108 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 110 Johtaja-soveltuvuusarvioinnin esittely. 111 Sisäinen tarkastus, liite 1

Transkriptio

1 LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU YHTYMÄHALLITUS KOKOUSTIEDOT Aika Paikka klo Forssan ammatti-instituutti, Saksankatu 27, Forssa Klo Suomi 100-vuotta puun istutus nurmialueelle A-rakennuksen pääovista oikealla VARSINAISESSA KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 108 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 109 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja päätösten tiedoksianto 110 Johtaja-soveltuvuusarvioinnin esittely 111 Sisäinen tarkastus, liite Sähkönhankinnan optiovuoden käyttämättä jättäminen 113 Tietosuojavastaavan nimeäminen 114 Salassa pidettävä asia - JulkL (621/1999) 24.1 :n 32 k 115 Organisaatiomuutoksesta johtuvat muutokset viroissa ja toimissa, liite Tarkastuslautakunnan kokous Rakennus- ja kunnostuskohteiden suunnittelutöiden sopimuksen optio 118 Päätökset ja kirjelmät, liite 4 Sirkka-Liisa Anttila Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

2 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yh 108 Ky. joht.: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yh 108 Päätös: Hallituksen jäsen paikalla Varajäsen paikalla Sirkka-Liisa Anttila Johanna Häggman Kati Fonsell -Laurila Olla-Riitta Aarikka Juha Mäenpää Kari Leppälahti Katja Ojala Tiia Räsänen Jukka Perälä Allan Lunden Klaus Ruisvaara Vesa Niininen Riitta Ryhtä Eevi Haho Johanna Rämö Sirpa Suomi Ossi Stenholm Turkka Mali Simo Vehmaa Jaana Lehtonen Tapio Virtanen Risto Aaltonen Valtuuston pj. ja varapj:t Eino Järvinen, pj Maria Orzech Simo Pärssinen paikalla Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

3 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÄÄTÖSTEN TIEDOKSIANTO Yh 109 Tämän kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Ky.joht.: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajat. Yh 109 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

4 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus JOHTAJA-SOVELTUVUUSARVIOINNIN ESITTELY Yh 110 Tulevan ky johtajaehdokkaiden haastatteluun osallistunut ryhmä valitsi soveltuvuusarviointiin neljä henkilöä. Soveltuvuusarvioinnin suorittaja RP-PEOPLE Oy:n toimitusjohtaja esittelee arvioinnin tulokset. Ky joht.: Merkitään tiedoksi. Yh 110 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

5 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus SISÄINEN TARKASTUS Yh 111 Koulutuskuntayhtymän hallintosäännön (69 ) mukaan kuntayhtymäkonsernin sisäisen tarkastuksen järjestämisestä päättää yhtymähallitus. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi huomioistaan yhtymähallitukselle ja kuntayhtymäjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään yhtymähallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa mikä löytyy talousarvion täytäntöönpano-ohjeesta. Sisäisen tarkastuksen raporttipohja on liitteenä. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin (5.8. sisäinen tarkastus) on kirjattu, että yhtymähallituksen keskuudestaan valitseman kahden jäsenen on vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta suoritettava tarkastus : kuntayhtymän kassoihin pankkitilien varoihin kuntayhtymän hallussa oleviin arvopapereihin ja vakuuksiin sekä varastoihin Yhtymähallituksen toimikaudella toimivat sisäisen tarkastuksen suorittajina Jaana Kantee ja Simo Vehmaa. Ky joht.: Valitaan sisäisen tarkastuksen suorittajat yhtymähallituksen toimikaudeksi Yh 111 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

6 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus SÄHKÖNHANKINNAN OPTIOVUODEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN Yh 112 Kuntayhtymä on liittynyt Forssan kaupungin hyväksymään sähköenergian hankintasopimukseen vuosille Nordic Green Energy Oy:n kanssa. Nordic Green Energy Oy on tarjonnut tarjouspyynnön ja sähköenergian toimitussopimuksen mukaista optiovuotta vuodelle Sähkömarkkinatilanne ja sopimusten hinnoittelumalli on kuitenkin muuttunut tarjouskilpailun jälkeen merkittävästi ja kaupunkikonsernin sähköenergian hankintaa hoitava Enegia Oy ei suosittele optiovuoden käyttöä vuodelle Forssan kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt kaupungin ja kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen puolesta, että nämä jättävät sähkönhankintasopimukseen sisältyvän optiovuoden 2020 käyttämättä ja esittää muille sähköenergian hankintasopimuksessa mukana oleville kaupunkikonsernin yhteisöille, että myös nämä päättävät jättää sähkönhankinnan optiovuoden 2020 käyttämättä. Lisäksi kaupunginhallitus oikeutti teknisen johtajan järjestämään keväällä 2018 konserniyhteisöille sähkönhankintaa koskevan tarjouskilpailun vuosille ja mahdollisille optiovuosille. Ky joht.: Päätetään jättää sähkönhankinnan optiovuosi käyttämättä ja ilmoitetaan Forssan kaupungille, että oppilaitos on halukas olemaan mukana Forssan konsernin sähkönhankintaa koskevassa kilpailutuksessa. Yh 112 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

7 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus TIETOSUOJAVASTAAVAN NIMEÄMINEN Yh 113 Euroopan unionin tietosuojauudistuksella viitataan lainsäädäntöuudistukseen (astuu voimaan ), johon kuuluvat yleinen tietosuoja-asetus ja direktiivi lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta. Direktiivi oikeudellisena välineenä asettaa tavoitteet, joihin kaikkien unionin jäsenvaltioiden tulee päästä. Tietosuoja-asetus tulee harmonisoimaan tietosuojasääntelyn ja se koskee sekä EU:ssa että sen ulkopuolella toimivia rekisterinpitäjiä. Teknologian kehittyminen esim. sosiaalista mediaa, pilvipalveluita ja sijaintitietoja hyödyntävissä palveluissa, entistä globaalimpi toimintaympäristö ja digitalisoituminen ovat lisänneet henkilötietojen käsittelyä sekä siten myös lisänneet tietosuojan tarvetta. Kuntayhtymän johtaja on nimennyt tietoturva-/tietosuojaryhmän, jossa on edustus henkilöistä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Tällaisia ryhmiä oppilaitoksessa ovat henkilöstö-, asiakirja- ja taloushallinto, opiskelijahallinto, opiskelijahuolto/-palvelut ja it-palvelut. Jouni Mäkelä, tietoturva-/tietosuojaryhmän puheenjohtaja on kutsunut ryhmän koolle tavoitteena selvittää millaisia toimia tietosuojauudistus kuntayhtymältä edellyttää ja miten eri tehtävien osalta edetään. Tietosuojavastaava Asetus velvoittaa määrätynlaisia rekisterinpitäjiä nimeämään tietosuojavastaavan. Tietosuojavastaavan nimeäminen on ollut vaatimuksena nykysääntelyssäkin esimerkiksi terveydenhuollon alalla. Nimeäminen täytyy tehdä, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: a) tietojen käsittelyä suorittaa viranomainen tai julkishallinnon elin (muu kuin tuomioistuin) b) ydintehtävät muodostuvat käsittelytoimista, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttävät rekisteröityjen säännöllistä ja järjestelmällistä seurantaa laajassa mitassa tai c) ydintehtävät muodostuvat käsittelytoimista, jotka kohdistuvat henkilötietojen erityisiin tietoryhmiin, rikostuomioihin tai rikoksia koskeviin tietoihin. Edellä mainituilla perusteilla tietosuojavastaavan nimittäminen kohdistuu erityisesti julkiselle sektorille. Yksi tietosuojavastaava voidaan nimittää useampaa viranomaista tai julkishallinnon elintä varten. Tällöin on huomioitava organisaatiorakenteet ja organisaatioiden koko, jotta tietosuojavastaavan toimenkuvan laajuus on hallittavissa. Myös yritysryhmä voi nimittää yhden tietosuojavastaavan, jonka toimenkuvaan kuuluu koko ryhmän henkilötietojen käsittely ja tietosuojan toteutumisesta huolehtiminen. Seuraavassa on listattu tärkeimpiä asetuksen määrittämiä tietosuojavastaavan asemaan ja tehtävänkuvaan liittyviä seikkoja. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

