Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, Espoo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, 02630 Espoo info@kustannusmaamerkki.fi www.kustannusmaamerkki.fi"

Transkriptio

1 Kustannus Oy Maamerkki

2

3 1 Sisällys Tervehdys 2 Ensimmäinen vuoteni 4 Kalenteri 12 Imetys 40 Lähde liikkumaan synnytyksen jälkeen, jaksat paremmin 46 Itkuinen vauva ja koliikki 52 Hyvä vanhemmuus ei tunne sukupuolta 56 Lukeminen on tärkeää jo pienelle vauvalle 60 Vanhemmaksi vauvan tahtiin 66 Vauvan hampaat 72 Kuinka toimia, jos epäilee myrkytyksen mahdollisuutta 76 Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö 78 Kelan tuet ja palvelut lapsiperheelle 82 Isyyden vahvistaminen 89 Tervetuloa neuvolaan 98 Kastejuhla / ristiäiset 103 Nimiäiset 108 Vauvauinti 110 Julkaisija Kustannus Oy Maamerkki Sinikalliontie 4, Espoo Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirjapaino Jaarli Kuvat: Shutterstock Paino: Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki 2014

4 2 Lisätietoa lapsen ihmisoikeuksista ja Vauva syntyy isän ja äidin mielessä Onnea Sinulle uuden ihmisen vanhemmalle! Takanasi on yksi elämäsi ikimuistoisimpia hetkiä. Edessäsi on iloinen, opettavainen ja joskus toki väsyttävältäkin tuntuva aika, jolloin saat tutustua omaan lapseesi. Vauva tarvitsee Sinua ja samalla kasvattaa Sinua ihmisenä. Sinä muutut ja parisuhde muuttuu, kun vastuullasi on uuden ihmisen elämä. Syntymäpäivää juhlitaan mutta oikeastaan vauva on syntynyt jo aikaisemmin. Suhteesi vauvaan on alkanut kehittyä jo odotusaikana mielessäsi, ajatuksina, toiveina, mietteinä, lupauksina, odotuksina. Vauva syntyy isän ja äidin mielessä, kun olet valmistautunut syntymään ja tuleviin vuosiin. Vanhempana katsot maailmaa toisenlaisin silmin. Sinä olet vanhempana lapsesi tärkein ihminen: hoivaaja, huolenpitäjä, hellijä ja kasvattaja. Myös vauvan hyödyksi on se, että pidät huolta itsestäsi, omasta jaksamisestasi sekä hyvästä suhteesta toiseen vanhempaan. Parisuhteen hyvinvointi tukee myös lapsen hyvää alkua. Sekä äidillä että isällä on oma tärkeä roolinsa lapsen kasvattajana. Tekemistä riittää molemmille lapsen saattamisessa aikuisuuteen. Äidin ja isän on tärkeä myös antaa tilaa toisilleen.

5 3 Vauva on lapsi ja ihminen. Lapsella on oikeus aikuisen suojeluun ja kaikin puolin turvalliseen elämään. Lapsi on haavoittuva, pieni ja aikuisen armoilla. Aikuisella ja vanhemmalla on velvollisuus ajatella kaikissa tilanteissa lapsen parasta. Aikuisella ja vanhemmalla on vastuu lapsen edusta ja hyvinvoinnista. Silti pienelläkin lapsella on mielipiteitä ja näkemyksiä asioista. Jo pieni vauva tietää mistä hän pitää ja mistä hän ei pidä. Kuuntele lastasi nöyrällä ja vastaanottavaisella mielellä. Hänellä on sinulle tärkeää kerrottavaa. Kuuntelemalla lastasi osaat paremmin myös tukea ja auttaa häntä eri tilanteissa. Lapsi tarvitsee aikuisen aikaa, tukea ja läsnäoloa myös vauvaiän jälkeen aina 18 ikävuoteen asti! Vanhempien avuksi ja tueksi on tarjolla monenlaisia palveluita, joista saat tietoa tästä oppaasta ja neuvolasta. Myös toiset samanikäisten lasten vanhemmat ovat korvaamaton apu, kun opettelet elämää vauvan kanssa. Vauvaperheiden vanhemmille on tarjolla monenlaista toimintaa, joissa voi luoda uusia tuttavuuksia. Niihin kannattaa mennä mukaan. Kokemuksia voi toki jakaa myös sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa. Lapsen kannalta on hyväksi, että vahvistat tukiverkostoja ja suhteita lähipiirin aikuisiin. Useimmille vanhemmille tulee eteen tilanteita, joissa tuntuu että omat neuvot eivät riitä tai jaksaminen on koetuksella. Silloin kannattaa kysyä tukea arkailematta. Neuvolassa ja muissa perhepalveluissa ammattilaiset ovat sitä varten, että he auttavat lapsia ja vanhempia. Parhainta onnea ja menestystä Sinulle, koko perheelle ja uudelle perheenjäsenelle toivottaen Maria Kaisa Aula lapsiasiavaltuutettu saakka

6 4 Nimesi Sinä synnyit: kuun päivänä, kello. Painoit ja olit pitkä. Kotiin pääsimme. Hiustesi väri oli Silmäsi olivat Synnytyksessä avustivat Kuvasi Ensimmäinen sanasi Kävelit ilman tukea Ensimmäinen hampaasi Rakkain lelusi Mieliruokasi

7 5 Kädenjälki, pv. Hiuskiehkura Jalanjälki, pv.

