Ammatillisen koulutuksen järjestäjien esitykset suoritepäätöksellä kohdennettavien opiskelijavuosien määrästä Taustaa:

Transkriptio

1 Liite Ammatillisen koulutuksen järjestäjien esitykset suoritepäätöksellä kohdennettavien opiskelijavuosien määrästä Taustaa: Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut suoritepäätöksen valmistelun pohjaksi ehdotuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien kohdentamisesta ottaen huomioon alueelliset, valtakunnalliset ja toimialakohtaiset tarpeet. Teknisenä aluejakona on käytetty järjestäjien kotimaakuntia. Työvoimakoulutuksen kohdentamisen osalta on kuultu työ- ja elinkeinoministeriötä ja ELY-keskuksia. Opiskelijavuosia koskevan alueellisen ehdotuksen lisäksi ministeriö toimittaa koulutuksen järjestäjille alustavan laskelman varainhoitovuoden 2018 rahoituksesta järjestämislupien opiskelijavuosien vähimmäismäärillä ja koulutuksen järjestäjän Tilastokeskukselle ilmoittamien vuoden 2016 tutkintotietojen perusteella laskettuna. Vuoden 2016 pohjakoulutustieto ei ole vielä käytettävissä, joten pohjakoulutustietona alustavassa laskelmassa käytetään vuoden 2015 tutkintojen pohjakoulutuksen mukaista jakaumaa. Lopullinen laskelma tehdään vuoden 2016 pohjakoulutustiedolla. Kaikki materiaalit löytyvät ministeriön nettisivuilta osoitteesta: Koulutuksen järjestäjiltä pyydetään palautetta suoritepäätöksessä jaettavien opiskelijavuosien alueellisessa kohdentamisessa käytettyjen kriteerien soveltuvuudesta ja niiden perusteella maakuntaan esitettävästä opiskelijavuosimäärästä. Lisäksi koulutuksen järjestäjiltä pyydetään esitystä perusteluineen opiskelijavuosien tavoitteelliseksi määräksi siten, että esityksessä kuvataan, mikä osuus koulutuksen järjestäjän kotimaakuntaan suoritepäätöksessä kohdennettavasta opiskelijavuosimäärästä tulisi osoittaa järjestäjälle itselleen. Selkeästi useamman maakunnan väestön koulutustarvetta palvelevien koulutuksen järjestäjien tulee lisäksi esittää, mikä osuus näiden muiden maakuntien opiskelijavuosimäärästä tulisi osoittaa niille. Ministeriön ehdotuksessa ei ole otettu huomioon sitä, että jotkut koulutuksen järjestäjät toimivat osittain myös muualla kuin kotimaakunnassaan. Ministeriön ehdotus perustuu alueiden väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeen perusteella tehtyihin koulutustarvearvioihin. Niiden järjestäjien, joille on myönnetty työvoimakoulutuksen tehtävä, tulee esittää myös, mikä osuus niiden opiskelijavuosimäärästä kohdennetaan työvoimakoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö priorisoi koulutuksen järjestäjien esityksiä, jotka on valmisteltu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 124 :n mukaisesti yhteistyössä muiden samalla alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa. Mikäli maakunnassa toimivien koulutuksen järjestäjien suuren määrän tai muun syyn vuoksi koko maakuntaa koskevan yhteisen esityksen toimittaminen ei ole mahdollista, esitys voidaan laatia maakuntaa suppeammalla alueella, kuten seutukunnassa tai työssäkäyntialueella, toimivien koulutuksen järjestäjien yhteisenä esityksenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää koulutuksen järjestäjiä antamaan edellä esitetyn palautteen sekä esityksen suoritepäätöksellä kohdennettavien opiskelijavuosien määrästä toimittamalla allekirjoitetun ja päivätyn esityksen opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon. Huomioikaa, että teidän tulee myös täyttää sähköinen lomake ja sisällön tulee olla yhdenmukainen ministeriöön lähetettävän version kanssa. Tarkemmat tiedot esityksen toimittamisesta kirjaamoon löytyvät nettisivuilta.