8 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus Tietosuojavastaavan asema Riippumaton asema organisaatiossa Raportoi suoraan rekisterinpitäjän tai käsittelijän ylimmälle johdolle Otetaan asianmukaisesti ja riittävän ajoissa mukaan kaikkiin tietosuojaan liittyviin kysymyksiin Pätevyysvaatimus tietosuojan alalta: tietosuojalainsäädäntötuntemus, lain vaatimusten soveltamisosaaminen ja alan käytäntöjen tuntemus Voi olla rekisterinpitäjän tai käsittelijän palkkalistoilla, tai ulkoistettu palvelun tuottajalle Taattava tarvittavat resurssit sekä asianmukainen pääsy henkilötietoihin ja niiden käsittelytoimiin tietosuojavastaavan tehtävien hoitamiseksi Tehtävä yhteistyötä useiden organisaation yksiköiden kanssa Julkinen yhteyspiste valvontaviranomaisen ja rekisteröityjen suuntaan Salassapitovelvollisuus Ei saa erottaa tai rangaista tietosuojavastaavan tehtävien hoitamisen vuoksi Voi suorittaa muitakin tehtäviä tietosuojavastaavan tehtävien ohella kuitenkin niin, ettei niistä aiheudu eturistiriitoja. Tietosuojavastaavan tehtävänkuva Asetuksen vaatimusten täytäntöönpano ja soveltaminen organisaatiossa Organisaation neuvonta ja ohjaus kaikissa tietosuojakysymyksissä Dokumentaation laatimisen, saatavuuden ja säilyttämisen valvonta Ilmoitusvelvollisuuden toteutumisen seuranta Vaikutusten arviointien tekemisen tukeminen ja valvonta Yhteistyö valvontaviranomaisen kanssa Tietosuojan tietoisuusohjelman rakentaminen ja kouluttaminen henkilöstölle Rekisteröityjen oikeuksien toteuttamisen tukeminen Käsittelytoimiin liittyvän riskin asianmukainen huomioi Ky joht.: Nimetään Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän tietosuojavastaavaksi suostumuksellaan hallintosihteeri Hannele Peltomaa, jonka koulutus ja nykyinen työ hallintosihteerinä ja arkistonhoitajana liittyy tiiviisti tietosuoja-, salassapito- ja julkisuuslainsäädäntötuntemukseen ja lakien soveltamisosaamiseen. Tietosuojavastaava toimii tietoturva-/tietosuojaryhmän kokousasioiden esittelijänä ja sihteerinä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutosten johdosta aiemmin aikuiskoulutukseen liittyvä tutkintotoimikuntien kanssa tehtävä työ poistuu Peltomaan tehtävänkuvasta ja näin ollen resurssia vapautuu. Maksetaan Peltomaalle tehtävän vaativuuden perusteella erityislisää 200 /kk lukien. Yh 113 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

9 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus ORGANISAATIOMUUTOKSESTA JOHTUVAT MUUTOKSET VIROISSA JA TOIMISSA Yh 115 Yhtymähallituksen , 50, hyväksymä organisaatiomuutos lukien vaikuttaa joidenkin virkojen toimitussisältöön sekä tarkoittaa myös joidenkin toimien lakkaamista. Virkoihin ja toimiin kohdistuvista muutoksista on neuvoteltu yhteistoiminta neuvotteluissa, jotka käytiin Niiden henkilöiden kanssa, joiden toimi organisaatiomuutoksen myötä lakkaa, pyritään sopimaan uudesta, uuden organisaation mukaisesta toimesta. Mikäli sopimukseen ei päästä, tulee nykyinen toimi irtisanottavaksi, koska toimet lakkaavat Uusien toimien tehtäväkohtainen palkka on määritelty kuntayhtymän palkkausperusteiden mukaisesti, asia on käsitelty YT-neuvotteluissa ja muutoksen kohteena olevia henkilöitä on lisäksi kuultu henkilökohtaisesti. Virkasuhteisten osalta henkilöiden virka säilyy ennallaan, mutta koska virkojen tehtäväsisällöt muuttuvat, työnantajalla on oikeus virkojen toimitussisältöjen muutoksen. Asia on käsitelty YT-neuvotteluissa ja muutoksen kohteena olevia henkilöitä on lisäksi kuultu henkilökohtaisesti. Kahden viran osalta toteutetaan lisäksi nimikemuutos, joka ei vaikuta virkaan tai sen sisältöön. Liitteenä erittely viroista, joita toimitussisällön muutos koskee sekä toimista, jotka lopetetaan Ky joht.: Hyväksytään liitteen mukaisten virkojen virantoimitussisällön muutos sekä nimikemuutos myyntipäällikön ja projektienhallintapäällikön tehtävässä lukien. Lakkautetaan oppisopimussihteerin toimi, kaksi asiakkuuspäällikön toimea ja koordinaattorin toimi Perustetaan uusi koulutussihteerin toimi, koulutussuunnittelijan toimi, työelämäkoordinaattorin toimi ja viestintäsuunnittelijan toimi lukien. Yh 115 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

10 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS Yh 116 Tarkastuslautakunnan kokouspöytäkirjat saatetaan hallituksen tietoon siten, että ne ovat esityslistalla omina asioina, jolloin hallituksen jäsenet voivat selkeämmin kysellä asioista ja ehdottaa toimenpiteitä mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi. Tarkastuslautakunnan kokouksen pöytäkirja on luettavissa kuntayhtymän verkkosivuilla, osoitteessa Ky joht.: Merkitään tiedoksi. Yh 116 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

11 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus RAKENNUS- JA KUNNOSTUSKOHTEIDEN SUUNNITTELUTÖIDEN SOPIMUKSEN OP- TIO Yh 117 Yhtymähallitus hyväksyi kokouksessaan liittymisen Forssan kaupungin tilapalvelun kilpailuttamaan pienten rakennus- ja kunnostuskohteiden suunnittelutöiden sopimukseen vuodelle Sopimuksiin sisältyi optiona vuodet 2017 ja 2018, joista yhdyskuntalautakunta päättää vuosittain erikseen. Yhtymähallitus on kokouksessaan hyväksynyt optiovuoden 2017 käytön. Forssan kaupungin yhdyskuntalautakunta on kokouksessaan päättänyt käyttää vuosikonsulttisopimuksiin sisältyvän optiovuoden 2018 suunnittelualoittain seuraavien suunnittelutoimistojen kanssa: Rakennussuunnittelu vaativa ja tavanomainen luokka: Arkkitehtuurisuunnittelu P. Pylkkönen-Palm Turvallisuus- ja rakennusins.tsto A.Oksala Ky Rakennesuunnittelu vaativa ja tavanomainen luokka: Turvallisuus- ja rakennusins.tsto A.Oksala Ky Rakennusinsinööritoimisto Raksantti LVIA-suunnittelu vaativa luokka: Insinööritoimisto Hewair Oy Insinööritoimisto Tähtiranta Oy LVIA-suunnittelu tavanomainen luokka: Loimisuunnittelu Oy Insinööritoimisto Tähtiranta Oy Sähkösuunnittelu vaativa luokka: Sähkösuunnittelu Macel Oy Sähkösuunnittelu tavanomainen luokka: Insinööritoimisto Tritium Oy Rosenblad Consulting Oy Kuntayhtymän on tarkoituksenmukaista liittyä sopimukseen myös optiovuoden 2018 osalta. Ky joht.: Liitytään Forssan kaupungin rakennus- ja kunnostuskohteiden suunnittelutöiden sopimukseen optiovuodeksi Yh 117 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

12 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus PÄÄTÖKSET JA KIRJELMÄT Yh 118 viranhaltijapäätökset ajalta OKM:n kirje 30/221/2017 liitteenä koskien Perusrahoituksen tavoitteellisista opiskelijavuosista ja harkinnanvaraisesta korotuksesta päättäminen sekä suoritusrahoituksen laskennassa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen varainhoitovuodelle Ky joht.: Merkitään tiedoksi ja hyväksyttäväksi. Yh 118 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

13 Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän SISÄISEN TARKASTUKSEN RAPORTTI sisäisen valvonnan suunnitelman tarkoittamasta tarkastuksesta 1 RAHAVARAT 1.1 Käteiskassat: - neuvonta Saksankatu 27 - kosmetologit - opiskelijaravintola - opetusravintola Tarkastuskohde: Menettely: Tarkastuspäivän käteisen saldo kassaohjelman saldoraportin mukaan Tarkastuspäivän käteisvarat kassassa e e Lausunto: Kassavarat täsmäävät/eivät täsmää kassaohjelman päivän saldoon. Maininta, onko kassaa hoidettu asiaankuuluvalla huolellisuudella. 1.2 Rahatilit: Menettely: Kirjanpidosta saatavan viimeisen kirjauspäivän rahatilien saldot verrataan vastaavan päivän tiliotteisiin. Saldo pankin tiliotteella tilillä FI Saldo kirjanpidossa e e Lausunto: Rahatilin saldo täsmää/ei täsmää pankin tiliotteeseen 1.3 Pankkitililimiitti Menettely:

14 Todetaan pankkitililimiitti tarkastusajankohtaa lähinnä käytettävissä olevan päivän tiliotteelta velkasaldot. Tarkastuspäivän pankkitililimiitti tilillä FI e 1.4 Muut rahoitusluotot Menettely: Todetaan kirjanpidosta pääkirjatileille kirjatut muut rahoitusluotot Tarkastuspäivän rahoitusluotot e Lausunto: 2 ARVOPAPERIT 2.1 Pysyvien vastaavien arvopaperit Menettely: Pysyviin vastaaviin kuuluvat talousarviomäärärahoin hankitut osakkeet, osuudet ja käyttöoikeudet tarkastetaan vertaamalla tarkastusvuoden aikana hankittuja arvopapereita talousarvioon kirjattuun hankintamenoon ja aikaisemmin hankittuja arvopapereita viimeksi laadittuun taseeseen sekä arvopaperiluetteloon. Lausunto: Arvopaperit ovat/eivät ole turvaavasti säilytettyinä tallella ja/eikä merkittynä arvopaperiluetteloon 3 VAKUUDET 3.1 Urakkasopimusten mukaiset vakuudet Menettely: Todetaan keskeneräisten hankkeiden ja tarkastusvuoden aikana valmistuneiden kohteiden urakkasopimuksista rakennusaikaisten ja takuuajan vakuuksien laatu ja tarkastetaan, että vakuudet ovat kuntayhtymän hallussa. Urakoitsijan nimissään antamaan talletusvakuuteen tulee liittyä panttaustodistus ao. rahalaitokselta.

15 Lausunto: 3.2 Muiden sopimusten mukaiset vakuudet Menettely: Tutustutaan tarpeen mukaan voimassa olevien sopimusten ja mm. kauppakirjojen ehtoihin (työllistämis- ja rakennusvelvoitteet, maksamaton kauppahinta ja erottamisoikeus) ja niiden täyttämisen vakuudeksi myönnettyihin vastavakuutuksiin ja todetaan, että vastuuvakuudet on asianmukaisesti kunnossa, kiinnitykset haettu, haltijapaperit kiinnitettyinä kuntayhtymän hallussa) Lausunto: 4 VARASTOT 4.1 Siivoustarvikevarasto Siivousaineiden ja tarvikkeiden osalta pidetään erillistä nettohintaista varastokirjanpitoa siivousesimiehen toimesta. Varaston enimmäismäärä on enintään euroa. 4.2 Muut varastot Seuraavat varastot katsotaan kulutusvarastoksi, joista on kuitenkin erilliset tilinsä kirjanpidossa ja joihin sidottujen varojen ohjeelliset enimmäismäärät ovat seuraavat: Toimisto- opetus- ja ensiaputarvikkeet Auto- ja kuljetustekniikka LVI-tekniikka Metalliosasto Kosmetologit Opetuskeittiöt ja lounasravintola Ammattikeittiö Savityö Kudonta e e e e e e e e e Tarkastuskohde: Menettely:

16 Tutustutaan varaston hoitoon liittyviin toimenpiteisiin ja todetaan tehdyt inventaariot Lausunto: 5 IRTAIMISTOLUETTELO 5.1 Windows-pohjainen kalustokortisto Inventaario / 20 Otanta / 20 Lausunto: Allekirjoitus ssa pnä kuuta 20

17 ORGANISAATIOMUUTOKSESTA JOHTUVAT MUUTOKSET VIROISSA JA TOIMISSA Viran toimitussisällön muutos: Oppisopimustarkastajan tehtävä lakkaa ja viran sisältö muuttuu koulutusasiantuntijan tehtäväksi Koulutuspäällikön tehtävä lakkaa ja viran sisältö muuttuu yrityspalvelupäälliköksi Oppisopimusjohtajan tehtävä lakkaa ja viran sisältö muuttuu controlleriksi Koulutusalavastaavat: Opettajan virkaan kuuluu koulutusalavastaavan työ, josta maksetaan sopimuspalkka. Kyse on viran toimitussisällön muutoksesta. Nimikemuutos: Myyntipäällikön nimike muuttuu yrityspalvelupäälliköksi, virka ja tehtävät ennallaan Projektienhallintapäällikön nimike muuttuu yrityspalvelupäälliköksi, virka ja tehtävät ennallaan Toimen lakkauttaminen: Oppisopimussihteerin toimi uusi toimi, jota tarjotaan, on koulutussihteeri Asiakkuuspäällikön toimi uusi toimi, jota tarjotaan, on koulutussuunnittelija Asiakkuuspäällikön toimi uusi toimi, jota tarjotaan, on työelämäkoordinaattori Koordinaattorin toimi uusi toimi, jota tarjotaan, on viestintäsuunnittelija

18 Opetus- ja kulttuurtrninisteric PL Valtioneuvosto Asiakirjan nimi: Perusrahoituksen tavoitteellisista opiskelijavuosista ja harkinnanvaraisesta korotuksesta paattarninen seka suoritusrahoituksen laskennassa kaytettavien suoritteiden maaran vahvistaminen varainhoitovuodelle 2018 Asiakirjan palvarnaara: Diaarinumero: OKM/30/221/2017 Asiakirjan tunnus I Docid: Asiakirjan allekirjoittajat: Opetusneuvos, Jukka Lehtinen, Esittelija, :02:36, C=FI Ylijohtaja, Mika Tammilehto, Paattaja, :04:53, C=FI Tarkistesumma: IPCD8 XpE5c6ihrKOaNh5PFHnl= Asiakirja on allekirjoitettu sahkcisesti opetus- ja kulttuurirninistericn tietojarjestelrnassa. opetus- ja kulttuurirninisterion kirjaamosta (kirjaamo@minedu.fi, puh ). l.isatietoja Opetus- ja kulttuurimlnisterio Undervisnings- och kulturministeriet Meritullinkatu 10, Helsinki I PL 29, Valtioneuvosto Puh I kirjaamo@minedu.fi Sjotullsqatan 10, Helsingfors I PB 29, Statsradet Tfn I kirjaamo@minedu.fi Y-tunnus FO-nummer

19 Kirje OKM/30/221 / Ammatillisen koulutuksen [arjestajat Viite Asia Perusrahoituksen tavoitteellisista opiskelijavuosista ja harkinnanvaraisesta korotuksesta paattaminen seka suoritusrahoituksen laskennassa kaytettavien suoritteiden maaran vahvistaminen varainhoitovuodelle Johdanto Opetus- ja kulttuuriministerio paatti uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen [arjestamisluvista. Lupia rnyonnettiin yhteensa 146 koulutuksen jarjestajalle. Lisaksi lupa myonnettiin kolmelle uudelle hakijalle. Tarnan lisaksi koulutuksen jarjestajina jatkaa siirtyrnasaannosten perusteella 17 jarjestajaa, joille ei tehty uuden lain mukaista jarjestarnislupaa. Koulutuksen jarjestajia on vuoden 2018 alusta lukien nain ollen yhteensa 166. Yksi naista on Saamelaisalueen koulutuskeskus, jonka jarjestaman koulutuksen rahoitukseen ei kuitenkaan sovelleta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen jarjestamisluvassa paatetaan koulutuksen jarjestajan opiskelijavuosien vahimmaismaara, jolla turvataan koulutuksen jarjestajalle ennakoitava toiminnan volyymi. Vuotuisella opetus- ja kulttuuriministerion suoritepaatoksella paatetaan tulevan varainhoitovuoden tavoitteellinen opiskelijavuosimaara, joka ei voi alittaa jarjestamisluvassa paatettya opiskelijavuosien vahimmaismaaraa. Niille koulutuksen jarjestajille, joille jarjestamisluvassa on maaratty tyovoimakoulutuksen tehtava, paatetaan myos, mika osa opiskelijavuosien tavoitteellisesta maarasta kohdennetaan tyovoimakoulutukseen. Ministerio voi jattaa pienen osan tavoitteellisista opiskelijavuosista jaettavaksi varainhoitovuoden aikana tehtavilla lisapaatoksilla, jotta tarvittaessa voitaisiin vastata akuutteihin ennakoimattomiin koulutuksen kohdentamistarpeisiin. Vuotuisessa suoritepaatoksessa paatetaan lisaksi perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen euromaarista. Ministerio voi korottaa koulutuksen jarjestajalle myontamaansa perusrahoitusta harkinnanvaraisesti koulutuksen jarjestajan toimintaan liittyvasta erityisesta syysta johtuen. Vuotuisessa suoritepaatoksessa vahvistetaan myos suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen myontamisperusteena kaytettavat suoritemaarat. Opetus- ja kulttuuriministerio Undervisnings- och kulturministeriet Meritullinkatu 10, Helsinki I PL 29, Valtioneuvosto Puh I kirjaamo@minedu.fi Sjotullsgatan 10, Helsingfors I PB 29, Statsrlldet Tfn I kirjaamo@minedu.fi Y tunnus B FO-nummer B

20 OKM/30/221/ (13) Varainhoitovuodelle 2018 tehtavassa paatoksessa tarna tarkoittaa suoritusrahoituksen laskennassa kaytettavia vuoden 2016 tutkintotietoja. Koulutuksen jarjestajan tulevan varainhoitovuoden rahoitus, joka perustuu suoritepaatoksessa paatettyihin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin ja vahvistettuihin suoritemaariin, rnyonnetaan vuoden lopussa tehtavalla valtionosuuksien maksatusta koskevalla rahoituspaatoksella. Tassa yhteydessa paatetaan rnyos yksityisten koulutuksen jarjestejien arvonlisaverokorvausten eurornaarat, 2. Suoritepaatoksessa paatettavat asiat 2.1. Perusrahoituksen tavoitteellisten opiskelijavuosien maarat Valtion vuoden 2018 talousarvioesityksessa ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien maara on enintaan opiskelijavuotta, mista tyovoimakoulutuksena jarjestettavaan koulutukseen kohdennettava maara on vahintaan opiskelijavuotta. Tyovoimakoulutuksen opiskelijavuodet kohdennetaan suoritepaatoksessa niille koulutuksen jarjestajille, joille on myonnetty tyovoimakoulutuksen tehtava jarjestamisluvassa. Maahanmuuttajien koulutukseen vuodesta 2017 lukien kohdennettu lisamaararaha sisaltyy ammatillisen koulutuksen maararahaan koko kehyskaudelle. Maahanmuuttajien koulutukseen kohdennetaan suoritepaatoksessa opiskelijavuotta. Talousarvion tavoitteellisesta opiskelijavuosimaarasta opiskelijavuotta, josta 500 tyovoimakoulutuksen jarjestamiseen, on budjettiriihessa paatettya lisapanostusta nuorisotyottomyyden vahentamiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen. Budjettiriihen lisapanostus koskee tassa vaiheessa vain vuotta 2018 ja se kohdennetaan koulutuksen jarjestajille suoritepaatoksessa. Jarjestamisluvissa koulutuksen jarjestajille paatetty opiskelijavuosien vahimmaismaara on eli 90 % talousarvion tavoitteellisten opiskelijavuosien maarasta. Suoritepaatoksella kohdennettava opiskelijavuosien maara on siten Tasta kuitenkin opiskelijavuotta on tarkoitus jattaa jaettavaksi varainhoitovuoden aikana tehtavilla lisapaatoksilla, jotta voitaisiin vastata vuoden aikana syntyviin akuutteihin koulutuksen kohdentamistarpeisiin. Nain ollen joulukuussa tehtavassa suoritepaatoksessa on tarkoitus kohdentaa koulutuksen jarjestajille opiskelijavuotta, josta tyovoimakoulutukseen vahintaan opiskelijavuotta Perusrahoituksen harkinnanvarainen korotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 e :n mukaan koulutuksen jarjestajalle myonnettavaa perusrahoitusta voidaan korottaa harkinnanvaraisesti koulutuksen jarjestajan toimintaan liittyvasta erityisesta syysta johtuen. Perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen erityiset syyt liittyvat paasaantoisesti toiminnan taloudellisiin edellytyksiin. Harkinnanvaraista korotusta on tarkoitus kayttaa yksittaisten koulutuksen jarjestajien kohdalla esimerkiksi kustannusrakenteeltaan erityisen kalliin koulutuksen jarjestamisen turvaamiseksi. Sita voidaan tarvittaessa kohdentaa myos koulutuksen jarjestajan kokonaistaloudellisen tilanteen perusteella, mikali pelkastaan laskennallisella rahoituksella ei ole mahdollista saavuttaa toiminnan kannalta riittavaa rahoitustasoa. Perusrahoituksen harkinnanvaraisella korotuksella on myos mahdollista tarvittaessa siirtymavaiheessa kompensoida rahoituksen maaraytymisperusteiden muutoksista aiheutuvia yksittaisten koulutuksen jarjestajien rahoitustasossa tapahtuvia epatarkoituksenmukaisia ennakoimattomia muutoksia.

21 OKM/30/221 / (13) Opetus- ja kulttuurlmlnlsterion tarkoitus on rnyontaa varainhoitovuotta 2018 koskevan perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta vain erityisen perustellusta syysta. Koulutuksen jarjestaja voi hakea perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta - kustannusrakenteeltaan erityisen kalliin koulutuksen jarjestamisen turvaamiseksi - kokonaistaloudellisen tilanteensa perusteella, jos laskennallisella rahoituksella ei ole mahdollista saavuttaa toiminnan kannalta riittavaa rahoitustasoa tai - rnikati uudet rahoituksen maaraytymisperusteet aiheuttavat jarjestajan rahoitustasossa kohtuuttoman alenemisen 2.3. Suoritusrahoituksen laskennassa kaytettavat suoritteet ja perusrahoituksen tavoitteellisten opiskelijavuosien painotus Suoritepaatoksessa vahvistetaan suoritusrahoituksen myontamisperusteena kaytettavat suoritemaarat, Vuonna 2018 suoritusrahoituksen suoritteina kaytetaan Tilastokeskuksen koulutuksen jarjestajilta keraarnia kalenterivuoden 2016 tutkintotietoja. Lopullista varainhoitovuoden 2018 suoritepaatosta varten Tilastokeskus toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriolle vuoden 2016 tutkintotiedot tutkintotarkkuudella pohjakoulutustiedon mukaan jaoteltuna. Tutkinnon suorittaneiden pohjakoulutustieto saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisterista. Suoritepaatoksessa vahvistetaan myos perusrahoituksen tavoitteellisten opiskelijavuosien painotus. Koulutuksen jarjestajien tavoitteellista opiskelijavuosimaaraa painotetaan jarjestajan vuoden 2016 toteutuneiden painotettujen ja painottamattomien opiskelijavuosien suhteessa. Vuoden 2016 toteutuneina opiskelijavuosina laskennassa kaytetaan vuoden 2016 perustutkintokoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijamaaraa, lisakoulutuksen opiskelijatyovuosimaaraa seka erikoisoppilaitosten opiskelijatuntimaaraa. Erikoisoppilaitosten opiskelijatunnit on muunnettu opiskelijatyovuosiksi. Opiskelijamaara ja opiskelijatyovuosimaara on muunnettu opiskelijavuosiksi silla oletuksella, etta yksi perustutkinto- ja oppisopimuskoulutuksen opiskelija on yksi opiskeluvuosi ja vastaavasti lisakoulutuksen yksi opiskelijatyovuosi on yksi opiskelijavuosi. 3. Suoritepaatoksen valmisteluprosessi ja aikataulu Opetus- ja kulttuuriministerio on laatinut suoritepaatoksen valmistelun pohjaksi ehdotuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien kohdentamisesta ottaen huomioon alueelliset, valtakunnalliset ja toimialakohtaiset tarpeet. Teknisena aluejakona on kaytetty maakuntia. Tyovoimakoulutuksen kohdentamisen osalta on kuultu tyo- ja elinkeinoministeriota ja EL Y-keskuksia. Opiskelijavuosia koskevan alueellisen ehdotuksen lisaksi ministerio toimittaa mennessa koulutuksen jarjestajille alustavan laskelman varainhoitovuoden 2018 rahoituksesta jarjestamislupien opiskelijavuosien vahimmaismaarilla ja koulutuksen jarjestajan Tilastokeskukselle ilmoittamien vuoden 2016 tutkintotietojen perusteella laskettuna. Vuoden 2016 pohjakoulutustieto ei ole viela kaytettavissa, joten pohjakoulutustietona alustavassa laskelmassa kaytetaan vuoden 2015 tutkintojen pohjakoulutuksen mukaista jakaumaa. Lopullinen laskelma tehdaan vuoden 2016 pohjakoulutustiedolla. Koulutuksen jarjestajilta pyydetaan palautetta suoritepaatoksessa jaettavien opiskelijavuosien alueellisessa kohdentamisessa kaytettyjen kriteerien soveltuvuudesta ja niiden perusteella maakuntaan esitettavasta opiskelijavuosimaarasta. Lisaksi koulutuksen jarjestajilta pyydetaan esitysta perusteluineen opiskelijavuosien tavoitteelliseksi maaraksi siten, etta esityksessa kuvataan, mika osuus koulutuksen jarjestajan kotimaakuntaan suoritepaatoksessa kohdennettavasta

22 OKM/30/221/ (13) opiskelijavuosimaarasta tulisi osoittaa jarjestajalle itselleen. Selkeasti useamman maakunnan vaeston koulutustarvetta palvelevien koulutuksen jarjestajien tulee lisaksi esittaa, rnika osuus naiden muiden maakuntien opiskelijavucsimaarasta tulisi osoittaa niille. Ministerion ehdotuksessa ei ole otettu huomioon sita, etta jotkut koulutuksen jarjestajat toimivat osittain rnyos muualla kuin kotimaakunnassaan. Ministerion ehdotus perustuu alueiden vaeston seka tyo- ja elinkeinoelaman osaamistarpeen perusteella tehtyihin koulutustarvearvioihin. Opetus- ja kulttuuriministerio priorisoi koulutuksen jarjestajien esityksia, jotka on valmisteltu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 124 :n mukaisesti yhteistyossa muiden samalla alueella toimivien koulutuksen jarjestajien kanssa. Mikali maakunnassa toimivien koulutuksen jarjestajien suuren maaran tai muun syyn vuoksi koko maakuntaa koskevan yhteisen esityksen toimittaminen ei ole mahdollista, esitys voidaan laatia maakuntaa suppeammalla alueella, kuten seutukunnassa tai tyossakayntialueella, toimivien koulutuksen jarjestajien yhteisena esityksensa. Koulutuksen jarjestajat voivat samassa yhteydessa hakea myos perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta edella esitettyjen kriteerien perusteella. Lisaksi koulutuksen jarjestaja voi tarvittaessa esittaa pyynnon suoritusrahoituksen laskennan perusteena olevia suoritteita tai perusrahoituksen tavoitteellisten opiskelijavuosien painotusta koskevasta korjauksesta. Esitykset, hakemukset ja korjauspyynnot tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministerioon mennessa. Opetus- ja kulttuuriministerio tekee koulutuksen jarjestajien opiskelijavuosia koskevien esitysten ja perusrahoituksen harkinnanvaraista korostusta koskevien hakemusten pohjalta varainhoitovuotta 2018 koskevan suoritepaatoksen mennessa. 4. Ministerion ehdotus opiskelijavuosien tavoitteellisista maarista alueittain 4.1. Tavoitteellisten opiskelijavuosien valmistelun periaatteet ja tilastoindikaattorit Opetus- ja kulttuuriministerion paattamissa tutkintojen ja koulutuksen jarjestamisluvissa kohdennettiin koulutuksen jarjestajille 90 % talousarvioehdotuksen mukaisesta tavoitteellisten opiskelijavuosien enimmaismaarasta (yhteensa opiskelijavuotta). Lupien opiskelijavuosien vahimmaismaarien asettaminen perustui ammatillista koulutusta koskevan lain siirtymasaannoksiin ja lahtokohtana oli koulutuksen jarjestajien aikaisemman toiminnan rahoitus ja volyymi. Koska paaosa volyymista muodostui ammatillisen peruskoulutuksen osuudesta, uusien lupien opiskelijavuosien vahimmaismaarien alueellinen jakauma noudattaa pitkalti ammatillisen peruskoulutuksen nykyisten jarjestamislupien mukaista opiskelijavuosijakaumaa. Lupien vahimmaismaarat perustuvat niin ikaan samoihin kriteereihin ja tilastoaineistoihin, joiden pohjalta voimassa olevien ammatillisen peruskoulutuksen jarjestamislupien opiskelijamaarat on kohdennettu alueille ja koulutuksen jarjestajille. Alueellisessa kohdentamisessa on viime vuosina tarkasteltu alueellisten koulutustarve-ennakointien lisaksi muun muassa vaestokehitysta, erityisesti ikarakennetta ja nuorisoikaluokkien muutoksia, vaeston koulutusrakennetta ja erityisesti vailla tutkintoa olevien osuutta alueen aikuisvaestosta, ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja saavutettavuutta, alueiden valista liikkuvuutta koulutukseen hakeuduttaessa, koulutustarjonnan kohdentumista perusopetuksen paattaneille ja muille keskeisille kohderyhmille, alueiden tyollisyystilannetta ja erityisesti ammatillisen

23 OKM/30/221/ (13) tutkinnon suorittaneiden tyollistymismahdollisuuksia seka jarjestajakohtaisessa kohdentamisessa lisaksi koulutuskapasiteetin kayttoastetta ja toiminnan tehokkuutta. Jariestamislupien opiskelijavuosien vahirnrnaisrnaarlen tarkoituksena on turvata koulutuksen jarjestajille ennakoitava toiminnan volyymi. Tama on erityisen tarkeaa pidempikestoisen tutkintokoulutuksen jarjestarnisessa. Lupien vahlmmaismaarilla on tarkoitus varmistaa usean vuoden perspektiivilla se, etta ammatillisen koulutuksen keskeisille kohderyhmille on kaikilla alueilla tasapuolisesti tarjontaa ja etta tarjonta kohdentuu alakohtaisesti ja alueellisesti siten, etta ammattitaitoisen tyovoiman saatavuus ja koulutustakuu voidaan turvata. Vuoden 2018 alusta voimaan tulevien [arjestarnislupien opiskelijavuosien vahimmaismaarat jakautuvat maakunnittain likimain vastaavassa suhteessa kuin 16-vuotiaiden ikaluokan ja vailla perusasteen jalkeista tutkintoa olevien vuotiaiden yhteismaara maakunnissa. Vuosittaisella suoritepaatoksella pyritaan sita vastoin saamaan aikaan nopeampia painopisteen muutoksia tarjonnan kohdentamisessa silloin, kun tyoelaman osaamistarpeiden tai vaeston koulutustarpeiden muutokset (mm. tyollisyystilanne, rakennemuutostilanteet, tyovoimatarpeen muutokset, koulutustakuu) sita edellyttavat. Suoritepaatoksella varainhoitovuodelle kohdennetaan opiskelijavuosia osin samoilla kriteereilla kuin lupien opiskelijavuosia on arvioitu. Kriteereja kaytetaan kuitenkin vahemman ja niiden painoarvot voivat vaihdella vuosittain kulloisenkin tarpeen tai koulutuksen kohderyhman perusteella. Varainhoitovuotta 2018 koskevassa kohdennuksessa kriteereihin ja niiden pohjalta muodostettuihin indikaattoreihin vaikuttaa esimerkiksi se, etta suoritepaatoksilla jaettavasta luvan vahimmaismaaran ylittavasta opiskelijavuosimaarasta 30 % kohdennetaan tyovoimakoulutukseen ja 12,5 % maahanmuuttajien koulutukseen Suoritepaatoksella jaettavat kohdentamattomat opiskelijavuodet Suoritepaatoksella jaetaan koulutuksen jarjestajille opiskelijavuotta siten, etta paatoksessa ei erikseen maarata, mihin tarkoitukseen, mille kohderyhmille tai minka alojen koulutukseen opiskelijavuodet tulee kohdentaa. Ministerion ehdotuksessa nama opiskelijavuodet on kohdennettu maakuntiin paaosin seuraavien kriteerien perusteella: - vailla tutkintoa olevan tyoikaisen vaeston osuus - tyoikaisen vaeston tyottomyysaste - vailla tutkintoa olevien nuorten aikuisten tyottomyysaste - ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa 16-vuotiaiden ikaluokkaan (otetaan huomioon tarjonta myos muille kuin suoraan perusopetuksesta tuleville ja muista maakunnista koulutukseen hakeutuville) - perusopetuksen paattaneiden paasy toisen asteen koulutukseen (otetaan huomioon myos lukiokoulutukseen ja asuinmaakunnan ulkopuolelle hakeutuminen) lndikaattorit heijastavat seka maakunnan tyoikaisen etta tyomarkkinoille tulevan vaeston maaraa. Opiskelijavuosien alueellisessa kohdentamisessa on tassa edella mainitut tekijat huomioon ottaen kaytetty perusopetuksen paattavaa ikaluokkaa (tilastoindikaattori 1) ja vailla tutkintoa olevan tyoikaista vaeston maaraa (tilastoindikaattori 3). Naiden molempien painoarvoksi on arvioitu 0,25. Nuorisoikaluokkien koulutustarvetta kuvaavaa perusindikaattoria taydennetaan toisen asteen koulutukseen paasya kuvaavalla lisaindikaattorilla, jonka painoarvo on 0, 15 (tilastoindikaattori 2). Aikuisvaeston koulutustarvetta kuvaavaa perusindikaattoria taydennetaan tyoikaisen vaeston tyottomyysastetta kuvaavalla lisaindikaattorilla, jonka painoarvo on niin ikaan 0, 15 (tilastoindikaattori 4). Lisaksi painoarvolla 0,20

24 OKM/30/221/ (13) kohdennetaan opiskelijavuosia vailla perusasteen jalkeista tutkintoa, opiskelupaikkaa ja tyota olevien nuorten aikuisten kohderyhrnan perusteella. Tutkintojen ja koulutuksen jarjestarnisluvissa asetettu opiskelijavuosien vahirnrnaisrnaara perustui siirtymasaannoksiin siten, etta opiskelijavuosirnaara jaettiin tasaisesti koulutuksen jarjestajien aikaisemman volyymin mukaisesti riippumatta siita, missa maarin koulutuksen jarjestajan aikaisempi toiminta oli painottunut pidempikestoiseen peruskoulutukseen tai lyhyempikestoiseen lisakoulutukseen. Tarnan vuoksi suoritepaatoksessa jaettavaa opiskelijavuosirnaaraa ei ole viela siirtymavaiheessa perusteltua kohdentaa pelkastaan esimerkiksi nopeaa reagointia edellyttavan lyhytkestoisen koulutuksen tarpeeseen vastaamiseksi, vaan suoritepaatoksen osuuden jakamisessa on edelleen otettava huomioon kaikki ammatillisen koulutuksen keskeiset kohderyhmat. Edella mainittujen kohderyhmapohjaisten tilastoindikaattorien lisaksi suoritepaatosten opiskelijavuosia kohdennettaessa otetaan huomioon alueen osaamistarve, joka voi perustua esimerkiksi akilliseen rakennemuutokseen tai tyo- ja elinkeinoelaman osaamistarpeeseen seka liiketoiminnan kasvuun ja kehittymiseen. Tallaiseen tarpeeseen voidaan vastata huolehtimalla myos tyoelamassa olevan vaeston ammatillisen osaamisen kehittamisesta tai suuntaamisesta tarpeen mukaisesti uudelle alalle. Opetus- ja kulttuuriministerion kasityksen mukaan edella kuvattujen kriteerien perusteella tehtava opiskelijavuosien kohdennus nayttaisi jakavan opiskelijavuosia maakuntiin myos tyo- ja elinkeinoelaman osaamistarpeiden nakokulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa 16-vuotiaiden ikaluokkaan Vuoden 2017 yhteishaussa aloituspaikkoja oli tarjolla koko maassa 75 %:lie 16 - vuotiaiden ikaluokasta. Maakuntien valilla vaihtelu oli kuitenkin suurta (vaihteluvali Etela-Karjalan 57 %:sta Lapin 107 %:iin). Etela-Karjalan lisaksi tarjontaa oli alle maan keskiarvon vain Pohjois-Pohjanmaalla (63 %), Kymenlaaksossa (67 %), Uudellamaalla (69 %) ja Kainuussa (72 %). Eniten tarjontaa oli Lapin jalkeen Keski-Pohjanmaalla (92 %) ja Etela-Pohjanmaalla (87 %). Maakuntien valiset suuret erot ammatillisen koulutuksen tarjonnassa suhteessa nuorisoikaluokkaan selittyvat osittain silla, etta lukiokoulutuksen tarjonta ja vetovoima vaihtelevat maakuntien valilla. Lisaksi joidenkin maakuntien ammatillisen koulutuksen tarjonta palvelee selkeasti myos muista maakunnista tulevia nuoria ja vastaavasti toisista hakeudutaan muita alueita enemman kotimaakunnan ulkopuolelle opiskelemaan. Vuoden 2017 yhteishaussa tarjottiin aloituspaikkaa vahemman kuin edellisena vuonna, mutta kun perusopetuksen paattanyt ikaluokka myos pienentyi edellisvuodesta 800:lla, ikaluokkaan suhteutettuna tarjonta vaheni vain kaksi prosenttiyksikkoa. Kun nuorille suunnattu aloituspaikkatarjonta vaheni koko maassa keskimaarin alle 4 %, Varsinais-Suomessa vahennys oli lahes 11 % ja Kymenlaaksossakin lahes 1 O % (Kymenlaaksossa ikaluokan kasvusta huolimatta). Seuraavaksi eniten tarjontaa vahennettiin Uudellamaalla ja Kanta-Hameessa. Sita vastoin Lapissa, Etela-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla tarjontaa lisattiin siita huolimatta, etta kaikissa naissa maakunnissa 16-vuotiaiden ika-luokka pieneni. Osittain ammatillisen koulutuksen ikaluokkapohjaisen tarjonnan erisuuntaiset kehitykset maakunnissa voivat selittya pidemman aikavalin ikaluokkakehityksen ennakoinnilla, lukiokoulutuksen suasion muutoksilla tai ammatillisen koulutuksen tarjonnan kohdentamisella muuhun kuin yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen.

25 OKM/30/221/ (13) Vaestoennusteen mukaan vuosi 2018 on monessa maakunnassa kaanne 16- vuotiaiden ikaluokkakehityksessa. Koko maassa ikaluokka pienenee enaa noin 250 henkilclla, mutta useissa maakunnissa kehityksen suunta kaantyy painvastaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Kun vuonna 2017 ikaluokka vahenee 12 maakunnassa, vuonna 2018 naista kuudessa ikaluokka kaantyy kasvuun (Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Pohjanmaa, Satakunta, Kanta-Harne ja Keski-Suomi). Sita vastoin kun vuonna 2017 ikaluokka kasvaa kuudessa maakunnassa, vuonna 2018 naista kaikissa se kaantyy laskuun ensi vuonna (Pohjois-Savo, Pirkanmaa, Etela-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Etela-Karjala ja Keski-Pohjanmaa). Muissa maakunnissa ikaluokka vahenee molempina vuosina. Perusopetuksen paattaneiden paasy toisen asteen koulutukseen Kevaalla 2017 perusopetuksen paattaneita hakijoita oli ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa yhteensa noin Heista valituksi tuli 98,6 % ja paikan vastaanotti 92,5 %. Lisaksi merkittava osa niista, jotka eivat ottaneet yhteishaussa tarjottua paikkaa vastaan, ovat sijoittuneet muihin koulutuksiin. Perusopetuksen paattaneet hakijat ovat paasseet erittain hyvin koulutukseen. Keski Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa lahes kaikki ovat tulleet valituiksi ammatilliseen tai lukio-koulutukseen. Naiden maakuntien lisaksi Keski-Pohjanmaalla, Etela Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kanta-Hameessa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois Karjalassa vahintaan 99 % hakijoista tuli valituksi koulutukseen. Alie maan keskiarvon perusopetuksen paattaneita hakijoita valittiin Pohjois-Savossa, Etela-Karjalassa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Lapissa. Paikan vastaanottaneita suhteessa hakijoihin oli eniten Kanta-Hameessa ja Keski-Suomessa ja vahiten taas Pohjois-Pohjanmaalla ja Paijat-Hameessa. Tilastojen valossa nayttaa silta, etta ainakaan perusopetuksen paattavien osalta koulutukseen paasyn turvaaminen ei ole suoraan yhteydessa maakunnan tarjonnan maaraan suhteessa 16-vuotiaiden ikaluokkaan. Esimerkiksi vaikka Varsinais Suomessa yhteishaun tarjontaa suhteessa 16-vuotiaiden ikaluokkaan on vuonna 2017 vahennetty suhteellisesti eniten, siella on kuitenkin perusopetuksen paattaneiden koulutukseen paasy pystytty turvaamaan koko maan keskiarvoa paremmin. Varsinais Suomessa yhteishaussa valituksi tuli 99, 1 % perusopetuksen paattaneista hakijoista ja koulutuspaikan vastaanottaneita oli 94, 1 %, eli selvasti yli koko maan keskiarvojen. Sita vastoin Lapissa, jossa tarjontaa suhteessa ikaluokkaan on muuta maata huomattavasti enemman, valituksi tulleiden maara vastaa maan keskiarvoa (98,5 %) ja paikan vastaanottaneiden osuus on selvasti alle maan keskiarvon (91,2 %). Vail/a tutkintoa olevan tyoikaisen vaeston osuus llman perusasteen jalkeista tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien osuus tyoikaisesta vaestosta vaihtelee maakunnittain. Kun koko maassa ilman perusasteen jalkeista tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevia oli vuonna % vuotiaasta vaestosta, vaihtelu maakunnittain oli 8 %:sta 15 %:iin. Paras tilanne oli Pohjois-Pohjanmaalla (8 %) seka Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa (kaikissa 9 %). Heikoin tilanne oli maakunnista Uudellamaalla (15 %), Paijat-Hameessa (14 %) ja Kymenlaaksossa (13 %). Maakuntien vaestoosuuksista johtuen kuitenkin absoluuttisesti suurin osa vuotiaista ilman perusasteen jalkeista tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevista sijoittui Uudellemaalle (40 %). Seuraavaksi eniten heita oli Varsinais-Suomessa (9 %) ja Pirkanmaalla (8 %).

26 0 KM/30/221/ (13) Tyoikaisen vaeston tyottomyysaste Tyottornien suhteellinen osuus tyolkaisesta vaestosta vaihtelee maakunnittain. Kun koko maassa vuotiaiden tyottornien osuus tyollisten, tyottomien ja opiskelijoiden yhtelsmaarasta oli vuonna %, vaihtelu maakunnittain oli 9 %:sta 17 %:iin. Paras tilanne oli Pohjanmaalla (9 %) seka Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla (molemmissa 11 %). Heikoin tilanne oli maakunnista Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa (kaikissa 17 %) seka Etela-Karjalassa, Keski Suomessa, Lapissa ja Paiiat-Harneessa (kaikissa 16 %). Maakuntien vaestoosuuksista johtuen kuitenkin absoluuttisesti suurin osa vuotiaista tyottornista sijoittui Uudellemaalle (26 %). Seuraavaksi eniten tyottornia oli Pirkanmaalla (11 %), Varsinais Suomessa (9 %), Pohjois-Pohjanmaalla (8 %) ja Keski-Suomessa (6 %). Vail/a tutkintoa olevien nuorten aikuisten tyottomyysaste Tyottornien nuorten aikuisten osuus potentiaalisesta tyovoirnasta vaihtelee merkittavasti maakunnittain. Kun koko maassa ilman perusasteen jalkeista tutkintoa olevissa vuotiaissa tyottomien osuus tyollisten, tyottomien ja opiskelijoiden yhteismaarasta oli vuonna %, vaihtelu maakunnittain oli 14 %:sta 28 %:iin. Paras tilanne oli Keski-Pohjanmaalla (14 %) ja Uudellamaalla (15 %). Heikoin tilanne oli maakunnista Etela-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa (kaikissa 28 %) seka Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (molemmissa 26 %) ja Etela-Karjalassa (24 %). Maakuntien vaestoosuuksista johtuen kuitenkin absoluuttisesti suurin osa ilman perusasteen jalkeista tutkintoa olevista vuotiaista tyottomista sijoittui Uudellemaalle (31 %). Seuraavaksi eniten kohderyhmaan kuuluvia oli Pirkanmaalla (10 %), Varsinais-Suomessa (9 %), Pohjois-Pohjanmaalla (8 %) ja Keski-Suomessa (6 %) Suoritepaatoksessa tyovoimakoulutukseen kohdennettavat opiskelijavuodet Suoritepaatoksella jaetaan koulutuksen jarjestajille opiskelijavuotta tyovoimakoulutukseen, jonka lisaksi budjettiriihessa paatetysta lisayksesta kohdennetaan 500 opiskelijavuotta tyovoimakoulutukseen jaljempana kohdassa 4.5. Varainhoitovuodelle jaettavaksi jatetaan 200 tyovoimakoulutukseen kohdennettavaa opiskelijavuotta. Tyovoimakoulutuksen kohdentamista on valmisteltu yhteistyossa tyoja elinkeinoministerion kanssa. Ministerion ehdotuksessa opiskelijavuodet on kohdennettu maakuntiin lahtokohtaisesti seuraavien kriteerien perusteella: - tyottomien tyonhakijoiden maara ja osuus tyovoimasta (alueen tyottomyysaste) - rakennetyottomien maara ja osuus tyovoimasta. Edella mainittujen lisaksi suoritepaatosten opiskelijavuosissa on tarpeen ottaa huomioon osaamistarve, joka voi perustua esimerkiksi akilliseen rakennemuutokseen tai tyo- ja elinkeinoelaman osaamistarpeeseen seka liiketoiminnan kasvuun ja kehittymiseen. Valmistelussa on hyodynnetty tyo- ja elinkeinoministerion ELYkeskusten kanssa yhteistyossa tekemaa arviota siita, missa maarin tyovoimakoulutuksen opiskelijavuosia tulisi kohdentaa tilastoindikaattoreiden tuottamaan tulosta enemman positiivisen rakennemuutoksen ja nopeamman kasvun alueille. Lisaksi joidenkin maakuntien kohdalla tyo- ja elinkeinoministerio ja alueella toimiva EL Y-keskus ovat katsoneet tilastoindikaattorien tuottamaa tasoa jossain maarin alhaisemman tyovoimakoulutukseen kohdennettavan opiskelijavuosimaaran olevan riittava alueen tyo- ja elinkeinoelaman osaamistarpeiden nakokulmasta. Lisaksi joidenkin maakuntien keskinaista suhdetta suhteessa tilastoindikaattorien arvoihin voi vaaristaa se, etta useamman maakunnan tarvetta palvelevat opiskelijavuosien

27 OKM/30/221 / (13) kohdennukset on sijoitettu kokonaisuudessaan yhteen maakuntaan koulutuksen jarjestajan kotimaakunnan perusteella. Tyottomien tyonhakijoiden maara ja osuus tyovoimasta Tyottornia tyonhakijoita oli koko maassa tarnrni-kesakuussa 2017 keskimaarin noin eli noin 12 % tyovoirnasta. Korkein tyottornyysaste oli Pohjois-Karjalassa (17 %) ja Kymenlaaksossa (15,4 %). Yli 14 %:n tyottornyysaste oli lisaksi Lapissa, Paijat Harneessa, Keski-Suomessa ja Etela-Karjalassa. Alhaisimmat tyottornyysasteet olivat Pohjanmaalla (8,3 %) ja Etela-Pohjanrnaalla (9,3 %). Maan keskiarvoa alhaisemmat tyottornyysasteet olivat rnyos Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Kanta-Hameessa ja Varsinais-Suomessa. Pelkastaan tyottomien tyonhakijoiden osuus alueen tyovoimasta ei kuitenkaan anna riittavaa kokonaiskuvaa tyottomyystilanteesta, jos samalla ei tarkastella alueiden vaestomaaria. Maakuntien vaestoosuuksista johtuen absoluuttisesti suurin osa tyottomista tyonhakijoista sijoittui Uudellemaalle (27,6 %). Seuraavaksi eniten tyottomia tyonhakijoita oli Pirkanmaalla (9,9 %), Varsinais-Suomessa (8,4 %) ja Pohjois Pohjanmaalla (8,2 %). Rakennetyottomien maara ja osuus tyovoimasta Pitkaaikaistyottomia ja muita rakenteellisen tyottomyyden piiriin laskettavia tyottomia oli koko maassa tammi-kesakuussa 2017 keskimaarin noin eli noin 7,5 % tyovoimasta. Rakenteellisen tyottomyyden korkeimmat suhteelliset osuudet painottuivat Lappia lukuun ottamatta samoihin maakuntiin kuin yleinenkin keskimaaraista korkeampi tyottomyysaste (Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Keski-Suomi, Paijat-Hame ja Etela-Karjala). Kaikissa niissa rakennetyottomien osuus oli yli 9,5 % tyovoimasta. Suhteellisesti vahiten rakennetyottomia oli Pohjanmaalla, Etela-Pohjanmaalla ja Keski Pohjanmaalla, kaikissa alle 5 % tyovoimasta. Vastaavasti kuin yleisen tyottomyysasteen osalta, myos rakennetyottomia on absoluuttisesti eniten Uudellamaalla (27,8 %), Pirkanmaalla (1 O %), Varsinais Suomessa (8,5 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7,5 %). Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan kohdalla osuus on jonkin verran alhaisempi kuin tyottomien tyonhakijoiden osuus koko maan yhteismaarasta Suoritepaatoksessa maahanmuuttajien koulutukseen kohdennettavat opiskelijavuodet Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen keskeisin kohderyhma on tyoikainen vieraskielinen vaesto, jolta puuttuu perusasteen jalkeinen tutkinto. Ministerion ehdotuksessa tarkoitukseen kohdennettava opiskelijavuotta on jaettu alueille paaosin silla perusteella, mika on maakunnan kohderyhmaan kuuluvan vaeston suhteellinen osuus koko maan kohderyhmaan kuuluvasta vaestosta. Lisaksi huomioon on otettu ilman tutkintoa olevien vieraskielisten osuus maakunnan koko vieraskielisesta vaestosta. Vail/a tutkintoa olevan vieraskielisen vaeston osuus Kohderyhmaan kuuluva vaesto sijoittuu paaosin Uudellemaalle (58 %), Varsinais Suomeen (8 %) ja Pirkanmaalle (6 %). Kymenlaaksossa, Pohjanmaalla ja Pohjois Pohjanmaalla kohderyhmaan kuuluvia on noin 3 % koko maan kohderyhmaan

28 OKM/30/221/ (13) kuuluvasta vaestosta ja muissa maakunnissa vain puolesta prosentista kahteen prosenttiin. Koko maassa ilman perusasteen [alkeista tutkintoa olevien vieraskielisten osuus tyoikaisesta vaestosta on 4 %. Vain Uudellamaalla (7,5 %) ja Pohjanmaalla (4,3 %) osuus on koko maan keskiarvoa korkeampi. Paaosin kohderyhrnaan kuuluvaa vaestoa on maakunnan tyolkaisesta vaestosta vain noin 1,5-2 prosenttia. Maahanmuuttajien koulutustarpeen arvioinnin nakokulrnasta on kuitenkin rnerkityksellisernpaa, kuinka suuri osuus alueen tyolkaisesta vieraskielisesta vaestosta on ilman tutkintoa. Suhteellisesti eniten alueen tyoikaisesta vieraskielisesta vaestosta ilman tutkintoa olevia on Lapissa (60 %) seka Pohjanmaalla, Kanta-Harneessa ja Satakunnassa (kaikissa %), koko maan keskiarvon ollessa 54 %. Suhteellisesti vahiten alueen tyoikaisesta vieraskielisesta vaestosta ilman tutkintoa olevia on Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Paijat-Hameessa, Pohjois-Savossa, Etela-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Etela-Savossa (kaikissa alle 50 % alueen vieraskielisesta tyoikaisesta vaestosta) Suoritepaatoksessa nuorisotyottomyyden vahentamiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen kohdennettavat opiskelijavuosilisaykset (budjettiriihi) Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisataan ja sita kohdennetaan erityisesti tyottomille tai tyottomyysuhan alaisille nuorille. Kohderyhmaan kuuluvat seka vailla perusasteen jalkeista tutkintoa olevat etta tutkinnon jo suorittaneet nuoret, joiden tyollistymisedellytyksia ammatillisella koulutuksella voidaan parantaa. Tarjontaa tulee kohdentaa aloille, joilla on tyovoimatarvetta (mm. rakentaminen, talotekniikka ja logistiikka, teknologiateollisuus) ja se voi olla tutkinnon suorittamiseen tahtaavaa pitkakestoista koulutusta tai nopeaa tyollistymista ja rekrytointia edistavaa lyhytkestoista "tasmakoulutusta" (mm. tutkinnon osat, tutkintoon johtamaton koulutus). Tarkoitukseen kohdennetaan opiskelijavuotta, josta 500 omaehtoiseen koulutukseen ja 500 tyovoimakoulutukseen. Opiskelijavuosien alueellisessa kohdentamisessa on hyodynnetty soveltuvin osin edella kuvattuja tilastoindikaattoreita. Tyovoimakoulutuksen osalta jako on tehty samassa suhteessa kuin edella kohdassa 4.3. Omaehtoisen koulutuksen jaossa painopiste on tassa asetettu positiivisen rakennemuutoksen ja vahvan kasvun alueiden kasvupotentiaalin tukemiseen. Ammattitaitoisen tyovoiman saatavuuden turvaamiseksi lisapanostusta esitetaan taman vuoksi suunnattavaksi erityisesti Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Lisaysta esitetaan myos Satakuntaan, Keski Suomeen ja Pohjois-Savoon Ehdotus suoritepaatoksessa jaettavista opiskelijavuosista maakunnittain Opetus- ja kulttuuriministerio on laatinut edella kuvattujen periaatteiden mukaisesti seuraavan ehdotuksen suoritepaatoksessa jaettavien opiskelijavuosien kohdentumisesta maakunnittain. Ehdotuksen pohjana olevat eri indikaattorien perusteella muodostuvat opiskelijavuosiosuudet ilmenevat tausta-aineistosta. Taulukko 1. Opetus- ja ku/ttuuriministerion ehdotus suoritepaatoksessa varainhoitovuodelle 2018 jaettaviksi tavoitteellisten opiskelijavuosien maariksi maakunnittain

29 OKM/30/221/ ( 13) Maakunta Lisapanostus Lisapanostus nuorisotyottom nuonsoryouomy yyden Suonte- Tyovoima- Maahanmuutta Lupien yden vahentarniseen paatoksessa koulutukseen jien opiskelija vahentamiseen ja ja jaettava kohdennettava koulutukseen -vuosien osaamistarpeisiin osaamistarpeisi kohdentamaton opiskehjavuosi kohdennettava vlihimmlii vastaamiseen in opiskelija- maara (ilman opiskelijavuosi s-mlilirlit ( ri ihen Ii says vastaamiseen vuosimaara ri1hen I isaysta) maara omaehtoiseen (nihen lisays koulutukseen) tyovo1makoulu tukseen) Ensikertaisess Ensikertaisen a suorite- suoritepliatiiksen palitiiksessli tavoitteellisten jaettavat opiskelijavuosien opiskelijavuo mlilirlit yhteensli det yhteensli vuodelle 2018 Jae/tavat matirtit Etela-Karjala Etela-Pohjanmaa Etela-Savo Kainuu JI Kanta-Harne JO Kesk1-Poh.1anmaa Keski-Suomi Kvmenlaakso Lappi Pirkanmaa I Pohjanmaa Pohjois-Kariala PohJois-PohJanmaa Pohjois-Savo Paijat-Hame Satakunta Uus1maa I Varsina1s-Suomi I JOO Koko maa yhteensli Koulutuksen jarjestajien esitysten ja hakemusten toimittaminen Koulutuksen jarjestajia pyydetaan toimittamaan edella esitetyn perusteella - palaute suoritepaatoksessa jaettavien opiskelijavuosien alueellisessa kohdentamisessa kaytetyista kriteereista ja niiden perusteella maakuntaan esitettavasta opiskelijavuosimaarasta - esitys koulutuksen jarjestajalle kohdennettavasta opiskelijavuosimaarasta - tarvittaessa hakemus perusrahoituksen harkinnanvaraisesta korotuksesta - tarvittaessa korjauspyynto koskien suoritusrahoituksen laskennan perusteena olevia suoritteita - tarvittaessa korjauspyynto koskien perusrahoituksen tavoitteellisten opiskelijavuosien painotusta. Ministerio priorisoi koulutuksen jarjestajien palautetta ja esityksia, jotka on valmisteltu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531 /2017) 124 :n mukaisesti yhteistyossa muiden samalla alueella toimivien koulutuksen jarjestajien kanssa.

30 OKM/30/221/ (13) Koulutuksen [ariestaiten tulee toimittaa palaute, esitykset, hakemukset ja korjauspyynnot rninisteriolle mennessa, Palaute, esitykset, hakemukset ja korjauspyynnot toimitetaan paaosin sahkoisilla lomakkeilla, kuitenkin siten, etta allekirjoitetut asiakirjat toimitetaan opetus- ja kulttuurirninisterion kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet vastuslomakkeineen julkaistaan rninisterion nettisivuilla: perjantaihin rnennessa. Sivuilla julkaistaan myos rninisterion valmistelussaan kavttarnat tilastot ja muut aineistot seka alustava laskelma varainhoitovuoden 2018 rahoituksesta [arjestamislupien opiskelijavuosien vahimrnaisrnaarilla ja koulutuksen jarjestajan Tilastokeskukselle ilmoittamien vuoden 2016 tutkintotietojen perusteella laskettuna. Llsatletoja Ylitarkastaja Tarja Koskimaki (Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi), puh , Opetusneuvos Jukka Lehtinen (Kanta-Harne, Paijat-Hame, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi ja Satakunta), puh , Opetusneuvos Anne Martensson (Kymenlaakso, Etela-Karjala, Etela-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala), puh , Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund (Etela-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa), puh , etuni Opetusneuvos Tarja Olenius, puh , Projektisuunnittelija Saara Ikkela, puh , Hallitussihteeri Antti Randell, , Kehittamispaallikko Kari Korhonen, , Ylijohtaja Mika Tammilehto, , Ylijohtaja Mika Tammilehto Opetusneuvos Jukka Lehtinen

31 OKM/30/221/ (13) Tiedoksi Ammatillisen koulutuksen reformin seurantaryhma Akava ry Ammatillisen Aikuiskoulutuksen johtajat ry Ammattiosaamisen kehittamisyhdistys AMKE ry Efinkeinoelaman Keskusliitto ry Kirkkohallitus/Kirkon tyornarkkinalaitos Maa- ja Metsataloustuottajain Keskusliitto MTK ry Opetusalan Amrnattijarjesto OAJ ry Opetushallitus Sivistystyonantajat ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto SAK ry. Suomen Kansanopistoyhdistys ry Suomen konservatorioliitto ry Suomen Kuntaliitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen Oppisopimuskoulutuksen Jarjestajat Ry Suomen Yrittajat ry Tolrnlhenkilokeskusjarjesto STTK Ry Tyo- ja elinkeinorninisterio Urheiluopistojen Yhdistys Ry Valtiovaratnministerio Yksityisten Ammatillisten Oppilaitosten liitto ry Oikeusrninisterio Aluehallintovirastot Elinkeino-, liikenne- ja yrnparistokeskukset EL Y:t