8 Lasten ja nuorten rokotukset Ikä Tauti, jolta rokote suojaa Rokote 2 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus Pneumokokki 3 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 5 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja Pneumokokki korvatulehdus 5 kk Rotavirusripuli Rotavirus 5 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 12 kk Aivokalvotulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja Pneumokokki korvatulehdus 12 kk Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hibtaudit, DTaP-IPV-Hib kuten aivokalvotulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys kk Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR * 6 35 kk Influenssa (vuosittain) Influenssa 4 v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio DTaP-IPV 6 v Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä dtap Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL *THL suosittaa, että ensimmäinen MPR-rokote annetaan lapselle 12 kuukauden iässä. Tämä ohjeistus on voimassa vuoden 2013 loppuun, jolloin tilanne arvioidaan uudelleen. Sairastamasi lastentaudit Päivämäärä Taudin nimi 6

9 7 Neuvolakäynnit Päivämäärä Neuvolassa tehtiin

10 8 Ensihymysi Jokelsit ensi kerran Käännyt selältäsi vatsallesi Nousit istumaan Aloitit konttaamisen Nousit seisomaan Painon kehitys Ikä: Paino: 1 kk... kg... g 2 kk... kg... g 3 kk... kg... g 4 kk... kg... g 5 kk... kg... g 6 kk... kg... g 7 kk... kg...g 8 kk... kg... g 9 kk... kg... g 10 kk... kg... g 11 kk... kg... g Paino: 1 v.... kg... g 2 v.... kg... g 3 v.... kg... g 4 v.... kg... g 5 v.... kg... g 6 v.... kg... g 7 v.... kg... g

11 9 Lähde: Annals of Medicine -lehti, vuoden ikäisten tyttöjen ja poikien uudet kasvukäyrät Pituuden kehitys Ikä: Pituus: 1 kk... cm 2 kk... cm 3 kk... cm 4 kk... cm 5 kk... cm 6 kk... cm 7 kk... cm 8 kk... cm 9 kk... cm 10 kk... cm 11 kk... cm Pituus: 1 v.... cm 2 v.... cm 3 v.... cm 4 v.... cm 5 v.... cm 6 v.... cm 7 v.... cm

12 Sukupuu 10

13 11

14 32... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

15 33... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

16 34... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

17 35... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

18 36... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

19 37... /...kuu Maanantai Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Keskiviikko Torstai Torstai Perjantai Perjantai Lauantai Lauantai Sunnuntai Sunnuntai

20 38 Anna palautetta ja voita Reino ensikengät Kaikkien mennessä palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kpl Reino ensikenkiä Anna palautteesi Vauvan kirjasta osoitteessa

21 39 Liberokerhossa on tarjolla yli 200 artikkelia, runsaasti erilaisia lahjoja ja mahtava vanhempien verkosto Lahjat voivat vaihdella Liity osoitteessa libero.fi Liberokerho on täynnä etuja! Saat erikoistarjouksia, voit kerätä pisteitä lahjoihin ja pääset tutustumaan 30 vuoden aikana keräämäämme tietoon

22 40 imetys kätilö, IBCLC Heta Kolanen ja kätilö, IBCLC Meri Ovaskainen Imetys on luonnollinen tapa tarjota lapselle parasta mahdollista ravinto ja hoivata lasta. Äidinmaito sisältää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta juuri oikean määrän ravintoaineita. Lisäksi sillä on monia lapsen vastustuskykyä parantavia ominaisuuksia. Äidinmaito edesauttaa vauvan suoliston kypsymistä ja suojaa vauvaa infektioilta. Imettäminen edistää myös äidin terveyttä. Toisin kuin lapsen tarpeisiin mukautuva äidinmaito, on äidinmaidonkorvike luonteeltaan tasalaatuista eikä ota huomioon lapsen muuttuvia tarpeita.

23 41 Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee täysimetystä ensimmäisen kuuden kuukauden ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva saa ainoastaan äidinmaitoa ja D-vitamiinilisää, sekä mahdollisesti tarvitsemiaan lääkkeitä. Lapsentahtisesti täysimetetty vauva ei esimerkiksi tarvitse ylimääräistä vettä, koska täysimetys vastaa vauvan nestetarpeeseen. Parhaiten imettävälle äidille sopii normaali tasapainoinen ruokavalio. Kaikille imettäville äideille suositellaan D-vitamiinilisää. Eritysruokavaliota noudattavien on tärkeää huolehtia, että oma ravinto sisältää kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet. Puolen vuoden jälkeen imetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään kiinteiden ruokien ohella. Imetys edistää myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Se on luonnollinen tapa olla lähellä vauvaa. Imetyksen käynnistyminen Rinnat valmistautuvat imetykseen jo raskausaikana. Rintojen koko kasvaa ja rinnoista voi myös erittyä kolostrumia eli ternimaitoa. Kolostrumia erittyy myös ensimmäiset synnytyksen jälkeiset vuorokaudet. Määrät ovat pieniä, mutta ne riittävät yleensä vastasyntyneen vauvan tarpeisiin. Maitomäärä lisääntyy nopeasti ja runsaasti 2 5 vrk sisällä synnytyksestä. Vaikka äidin kehossa tapahtuvat hormonaaliset muutokset käynnistävät maidonerityksen, edistää vauvan tiheä imeminen maidonnousua. Noin 8 10 vrk kuluttua synnytyksestä äidin maidonerityksessä siirrytään kysynnän ja tarjonnan lakiin joka jatkuu koko lopun imetysajan. Rinnat tekevät maitoa saadun tilauksen mukaan, ja tyhjempi rinta tuottaa enemmän maitoa kuin täysinäinen. Maitoa siis muodostuu sitä enemmän mitä enemmän ja useammin sitä rinnoista poistuu vauvan imiessä. Jos vauva ei pysty imemään esim. keskosuuden tai sairauden takia, voi äiti käynnistää maidonerityksen lypsämällä. Lypsäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, mielellään jo 6 tunnin sisällä synnytyksestä. Ensimmäisinä päivinä äidin olisi hyvä lypsää kumpaakin rintaa yhteensä 20 minuuttia kerrallaan vähintään 8 10 kertaa vrk. Vähintään yhden lypsykerran tulisi ajoittua yöhön. Tärkeä ihokontakti Ihokontaktilla tarkoitetaan sitä että vauva ja vanhempi ovat iho ihoa vasten. Vastasyntyneen pitäminen vanhemman ihoa vasten tuntuu lähes ilmiselvältä ajatukselta. Esiäitimme lienevätkin käyttäneen tätä uutta menetelmää vaistonvaraisesti vuosituhansien ajan. Tutkimusten mukaan ensimmäisten kuukausien aikaisella ihokontaktin käytöllä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia vauvan kehitykseen. Ihokontakti on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, joilla imetyksen onnistumista voi edistää. Ihokontaktissa erittyvä oksitosiini saa aikaan maidon herumisen, joten ihokontakti helpottaa imetyksen käynnistymistä. Säännöllinen ihokontakti myös auttaa pitkän täysimetyksen onnistumista ja sillä voi houkutella esimerkiksi rinnalla lakkoilevaa vauvaa takaisin imemisen pariin. Riittääkö maito? Moni äiti voi kokea epävarmuutta maidon riittävyydestä. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että äiti tulee antaneeksi vauvalleen korviketta ns. varmuuden vuoksi, jolloin äiti korvaa omaa maitoaan korvikemaidolla ja tulee samalla vähentäneeksi omaa maidontuotantoaan. Vauva saa riittävästi maitoa, jos hän: kasvaa normaalisti pissaa vähintään 5 kertaa / vrk 4. vrk alkaen kakkaa vähintään kerran vuorokaudessa keltaista maitokakkaa, isommat useam-

24 42 man viikon ikäiset täysimetetyt vauvat voivat ulostaa useamman päivän jopa reilusti yli viikon välein, mutta kerralla enemmän. Ensimmäisinä päivinä vauvan kakka on tummaa lapsenpihkaa. imee rinnalla tehokkaasti vähintään 8 kertaa/vrk Myös korvikkeen antotapa sisältää riskin. Rinnalla omaan tahtiinsa käyvä vauva säätelee imemäänsä maitomäärää kylläisyydentunteensa mukaan. Tuttipullosta vauva saa maitoa helposti. Tällöin vauva tulee helposti ahmineeksi yli oman tarpeensa. Jos vauva tarvitsee lisämaitoa, voi sen tarjota tuttipullon sijaan esim. hörpyttämällä tai ruiskulla. Imetyksen ongelmatilanteet Imetyksen ongelmatilanteissa kannattaa hakea apua, sairaalassa hoitohenkilökunnalta ja kotiutumisen jälkeen neuvolan terveydenhoitajalta. Myös imetyksen vertaistuen sivuilta löytyy vinkkejä moneen ongelmaan. Yksi tyypillisimpiä haasteita imetyksen käynnistyessä on imetykseen liittyvä kipu. On tavallista että rinnanpäät aristavat imetyksen ensipäivinä. Imetyksen alkuvaiheessa rinnanpäiden rikkoutuminen johtuu lähes yksinomaan huonosta imuotteesta. Isompi vauva taas voi kokeilla upouusia hampaitaan äidin rintaan.

25 43 Vauvan hyvästä imuotteesta kertovat seuraavat merkit: Äidin imetysasento on mukava Imetys ei ole koko ajan kivuliasta Vauvan rintamasuunta on äitiin päin, kasvot, hartiat, vatsa ja lonkat samassa linjassa kohti äitiä. Vauvan nenä on äidin nännin kohdalla ennen kuin hän tarttuu rintaan Vauva hamuilee: nostaa leukaansa ylöspäin, kallistaa samalla päätään taaksepäin ja avaa suunsa ammolleen. Vauva ottaa rinnasta epäsymmetrisen otteen, ottaen suuhunsa myös nännipihaa, ei pelkkää nänniä. Nännipihaa on enemmän suussa leuan puolelta. Vauvan huulet ovat kääntyneet ulospäin ja suu suurella auki. Vauva imee rytmikkäästi ja nielee herumisen käynnistyttyä. Rinnanpää ei ole muovautunut imetyksen jälkeen. Imetys ja kiinteiden aloitus Äidinmaito on vauvan ensisijaista ravintoa ensimmäisen ikävuoden ajan myös kiinteiden aloittamisen jälkeen. Kiinteiden aloittaminen tapahtuu äidinmaidon suojassa n. kuuden kuukauden iässä vauvan valmiuksien mukaan. Kiinteiden aloittaminen on ensimmäinen askel kohti vauvan vierottumista rinnalta. Jos vain mahdollista, on imetyksen lopettaminen hyvä tehdä vähitellen. Näin se on miellyttävää sekä äidille että vauvalle.

26 44 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Imetys - paras alku elämälle Imettäminen on paras tapa ruokkia vastasyntynyttä. Äidinmaito suojaa sairauksilta ja imetys vahvistaa äidin ja vauvan välistä tunnesidettä, joka on saanut alkunsa jo odotusaikana. Imetys on luonnollinen tapa huolehtia vastasyntyneen ravinnonsaannista ja terveydestä. Se on luontoystävällistä, eikä aiheuta kuluja perheen taloudelle. Se on helppoa, säästää arkiaskareiden määrää ja lisää pitkällä tähtäimellä äidin ja lapsen yhteistä aikaa. Imetyksen sujumista voi opetella yhdessä vauvan kanssa, sillä kun lapsi harjoittelee imemistä, äiti opettelee imetystä. Kiire ja hätiköinti kannatta unohtaa, eikä itseltään pidä vaatia ihmeitä. Imetyskertojen lukumäärä muuttuu vauvan kasvun ja kehityksen myötä. Lapsentahtinen tapa on vauvalle edullisin, mutta ensimmäisinä viikkoina imetyskertoja on ainakin 8-12 krt/vrk. Monet vauvat imevät tiheimmin alkuillasta ja aamuyöstä. Se on vauvan tapa kasvattaa maitomäärää ja saada riittävästi ravintoa. Maidontuotannon voi käynnistää ja ylläpitää rintapumpun avulla Jos äiti ja lapsi joutuvat eroon toisistaan esim. ennenaikaisen syntymän tai lapsen sairauden takia, maidontuotannon voi auttaa alkuun tai sitä voi ylläpitää säännöllisen rintapumpulla lypsämisen avulla. Kuten imetys, myös lypsäminen stimuloi maidon tuotantoa. Mitä enemmän lypsetään, sitä paremmin maitoa riittää. Rintapumppua tulisikin käyttää yhtä usein kuin miten muutoinkin imettäisi, alussa ainakin 8-12 krt/vrk. Ameda ComfortGelhydrogeelisuojat suojaavat, kosteuttavat ja viilentävät aristavia tai kipeytyneitä rinnanpäitä. Kostea, geelimäinen pinta hoitaa ihovaurioita luonnollisella tavalla. ComfortGel-suojia voi käyttää jopa kuuden päivän ajan. Niiden lisäksi et tarvitse muita liivisuojia. Ameda rinnanpäänkohottajat valmistavat matalia tai sisäänpäin kääntyneitä nännejä imetykseen

27 45 rintapumppu.fi MOM INSPIRED. HOSPITAL TRUSTED. RehaMed avain jota etsit Sähköpumppu paras usein toistuvaan pumppaukseen Manuaaliset ja sähköllä toimivat rintapumput eivät ole samanlaisia. Jos rintoja pitää lypsää usein, on parempi käyttää sähköpumppua. Satunnaiseen käyttöön riittää käsikäyttöinen malli, pitkäaikaiseen tarpeeseen kannattaa hankkia sähköpumppu. Amedan sähköiset rintapumput Platinum, Elite ja Lactaline mahdollistavat molempien rintojen yhtäaikaisen pumppaamisen. Tuplapumppaus puolittaa lypsyajan ja lisää tehokkaasti maidontuotantoa. Platinum ja Elite ovat sairaala- ja ammattikäyttöön soveltuvia kestäviä ja tasokkaista pumppuja, joista Platinum edustaa tuotekehityksen viimeisintä teknologiaa. Elite on myös mainio vuokrapumppu ja Lactaline henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu pieni, paristoillakin toimiva rintapumppu. Yksilölliset säädöt matkivat vauvan rytmiä Kaikissa Amedan sähköpumpuissa on erikseen portaattomasti säädettävät imunopeus ja -teho. Säätömahdollisuus takaa äidin ja vauvan yksilöllisiin tarpeisiin mukautuvan, parhaan pumppaustuloksen. Esim. suurempi nopeus yhdistettynä matalampaan tehoon matkii vauvan imemistä, joka on alussa kevyttä ja nopeatahtista - ja käynnistää herumisrefleksin. Kun maito alkaa valua, jatketaan pumppausta nostamalla tehoa ja vähentämällä nopeutta, kunnes tahti tuntuu sopivalta. Henkilökohtainen sähköpumppu Ameda Lactaline on helppo kuljettaa mukana Amedan rintapumput ja kaikki imetystuotteet ovat WHO:n imetyskoodin mukaisia. Äidin ja vauvan tarpeet huomioiva tuoteperhe on laadukas ja turvallinen. Medi10/Rehamed myy ja vuokraa laadukkaita Ameda-rintapumppuja sekä imetystuotteita ammattilais- ja kotikäyttöön. Lisätietoja: Medi10 Oy/Rehamed Oy P , S-posti: Ameda Platinum Ameda-sähköpumppujen patentoitu teknologia takaa yksilöllisen hienosäädön, hygienian ja turvallisuuden Ameda Elite

28 46 liikuntaa synnytyksen jälkeen jaksat paremmin Minna Aittasalo, tutkija, terveystiet. tohtori ja Eija Savolainen, tiedottaja, UKK-instituutti, Valokuvat: Kimmo Torkkeli Liikunta auttaa jaksamaan Liikunnalla on moninaisia terveyshyötyjä synnytyksen jälkeen. Se lisää fyysistä suorituskykyä ja voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta. Terveelliset liikunta- ja ravitsemustottumukset helpottavat painon palauttamista raskautta edeltäneeseen tasoon. Liikunta vähentää myös kehon rasvaprosenttia, parantaa insuliinivastetta ja lisää veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta. Lisäksi liikunta on hyvä keino rentoutua, virkistyä ja saada omaa aikaa. Yhteiset liikuntatuokiot lapsen kanssa auttavat lasta omaksumaan pienestä pitäen liikunnallisen elämäntavan. Erilaiset liikuntamuodot ovat hauska tapa viettää perheen yhteistä aikaa. Vinkkejä ajanhallintaan Parhaimmillaan liikunta voisi olla osa jokaisen synnyttäneen äidin arkipäivää. Kun aikaa on niukasti, on tärkeää suunnitella etukäteen, milloin, miten ja missä liikkuminen kulloinkin tapahtuu. Suunnittelua helpottaa puolison tai muiden läheisten myönteinen asenne ja apu liikunnan toteuttamiseen liittyvissä järjestelyissä. Joskus on tarpeen kirjoittaa viikon aikataulu ylös ja laatia kirjallinen liikuntasuunnitelma. Se voi auttaa hahmottamaan omaa ajankäyttöä ja ennakoimaan esimerkiksi lastenhoitoavun tarvetta. Pienen lapsen kanssa kaikille sattuu tilanteita, jotka estävät liikkumasta suunnitelman mukaisesti. Varaudu esteisiin miettimällä etukäteen, mitä teet, jos aikataulu muuttuu, sade yllättää tai lapsenhoito ei järjesty. Normaali synnytys normaali liikunta Synnytyksestä palautuminen on yksilöllistä, aloita liikkuminen niin pian kun tunnet siihen pystyväsi. Yleensä liikunnan voi aloittaa 6 8 viikkoa synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen ovat voimassa yleiset aikuisia koskevat liikuntasuositukset, jotka esitellään liikuntapiirakassa (Kuva 1). Helpoin tapa aloittaa, on liittää kävely arkirutiineihin, kuten kaupassa käyntiin. Lähiympäristöstä voi myös kerätä muita samassa elämäntilanteessa olevia äitejä yhteisille vaunukävelylenkeille. Ryhmän tuki voi tehdä liikkumaan lähtemisen helpommaksi. Lihaskuntoharjoitteita voi tehdä myös kotona yhdessä vauvan kanssa. Ks. ohjeet seuraavalla aukeamalla. Aloita tutuilla ja turvallisilla liikuntamuodoilla, kuten reippaalla kävelyllä. Vaunujen työntäminen etenkin vaihtelevassa maastossa tuo kävelyyn lisää tehoa.

29 Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit 2009 Kuva 1. Liikuntapiirakka Aluksi on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa esiintyy voimakkaita hyppyjä ja nopeita suunnan muutoksia, koska nivelsiteet ovat löystyneet hormonaalisten muutosten seurauksena. Hyppyjä ja iskuja sisältävissä lajeissa, kuten tanssissa ja hölkässä, saattaa esiintyä myös enemmän virtsankarkailua. Virtsankarkailuoireita voi ehkäistä tai vähentää harjoittamalla lantionpohjalihaksia. Harjoittelun tulee olla varsin intensiivistä eli toteutua useana päivänä viikossa, mieluiten ainakin kaksi kertaa päivässä, ja sisältää paljon toistoja. Tarkempia ohjeita saat neuvolasta, terveyskeskuksen fysioterapiasta tai tutustumalla Virtsankarkailu naisilla -potilasohjeeseen sivuilla (potilaalle). Liikunta sopii imettävälle Teholtaan kohtuullinen liikunta, kuten reipas kävely, ei vaikuta rintamaidon määrään tai koostumukseen eikä imetyskykyyn. Maidon määrän turvaamiseksi nauti riittävästi nestettä liikunnan aikana. Paras imetysajankohta on ennen liikuntatuokiota: rinnat tulevat kevyemmiksi ja liikkuminen on mukavampaa. Liikkumista helpottavat myös rintoja tukevat liivit. Toisin kuin yleensä luullaan, pelkkä imetys ei laihduta. Täysimetyksen aiheuttama energiankulutuksen lisäys on noin 450 kilokaloria päivässä, mutta lisääntynyt energiankulutus korvataan yleensä syömällä enemmän. 47

30 48 Lihaksiin voimaa äiti vauvajumpalla Yhteinen liikunta vahvistaa vauvan ja äidin välistä kontaktia. Äidin ja vauvan kotijumpan voi sijoittaa joustavasti päivän rutiinien lomaan. Liikunnan voi aloittaa vauvan ollessa 2 3 kk:n ikäinen, jolloin vauva on oppinut kannattelemaan päätään ja niskaansa. Vauvalle mukanaolo äidin liikunnassa opettaa ylävartalon ja pään asentojen hallintaa. Juliste, jossa on yhdeksän äiti vauvajumpan liikettä, on tilattavissa UKK-instituutista. Juliste, samoin kuin esite Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen on tarkoitettu neuvoloiden asiakasmateriaaliksi ja niitä myydään 10 kpl nipuissa, ks. Aukeamalla esitetyt liikkeet kehittävät äidin keskivartalon ja käsivarsien lihaskuntoa. Äidin käsien lihakset saavat harjoitusta melkein huomaamatta myös kasvavan vauvan nostelussa. Toista kutakin liikettä noin minuutin ajan. 1. Lentokoneessa (käden lihakset) Pidä vauvaa käsiesi varassa edessä. Vaihda painoa jalalta toiselle ja nosta samalla vauvaa ylös päin puolelta toiselle niin korkealle kuin jaksat.

31 49 2. Katsotaan silmiin (vatsalihakset) Makaa selällä ja nosta vauva säärien päälle jalat 90 kulmassa. Nosta ylävartaloa ja katso vauvaa silmiin. Laske olkapäät ja pää takaisin alustalle. 3. Hyvää huomenta (selkälihakset, pakarat, reiden takaosa) Seiso haara-asennossa ja pidä vauva edessäsi. Koukista reilusti polvia ja kumarru selkä suorana eteenpäin. Nouse ylös selkä suorana ja ojenna lopuksi polvet.

32 50

33 51 Kerää pisteitä ja lunasta palkintoja! Ainukerho tuo iloa ja etuja arkeen Ainukerholaisena saat pisteitä kaikista ostamistasi Ainu-tuotteista. Pisteillä voit lunastaa hyödyllisiä tuotepalkintoja Ainukerhosta. Rekisteröidy nyt ja saat ihanan liittymislahjan! ainukerho.fi AINU-NEUVONTA AINA APUNASI Soita palvelunumeroon tai keskustele Ainu-neuvojien kanssa Facebookissa Facebook.com/Ainuneuvoja

34 52 Itkuinen vauva ja koliikki Juulia Ukkonen, Väestöliitto ry, Perheaikaa.fi verkkopalvelu Kuvitus Anna Salmi Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät tai kitisevät, ja itku kuuluu vauvan elämään. Itku on vauvalle elintärkeä keino ilmaista erilaisia tarpeita, tunnetiloja ja kokemuksia sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Aluksi vauvaa voi olla hankala ymmärtää, mutta vuoropuhelu helpottuu vauvan ja vanhemman oppiessa toinen toisistaan enemmän. Vauvan kasvaessa hänen ilmaisunsa muuttuu monivivahteisemmaksi, mikä helpottaa itkun syiden ymmärtämistä. Vanhempi oppii vähitellen tunnistamaan vauvan tarpeita myös kokeilemalla erilaisia vastauksia vauvan itkuun. Vauva kertoo itkullaan: l Kehon tuntemuksista (esim. nälkä, väsymys, kuumuus, kylmyys, hankaus, kipu) l Sosiaalisista tarpeistaan (esim. toive läheisyyteen ja kontaktiin, toive rauhoittua ja jättäytyä pois vuorovaikutuksesta, ylikuormitus, pitkästyminen, pelko, oudot ihmiset ja tilanteet) l Itku on myös vauvan keino purkaa kokemaansa stressiä. Vauvojen itkuherkkyydessä on eroja ja itkuisuuteen vaikuttavat monet eri asiat. Merkittäviä tekijöitä ovat vauvan temperamentti ja hänen kykynsä itsesäätelyyn. Näiden lisäksi itkuisuuteen vaikuttavat esimerkiksi vauvan ympäristö sekä vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Vauvan itkuisuus ensimmäisten viikkojen aikana Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia ja nukkuvat paljon muutaman vuorokauden ajan. Kaikkien vauvojen itkuherkkyys lisääntyy toisesta elinviikosta alkaen toisen elinkuukauden loppuun asti. Tällöin vauvat itkevät tavallisesti kahdesta neljään tuntiin vuorokaudessa. Itkuisuus vähenee tavallisesti kolmannen ja neljännen elinkuukauden aikana. Useimmat vauvat ovat jossain määrin itkuisia ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, vaikka eivät olisikaan varsinaisia koliikkivauvoja. Ilmiön ajatellaan liittyvän vauvan voimakkaasti kehittyvään ja muokkautuvaan hermostoon sekä lähestyvään kehityspyrähdykseen. Mitä tarkoittaa koliikki? Koliikilla tarkoitetaan itku- ja rauhattomuuskohtauksia, joita ilmenee muuten terveellä vauvalla ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Koliikista puhutaan silloin, kun vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa ja vähintään kolmen viikon ajan. Koliikki-itkuun ei tavallisesti löydy yhtä selkeää syytä. Suomessa koliikkia esiintyy noin joka kymmenennellä vauvalla. Koliikkia on yhtä

35 paljon tyttö- ja poikavauvoilla. Koliikki-itkua itkeviä vauvoja syntyy sekä ensisynnyttäjille että uudelleensynnyttäville. Koliikkia esiintyy yhtä paljon rintaruokituilla ja korvikemaitoa saavilla vauvoilla. Äidin ikä ei myöskään ole yhteydessä koliikin esiintyvyyteen. Koliikista puhutaan kansanomaisesti vauvan vatsavaivoina, mutta koliikki-itku ei tavallisesti johdu ilmavaivoista. Koliikkivauvalla saattaa kuitenkin olla myös ilmavaivoja. Vauva säätelee itse vireyttään Vauvan fysiologinen kehitys on syntymän jälkeen vielä keskeneräistä. Yksi keskeinen kehitystehtävä tässä vaiheessa on vauvan vireystilan säätelyn kypsyminen. Vireyden säätelyllä tarkoitetaan, että vauva kykenee ylläpitämään sopivaa kiinnostustasoa ympäristöään kohtaan tietyllä hetkellä. Kun vireystilan säätely toimii hyvin, vauva on arjessa usein tyytyväinen ja osaa väsyessään vetäytyä kontaktista, kuten aikuisen juttelulta. Itkuinen vauva ja koliikki opas vanhemmille, 2014 Väestöliitto, on saatavilla pdf:nä Väestöliiton sivuilta sekä Perheaikaa.fi verkkopalvelusta. Perheaikaa.fi verkkopalvelu tarjoaa tutkittua tietoa ja turvallista vertaistukea lasta toivoville, odottaville ja vauvaperheille. Vauvat ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikkien vauvojen vireyden ja aistimusten säätelykeinot ole syntymän jälkeen pitkälle kehittyneitä. Kun järjestelmän kehitys on vielä kesken, vauva ei välttämättä osaa sulkea itseään virikkeiltä oikealla hetkellä, eikä hän osaa osoittaa, missä tilanteessa mikäkin virike on liikaa. Tämän lisäksi vauva saattaa olla ympäristöstään kiinnostunut, mutta ei osaa vielä irrottautua ympäristön tarkkailusta silloinkaan, kun väsyy. Vauva joutuu tämän takia helposti ylivirittyneeseen tilaan, mikä voi ilmetä rauhattomuutena ja itkukohtauksina. Tavallisesti vauva jaksaa olla tyytyväisenä hereillä ensimmäisen 3 kk aikana 1-2 tuntia. Tämän jälkeen vauvaa tulee auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan. Rauhoittelu itkukohtauksen aikana Mitä pienemmästä vauvasta on kyse, sitä nopeammin vauvan itkuun tulee vastata. Älä jätä itkevää vauvaa yksin, sillä vastasyntynyt vauva on täysin riippuvainen vanhempiensa avusta. Vauvan itkuisuus ei tarkoita joka kerta nälkää. Opettele tunnistamaan vauvan viestejä ja vastaamaan vauvan eri tarpeisiin eri tavoin. Se vaatii harjoittelua, joten anna itsellesi ja vauvallesi aikaa vuoropuhelun opetteluun. Jos vauva on jatkuvasti itkuinen, on tärkeää toimia rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Niin toimimalla vauva tottuu vanhemman rauhoittelutapoihin. Pysyvät ja toistuvat rauhoittelukeinot luovat vauvan 53

36 54 Vauvan pyrkimystä katsella ympäristöään voi rajata sideharsoliinalla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Rauhoittele vauva rinnan päällä. Voit itse maata selälläsi tai istua rennosti sohvalla tai nojatuolissa ja silitellä vauvan selkää tai taputella peppua. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. Rauhoittelussa on tärkeää, että vauva tuntee kehosi liikkeen ja kosketuksesi sekä kuulee äänesi. Hyräile, suhise tai puhele vauvalle rauhallisesti. Voit valita itsellesi rauhoittelulauseen tai -laulun, jota toistat mantran tavoin. Myös imeminen rauhoittaa vauvaa, joten voit tarjota vauvalle imettäväksi tutin tai oman pikkusormesi. Myös kapalointi voi olla avuksi erityisesti silloin, kun vauva säpsähtelee omia liikkeitään tai jos vauvaa on vaikea pitää sylissä. elämään turvaa ja muuttuvat vähitellen tutuiksi oppimisen kautta. Vauvan rauhoitteluun ei ole patenttiratkaisua, joten vauva saattaa aluksi itkeä vanhemman ponnisteluista huolimatta. Vaikka vauva ei tyynnykään heti itkukohtauksestaan tai nukahda saman tien, älä ryhdy vaihtamaan asentoja ja rauhoittelutapoja. Valitse itsellesi pari erilaista toimintatapaa, joita käytät aina vauvaa rauhoitellessasi. Kumppanillasi voi olla pari toisenlaista tapaa, jotka sopivat hänelle. Rauhoittelutapoja voivat olla muun muassa seuraavat: Älä vaihda sylittelyasentoa jatkuvasti, vaikka vauva ei lopeta itkua. Toisinaan itku voi kestää puolesta tunnista yli tuntiin. Vauvalle ei silti voi tapahtua mitään pahaa, kun olet hänen luonaan ja jaksat ottaa vastaan hänen itkunsa, vaikka hän ei heti tyyntyisikään. l Keinuta vauvaa rauhallisesti sylissä siten, että vauvan kasvot ovat omaa kehoasi päin. Vauva on makuuasennossa ja selkä on mahdollisuuksien mukaan pyöreä, ja vauvan kädet ja jalat on kerätty kokoon. Keinuta ylävartaloasi istuessasi sängyllä, sohvalla tai tuolilla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. l Kanna vauvaa kantorepussa tai -liinassa siten, että vauvan kasvot ovat kehoasi päin.

matkallesi 2 Vauvan kirja

matkallesi 2 Vauvan kirja 2015 Sisällys Tervehdys 2 Ensimmäinen vuoteni 4 Kalenteri 12 Imetys 40 Lähde liikkumaan synnytyksen jälkeen, jaksat paremmin 46 Itkuinen vauva ja koliikki 51 Hyvä vanhemmuus ei tunne sukupuolta 55 Lukeminen

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman

Lisätiedot

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko.

Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Eräänä synkkänä yönä Mitä jos en voikaan ruokkia lastani äidinmaidolla vaikka äitini on imetystukiäiti ja minuakin

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Anna Ryynänen. Gummerus

Anna Ryynänen. Gummerus Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta

Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta Harjoituksessa on viisi humoristisen totista listapoimintaa imetyksestä. Ryhmän ja viitoset voi jakaa viideksi osaksi, jolloin kukin ryhmä tarkastelee

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot