. Aukeamalla esitetyt liikkeet kehittävät äidin keskivartalon ja käsivarsien lihaskuntoa. Äidin käsien lihakset saavat harjoitusta melkein huomaamatta myös kasvavan vauvan nostelussa. Toista kutakin liikettä noin minuutin ajan. 1. Lentokoneessa (käden lihakset) Pidä vauvaa käsiesi varassa edessä. Vaihda painoa jalalta toiselle ja nosta samalla vauvaa ylös päin puolelta toiselle niin korkealle kuin jaksat.

31 49 2. Katsotaan silmiin (vatsalihakset) Makaa selällä ja nosta vauva säärien päälle jalat 90 kulmassa. Nosta ylävartaloa ja katso vauvaa silmiin. Laske olkapäät ja pää takaisin alustalle. 3. Hyvää huomenta (selkälihakset, pakarat, reiden takaosa) Seiso haara-asennossa ja pidä vauva edessäsi. Koukista reilusti polvia ja kumarru selkä suorana eteenpäin. Nouse ylös selkä suorana ja ojenna lopuksi polvet.

32 50

33 51 Kerää pisteitä ja lunasta palkintoja! Ainukerho tuo iloa ja etuja arkeen Ainukerholaisena saat pisteitä kaikista ostamistasi Ainu-tuotteista. Pisteillä voit lunastaa hyödyllisiä tuotepalkintoja Ainukerhosta. Rekisteröidy nyt ja saat ihanan liittymislahjan! ainukerho.fi AINU-NEUVONTA AINA APUNASI Soita palvelunumeroon tai keskustele Ainu-neuvojien kanssa Facebookissa Facebook.com/Ainuneuvoja

34 52 Itkuinen vauva ja koliikki Juulia Ukkonen, Väestöliitto ry, Perheaikaa.fi verkkopalvelu Kuvitus Anna Salmi Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät tai kitisevät, ja itku kuuluu vauvan elämään. Itku on vauvalle elintärkeä keino ilmaista erilaisia tarpeita, tunnetiloja ja kokemuksia sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Aluksi vauvaa voi olla hankala ymmärtää, mutta vuoropuhelu helpottuu vauvan ja vanhemman oppiessa toinen toisistaan enemmän. Vauvan kasvaessa hänen ilmaisunsa muuttuu monivivahteisemmaksi, mikä helpottaa itkun syiden ymmärtämistä. Vanhempi oppii vähitellen tunnistamaan vauvan tarpeita myös kokeilemalla erilaisia vastauksia vauvan itkuun. Vauva kertoo itkullaan: l Kehon tuntemuksista (esim. nälkä, väsymys, kuumuus, kylmyys, hankaus, kipu) l Sosiaalisista tarpeistaan (esim. toive läheisyyteen ja kontaktiin, toive rauhoittua ja jättäytyä pois vuorovaikutuksesta, ylikuormitus, pitkästyminen, pelko, oudot ihmiset ja tilanteet) l Itku on myös vauvan keino purkaa kokemaansa stressiä. Vauvojen itkuherkkyydessä on eroja ja itkuisuuteen vaikuttavat monet eri asiat. Merkittäviä tekijöitä ovat vauvan temperamentti ja hänen kykynsä itsesäätelyyn. Näiden lisäksi itkuisuuteen vaikuttavat esimerkiksi vauvan ympäristö sekä vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Vauvan itkuisuus ensimmäisten viikkojen aikana Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia ja nukkuvat paljon muutaman vuorokauden ajan. Kaikkien vauvojen itkuherkkyys lisääntyy toisesta elinviikosta alkaen toisen elinkuukauden loppuun asti. Tällöin vauvat itkevät tavallisesti kahdesta neljään tuntiin vuorokaudessa. Itkuisuus vähenee tavallisesti kolmannen ja neljännen elinkuukauden aikana. Useimmat vauvat ovat jossain määrin itkuisia ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, vaikka eivät olisikaan varsinaisia koliikkivauvoja. Ilmiön ajatellaan liittyvän vauvan voimakkaasti kehittyvään ja muokkautuvaan hermostoon sekä lähestyvään kehityspyrähdykseen. Mitä tarkoittaa koliikki? Koliikilla tarkoitetaan itku- ja rauhattomuuskohtauksia, joita ilmenee muuten terveellä vauvalla ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Koliikista puhutaan silloin, kun vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa ja vähintään kolmen viikon ajan. Koliikki-itkuun ei tavallisesti löydy yhtä selkeää syytä. Suomessa koliikkia esiintyy noin joka kymmenennellä vauvalla. Koliikkia on yhtä

35 paljon tyttö- ja poikavauvoilla. Koliikki-itkua itkeviä vauvoja syntyy sekä ensisynnyttäjille että uudelleensynnyttäville. Koliikkia esiintyy yhtä paljon rintaruokituilla ja korvikemaitoa saavilla vauvoilla. Äidin ikä ei myöskään ole yhteydessä koliikin esiintyvyyteen. Koliikista puhutaan kansanomaisesti vauvan vatsavaivoina, mutta koliikki-itku ei tavallisesti johdu ilmavaivoista. Koliikkivauvalla saattaa kuitenkin olla myös ilmavaivoja. Vauva säätelee itse vireyttään Vauvan fysiologinen kehitys on syntymän jälkeen vielä keskeneräistä. Yksi keskeinen kehitystehtävä tässä vaiheessa on vauvan vireystilan säätelyn kypsyminen. Vireyden säätelyllä tarkoitetaan, että vauva kykenee ylläpitämään sopivaa kiinnostustasoa ympäristöään kohtaan tietyllä hetkellä. Kun vireystilan säätely toimii hyvin, vauva on arjessa usein tyytyväinen ja osaa väsyessään vetäytyä kontaktista, kuten aikuisen juttelulta. Itkuinen vauva ja koliikki opas vanhemmille, 2014 Väestöliitto, on saatavilla pdf:nä Väestöliiton sivuilta sekä Perheaikaa.fi verkkopalvelusta. Perheaikaa.fi verkkopalvelu tarjoaa tutkittua tietoa ja turvallista vertaistukea lasta toivoville, odottaville ja vauvaperheille. Vauvat ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikkien vauvojen vireyden ja aistimusten säätelykeinot ole syntymän jälkeen pitkälle kehittyneitä. Kun järjestelmän kehitys on vielä kesken, vauva ei välttämättä osaa sulkea itseään virikkeiltä oikealla hetkellä, eikä hän osaa osoittaa, missä tilanteessa mikäkin virike on liikaa. Tämän lisäksi vauva saattaa olla ympäristöstään kiinnostunut, mutta ei osaa vielä irrottautua ympäristön tarkkailusta silloinkaan, kun väsyy. Vauva joutuu tämän takia helposti ylivirittyneeseen tilaan, mikä voi ilmetä rauhattomuutena ja itkukohtauksina. Tavallisesti vauva jaksaa olla tyytyväisenä hereillä ensimmäisen 3 kk aikana 1-2 tuntia. Tämän jälkeen vauvaa tulee auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan. Rauhoittelu itkukohtauksen aikana Mitä pienemmästä vauvasta on kyse, sitä nopeammin vauvan itkuun tulee vastata. Älä jätä itkevää vauvaa yksin, sillä vastasyntynyt vauva on täysin riippuvainen vanhempiensa avusta. Vauvan itkuisuus ei tarkoita joka kerta nälkää. Opettele tunnistamaan vauvan viestejä ja vastaamaan vauvan eri tarpeisiin eri tavoin. Se vaatii harjoittelua, joten anna itsellesi ja vauvallesi aikaa vuoropuhelun opetteluun. Jos vauva on jatkuvasti itkuinen, on tärkeää toimia rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Niin toimimalla vauva tottuu vanhemman rauhoittelutapoihin. Pysyvät ja toistuvat rauhoittelukeinot luovat vauvan 53

36 54 Vauvan pyrkimystä katsella ympäristöään voi rajata sideharsoliinalla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Rauhoittele vauva rinnan päällä. Voit itse maata selälläsi tai istua rennosti sohvalla tai nojatuolissa ja silitellä vauvan selkää tai taputella peppua. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. Rauhoittelussa on tärkeää, että vauva tuntee kehosi liikkeen ja kosketuksesi sekä kuulee äänesi. Hyräile, suhise tai puhele vauvalle rauhallisesti. Voit valita itsellesi rauhoittelulauseen tai -laulun, jota toistat mantran tavoin. Myös imeminen rauhoittaa vauvaa, joten voit tarjota vauvalle imettäväksi tutin tai oman pikkusormesi. Myös kapalointi voi olla avuksi erityisesti silloin, kun vauva säpsähtelee omia liikkeitään tai jos vauvaa on vaikea pitää sylissä. elämään turvaa ja muuttuvat vähitellen tutuiksi oppimisen kautta. Vauvan rauhoitteluun ei ole patenttiratkaisua, joten vauva saattaa aluksi itkeä vanhemman ponnisteluista huolimatta. Vaikka vauva ei tyynnykään heti itkukohtauksestaan tai nukahda saman tien, älä ryhdy vaihtamaan asentoja ja rauhoittelutapoja. Valitse itsellesi pari erilaista toimintatapaa, joita käytät aina vauvaa rauhoitellessasi. Kumppanillasi voi olla pari toisenlaista tapaa, jotka sopivat hänelle. Rauhoittelutapoja voivat olla muun muassa seuraavat: Älä vaihda sylittelyasentoa jatkuvasti, vaikka vauva ei lopeta itkua. Toisinaan itku voi kestää puolesta tunnista yli tuntiin. Vauvalle ei silti voi tapahtua mitään pahaa, kun olet hänen luonaan ja jaksat ottaa vastaan hänen itkunsa, vaikka hän ei heti tyyntyisikään. l Keinuta vauvaa rauhallisesti sylissä siten, että vauvan kasvot ovat omaa kehoasi päin. Vauva on makuuasennossa ja selkä on mahdollisuuksien mukaan pyöreä, ja vauvan kädet ja jalat on kerätty kokoon. Keinuta ylävartaloasi istuessasi sängyllä, sohvalla tai tuolilla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Kanna vauvaa kantorepussa tai -liinassa siten, että vauvan kasvot ovat kehoasi päin.

Näytä lisää