2 Esitys tulee toimittaa mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee koulutuksen järjestäjien opiskelijavuosia koskevien ehdotusten ja perusrahoituksen harkinnanvaraista korostusta koskevien hakemusten pohjalta varainhoitovuotta 2018 koskevan suoritepäätöksen mennessä. Vastausohjeet: Koulutuksen järjestäjän tulee erotella ja perustella esityksensä suoritepäätöksellä kohdennettavien opiskelijavuosien määrästä ministeriön valmistelussa käyttämän jaottelun mukaisesti: 1. Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton opiskelijavuosimäärä 2. Työvoimakoulutukseen kohdennettava opiskelijavuosimäärä, ilman budjettiriihen lisäystä 3. Maahanmuuttajien koulutukseen kohdennettava opiskelijavuosimäärä 4. Lisäpanostus nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, budjettiriihen lisäys omaehtoiseen koulutukseen 5. Lisäpanostus nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen budjettiriihen lisäys työvoimakoulutukseen Esityksessä tulee olla mukana vain suoritepäätöksellä kohdennettavat opiskelijavuodet. Tämä tarkoittaa järjestämislupien mukaisen vähimmäismäärän ylittävää osuutta. Ministeriön tarkoitus on kohdentaa suoritepäätöksillä tässä vaiheessa yhteensä opiskelijavuotta varainhoitovuodelle 2018.

3 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien esitykset suoritepäätöksellä kohdennettavien opiskelijavuosien määrästä 1. Koulutuksen järjestäjä: Nimi: Tampereen kaupunki Y-tunnus: Koulutuksen järjestäjän yhteyshenkilö: Etunimi Päivi Sukunimi Rajala Sähköposti Osoite PL 487 Postinumero Postitoimipaikka Tampere Puhelin Palaute ministeriön käyttämiin kriteereihin ja indikaattoreihin sekä ehdotukseen perusrahoituksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määräksi: Arvioikaa ministeriön alueellisessa kohdentamisessa käyttämien kriteerien soveltuvuutta ja maakuntaan esitettävää opiskelijavuosimäärää oman toiminta-alueenne näkökulmasta. Kriteerit ovat soveltuvia ja kaikille yhteisiä. Opiskelijavuosijaossa tulee kuitenkin huomioida se, että tilanne on vuodesta 2015 muuttunut vuoteen 2017 verrattuna huomattavasti ja tiedot ovat niiltä osin vanhentuneita. Valtakunnan sisäisessä muuttoliikkeessä Tampereen seudulle muuttaa vuosittain paljon ihmisiä. Lisäksi on huomioitava, että vaikka Pirkanmaan työttömyys on laskenut viime aikoina, työttömyydestä 65 % on edelleenkin vaikeaa rakennetyöttömyyttä, jonka hoitaminen vaatii panostusta. Nämä seikat tulisi huomioida Pirkanmaalle jaettavassa opiskelijavuosimäärissä nykytilanteen mukaisina. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan opiskelijavuosiresurssit ovat liian alhaiset. Tampereen kaupunki ja ympäristökunnat ovat mukana Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa kuntakokeilussa , jossa kehitetään ja luodaan uusia matalankynnyksen toimintamalleja työllistymisen tukemiseen ja työllisyydenhoitoon. Kokeilun asiakkaina on työtöntä henkilöä. Yksi kokeilun keskeisiä toiminnallisia tavoitteita on työllisyydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön merkittävä lisääminen. Työllisyyden hoidon henkilöstön sijoittuminen Tampereella esim. fyysisesti Tredun tiloihin mahdollistaa asiakkaiden joustavan ohjaamisen suoraan ammatilliseen koulutukseen palveluiden piiriin, samoin ympäristökunnissa Tredun yrityskoordinaattorien läheinen yhteistyö työllisyyden hoidon toimijoiden kanssa on käynnissä. Siten kokeilun toteuttaminen ja työllisyyden tukeminen vaatii Pirkanmaalla ammatilliseen koulutukseen riittävästi resursseja. Samalla pirkanmaalaisen työllisyyden hoidon ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö tarjoaa onnistuessaan malleja hyödynnettäväksi myös muualla maassa. Kokeilua pyritään jatkamaan vuoden 2019 loppuun. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä Pirkanmaalle on kohdennettu liian vähän opiskelijavuosia maakunnan osaamistarpeeseen nähden. Oppisopimuskoulutuksen laaja tehtävä on myönnetty usealle koulutuksen järjestäjälle, samoin työvoimakoulutuksen järjestäminen ja näihin tarpeisiin vastaaminen esitetyllä opiskelijavuosimäärällä on haasteellista.

4 Lisäksi opiskelijavuosiresursseissa olisi huomioitava koulutuksen järjestäjien valtakunnallisesti järjestämät koulutukset sekä tässä vaiheessa ennakoimattomat elinkeinoelämän tarpeet esim. oppisopimuskoulutuksena toteutettavasta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjän esitys suoritepäätöksellä kohdennettavien opiskelijavuosien määrästä 4. Koulutuksen järjestäjän esitys jaoteltuna Merkitkää alle kuinka monta opiskelijavuotta kotimaakuntanne suoritepäätöksessä kohdennettavista opiskelijavuosien määrästä tulisi osoittaa teille järjestäjänä. Jos vastaatte selkeästi useamman maakunnan väestön koulutustarpeeseen, voitte esittää osuutenne myös toisiin maakuntiin. Erotelkaa esityksenne suoritepäätöksessä kohdennettavien opiskelijavuosien määrästä ministeriön valmistelussa käyttämän jaottelun mukaisesti. Työvoimakoulutukseen kohdennettavia opiskelijavuosia voivat saada ainoastaan ne koulutuksen järjestäjät, joilla on järjestämisluvassa myönnetty oikeus järjestää tutkintoja ja koulutusta myös työvoimakoulutuksena. Ne koulutuksen järjestäjät, joilla on järjestämisluvassa myönnetty oikeus järjestää tutkintoja ja koulutusta vain työvoimakoulutuksena, voivat suoritepäätöksellä saada ainoastaan työvoimakoulutukseen kohdennettavia opiskelijavuosia. Mikäli olette laatineet esityksenne opiskelijavuosimäärien jakautumisesta yhdessä muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa, merkitkää, kuinka monen muun alueella toimivan järjestäjän kanssa esitys on laadittu. Liittäkää mahdollinen yhteinen esitys tai kannanotto liitteeksi jäljempänä kohdan 10 mukaisesti. Ministeriö priorisoi koulutuksen järjestäjien esityksiä, jotka on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 124 :n mukaisesti valmisteltu yhteistyössä muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa. Maakunta tai maakunnat: Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Suoritepäätökses sä jaettavat kohdentamatto mat opiskelijavuodet (lkm) Työvoimakoulutu kseen kohdennettavat opiskelijavuodet, ilman riihen lisäystä (lkm) Maahanmuuttaji en koulutukseen kohdennettavat opiskelijavuodet (lkm) Lisäpanostus nuorisotyöttömy yden vähentämiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, omaehtoinen koulutus (lkm) Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois- Pohjanmaa Lisäpanostus nuorisotyöttömy yden vähentämiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, työvoimakoulutu s (lkm) Esitys on laadittu yhdessä muiden järjestäjien kanssa (järjestäjien lkm)

5 Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Perustelut Yllä oleva esitys tulee perustella jokaisen järjestäjän täyttämän kohdan osalta. Perusteluissa tulee huomioida kunkin osa-alueen opiskelijavuosien jaossa käytettävät kriteerit. Perusteluista tulee käydä ilmi, minkälaiseen koulutustarpeeseen esityksen opiskelijavuosimäärät vastaavat. 5. Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton opiskelijavuosimäärä Kohdentamattoman opiskelijavuosimäärän jaossa otetaan huomioon kaikki ammatillisen koulutuksen keskeiset kohderyhmät sekä alueiden osaamistarve. Osaamistarve voi perustua esimerkiksi äkilliseen rakennemuutokseen tai työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeeseen sekä liiketoiminnan kasvuun ja kehittymiseen. Tällaiseen tarpeeseen voidaan vastata huolehtimalla myös työelämässä olevan väestön ammatillisen osaamisen kehittämisestä tai suuntaamisesta tarpeen mukaisesti uudelle alalle. Opiskelijavuosia tarvitaan Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kuntakokeilun tarpeisiin. Kuntakokeilussa mukana ovat seutukunnan kaikkien kuntien työllisyydenhoidon palvelut. Kokeilussa tiivistetään työllisyydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Työllisyydenhoidon asiakkaille rakennetaan joustavia ammatillisen koulutuksen polkuja työvoimatarpeisiin, esim. kone- ja tuotantotekniikkaan, rakennus-, puhdistus- ja kiinteistöpalvelu- sekä majoitus- ja ravitsemusaloille. Kokeilussa heille räätälöidään täsmäkoulutusta ja orientoivia koulutusjaksoja, jotka tukevat myös nopeaa työllistymistä työvoimapula-aloille. Opinnollistaminen ja osaamisen tunnistaminen työllisyydenhoidon toimenpiteiden piirissä oleville henkilöille on oleellinen osa toimintaa. Opiskelijavuosiresurssia tarvitaan sekä tutkintojen että tutkinnon osien tarjonnan mahdollistamiseksi ko. kohderyhmälle. Kohdentamatonta resurssia käytetään sekä aikuisten että nuorten ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Valma-koulutukseen tarvitaan lisää opiskelijavuosia mm. sellaisten sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olevien moniongelmaisten nuorten opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien kehittämiseksi, joilla ei ole vielä valmiuksia opiskella tavoitteellisesti ammatillisessa koulutuksessa tai siirtyä työharjoitteluun, mutta jotka kuitenkin pystyvät työskentelemään uhkaamatta muiden opiskelijoiden opiskeluturvallisuutta ja - rauhaa. Tavoitteena on, että nämä nuoret mahdollisimman pian motivoituvat ja saavuttavat valmiudet ammatilliseen opiskeluun. Jos nuoret joutuvat opiskelemaan perustutkintoa puutteellisella motivaatiolla ja opiskeluvalmiuksilla, lisääntyy opintojen keskeyttämisriski ja riski joutua tuki- ja ohjauspalvelujen tavoittamattomiin. Tredussa näiden opiskelijoiden lukumäärä on noin 700. Noin % näistä nuorista soveltuisi Valma-koulutukseen, jos opiskelupaikkoja on tarjolla riittävästi koko ikäluokan kouluttamiseen, mutta noin % kohderyhmästä tarvitsee käyttäytymishäiriöiden, keskittymisvaikeuksien ja/tai päihteiden käytön vuoksi toisenlaisessa ympäristössä annettua monimuotoista kuntoutusta, tukea ja ohjausta ennen kuin voivat siirtyä ilman turvallisuusriskiä hankkimaan osaamista työpaikoille, työpajoihin tai samaan oppimisympäristöön muiden opiskelijoiden kanssa. Viimeksi mainitulle kohderyhmän opiskeluvalmiuksien kehittämiseksi haetaan samanaikaisesti harkinnanvaraista korostusta.

6 6. Työvoimakoulutukseen kohdennettava opiskelijavuosimäärä, ilman budjettiriihen lisäystä Työvoimakoulutuksen opiskelijavuodet on tarkoitus kohdentaa työvoimakoulutuksen kohderyhmien ja alueiden osaamistarpeiden mukaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa on käynnistetty työvoimakoulutusten suunnittelu vuodelle Yhteissuunnitteluun tulevat kaikki työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän omaavat pirkanmaalaiset koulutuksen järjestäjät, mutta työnjakoa ei tässä vaiheessa ole vielä tehty. Työvoimakoulutusta on tarve ELY:n mukaan järjestää mm. sähkö- ja automaatio-, rakennus-, kuljetus- ja logistiikka-, kone- ja tuotantotekniikka, kiinteistönhoito-, talotekniikka- ja isännöinnin aloille mutta myös turvallisuuden, hyvinvointipalveluiden, liiketalouden, puhdistuspalveluiden ja majoitus ja ravitsemuksen aloille, joissa työvoiman kysyntää on. ELY on tehnyt suunnitelman ko. aloille kohdennettavasta työvoimakoulutuksesta ja arvioista niiden tavoitteellisiksi opiskelijavuosiksi. Osa näistä koulutuksista on tarkoitus käynnistää kiireellisenä jo tammikuussa ELYn suunnitelma työvoimakoulutuksen tarpeista on suurempi kuin mitä Pirkanmaalle ollaan työvoimakoulutuksen opiskelijavuosia kohdentamassa. Pirkanmaan työttömyysaste on 11,2 % (syyskuu) ja se on parantunut vuoteen 2016 verrattuna. Työttömyysaste on kuitenkin edelleen koko maan keskiarvoa suurempi ja rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys haasteena. Työvoimakoulutuksella voidaan vastata alojen työvoimapulaan ja työllisyystilanteeseen nopeammin ja joustavammin kuin mihin nuorisopuolen ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan. Tampereen seudun ammattiopistolla on vankka osaaminen ko. alojen koulutuksissa ja tavoite lisätä rooliaan työvoimakoulutuksen toteuttajana laajasti koko Pirkanmaalla. 7. Maahanmuuttajien koulutukseen kohdennettava opiskelijavuosimäärä Maahanmuuttajien koulutuksen opiskelijavuodet on tarkoitus kohdentaa erityisesti työikäiselle vieraskieliselle väestölle, jolta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Vuonna 2017 Tredussa on järjestetty MAO-rahoituksella koulutuksia maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tehostettua kielellistä tukea selviytyäkseen ammatillisesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Kyseisen rahoitusmuodon turvin on maahanmuuttajille tarjottu yhden tutkinnon osan suorittamista tuetusti suomen kieltä opiskellen esim. hius-, liiketalous-, kiviasentaja- ja vaatetuksen aloilla. Koulutukset on koettu erittäin tarpeellisiksi mm. ammattisanaston oppimisen ja jatko-opintoihin siirtymisen kannalta. Opiskelijat ovat myös saaneet koulutuksen aikana suoritettua työllistymistä edistäviä korttikoulutuksia. Koulutuksista saadun palautteen perusteella, niin opiskelijat, opettajat kuin työpaikkaohjaajat ovat olleet tyytyväisiä tähän koulutusmuotoon. MAO -rahoituksella järjestettyjen pilottikoulutusten myötä myös muut Tredun koulutusalat olisivat nyt mahdollistamassa maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten tuottamista. Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset ovat näyttäytyneet hyvänä jatkopolkuna VALMA:sta valmistuville opiskelijoille ja koulutuksiin ohjauksessa olemme tehneet yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Tämä mahdollistaa koulutusten kohdentamisen niille aloille, joissa työllisyyspalveluiden asiakkailla on työkokemusta, mutta ei vaadittavaa koulutusta. Pirkanmaan alueella on tällä hetkellä maahanmuuttajia noin , joista on Tampereella. Työikäisestä vieraskielisestä väestöstä ilman tutkintoa on Pirkanmaalla 50% (7870). Maahanmuuttajien koulutukseen kohdennettava opiskelijavuosimäärä koko Pirkanmaalla on esityksessä 126, joka on tarpeeseen nähden alimitoitettu.

7 8. Lisäpanostus nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, budjettiriihen lisäys omaehtoiseen koulutukseen Lisäpanostus kohdennetaan erityisesti työttömille tai työttömyysuhanalaisille nuorille. Kohderyhmään kuuluvat sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat että tutkinnon jo suorittaneet nuoret, joiden työllistymisedellytyksiä ammatillisella koulutuksella voidaan parantaa. Tarjontaa tulee kohdentaa aloille, joilla on työvoimatarvetta (mm. rakentaminen, talotekniikka ja logistiikka, teknologiateollisuus) ja se voi olla tutkinnon suorittamiseen tähtäävää pitkäkestoista koulutusta tai nopeaa työllistymistä ja rekrytointia edistävää lyhytkestoista täsmäkoulutusta (mm. tutkinnon osat, tutkintoon johtamaton koulutus). Alle 25-vuotiaita työttömiä on Pirkanmaalla 3878 (syyskuu 2017). Nuorten työllisyystilanne on parantunut, mutta tarve lisäpanostukseen on edelleen olemassa. Pirkanmaa on muuttovoittoaluetta ja palvelutarve on korkea johtuen muuttoliikkeestä. Nuorille suunnattavaa koulutusta pyritään kohdentamaan etenkin aloille, joilla on työvoiman kysyntää, kuten em. sähkö- ja automaatio-, rakennus-, kuljetus- ja logistiikka-, kone- ja tuotantotekniikka, kiinteistönhoito-, talotekniikka- ja isännöinnin aloille mutta myös turvallisuuden, hyvinvointipalveluiden, liiketalouden, puhdistuspalveluiden sekä majoitus- ja ravitsemisaloille. Vientiteollisuuden aloilla on nuorille paljon työllistymismahdollisuuksia. Tärkeää on, että nuorten työllistymistä voidaan tukea vastaamalla koulutuskysyntään ja tämä edellyttää riittävästi resurssia tekniikan alojen toteutukseen. Työllisyyskokeilussa tuetaan työttömiä nuoria mm. omavalmentajan toimesta ja oletuksena on, että työttömiä nuoria ohjautuu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen aiempaa joustavammin. Kokeilun asiakkaasta n. 19 % (4142 hlöä) on nuoria, joille voidaan tarjota palveluita haettavien opiskelijavuosien avulla. Koulutuksen toteutuksessa välineinä käytetään mm. tutkinnon osia. 9. Lisäpanostus nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen, budjettiriihen lisäys työvoimakoulutukseen Lisäpanostus kohdennetaan erityisesti työttömille tai työttömyysuhanalaisille nuorille. Kohderyhmään kuuluvat sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat että tutkinnon jo suorittaneet nuoret, joiden työllistymisedellytyksiä ammatillisella koulutuksella voidaan parantaa. Tarjontaa tulee kohdentaa aloille, joilla on työvoimatarvetta (mm. rakentaminen, talotekniikka ja logistiikka, teknologiateollisuus) ja se voi olla tutkinnon suorittamiseen tähtäävää pitkäkestoista koulutusta tai nopeaa työllistymistä ja rekrytointia edistävää lyhytkestoista täsmäkoulutusta (mm. tutkinnon osat, tutkintoon johtamaton koulutus).

8 Alle 25-vuotiaita työttömiä on Pirkanmaalla 3878 (syyskuu 2017). Nuorten työllisyystilanne on parantunut, mutta tarve lisäpanostukseen on edelleen olemassa. Pirkanmaa on muuttovoittoaluetta ja palvelutarve on korkea johtuen muuttoliikkeestä. Nuorille suunnattavaa koulutusta pyritään kohdentamaan etenkin aloille, joilla on työvoiman kysyntää, kuten em. sähkö- ja automaatio-, rakennus-, kuljetus- ja logistiikka-, kone- ja tuotantotekniikka, kiinteistönhoito-, talotekniikka- ja isännöinnin aloille mutta myös turvallisuuden, hyvinvointipalveluiden, liiketalouden, puhdistuspalveluiden ja majoitus ja ravitsemuksen aloille. Vientiteollisuuden aloilla on nuorille paljon työllistymismahdollisuuksia. Tärkeää on, että nuorten työllistymistä voidaan tukea vastaamalla koulutuskysyntään ja tämä edellyttää riittävästi resurssia tekniikan alojen toteutukseen. Koulutuksen toteutuksessa välineinä käytetään mm. tutkinnon osia. 10. Koulutuksen järjestäjien yhteinen esitys Jos olette laatineet yhteisen esityksen suoritepäätöksessä kohdennettavien opiskelijavuosimäärien jakautumisesta maakunnan tai muun maakuntaa suppeamman alueen koulutuksen järjestäjien kesken, voitte liittää oman esityksenne mukaan yhdessä hyväksytyn esityksen. Kuvatkaa alle lyhyesti yhdessä laaditun esityksen sisältö ja liittäkää esitys mukaan kirjaamoon lähetettävään versioon on pidetty tapaaminen Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Paikalla oli edustus Tampereen kaupungilta, SASKY koulutuskuntayhtymästä, Tampereen aikuiskoulutussäätiöstä (TAKK), Ahlmanin koulun säätiöstä, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymästä (VAAO), Varalan urheiluopistosta sekä Tampereen Kauppakamarilta. Tapaamisessa todettiin, että Pirkanmaalle tulevalle vuodelle opiskelijavuosia on suunnattu aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Tapaamisessa todettiin, että jokainen koulutuksen järjestäjä tekee opiskelijavuosista oman esityksensä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

9 11. Yhteinen esitys on valmisteltu yhteistyössä seuraavien koulutuksen järjestäjien kanssa: Luetelkaa alle ne koulutuksen järjestäjät, joiden kanssa yhteinen esitys on laadittu: 12. Muuta lisättävää: Päiväys ja allekirjoitus: